Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019

0 Liite 3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 SISÄLLYS 1 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA... 1 1.1 Tarkastusten määrittely.. 1 2 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI, TARKASTUSTIHEYDET JA TAR KAS- TUS TEN VAATIMA AIKA... 2 2.1 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet.. 2 2.2 Tarkastustiheyden muuttaminen niiden painopistealueiden kohteiden osalta, joissa omaval von ta toimii.... 3 2.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema-alueet 4 2.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliset ja kunnalliset painopistealueet... 5 3 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO... 6 3.1 Erityistilanteet.... 6 4 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 6 5 VALVONTAKOHTEET, TOTEUTETTAVIEN TARKASTUSTEN MÄÄRÄ JA RE SURS- SIT.. 7 Taulukko 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmallinen ja painopistealueiden valvonta vuosi na 2015-2019

1 1 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTA Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on laatinut kuluttajaturvallisuusvalvonnan val ta kun nal lisen valvontaohjelman vuosille 2015-2019. Valvontaohjelman laatimisesta on säädetty vuoden 2012 alusta voimaan tulleen kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, jäljempänä KuTuL) 20 :ssä ja val tio neu vos ton asetuksessa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (ns. val von ta oh jel ma-ase tus, 78/2011). Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma on osa ym pä ris tö ter vey den huollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2015-2019 ja julkaistaan osana sitä. Valvon ta oh jel man tarkoitus on ohjata kuluttajaturvallisuusvalvontaa ja sen suunnittelua. Kuluttajaturvallisuuslaissa säädetään kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä. Valvontaviranomaisia ovat Tukes, Tulli, aluehallintovirastot ja kunnat. Laissa on sää det ty kuntien tehtäväksi valvoa alueellaan lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista (KuTuL 16 ) siten, että kuluttajan henkeä ja terveyttä suojellaan vaa roilta ja kuluttajan omaisuutta vahingoilta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo tavaroiden turvallisuutta. Kunnassa valvonta painottuu palve lui den turvallisuuden valvontaan ja valvonnan painopistealueille kuuluvien kohteiden valvontaan. Li säk si tehtävänä on neuvoa ja opastaa toiminnanharjoittajia. Kunta laatii ja hyväksyy kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee ku lu tus ta va rasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavaa: 1. tarkastusten määrittely 2. valvontakohteiden tarkastustiheys 3. kunnan toimesta tapahtuva näytteiden otto sekä 4. suunnitelman toteutumisen arviointi Keskeisimmät säädökset, jotka koskevat kuluttajatuvallisuusvalvontaa: - Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (631/2004) Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011) 1.1 Tarkastusten määrittely Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkoituksena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara turval li nen, kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään sekä millä keinoin palvelu tai tavara saa daan tarvittaessa turvallisemmaksi.

2 Tarkastus voi olla; - ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus - jälkivalvontaan liittyvä tarkastus - ennalta ilmoittamaton tarkastus Tarkastuksella tarkoitetaan ennalta sovittua tarkastusta ns. tavanomaista tarkastusta, joka koh distuu pääsääntöisesti kuluttajapalvelun turvallisuuden ja/tai kulutustavaroiden turvallisuuden tar kas tami seen. Kuluttajapalvelun turvallisuutta tarkastettaessa: Lähetetään tarvittaessa ennakolta kirje toiminnanharjoittajalle tulevasta tar kas tukses ta ja siinä tarvittavista asiakirjoista, kuten turvallisuusasiakirjasta tai -suunnitelmasta Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoittajan turval li suus asia kir jaan tai -suunnitelmaan. Kohteessa tarkastetaan mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden, toimin to jen ja tilojen turvallisuus. Keskustellaan toiminnanharjoittajan ja henkilöstön kanssa sekä mah dol li ses ti seurataan palvelun suorittamista todellisilla suorituspaikoilla. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Jäl kitar kas tus voi olla myös esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. Ennalta ilmoittamaton tarkastus esim. valvontaviranomaisen omasta aloitteesta tai toi min nan harjoit ta jan tekemän ilmoituksen perusteella siten, ettei toiminnanharjoittaja voi ennakolta varautua viran omai sen tarkastukseen. Tehdystä tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus (hallintolaki 39 ), vaikka turvallisuusasiat tar kas tus koh tees sa olisivatkin olleet kunnossa. Kiertäviä toiminnanharjoittajia valvoessaan valvontaa suorittavan viranhaltija tekee yhteistyötä Tuke sin ja muiden kuntien kanssa välittämällä tietoa erityisesti mahdollisista vakavista tur val li suuspuut teis ta. Ympäristöterveysvalvonnassa olevat KuTu-lain mukaiset kohteet ja niihin kohdistuvat val von ta toimet kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan Digia tarkastaja - tiedon hal lin ta jär jes tel mään. 2 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TAR KAS TUS TEN VAATIMA AIKA 2.1 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet Termi riskinarviointi on määritelty kuluttajaturvallisuuslaissa, ja sillä tarkoitetaan vaarojen tun nis tamis ta sekä riskien suuruuden määrittämistä ja merkityksen arvioimista. Valvontakohteen tur val lisuut ta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Tukesissa on tehty alustava koh de tyyp pikoh tai nen riskinarviointi, jonka perusteella kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden eri

