Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 0.2 24.04.2013 20.06.2013 Sami Snellman Seppo Parantala Luonnos osasta 4.4 Luonnos 2, sisältörunko, kappaleet 1-2 0.3 5.8.2013 Seppo Parantala Luonnos 3, kappaleet 2-3.3 0.4 05 22.8.2013 3.9.2013 Seppo Parantala Sami Snellman Luonnos 4, kappale 3.4 Lisätty kappale 4
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 2 (30) SISÄLLYS 1 johdanto... 4 1.1 Yleistä 4 2 Yleissuunnitelman Rakennemalli... 5 2.1 Mallinnus yleissuunnitelmavaiheessa... 5 2.2 Mallivaatimukset... 5 2.2.1 Lähtötiedot... 5 2.2.2 Tietomalli yleissuunnitteluvaiheessa... 6 2.2.3 Rakennemallin sisältövaatimukset... 6 2.2.4 Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset... 7 2.3 Dokumentointi... 7 2.3.1 Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto... 7 2.3.2 Tallentaminen... 7 2.3.3 Malliselostus... 8 3 Tie-, katu-, ja ratasuunnitelma... 9 3.1 Mallinnus tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa... 9 3.2 Mallivaatimukset... 9 3.2.1 Lähtötiedot... 9 3.2.1 Tietomalli tie-, katu- ja rakennussuunnitteluvaiheessa... 9 3.2.2 Sisältövaatimukset... 10 3.2.3 Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset... 10 3.3 Dokumentointi... 11 3.3.1 Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto... 11 3.3.2 Tallentaminen... 11 3.3.3 Malliselostus... 12 3.4 TTS -rakennussuunnitelma... 12 3.4.1 Mallinnus TTS- rakennussuunnitteluvaiheessa... 12 3.4.2 Mallivaatimukset... 12 4 RAKENNUSSUUNNITELMA... 13 4.1 Toteutusmallin sisältö... 13 4.1.1 Mallinnettavat kohteet... 13 4.1.2 Mallinnettavat taiteviivat... 15 4.1.3 Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit... 16 4.2 Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset... 19 4.2.1 Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus... 19
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 3 (30) 4.2.2 Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus... 22 4.2.3 Kolmioverkon säännönmukaisuus... 23 4.3 Tilaajalle luovutettava aineisto... 25 4.3.1 Aineiston tarkastaminen... 25 4.3.2 Toteutusmalliselostus... 25 4.3.3 Toteutusmallitiedostojen nimeäminen... 25 4.3.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti... 27 LÄHDELUETTELO... 28 Liite 1 Liite-esimerkki (osa 2 lähtötietomallin vaatimukset ja ohjeet)... 29 Liite 2 Toinen liite... 30
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 4 (30) 1 JOHDANTO Tässä osassa määritellään eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimukset taiteviivojen ja pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada eri suunnitteluvaiheissa tuotetut rakennemallit elämään koko suunnittelun elinkaaren läpi sekä laatia yhdenmukaisia ja lopulta rakennussuunnitteluvaiheessa suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Rakennussuunnitteluvaiheessa laadittavia toteutusmalleja varten on esitetty vaatimuksia ja ohjeita, joita noudatetaan soveltuvilta osin mukaan myös muissa suunnitteluvaiheissa. Muilta osin suunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia. 1.1 Yleistä Tien, kadun ja radan rakennemalli (=väylämalli) on osa suunnittelujärjestelmällä toteutettavasta suunnitelmamallista ja kuvaa väylärakennetta 3D:nä eri suunnitteluvaiheissa. Osana suunnittelumallia voidaan varmistua siitä, että väylämalli on yhteensopiva suunnitelman muiden rakenneosien, kuten siltojen, pohjavahvistusten, kunnallistekniikan laitteiden, jne kanssa. Rakennemalli tarkentuu ja täydentyy suunnitteluvaiheesta seuraavan siirryttäessä, siten, että se palvelee kussakin suunnitteluvaiheessa olevia tarpeita. Rakennussuunnitelman suunnitelmamalli muodostaa rakennettavan kohteen malli siinä tarkkuudessa, että siitä voidaan tehdä rakennepintojen toteutusmallit työkoneautomaatio (koneohjaus-) rakentamista varten. Toteutusmalli muodostuu kauttaaltaan jatkuvista 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D-ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Automatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 5 (30) 2 YLEISSUUNNITELMAN RAKENNEMALLI 2.1 Mallinnus yleissuunnitelmavaiheessa Yleissuunnitelmassa määritetään rakennettavan väylän likimääräinen sijainti eli maastokäytävä, kytkennät nykyiseen tiestöön ja maankäyttöön, tekniset, ja liikenteelliset perusratkaisut sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Suunnitteluvaiheessa laaditaan väylistä geometriavaihtoehtoja vaikutusarvioinnin ja vaihtoehtovertailun pohjaksi. Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. 2.2 Mallivaatimukset 2.2.1 Lähtötiedot Yleissuunnitelman laatimiseksi tarvittava lähtötietoaineisto on paljolti eri rekistereistä ja paikkatietojärjestelmistä sekä erillisselvityksistä hankittavaa materiaalia, josta osia tuodaan tietomallipohjaisen suunnittelun pohjana olevaan lähtötietomalliin (ks. Liite 1): maankäyttötiedot; yleis- ja asemakaavat, erityiset aluerajaukset; pohjavesi-, liito-orava-, muinaismuisto-, suojelualueet, jne maanomistus; tilarajat soveltuvin osin muuta paikkatietoaineistoa Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään maastotutkimuksia ja mittauksia, jotka tallennetaan tietomalliin. Pohjatutkimukset tallennetaan InfraModel 1 mukaisessa ns. Infra pohjatutkimusformaatissa. Suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että useasti tämän vaiheen maastomalli on vielä epätarkka tai puutteellinen ja pohjatutkimukset harvassa. Tietomallin lähtötiedoiksi hankitaan kaupunkien, kuntien ja laiteomistajien taholta tiedot merkittävistä kunnallistekniikan laitteista sekä muista rakenteista. Lähtötietojen pohjalta laaditaan lähtötietomalli. Lähtötietomallin laatiminen voi olla osa suunnitteluhanketta tai se voi olla erikseen tuotettu ja luovutetaan suunnittelijan käyttöön hankkeen alussa. Lähtötietomallin vaatimukset on käsitelty tarkemmin osassa 2 ja laadunvarmistus on kuvattu osassa 7.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 6 (30) 2.2.2 Tietomalli yleissuunnitteluvaiheessa Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu, jonka avulla voidaan tutkia väylägeometriaa, väylän tilavarausta ja sovittamista ympäristöön sekä arvioida massataloutta. Yleissuunnitelmavaiheessa tietomalli laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella ainakin seuraavat suunnitelma-asiat : väylänpinta ojaluiskat, meluvallit, maaston muotoilut leikkaukset ja penkereet kallioleikkaukset merkittävät pohjanvahvistukset ja massanvaihdot kuivatuksen periaatteet sillat ja siltapaikat valaistus ympäristörakentamisen periaatteet liikenteenohjauslaitteet, asiat, joilla on merkitystä kustannusten ja havaittavuuden kannalta 2.2.3 Rakennemallin sisältövaatimukset Yleissuunnittelu tehdään siis varsin yleispätevällä rakennemallilla, eikä kaikista poikkileikkauksen muutoksia tai variaatioista ole syytä laatia tarkkaa rakennemallia, jos se ei vaikuta esitettävään väylän maastokäytävän aluerajaukseen tai merkittävästi kustannuksiin. Tässä suunnitteluvaiheessa rakennemalli laaditaan yleispätevänä tie- tai ratalinjan maaleikkaus-, penger- ja kalliorakenne tapauksia varten ja mallissa käytetään edustavaa pohjamaanluokkaa vastaavaa rakennepaksuutta. Rakennemalli sisältää seuraavat pinnat: ylin yhdistelmäpinta päällyste rakennekerrosten pinnat alin yhdistelmäpinta Rakennemallissa pitää esittää myös mahdolliset meluvallien ja maastonmuotoilujen pinnat.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 7 (30) Kuva X: esimerkki yleissuunnitelmavaiheen rakennemallista Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä on yhtenäisen käytännön vuoksi syytä käyttää osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä. 2.2.4 Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Yleissuunnitelmavaiheen rakennemallia ei ole tehty tuotantoa varten, joten sen ei tarvitse olla kaikilta osin jatkuva, esimerkiksi liittymäalueilla taiteviivoja ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi. Mahdollista esittelykäyttöä varten malli voidaan viimeistellä näkyviltä pinnoiltaan esim. VirtualMapissa. Suunnitelmamallille asetetut laatuvaatimukset on esitetty osassa 7. 2.3 Dokumentointi 2.3.1 Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Yleissuunnitteluvaiheesta tallennetaan seuraavaa suunnitteluvaihetta varten lähtötietoina: - rekistereistä hankittu pysyvä rajatieto, kuten kaavat, aluerajaukset, tilanrajat - täydentävät pohjatutkimukset ja maastomallimittaukset - laitetiedot Yleissuunnitelman väylien suunnitelma-aineistosta tallennetaan - väylien geometriatiedot; mittalinjat, reunalinjat - yläpinnan merkittävät taiteviivat (= mittalinja, tien reuna, ojan taitteet, meluvallien kulmat) ja/tai pintamalli - alustavat aluerajaukset taiteviivana 2.3.2 Tallentaminen Rakennemallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Rakennemallien pinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: - Tie: Vt4_YS_Yyp_0-1000 eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), suunnitteluvaihe, sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) - Rata: Kpa-Tuo_YS_Yyp_669700-670100 eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa- Tuo), suunnitteluvaihe, kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli (669+700-670+100).
