Siviilioikeus 13.9.2002 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen marginaali. Kukin vastaus kirjoitetaan eri arkille ja kysymyksen nro. 6 vastaukset kyseisen kysymyksen kysymyspapereille. Tenttiin osallistujan on jätettävä nimellä varustettu vastauspaperi jokaisesta kysymyksestä, johon hänen tulee vastata tai jonka hän on korvannut, siis myös sellaisesta kysymyksestä, johon ei ole vastattu. Kysymysten nro. 6a ja b sekä 6c ja d kysymyspaperit irrotetaan erilleen muista kysymyksistä ja toisistaan ja palautetaan nimellä varustettuna eri pinoihin, vaikka niihin ei olisi vastattu. OTK- ja ON-tutkinnon aineopintotenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1 6. ON-tutkinnon täydennystenttiä suorittavat vastaavat kysymyksiin 1, 2, 3, 5, 6a, 6c ja 6d. Vanhentuneen tentin uusijat vastaavat kysymyksiin 1 6. JuK-tutkinnon suorittaneet vastaavat kysymyksiin 2 ja 6. Tentti hyväksytään, jos vastausten ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 30 pistettä. Tentissä saa käyttää enintään kaksi korvaavaa luentosarjaa. Jos korvaavia luentosarjoja käytetään vain yksi, saa sen lisäksi käyttää enintään kolme hyvityspistettä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatusta kysymyksestä saatujen pisteiden ja hyvityspisteiden yhteismäärä on vähintään 25 pistettä. Jos korvaavia luentosarjoja käytetään kaksi, ei niiden lisäksi saa käyttää hyvityspisteitä. Tällöin tentin läpäiseminen edellyttää, että muista kuin korvatuista kysymyksistä saatujen pisteiden yhteismäärä on vähintään 20 pistettä. ON-tutkinnon täydennystentissä saa käyttää enintään kaksi hyvityspistettä mutta ei korvaavia luentosarjoja. JuK-tutkinnon suorittaneet eivät voi käyttää hyvityspisteitä eivätkä korvaavia luentosarjoja. Vahingonkorvausoikeuden luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 5 korvaamiseen. Luotto- ja maksuvälineet -luentosarjasta saadut pisteet saa käyttää kysymyksen nro. 3 korvaamiseen. Jos käytetään korvaavaa luentosarjaa, vastauspinoon on jätettävä paperi, josta käy ilmi, kuinka monta pistettä on saatu. Tulokset julkaistaan yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla perjantaina 27.9.2002 klo 15.00.
2 Kysymys 1 A haki vakuutusyhtiöstä Y 2-vuotiaalle lapselleen sairauskuluvakuutusta. A postitti Y:lle vakuutushakemuksen, jossa oli liitteenä lasta koskeva 23.3.2000 päivätty A:n allekirjoittama terveysselvitys. Selvityksessä oli 15 yksilöityä kysymystä, joihin vastattiin joko kyllä tai ei. A oli vastannut ei kohtiin onko lapsi terve? ja onko lapsella todettu korvatulehdusta?. Asiakirjat oli leimattu vastaanotetuiksi 10.4.2000 Y:n kanssa samaan konserniin kuuluvassa kiinteistösijoitusyhtiössä Z, jolla on sama postiosoite kuin Y:llä muttei mitään tekemistä vakuuttamisen kanssa. Y:n mielestä vakuutushakemus on tehty vasta 14.4.2000, jolloin asiakirjat olivat tulleet Y:n vakuutuskäsittelijälle. Y:n hankkimien potilasasiakirjojen mukaan A oli käynyt lapsensa kanssa lääkärissä 23.3.2000 kello 16.30 kertoen lapsella kaksi viikkoa jatkuneesta nuhasta ja yskästä. Lapsella oli todettu lääkärissä selvä krooninen ja kivulias korvatulehdus. Myöhempien potilaskortin merkintöjen mukaan korvatulehdus oli jatkunut lääkehoidosta huolimatta, minkä vuoksi lapselle oli ryhdytty suunnittelemaan leikkaushoitoa, jonka kustannukset olisivat tuhansia markkoja. A on hakenut 15.5.2000 Y:ltä korvausta kertyneistä hoitokuluista sekä maksusitoumusta lapsen korvaleikkausta varten. Y on evännyt korvauksen vedoten tiedonantovirheeseen. Y on lisäksi lisännyt vakuutukseen rajoitusehdon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata korvatulehduksesta aiheutuvia kuluja. A vaatii vakuutuskorvausta kertoen: En tiennyt lapseni korvatulehduksesta postittaessani vakuutushakemuksen 23.3.2000. Vakuutussopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti lisäämällä siihen rajoitusehtoja, varsinkaan, kun sopimus