Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma 10 1.6 Koulutusrakenne 12 1.7 Rekrytoinnit 14 2 TYÖAJANKÄYTTÖ JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 15 2.1 Työajan käyttö 15 2.2 Työvoimakustannukset 16 2.3 Matkakustannukset 17 3 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA MOTIVAATIO 19 3.1 Sairauspoissaolot 19 3.2 Työtapaturmapoissaolot 20 3.3 Vaihtuvuus 21 3.4 Palvelusaika 22 4 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 23 4.1 Palkkausjärjestelmä 23 4.2 Osaamisen kehittäminen 24 4.3 Työkyvyn kehittäminen ja työterveyshuolto 25 5 YHTEENVETO 27 5.1 Yhteenveto tunnusluvuista 27 5.2 Johtopäätökset 28
Konsernipalvelut 3 ALUKSI GTK:n strategisissa tavoitteissa vuoteen 2015 korostuvat henkilöstön osaamisen kehittäminen, innovatiivisen ja hyvän työyhteisön merkitys sekä kansainvälinen verkostoituminen. Tulosprisman mukainen henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa ja tärkeämpää valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategisena kehittämishankkeena aloitettiin vuonna 2006 osaamisen johtamisen ja kehittämisen suunnittelu ja työkalujen laatiminen. Osaamisen kehittäminen on koko GTK:ta koskeva, pitkäjänteistä työtä vaativa kokonaisuus, jossa tärkeimpänä tavoitteena on kehittää ja kohdentaa henkilöstön nykyistä osaamista siten, että kyetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Johtamis- ja esimiestoiminnan kehittämistä jatkettiin aloittamalla Johtamisen erikoistutkinto (JET) koulutus, johon aloitusvaiheessa osallistui yhteensä 22 henkilöä GTK:n eri toimipaikoista ja yksiköistä. Koulutuksen sisältö on räätälöity vastaamaan niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita GTK:n esimiestoiminnassa on pidetty tärkeinä. Näistä mm. organisaation strategioiden ja visioiden ohjaavuus työssä sekä oman johtajuuden arviointi ja kehittäminen ovat koulutuksessa tärkeitä painopistealueita. Palkkausjärjestelmän toimivuuden kehittäminen jatkui erillisen arviointityöryhmän toimesta. Kertomusvuoden aikana panostus esimiesviestinnän ja sisäisen viestinnän kehittämiseen jatkui. Uusi intranet-uutiskanava otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Sen odotetaan parantavan ja nopeuttavan sisäistä tiedonkulkua. Loppuvuodesta 2005 lanseerattu Geofoorumi-sidosryhmälehti vakiinnutti asemansa hankkeista kertovana uutiskanavana myös sisäisen kohderyhmän keskuudessa. Rekrytointi-ilmoitusten ulkoasua uudistettiin osana GTK:n kokonaisilmeen uudistusta. Työhyvinvoinnin kehittäminen jatkui työterveyshuollon toiminnan kohdentamisen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painottamisen sekä erilaisten työyhteisön kehittämisprojektien kautta. Työterveyshuoltopalvelujen yhdenmukaisuutta ja saatavuutta parannettiin edelleen. Tutkimuslaitoksen strategisten painopistealueiden tukemiseksi perustettiin kaksi uutta tutkimusprofessorin tointa: sovellettuun geofysiikkaan ja geologiseen mallinnukseen. Kesäharjoittelijoita palkattiin eri puolille GTK:ta yhteensä 71. Virkistystoiminnan painopistealueita ja toimintaperiaatteita yhdenmukaistettiin ja linjattiin. Virkistystoimintaa jatketaan aktiivisesti eri toimipaikoissa henkilöstökerhojen kautta.