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 8 (30) Rakennemallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin väylittäin eriteltyinä, joissa on selkeästi nimettynä eri tiedostot, esimerkiksi: - Ylin yhdistelmäpinta 201000 - Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta 214111; - Tukikerroksen alaosa, yläpinta 241020 Maastopinnat, geometrialinjat ja rakennemallin taiteviiva- ja pintamalliaineisto tallennetaan ja toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodel 3-tiedonsiirtoformaatissa. Pohjatutkimukset toimitetaan LandXML-standardin mukaisessa InfraModel / Infra pohjatutkimusformaatissa. 2.3.3 Malliselostus Yleissuunnitelman tietomallin tekemisen yhteydessä laaditaan malliselostus, jossa esitetään myös rakennemallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennemallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla rakennemalli on tuotettu rakennemallin poikkeamat perusteluineen rakennemallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä rakennemallin tiedostojen nimet rakennemallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 9 (30) 3 TIE-, KATU-, JA RATASUUNNITELMA. 3.1 Mallinnus tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa Tie-, katu-, ja ratasuunnitelmassa määritetään rakennettavan väylän sijainti, sekä pysty-, että vaakasuunnassa, sillä tarkkuudella, että rakentamiseen varattavat alueet voidaan lunastaa. Tiesuunnitelman ratkaisut ovat jo varsin tarkkoja ja vaativat usein suunnitteluvaiheessa yksityiskohtaisia tarkasteluja, varsinkin rakennetussa ympäristössä. Myös hankkeen massatalous- ja ympäristöä koskevat tarkastelut ovat tämän suunnitteluvaiheen tehtäviä, jota varten tien geometriaa joudutaan hiomaan hyvinkin tarkasti. Tie suunnitelman kustannusarvio laaditaan rakennusosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Jatkuvan mallin avulla väylän tilantarve, tie-, katu-, tai rata-alue, voidaan määrittää tarkasti haltuunottoa varten. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti 3.2 Mallivaatimukset 3.2.1 Lähtötiedot Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien laatimiseksi tarvittavaan lähtötietomalliin siirretään yleissuunnitteluvaiheessa hankitut paikka- ja rekisteritiedot. Vastaavat rekisteritiedot hankitaan uudestaan myös tähän suunnitteluvaiheeseen, mikäli ne ovat muuttuneet ja todetaan mahdollisten muutosten vaikutukset yleissuunnitelman ratkaisuihin. Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa tarkennetaan maastotutkimuksia ja mittauksia, jotka tallennetaan tietomalliin. Tämän vaiheen maastomallin tulee olla tarkka ja täyttää suunnitteluohjeessa sille asetetut vaatimukset. Pohjatutkimukset tallennetaan InfraModel mukaisessa ns. Infra pohjatutkimusformaatissa. Tietomallin lähtötiedoiksi hankitaan kaupunkien, kuntien ja laiteomistajien taholta tiedot merkittävistä kunnallistekniikan laitteista sekä muista rakenteista. 3.2.1 Tietomalli tie-, katu- ja rakennussuunnitteluvaiheessa Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa rakennemalli on riittävän tarkka, jotta väylägeometria ja väylän tilavaraus ja sovittaminen ympäristöön voidaan suunnitella tarkasti. Myös hankkeen massatalous tulee pystyä arvioimaan luotettavasti kustannusten arvioimiseksi luotettavasti. Tässä suunnitteluvaiheessa suunnitelmamalli laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella ainakin seuraavat suunnitelma-asiat : väylänpinta