3 koh de tyyp pien tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastusajat (liite 1). Alustavassa riskinarvioinnissa on hyödynnetty mahdollisimman laajasti tietoa kohdetyypin vaa ran paikoista, tapahtuneista onnettomuuksista ja palvelun luonteesta (esim. muuttuvuus, käyt täjä ryh mät, olosuhteet) sekä huomioitu niin ulkopuolisilta asiantuntijoilta kuin valvontaviranomaisilta saa tu ja näkemyksiä kohteiden riskeistä. Muiden kuin painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja tarkastusajat määritellään valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin avulla. Ku lut ta ja tur val lisuus la ki edellyttää toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan viranomaiselle KuTuL:n 6 :ssä mainituista pal ve luis ta ja palvelun tai tavaran aiheuttamasta vaarasta, mutta muutoin toiminnanharjoittaja tai muu palvelun tarjoaja ei ole ilmoitusvelvollinen toiminnastaan. Kohdetyyppien sisällä on hyvin erilaisia yksittäisiä valvontakohteita ja -kohderyhmiä. Val von ta yk sikös sä tulee tehdä valvontakohteiden riskinarviointia ja tarpeen mukaan nostaa tai laskea kohteiden tar kas tus ti heyk siä. Myös tarkastukseen käytetty aika vaihtelee erilaisissa kohteissa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa tehtävän riskinarvioinnin perusteet löytyvät ku lut ta ja tur val li suusval von nan ekstranetistä Työohjeet-sivulta seuraavista asiakirjoista: Perusteita riskinarviointityöhön Riskien arviointi, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Riskinarviointi KuTu-lain mukaisessa valvontakohteessa, osat 1 ja 2 Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Tukesin julkaisemia valvontaohjeita, malliasiakirjoja sekä työ oh jei ta. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden tarkastustiheys ja tarkastusaika on määritelty val ta kun nal li ses sa kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa kohdetyypille annetun ris kiluo kan perusteella. Valvontaa kohdistetaan pääsääntöisesti valvontasuunnitelmassa hyväksyttyihin pai no pis te koh tei siin, jotka valitaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä aluehallintoviraston esittä mis tä painopistekohteista ja oman kunnan painopistekohteista. Lähtökohdan valvontayksikön alueella olevien riskien arvioinnille muodostaa tieto val von ta koh teiden lukumääristä ja niiden tuntemus. Tieto palvelujen tarjoajista saadaan joko toi min nan har joit ta jalta tai seuraamalla paikallisia sanomalehtiä ja julkaisuja. Valvontayksikössä tehtävän riskinarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vä hentää. Myös tarkastukseen käytettävä aika vaihtelee käytännössä erilaisissa kohteissa. Muiden kuin pai no pis te aluei den kohteiden tarkastustiheydet ja tarkastusajat määritellään valvontayksikössä tapah tu van riskinarvioinnin avulla. Tarkoituksena on tarkastaa ryhmittäin eri kohteita, vaihdellen niitä vuo sit tain. Valvontasuunnitelmassa mukana olevien kohteiden tarkastuksista peritään maksu. 2.2 Tarkastustiheyden muuttaminen niiden painopistealueiden kohteiden osalta, joissa omaval von ta toimii Silloin kun on päästy tilanteeseen, jossa kohteiden ylläpitäjällä on toimiva omavalvontajärjestelmä, mi kä on valvonnalla varmistettu, voi kyseisten ylläpitäjien kohteille riittää tarkastustiheysluokissa esi tet tyä harvempi tarkastustiheys. Johtopäätöksen omavalvonnan toimivuudesta tulee perustua toimin nan har joit ta jan omavalvonnan pitkäaikaiseen seurantaan. Omavalvonnan toimivuus on var mistet ta va kenttätarkastuksin. Fyysisistä tarkastuskäynneistä kohteisiin ei voida luopua silloinkaan, kun oma val von ta vaikuttaa toimivan. Liitteessä 1 mainittuja tarkastustiheyksiä voi sellaisten kohteiden