Konsernipalvelut 4 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Henkilötyövuodet GTK:n henkilöstön määrää tarkastellaan tehtyjen henkilötyövuosien perusteella. Henkilötyövuosien määrää vuosina 2002-2006 on tarkasteltu taulukossa 1.1.1. GTK:ssa tehtyjen henkilötyövuosien määrä laski 22 henkilötyövuodella edellisvuoteen verrattuna. Viimeisen viiden vuoden aikana henkilötyövuosien määrä on laskenut 13 henkilötyövuodella. Toimintamenojen osalta henkilötyövuosien määrä laski 14 henkilötyövuodella vuodesta 2005. Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen henkilötyövuosien määrä laski 8 henkilötyövuodella viime vuodesta. Taulukko 1.1.1. Henkilötyövuodet vuosina 2002 2006 2002 2003 2004 2005 2006 Muutos v:sta 2005 Muutos v:sta 2002 htv htv htv htv htv htv % htv % Maksullinen toiminta (1-alk. hankkeilla) 75,0 79,5 107,8 97,1 106,3 9,3 9,5 31,4 41,9 Muu toiminta 703,6 679,7 697,0 697,3 674,2-23,2-3,3-29,4-4,2 Toimintamenot yhteensä 778,5 759,2 804,7 794,4 780,5-13,9-1,8 2,0 0,3 Työllisyysvarat 18,1 15,4 14,0 8,9 9,7 0,8 8,9-8,5-46,6 Muu ulkopuolinen rahoitus 12,0 11,7 17,0 14,5 5,8-8,7-60,2-6,3-52,1 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 30,2 27,1 31,0 23,4 15,4-7,9-33,9-14,7-48,8 Kaikki yhteensä 808,7 786,3 835,7 817,8 795,9-21,9-2,7-12,8-1,6
Konsernipalvelut 5 Taulukossa 1.1.2. on esitetty vuonna 2006 tehtyjen henkilötyövuosien jakautuma yksiköittäin ja rahoituslähteittäin. Ulkopuolisella rahoituksella palkatun henkilöstön osuus oli 1,9 % kokonaishenkilötyövuosien määrästä. Taulukko 1.1.2. Henkilötyövuosien määrä yksiköittäin vuonna 2006 T o i m i n t a m e n o t U l k o p u o l i n e n rahoitus Yksikkö maksullinen muu yhteensä työllisyysvarat muut htv Yhteensä yhteensä toiminta toiminta htv htv htv htv htv htv ESY 18,3 172,5 190,9 0,9 3,1 4,1 194,9 LSY 0,7 16,8 17,5 1,7 0,1 1,9 19,4 ISY 8,8 101,9 110,7 0,6 0,4 1,0 111,7 PSY 5,3 74,8 80,1 0,4 0,4 80,5 Alueyksiköt yhteensä 33,2 366,0 399,2 3,2 4,1 7,3 406,5 GP 72,8 204,4 277,2 6,5 1,7 8,1 285,3 KVPV 5,0 5,0 5,0 HP 0,3 84,6 84,9 84,9 Palveluyksiköt yhteensä 73,1 294,0 367,1 6,5 1,7 8,1 375,2 Johto 0,1 14,2 14,2 14,2 Koko GTK 106,3 674,2 780,5 9,7 5,8 15,4 795,9 GTK:ssa vuonna 2006 tehtyjen henkilötyövuosien jakautumista päätulosalueittain on tarkasteltu kuvassa 1.1.1. Tiedonhallinta Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 93 324 Tutkimus ja kehittäminen 243 Geologinen kartoitus 136 0 50 100 150 200 250 300 350 htv Kuva 1.1.1. Henkilötyövuodet päätulosalueittain vuonna 2006
Konsernipalvelut 6 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vuoden 2006 lopun tilanteen mukaan GTK:ssa työskenteli yhteensä 816 henkilöä. Tämä on 8 henkilöä enemmän kuin vuoden 2005 vastaava luku (808 henk.). Taulukossa 1.2.1. on esitetty vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä yksiköittäin vuoden 2006 lopussa. Taulukko 1.2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.2006 Yksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % ESY 184 92 16 8 200 100 ISY 103 91,2 10 8,8 113 100 LSY 17 81 4 19 21 100 PSY 75 93,8 5 6,2 80 100 GP 251 84,8 45 15,2 296 100 KVP 5 100 0 0 5 100 HP 85 98,8 1 1,2 86 100 Johto 13 86,7 2 13,3 15 100 Yhteensä 733 89,8 83 10,2 816 100 GTK:ssa määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2006 lopussa 10,2 prosenttia. Vuonna 2006 määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi 15 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvassa 1.2.1 on esitetty henkilöstön jakautuminen vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön vuonna 2006. GTK:n määräaikaisten osuus vuonna 2006 Määräaikaiset 10,2 % Vakinaiset 89,8 % Kuva 1.2.1. GTK:n vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2006