on ollut voimassa riidattomasti yli kuukauden ajan. Ratkaise juttu. Kysymys 2 B osti 5.5.1998 kodinkoneliike A Oy:stä television ja videolaitteet 5.000 markalla. A Oy myönsi maksuaikaa 5.5.2002 saakka. Tätä varten B allekirjoitti 5.000 markan tavallisen velkakirjan, jossa ei mainittu velan perustetta ja jonka eräpäiväksi merkittiin 5.5.2002. Kun A Oy vaati maksua 1.9.2002, B väitti velkansa jo vanhentuneen. Sen varalta, että velka olisi yhä voimassa, B sanoi kuittaavansa sen pois. Hän oli juuri saanut testamentilla vanhalta sedältään A Oy:öön kohdistuvan 17.000 markan osinkosaamisen. A Oy kiisti vanhentumisväitteen, koska velkakirja vanhenee 10 vuodessa. B:n vastasaatava sen sijaan oli vanhentunut, sillä osinko oli vuodelta 1989. B huomautti tähän, että hänen setänsä oli ollut A Oy:n osakas kuolemaansa saakka ja että yhtiösuhteet eivät vanhene ollenkaan. Perusteltu ratkaisu. Kysymys 3 Liikemies A oli myöntänyt rahoitusyhtiö B:lle takauksen vakuudeksi C Oy:n tietyistä liiketoiminnan luotoista. A oli C Oy:n huomattava omistaja. Tänään rahoitusyhtiö B perii takauksen johdosta velkaa A:lta ja A esittää seuraavat väitteet:
1 C Oy oli hankkinut velalle uuden takauksen, jonka pitäisi riittää velan suoritukseen. Kun näin oli tarkoitus korvata aikaisempi takaus, on epälojaalia periä mitään A:lta. 2 C Oy oli antanut alun perin luotosta pantin, josta B oli perinyt maksun. A:n mukaan takaus oli sammunut, vaikka sittemmin oli havaittu, ettei C Oy ollutkaan kokonaan omistanut panttia. 3 A ilmoittaa torjuvansa velkomuksen sen perusteella, että C Oy:llä on erääntynyt saaminen B:ltä. B:n edustaja ihmettelee A:n väitteitä. Erityisesti häntä kummastuttaa viimeinen väite, kun hän on saanut tietää C Oy:n vastustavan A:n esittämää menettelyä. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 3 Kysymys 4 Suuryritys S Oyj:n pääjohtaja P osti eläkeläinen E:ltä tämän perhekäytössä olleen ison moottoriveneen yrityksen henkilökunnan virkistyskäytössä olevan kesäpaikan kalustoon. E toimitti veneen heti kesäpaikan laituriin. Kun yrityksen henkilökunta neljän kuukauden kuluttua tutustui veneeseen, kävi ilmi, että veneen pohjassa ollut vuoto oli johtanut pahoihin vesivaurioihin. S Oyj vaati E:tä korjaamaan vauriot tai maksamaan korjauskustannukset vahingonkorvauksena. E katsoi, ettei hän ole vastuussa vahingosta, koska hän oli kauppaa tehtäessä sanonut P:lle, että käykää nyt ensin katsomassa venettä, ja koska vene oli saanut neljä kuukautta maata laiturissa S Oyj:n väen unohdettua koko venekaupan. Arvioi tilannetta. Kysymys 5 A:n vanhemmat olivat jättäneet 16-vuotiaan A:n ja tämän 11-vuotiaan serkun B:n kahdestaan kesämökille viikonlopuksi. Tänä aikana A ja B menivät naapurin pihalle, jossa oli bensiiniä sisältävä astia. A kehotti B:tä sytyttämään sanomalehden tuleen ja heittämään palavan sanomalehden astiaan. B menetteli A:n esittämällä tavalla. Bensiini syttyi räjähdysmäisesti tuleen ja voimakkaan sivutuulen vuoksi tuli tarttui parin metrin päässä olleeseen seinään. Seuranneessa tulipalossa naapurin asuinrakennus vaurioitui käyttökelvottomaksi, mistä aiheutui 150.000 euron suuruinen vahinko. Arvioi tapaukseen liittyviä vahingonkorvauskysymyksiä.
4 Siviilioikeus 13.9.2002 Kysymys 6 Vastaa osakysymyksiin (a d) niille varattuun tilaan! Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviviivaa kohden enemmän kuin yksi kirjoitusrivi, ei oteta huomioon. Nimi: a) Sopimuksen pätemättömyysvaikutus kun on käytetty bulvaania? (Hemmo I) b) Mainitse kaksi esimerkkiä kohtuuttomasta sopimuslausekkeesta ja kerro miksi niitä on katsottu kohtuuttomiksi. (Wilhelmsson, Vakiosopimus) Huom! Kysymys 6 jatkuu seuraavalla sivulla
5 Siviilioikeus 13.9.2002 Nimi: Kysymys 6 jatkuu... c) Mahdollisuus poiketa asuntokauppalain 6 luvun säännöksistä sopimusehdoin? d) Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti asunnon virheenä käytetyn asunnon kaupassa?