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 10 (30) ojaluiskat, meluvallit, maaston muotoilut leikkaukset ja penkereet kuivatusrakenteet ja laskuojat kallioleikkaukset merkittävät pohjanvahvistukset ja massanvaihdot sillat ja siltapaikat valaistus ympäristön käsittelyn periaatteet liikenteenohjauslaitteet, joilla on merkitystä kustannusten ja havaittavuuden kannalta 3.2.2 Sisältövaatimukset Tie-, katu, ja ratasuunnittelu tehdään niin tarkalla rakennemallilla, että suunnitelman ratkaisuista voidaan olla varmoja. Edelleenkään kaikista poikkileikkauksen muutoksia tai variaatioista ei ole syytä laatia tarkkaa rakennemallia, jos se ei vaikuta esitettävään väylän tilanvaraukseen, kuivatus- ja pohjanvahvistusratkaisuihin tai merkittävästi kustannuksiin. Rakennetussa ympäristössä on kuitenkin tässä vaiheessa syytä tehdä jo hyvinkin tarkkoja tarkasteluja ratkaisujen varmistamiseksi. Tässä suunnitteluvaiheessa laaditaan rakennemallit tie- tai ratalinjan maaleikkaus-, penger- ja kalliorakenne tapauksia varten eri pohjamaanluokkia vastaaville rakennepaksuuksille. Rakennemalli sisältää seuraavat pinnat: ylin yhdistelmäpinta päällyste rakennekerrosten pinnat alin yhdistelmäpinta massanvaihtokaivannon pinta pintamaanpoistopinta melusuojausrakenteiden ja maastonmuotoilujen pinnat Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä on yhtenäisen käytännön vuoksi syytä käyttää osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä. 3.2.3 Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen rakennemallia ei ole tehty tuotantoa varten, joten sen ei tarvitse olla kaikilta osin jatkuva, esimerkiksi liittymäalueilla taiteviivoja ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi. Mahdollista esittelykäyttöä varten malli voidaan viimeistellä näkyviltä pinnoiltaan esim. VirtualMapissa. Suunnitelmamallille asetetut laatuvaatimukset on esitetty osassa 7.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 11 (30) 3.3 Dokumentointi 3.3.1 Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Tie-, katu- ja ratassuunnitteluvaiheesta tallennetaan seuraavaa suunnitteluvaihetta varten lähtötietoina: - rekistereistä hankittu pysyvä rajatieto, kuten kaavat, aluerajaukset, tilanrajat - täydentävät pohjatutkimukset ja maastomallimittaukset - laitetiedot Suunniteltujen väylien suunnitelma-aineistosta tallennetaan - väylien geometriatiedot; mittalinjat, reunalinjat - yläpinnan merkittävät taiteviivat (= mittalinja, tien reuna, ojan taitteet, meluvallien kulmat) ja/tai pintamalli - alustavat aluerajaukset taiteviivana 3.3.2 Tallentaminen Rakennemallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Rakennemallien pinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: - Tie: Vt4_Yyp_0-1000 eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) - Rata: Kpa-Tuo_Yyp_669700-670100 eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli (669+700-670+100). Rakennemallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin väylittäin eriteltyinä, joissa on selkeästi nimettynä eri tiedostot, esimerkiksi: - Ylin yhdistelmäpinta 201000 - Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta 214111; - Tukikerroksen alaosa, yläpinta 241020 Maastopinnat, geometrialinjat ja rakennemallin taiteviiva- ja pintamalliaineisto tallennetaan ja toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel 2-tiedonsiirtoformaatissa. Pohjatutkimukset toimitetaan LandXML-standardin mukaisessa InfraModel / Infra pohjatutkimusformaatissa.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 12 (30) 3.3.3 Malliselostus Tie-, katu-, tai ratasuunnitelman tietomallin tekemisen yhteydessä laaditaan malliselostus, jossa esitetään myös rakennemallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennemallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla rakennemalli on tuotettu rakennemallin poikkeamat perusteluineen rakennemallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä rakennemallin tiedostojen nimet rakennemallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti. 3.4 TTS -rakennussuunnitelma 3.4.1 Mallinnus TTS- rakennussuunnitteluvaiheessa TTS rakennussuunnitelma (tiesuunnitelman täydennyssuunnitelma) on tarkkuudeltaan rakennussuunnitelmaa vastaava, mutta ei kaikilta osin niin kattava, kuin rakennussuunnitelma. Pääperiaatteena suunnitelman laatimisessa ja täydentämisessä on se, että kaikki tarjouslaskentaa helpottava ja olemassa oleva tieto esitetään suunnitelmassa. TTS- suunnitelma pohjautuu tiesuunnitelmaan, jota tarkennetaan paikoin hyvinkin yksityiskohtaiseksi. Lopputuloksena on suunnitelma, jossa on esitetty yksi mahdollinen perusratkaisu, jolla kohde voidaan rakentaa. Esillä oleva ratkaisu on kuitenkin pääosin informatiivinen ja vastuu ratkaisujen toimivuudesta ja esim. massamääristä jää urakoitsijoille ja urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tiettyjen vapausasteiden puitteissa muuttaa suunnitelmaa. 