4 osal ta muuttaa, joissa toimiva ja laadukas omavalvonta varmennetusti takaa kohteiden tur val li suuden. 2.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema-alueet Vuosina 2015 2019 kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema on valvonnan vaikuttavuus. Vuosien 2015-2019 erityisiksi kuluttajaturvallisuuden teema-alueeksi on asetettu 1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen 2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen 3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen Nämä kolme teema-aluetta tulee ottaa huomioon suunniteltaessa paikallista valvontaa val von ta yk sikös sä ja niiden toteuttamistavat kirjataan myös valvontasuunnitelmaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa merkittävä asia on valvonnan vai kutta vuus. Valvontaan käytettävissä olevat resurssit on kohdennettava niihin kohdetyyppeihin ja kohtei siin, joissa valvontaa tarvitaan eniten ja joissa on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Myös toimin ta ta vat ja menetelmät on syytä valita vaikuttavuuden perusteella. Kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä on lueteltu sellaisia suuririskisiä palvelutyyppejä, joihin on lähtökohtaisesti katsottu olevan tar peen kohdentaa säännöllistä valvontaa. Luettelon kohdetyypeistä osa on sellaisia, joihin val vonnan kohdentamisesta on annettu erikseen tarkentavia ohjeita. Tämän lisäksi luetellut kohdetyypit voi vat sisältää hyvin erilaisia kohteita, joten paikallinen riskinarviointi on tarpeen kohteiden suun nitel mal li sen valvontatarpeen toteuttamisessa. Luettelon ulkopuolelle jääviä kohteita valvotaan paikallisen riskinarvioinnin ja saatujen ilmoitusten pe rus teel la. Näitäkin kohteita voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen val von nan piiriin. Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyvä työ on yhtä lailla tärkeää: tehdään ku lut ta ja tur val li suus val von nan periaatteita tutuksi toiminnanharjoittajille, luodaan yh teis työ käy täntö jä elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja toisten viranomaisten kanssa sekä annetaan neuvontaa ja opas tus ta. Toiminnanharjoittajia ohjataan hyödyntämään omavalvontaa turvallisuuden var mis ta mises sa ja siten lainsäädännön vaatimusten täyttämisessä. Valvonnan vaikuttavuutta lisätään esi merkik si toimintatapojen tarkistamisella, uusien toimintatapojen käyttöön ottamisella, valvonnan nä kyvyy den lisäämisellä ja tietojärjestelmien hyödyntämisellä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistamisella, pyritään siihen, että val von ta yk sikös sä on kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö. Resurs sien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Valvontayksikössä tulee varmistua sii tä, että edellytykset periä maksuja suunnitelmallisesta valvonnasta on olemassa ja että maksut tosi asial li ses ti peritään. Suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvät myös valvontaprojektit silloin, kun nii hin osallistuminen on kunnan valvontasuunnitelmassa etukäteen otettu huomioon. Painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja -ajat sekä muiden kuin painopistealueiden koh teiden valvontaan ja valvontaa tukevaan työhön tarvittava työaika on määritelty Tukesissa val von ta koke mus ten, kunnista ja aluehallintovirastoista saatujen valvontatietojen sekä valvontakriteeristöstä an ne tun palautteen perusteella. Valvontakriteeristö antaa valvontayksiköille laskentatavan ku lut ta jatur val li suus val von taan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen määrittelemiseksi. Laskentatapa on kak si osai nen ja siinä huomioidaan:

