1 Pelastuslaki ja pelastussuunnitelma: Tunnista ja vältä riskit Kiinteistömessut 13.10.2011 Marina Furuhjelm Lakimies, OTK 1
Pelastuslaki ja asetus uudistui 1.7.2011 Tavoite on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia Poistumisen riskit ja palon leviämisen riskit Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä - Miten huolehditaan? hdit Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa - Esim. palaessaan lastenvaunut voivat tuottaa myrkyllistä savua ja olla poistumisen esteenä - Kielto ei kuitenkaan koske pieniä tavanomaisia ovikoristeita - Kynnysmatot? Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti 2
Pelastustiet pidettävä ajokelpoisina Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä Pelastustie on MRL:n mukainen pelastustie - Yhtiö ei voi itse päättää, mikä on pelastustie ja yksinomaan pysäköinnin valvomiseksi merkitä tie pelastustieksi Paloriskit: kuka huolehtii nuohouksesta? Rakennuksen omistajan ja haltijan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: 1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu alueen pelastustoimen lain 59 :n mukaisesti järjestämällä tavalla; 2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa; sekä 3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti Vrt. Asunto-osakeyhtiölain 4 luku kunnossapitovastuusta 3
Rakennuksen pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen haltija Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, laaditaan pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Pelastussuunnitelma on laadittava: - asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa - päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin p ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja Miksi pelastussuunnitelma? Suomessa syttyy yli 2000 asuntopaloa vuodessa Asuinkiinteistöjen kiinteistövakuutuksista korvataan palovahinkojen aiheuttamia omaisuusvahinkoja vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla Kotivakuutuksista vastaavia vahinkoja korvataan miltei 70 miljoonalla eurolla vuosittain Muita riskitilanteita te ta asuinkiinteistöissä stö ssä on paljon: - Vesivahinkoja - Liukastumisvahinkoja - Sairauskohtauksia - Sähkökatkos - Rikos/ilkivalta vahinkoja ym. 8 4
Miten laaditaan? Pelastussuunnittelun ja turvallisuustyön tulee olla riskilähtöistä Pelastussuunnitelmassa tulee keskittyä jokapäiväiseen turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin, jotka tukevat käytännön turvallisuustyötä Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja tarpeellisesta tiedottamisesta on taloyhtiöissä hallituksella Asuinkiinteistöön voidaan nimetä turvallisuushenkilöitä (ei pakko) - Nimetyillä ei ole juridista vastuuta taloyhtiön turvallisuudesta, tehtävänä on aktivoida asukkaita Pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaisia varten, vaan kohteen ja sen asukkaiden tarpeeseen 9 Pelastussuunnitelman laadinta Vaarojen tunnistamisessa tulee hyödyntää kiinteistössä asuvia ja työskenteleviä henkilöitä, koska heillä on paras mahdollinen tuntemus te us kiinteistön olosuhteista osu sta ja erityispiirteistä te stä Mikäli kiinteistössä on enemmän kuin yksi toimija, kannattaa kaikkia kuulla monipuolisesti (esim. kerrostalon alakerran ravintolan vastuuhenkilöt) Apuna voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntijaa, mutta asiantuntijatyöllä ei voida korvata kiinteistössä asuvien ja työskentelevien tietämystä tai roolia suunnitteluprosessissa Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita käytettäessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota pelastussuunnitelmasta tiedottamiseen ja yhtiön hallituksen sekä asukkaiden perehdyttämiseen turvallisuuskäytäntöihin 10 5
Pelastussuunnitelman sisältö 1. Vaarojen ja riskien tunnistaminen 2. Toimenpiteet, joilla onnettomuuksia sekä vaaratilanteita voidaan ehkäistä 3. Sammutus- ja pelastustehtävien edellytysten turvaaminen 4. Ohjeet erilaisia onnettomuuksia sekä vaara- ja häiriötilanteita varten 5. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloissa 6. Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen 11 Riskien arviointi Tulipalo voi aiheutua esimerkiksi välinpitämättömyydestä (kuten sähkölaitteiden huoltamatta jättämisestä) tai liukastuminen huollon laiminlyönneistä (kuten hiekoittamatta jättämisestä) Tärkeä on siis tunnistaa tekijät, jotka voivat johtaa vaaratilanteisiin Palotapaturmien lisäksi tulee huomioida muutkin tyypilliset tapaturmariskit kuten kaatumiset, putoamiset ja liukastumiset - Esim. katolta putoavan lumen ja jään sekä väylien liukkauden tuottamat riskit Arvioidessa vaaratekijöitä on hyvä ymmärtää, että ihminen ja ihmisen toiminta ovat yleisimpiä syitä vahinkojen taustalla - Myös esimerkiksi laitteiden tai järjestelmien toimimattomuus johtuu useimmiten siitä, että laitteita ei ole huollettu tai niitä käytetään virheellisesti. 12 6
Riskien arviointi Vaaroja arvioidessa voi miettiä : - Ovatko asuinkiinteistön turvallisuustyön vastuut ja roolit selkeästi määritetty? (työnjako mahdollisen turvallisuushenkilöstön, kiinteistönhuollon, isännöitsijän ja hallituksen kesken) - Onko asukkaille ja muille toimijoille tiedotettu pelastussuunnitelmasta? - Tuntevatko asukkaat omat velvoitteensa, esimerkiksi palovaroittimesta? - Onko ulkoiset riskitekijät kijät otettu tt huomioon (ohjeistus kunnallistekniikan k iik häiriötilanteita varten tms.)? - Onko asuinkiinteistössä asianmukainen kiinteistövakuutus, ja tuntevatko asukkaat huoneistokohtaisen vakuutuksen merkityksen osana vakuutusturvaa? 13 Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asukkaille ja työntekijöille Vaikka pelastuslaki puhuu tiedottamisesta, tulisi turvallisuuteen liittyvien asioiden olla kahdensuuntaista viestintää asukkaiden ja muiden toimijoiden sekä yhtiön hallituksen/isännöitsijän välillä - Näin mahdollisiin olosuhdemuutoksiin voidaan reagoida nopeammin sekä tarvittavilta osin päivittää pelastussuunnitelmaa Tiedottamistapa voi vaihdella yhtiöstä toiseen 14 7
Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen Esim. yhtiökokouksessa vuosittain voidaan käsitellä turvallisuus asioita pelastussuunnitelmaa ja tarvetta sen päivittämiseen Lisäksi pelastussuunnitelmaa voidaan käsitellä esimerkiksi talkoiden yhteydessä tai muissa vapaaehtoisissa kokoontumisissa Pelastussuunnitelmasta tiedottamiseen olisi tehokkainta käyttää useampaa viestintäkanavaa Pelastussuunnitelman jalkauttamisessa voidaan käyttää apuna muun muassa: - Porrashuoneiden ilmoitustauluja (pysyvä tiedote, jossa tärkeimmät yhteystiedot jne. ja lisäksi kuukausittain vaihtuva tietoisku/kuukauden toimintaohje) - Taloyhtiön kotisivuja - Kirjallisia huoneistoihin jaettavia tiedotteita - Isännöitsijäntodistusta (lisätiedoissa tulisi olla maininta pelastussuunnitelma laadittu, pvm. tai mistä pelastussuunnitelma löytyy tmv.). 15 Tarkempaa ohjeistusta ja opastusta tulossa Ministeriön ohje pelastussuunnitelman laadinnasta valmistumassa marras-joulukuussa 2011 Opas pelastussuunnitelman laadintaan tulossa keväällä 2012 16 8
Tutustu Kotitaloon osastolla 6e99 17 9