3.4.2 Mallivaatimukset TTS- suunnitelman rakennemalli laaditaan siinä tarkkuudessa, että sillä pystytään rakentamaan kohde perussuunnitelman mukaisesti, ilman lisämallinnusta. Mallin sisältö sekä tarkkuus- ja jatkuvuusvaatimukset ovat tie- katu- ja ratarakentamisen osalta rakennussuunnittelua vastaavat (kohta 4.3). Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä käytetään osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä. ST- suunnitelman dokumentointi tehdään kohdassa 4.4 esitetyn mukaisesti. ST- suunnitelmasta laaditaan malliselostus kohdan 3.3.3 mukaisesti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 13 (30) 4 RAKENNUSSUUNNITELMA 4.1 Toteutusmallin sisältö Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin. 4.1.1 Mallinnettavat kohteet Vaatimus Kaikki ne rakennettavan kohteen rakennusosat on mallinnettava, joiden toteutuksessa hyödynnetään työkoneohjausta. Ohje Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet. Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIMnimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta. Avo-ojat ja uomat
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 14 (30) Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksista ja pengerrakenteista mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moottoritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerrospaksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Sellaisissa rakennekerrosten paksuuden muutoskohdissa, joihin ei rakenneta siirtymäkiilaa, paksuusmuutos tehdään 5 m:n matkalla kantavamman alusrakenteen puolella [2]. Siirtymäkiilat suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma-asiakirjoihin merkitään suunnitteluohjeiden mukaisesti siirtymäkiilojen sijainnit, jotka InfraRYL:n mukaisesti tarkistetaan työmaalla maasto-olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan [2]. Mikäli siirtymäkiila tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee siirtymäkiila sisällyttää toteutusmalliin. Usein esimerkiksi rummun yhteydessä siirtymäkiilan sijainti tiedetään tarkasti, jolloin se sisällytetään toteutusmalliin. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää kuitenkin vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkki Kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnittelu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa siinä vaiheessa kun kallionpinta on kaivettu esiin. Siirtymäkiilat voidaan mallintaa myös tulkittujen pintojen mukaisesti jos niin erikseen sovitaan. Tällöin asiasta on kerrottava myös malliselostuksessa. Ohje Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutusmallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei korvaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pintaan, siitä on mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, myös alemmat päällystekerrokset mallinnetaan. Toinen InfraBIM-nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva päällystekerroksen pinta on Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 15 (30) 4.1.2 Mallinnettavat taiteviivat Vaatimus Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai viiva on muulla tapaa merkityksellinen. Väylän mittalinjan kohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Esimerkki Ylimmässä yhdistelmäpinnassa maaliviivan kohdalle ei yleensä tule taiteviivaa, koska kyseisessä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyvät mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Kuva 2.1 Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikoissa, kaivoksissa, erilaisissa imeytyskentissä, hulevesialtaissa, kiertoliittymissä ja parkkialueilla mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 16 (30) 4.1.3 Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Vaatimus Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM-nimikkeistön mukaisia numerointi- ja nimeämiskäytäntöjä. Ohje Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja. Ne eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot -mittausohjeeseen. Toteutusmallissa esimerkiksi päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäytäntöä. Kuva 2.2 Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 17 (30) Kuva 2.3 Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra 2006 Rakennusosanimikkeistön mukaisesti. Toteutusmalleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM-nimikkeistössä. Kuva 2.4 Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 18 (30) Kuva 2.5 Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Kuva 2.6 Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 19 (30) 4.2 Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun Infra- RYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty valmiin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä luvussa määritellään suunnitellun toteutusmallin tarkkuusvaatimukset. 