5 1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve (liite 1), perustuu näiden kohteiden määrään valvontayksikön alueella ja painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin 2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä käyttäen kerrointa 1,7. Kertoi men arvoa voidaan valvontayksikössä muuttaa välillä 1,5 2,0 esim. vuosittain perustuen siihen, mi ten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kohdassa 1 saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kertoimella, jolloin saadaan arvio valvontaresurssien ko ko nais tar pees ta. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden laajasta kirjosta johtuen riskinarviointiohjeet eivät ole yksi tyis koh tai sia riskianalyysimenetelmiä vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kar toi tuksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi. Riskiä arvioitaessa tarvitaan näkemys siitä, mitä voi ta pahtua, millainen vaara on kyseessä, kuinka todennäköistä on, että vaara toteutuu ja kuinka paljon ih misiä on vaarassa. Vaaratekijät vakavimmasta lievimpään ovat hengenmenetys, pysyvä vam mau tu minen, paraneva / ohimenevä haitta, lievä loukkaantuminen / pikku haaveri, mielenpahoitus / järkytys ja omaisuusvaara. Myös pidemmän ajan kuluessa ilmenevät haitat on otettava huomioon. On myös hy vä muistaa, että tiedotusvälineissä esitetty kuvaus riskeistä ei ole aina sama kuin järjestelmällistä ris kin ar vioin tia suorittavan valvontaviranomaisen. 2.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliset ja kunnalliset painopistealueet: Keskeisiä valvontakohteita kuluttajapalveluiden osalta ovat: - kuntosali - laskettelukeskus tai muu rinnekeskus - leikkikenttä tai - puisto, asukaspuisto - sisäleikkipaikat omana palvelunaan - rullalautailupaikka tai vastaava pyöräilypaikka - ohjelmapalvelu - ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu - kartingrata - uimahalli, maauimala, kylpylä, muu vastaava - uimaranta - talviuintipaikka - tatuointipalvelu tai muu vastaava - turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava - yleisötilaisuus - huvi- / teemapuistot, tivoli, sirkus, eläin- tai kotieläinpuistot Edellä mainitut painopistealueen kohteet ovat kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen il moi tus velvol li suu den piiriin kuuluvia kohteita. Näitä kohteita koskee myös vaatimus turvallisuusasiakirjasta. VUODEN 2015 KULUTTAJATURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET - uimahallien ja kylpylöiden turvallisuus * (valtakunnallinen valvontaprojekti) - talviuintipaikkojen turvallisuus * (Lapin aluehallintoviraston projekti) - hiihtolatujen turvallisuus - leikkikenttien turvallisuusasiakirjat ja opastetaulut (neuvonta ja ohjaus)

6 VUODEN 2016 KULUTTAJATURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET - valtakunnallinen valvontaprojekti * (tieto myöhemmin) - Lapin aluehallintoviraston projekti * (tieto myöhemmin) - kuntosalien turvallisuus - ohjelmapalveluiden tarjoajien kartoitus VUODEN 2017 KULUTTAJATURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET: - valtakunnallinen valvontaprojekti * (tieto myöhemmin) - Lapin aluehallintoviraston projekti * (tieto myöhemmin) - veteen liittyvien ohjelmapalveluiden valvontaprojekti (koskenlasku ja melontasafarit) - leikkikenttien turvallisuus VUODEN 2018 KULUTTAJATURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET: - valtakunnallinen valvontaprojekti * (tieto myöhemmin) - Lapin aluehallintoviraston projekti * (tieto myöhemmin) - ratsastuspalvelujen turvallisuus VUODEN 2019 KULUTTAJATURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET: - valtakunnallinen valvontaprojekti * (tieto myöhemmin) - Lapin aluehallintoviraston projekti * (tieto myöhemmin) - kuntosalien turvallisuus Painopistealueet (* merkityt) perustuvat osittain Turvatekniikan keskuksen ja Lapin alue hal lin to viras ton tulossopimukseen kunakin vuonna. Esitetyt painopistealueet voivat kuitenkin muuttua tar peiden ja mahdollisten projektien mukaan. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden koh teiden valvonta vuosina 2015 2019 on esitetty liitteessä 1. Tarkastusten painopisteenä on kohteen kokonaisturvallisuus. Tällä tarkoitetaan mm. toi min nan harjoit ta jan tekemää turvallisuussuunnittelua, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaamista ja kou lu tus ta, kohteen kunnossapidon järjestelyjä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille se kä ilkivallan torjuntaa. 3 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO Kuluttajaturvallisuusvalvonta on pääasiassa palveluiden turvallisuuden valvontaa, joten valvontaan ei liity kunnissa näytteenottoa. Tarvittaessa näytteenotto tapahtuu joko asiakasvalituksen pe rus teella, Turvatekniikan keskuksen tai aluehallintoviraston pyynnöstä. 3.1 Erityistilanteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Erityistilanteita voi aiheutua kuluttajapalvelusta tai kulutustavarasta. Tarvittaessa tehdään yh teis työtä mm. Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Erityistilanteissa varmistetaan henkilöresurssien riittävyys ym pä ris tö ter veys val von nan sisäisillä työjärjestelyillä. Tiedottamisesta huolehtii se, jolle kunnassa kuu luu tiedottaminen. 4 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