4.2.1 Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Näiden taiteviivojen kautta muodostuu pintoja. Vaatimus Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Ohje Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla sekä rakenne tyypin vaihtumiskohdissa. Mikäli taiteviiva ei ole jatkuva ja yhdensuuntainen tai taiteviiva-aineistossa on aukkoja, ei toteutusmalli muodostu (kolmioidu) oikein eikä näin ollen ole sellaisenaan soveltuva työkoneohjaukseen. Tavoitteena on myös, että väylämäisissä kohteissa taiteviivat ovat yhdensuuntaisia (mittalinjan suuntaisia). Esimerkki Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 20 (30) Kuva 3.1 Taiteviivojen tulee olla jatkuvia ja väyläkohtaisesti yhdensuuntaisia.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 21 (30) Kuva 3.2 Esimerkkejä taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueella.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 22 (30) 4.2.2 Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Vaatimus Toteutusmallin taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 9). Yksittäinen taiteviiva ei saa olla yli 10m pitkä. Ohje Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka- ja pystykaarteissa). Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus. Tällöin toteutusmallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin mutta eivät liian raskaita työkoneiden ohjauslaitejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. Kuva 3.3 Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3 mm suunnitelmamallin kaaresta. Tarkkuusvaatimukseen päästään usealla tapaa suunnittelujärjestelmästä riippuen. Ohjelmistollisesti voidaan esimerkiksi lisätä piste aina kun etäisyys ylittää vaaka- tai pystygeometriaan nähden 3 millimetrin etäisyyden. Tarkkuusvaatimukseen päästään myös noudattamalla tiettyjä taiteviivan enimmäispituuksia suhteessa kaarre- ja pyöristyssäteisiin (Taulukko 3.1). Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, tiukka liittymäkaari tms. edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 23 (30) Taulukko 3.1 Toteutusmallin taiteviivojen enimmäispituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla. Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan enimmäispituus (m) 1 39 R / 40 (0,5 m minimi) 40 149 1 m 150 999 2 m 1000 3999 5 m 4000 10 m Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty enimmäisarvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Taulukko 3.2 Tien suuntaisten taiteviivojen enimmäispituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Klotoidin parametri A (m) Taiteviivan enimmäispituus (m) 40 79 1 m 80 499 2 m 500 999 5 m 1000 10 m Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja. 4.2.3 Kolmioverkon säännönmukaisuus Ohje Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva-aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla, ja pääsääntöisesti kolmioituminen tapahtuu eri sovelluksilla samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli, eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituussuuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se, onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 24 (30) Kuva 3.4 Esimerkkikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. Kuva 3.5 Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 25 (30) 4.3 Tilaajalle luovutettava aineisto 4.3.1 Aineiston tarkastaminen Ohje Ennen aineiston luovuttamista, suunnittelijan on tarkastettava toteutusmallista seuraavat asiat: Kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu. Kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia. Päällekkäisiä taiteviivoja ei ole samassa pinnassa. Aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä Pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia. Pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla). Kolmioverkko on riittävän säännönmukainen. Toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Aineisto on oikeassa formaatissa. Vaatimus Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin jää poikkeamia, ne on kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen ja merkitä aineistoon. 4.3.2 Toteutusmalliselostus Vaatimus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus. Toteutusmalliselostuksessa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu toteutusmallin poikkeamat perusteluineen toteutusmallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä toteutusmallin tiedostojen nimet toteutusmallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti. 4.3.3 Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Vaatimus Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti:
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 26 (30) Tie: Vt4_Yyp_0-1000 eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) Rata: Kpa-Tuo_Yyp_669700-670100 eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli (669+700-670+100). Ohje Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain eriteltyinä: Esimerkiksi Ylin yhdistelmäpinta 201000; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta 214111; Sitomaton kantava kerros, yläpinta 213100; Tukikerroksen alaosa, yläpinta 241020 ovat omia kansioitaan. Kansiot voidaan nimetä myös väylittäin. Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet nimetään InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Taulukko 4.1 Rakennepinnan nimi Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. Lyhenne Koodi Yyp 201000 (240000) Kant1 214111 Sitk 213100 Jak 212100 Suod 211100 Ayp 201200 Tukao * 241020 Tuk * 241010 Val * 212300 Eris * 212200 Suodatinkangas Skang * 211200 Suodatinkerros Suod * 211100 ratarakenteissa, yläpinta Alusrakenteen ylin Ayyp * 210000
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 27 (30) yhdistelmäpinta Väylärakenteen Vap 201100 alapinta Esikuormituspenger Epe * 181600 Vastapenger Vpe * 181500 Maapenger, yläpinta Mpe 181100 Massanvaihtoon Mv * 162500 kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Putk 162100 Roudaneristys, alapinta Routa * 142100 * ehdotus InfraBIM-nimikkeistöön lisättävistä lyhenteistä 4.3.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Geometrialinjat Geometrialinjat toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin taiteviiva-aineisto Toteutusmallin taiteviiva-aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodeltiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 28 (30) LÄHDELUETTELO TÄYDENTYY 1 InfraBIM-nimikkeistö 2 InfraRYL 3 Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot 4 Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 29 (30) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä LIITE 1 LIITE-ESIMERKKI (OSA 2 LÄHTÖTIETOMALLIN VAATIMUKSET JA OHJEET) Lähtötietomalli Lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa kaksi- ja kolmiulotteisessa muodossa. Lähtötietomallilla tarkoitetaan sovitunlaista tapaa koota, muokata ja dokumentoida suunnittelun lähtöaineisto formaattiin, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua. Lähtötietomallin sisällön määrittelyssä on käytetty taustatietona Norjan tiehallinnon vuonna 2010 laatimaa ohjekirjaa HB 138: Tietomallit, joka asettaa vaatimuksia lähtötiedoille, malleille sekä merkintä- ja mittaustiedoille. Norjassa on panostettu viime vuosina paljon tietomallintamisen hyödyntämiseen infra-alalla ja Norjan tiehallinnon tavoite onkin, että lähitulevaisuudessa kaikki suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito toteutetaan objektipohjaisten 3D-mallien avulla. /Norjan Tiehallinto 2011: ss. 11, 32 33/. Sekä lähtötietomallin aineistot että lähtötietomallin lähtöaineisto jaotellaan kuvan 1 mukaisiin ryhmiin (katso myös taulukko 1 sivulta 9 ja taulukko 2 sivulta 10). Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Raaka-aine Lähtöaineisto Lähtötietomalli A. Maastomalli A. Maastomalli A. Maastomalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto E. Muu aineisto E. Muu aineisto E. Muu aineisto Kuva Liite 1.1 Lähtötietomallin rakenne (ks. myös luku 5.1.2) Lähtötietomallin kansiorakenne on esitetty kuvassa 1. Tarkempi selostus kansiorakenteesta löytyy luvusta 5.1.2 sivulta 9. Maastomalli Maastomalli kuvaa nykyisen maaston pintaa. Se koostuu mitatuista ja luokitelluista pisteistä ja viivoista, joista muodostetaan kolmioitu pintamalli.
RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 30 (30) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 2 TOINEN LIITE