7 Valvontasuunnitelman toteutuminen käsitellään vuosittain yhteistoiminta-alueen ku lut ta ja tur val lisuus val von nas ta vastaavassa Meri-Lapin ympäristöterveysjaostossa. Kuluttajaviraston jul kai se massa oppaassa on ohjeet kunnan kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman laatimisesta ja to teu tu mi sen arvioinnista. Tällöin käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1. Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt 2. Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja noudattaako valvonta kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjakoa 3. Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja 4. työajan käyttösuunnitelmaa 5. Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista 6. Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset raportoidaan aluehallintovirastolle vuo sittain 31.3. mennessä. Aluehallintovirasto raportoi valvontasuunnitelman toteutumisesta ja kunnassa suo ri te tus ta toteutumisen arvioinnista Turvatekniikan keskukselle. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa hyödynnetään kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuosit tai ses sa tietojen keruussa saatuja valvontatietoja. Turvatekniikan keskuksen lomakkeille täy tet tävät valvontatiedot toimitetaan tietojen keruun yhteenvetoa varten aluehallintovirastoon tammikuun lop puun mennessä. 5 VALVONTAKOHTEET, TOTEUTETTAVIEN TARKASTUSTEN MÄÄRÄ JA RE SURS- SIT Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteita Tornion, Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan alueella on yhteensä 242, joista painopistealueen kohteita 188. Tarkastussuunnitelmaa toteutetaan olemassa olevien resurssien mukaan. Tuoteturvallisuusvalvontaan käytettävä kokonaistyöaika on noin 5 % terveystarkastajan tehtävistä. Valvontasuunnitelmaan sisältyvät liitteet: Taulukko 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta vuosina 2015-2019

Taulukko 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmallinen ja painopistealueiden valvonta vuosina 2015-2019 Valvontakohde Lukumäärä TUKESIN arvio tarkastustiheydestä / vuosi (suluissa poikkeava oma toteutus) Arvio tarkastus-käyn nin kestosta sis. paperitytöt ja matkat (h) Tarkas-tusai ka vuositasolla (htpv) v. 2015 Tarkas-tusai ka vuositasolla (htpv) v. 2016 Tarkas-tusai ka vuositasolla (htpv) v. 2017 Tarkas-tusai ka vuositasolla (htpv) v. 2018 Tarkas-tusai ka vuositasolla (htpv) v. 2019 Kuluttajapalvelut Huvi-/ teemapuisto, tivolisirkus, 2 1 (0,33) 8 2,1 1 1 2,1 1 eläintarha tai kotieläinpuisto Kuntosali 18 0,25 4-9,6 - - 9,6 Laskettelukeskus, muu rinnekeskus 1 1 (0,5) 6 1-1 1 Leikkikenttä tai puisto, asukaspuisto 94 0,25 4 5-10,6 (20 kpl) - - Solarium-palvelut 7+ 0,3 2 1,9? - - 1,9? - Skeittipaikka 4 0,5 (0,33) 4 2,7 (4 kpl) - - 2,1 - Ohjelmapalvelutoiminta 17 0,5 (0,33) 6-5 3 5 - Kiipeilyseinä 2 0,33 5 0,7 - - 1,3 - Ratsastustalli / -keskus 6 0,5 (0,33) 6 1 - - 4,8 - Kartingrata 0 0 0 - - - - - Uimahalli, kylpylä tai vastaava 5 0,5 5 3,3-3,3-3,3 Uimaranta 31 1 3 **) 12,4 12,4 12,4 12,4 12,4 Talviuintipaikka 4 1 3 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Tatuointi, lävistys tai muu kehon muokk. 4 0,2 3**) - - 1,6 - - Yleisötilaisuus 11 0,5 *) 4 **) 2,7 (4 kpl) 2,7 (4 kpl) 2,7 (4 kpl) 2,7 (4 kpl) 2,7 (4 kpl) Hiihtolatujen turvallisuus 43 0,25 5 8,7 (13 kpl) - - - 8,7 Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava ei tietoa 0 Valtakunnallinen valvontaprojekti 5 (arvio) 5 (arvio) 5 (arvio) 5 (arvio) Lapin alueviraston valvontaprojekti 5 (arvio) 5 (arvio) 5 (arvio) 5 (arvio) Painopistealueisiin suunniteltu aika 18,6 24,6 23,6 14,8 19,6 Käytettävä tarkastusaika yhteensä 41,2 42,3 47,2 42 50,3 Koko valvontaan käytettävä aika (k=1,7) 70,0 71,9 80,8 71,4 85,5

Tarkastustiheys: 1= kerran vuodessa, 0,5=kerran kahdessa vuodessa, 0,33=kerran kolmessa vuodessa, 0,25=kerran neljässä vuodessa ja 0,2=kerran viidessä vuodessa Painopistekohteiden tarkastuksiin käytettävä aika on tummennettu *) Laskennallisesti joka toinen merkittävämpi yleisötilaisuus tarkastetaan **) tarkastus terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä 9