Konsernipalvelut 7 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö GTK:n henkilöstöstä virkasuhteisia on 15 prosenttia ja työsuhteisia 85 prosenttia. Muutoksena vuoteen 2005 on virkasuhteisten määrä laskenut 8 henkilöllä ja työsuhteisten määrä noussut 16 henkilöllä. Taulukossa 1.3.1. on esitetty virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä viimeisen viisivuotiskauden aikana. Taulukko 1.3.1. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä vuosien 2002 2006 lopussa Vuosi Virkasuhteiset Muutos - % Työsuhteiset Muutos - % Yhteensä Muutos lkm % ed. vuosi lkm % ed. vuosi lkm % % 2002 144 18-6,5 662 82 0,5 806 100-0,9 2003 135 17-6,3 649 83-2 784 100-2,7 2004 131 16-3,0 711 84 9,6 842 100 7,4 2005 128 16-2,3 680 84-4,4 808 100-4,0 2006 120 15-6,3 696 85 2,4 816 100 1,0 300 250 henkilöä 200 150 100 50 Virkasuhteiset Työsuhteiset 0 ESY ISY LSY PSY GP HP KVPV Johto Kuva 1.3.1. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä yksiköittäin 31.12.2006
Konsernipalvelut 8 1.4 Ikärakenne GTK:ssa 45 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli vuoden 2006 lopussa 72,0 % (589 henk.) henkilöstöstä ja 55 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli 34,4 % (281 henk). Taulukko 1.4.1. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina 2002 2006 Ikä Henkilöä % -jakauma ikäluokittain (vuotta) 2002 2003 2004 2005 2006 2002 2003 2004 2005 2006 15-19 0 0 1 0 0 0 0 0,1 0 0 20-24 6 5 3 4 7 0,7 0,6 0,4 0,5 0,9 25-29 34 32 34 28 25 4,2 4,1 4 3,5 3,1 30-34 41 41 58 52 61 5,1 5,2 6,9 6,4 7,5 35-39 68 58 60 56 48 8,4 7,4 7,1 6,9 5,9 40-44 102 92 96 93 86 12,7 11,7 11,4 11,5 10,5 45-49 180 161 151 132 126 22,3 20,5 17,9 16,3 15,4 50-54 180 175 189 188 182 22,3 22,3 22,4 23,3 22,3 55-59 137 166 191 180 186 17 21,2 22,7 22,3 22,8 60-64 57 52 57 75 90 7,1 6,6 6,8 9,3 11 65-1 2 2 0 5 0,1 0,3 0,2 0 0,6 Yhteensä 806 784 842 808 816 100 100 100 100 100 Kuvassa 1.4.1. ja taulukossa 1.4.1. on esitetty GTK:n henkilöstön ikärakenteen kehitys vuosina 2002 2006. 250 200 150 100 2002 2003 2004 2005 2006 50 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Kuva 1.4.1. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuonna 2002 2006
Konsernipalvelut 9 Taulukko 1.4.2. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2002 2006 Vuosi Naiset Miehet Kaikki 2002 46,3 48,2 47,6 2003 46,5 49,0 48,1 2004 46,9 48,8 48,2 2005 46,9 49,7 48,8 2006 47,7 49,8 49,1 GTK:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 oli 49,1 vuotta. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan jaoteltuna on esitelty taulukossa 1.4.2. GTK:n naispuolisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2006 lopussa 2,1 vuotta alempi kuin miesten keski-ikä. Miesten keski-ikä pysyi lähes viime vuoden tasolla, kun taas naisten keski-ikä nousi 0,8 vuodella. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson aikana on GTK:n henkilöstön keski-ikä noussut 1,5 vuodella. Kuvassa 1.4.2 on esitetty keski-iän nousu viimeisten viiden vuoden aikana. 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 2002 2003 2004 2005 2006 45,0 44,0 Naiset Miehet Kaikki Kuva 1.4.2. Henkilöstön ikärakenne vuosina 2002 2006
Konsernipalvelut 10 Vuosina 2007-2016 GTK:n henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle arviolta 336 henkilöä. Arvio on tehty 63 vuoden eläkeiällä. Vuosien 2008 2012 aikana eläkkeelle on siirtymässä 179 henkilöä (22 % nykytasosta). 50 45 40 35 30 Hlö 25 20 15 10 5 0 45 41 39 40 31 33 31 35 26 15 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 1.4.3. Eläkeiän (63 vuotta) saavuttavien henkilöiden lukumäärä seuraavan kymmenen vuoden aikana (31.12.2006 tilanne) 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma GTK:n henkilöstöstä 33 % on naisia ja 67 % miehiä. Taulukossa 1.5.1. ja kuvassa 1.5.1. on esitetty henkilöstön jakautuminen yksiköittäin sukupuolen mukaan vuonna 2006. Naisten osuus henkilöstöstä oli suurin Hallintopalvelut-yksikössä ja pienin Kansainvälinen projektivienti - yksikössä. Taulukko 1.5.1. Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin sukupuolen mukaan vuonna 2006 Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 65 32,2 137 67,8 202 100 ISY 26 23,0 87 77,0 113 100 LSY 8 38,1 13 61,9 21 100 PSY 20 25,0 60 75,0 80 100 GP 86 29,2 209 70,8 295 100 HP 55 64,7 30 35,3 85 100 KVPV 1 20,0 4 80,0 5 100 Johto 7 46,7 8 53,3 15 100 Yhteensä 268 32,8 548 67,2 816 100
Konsernipalvelut 11 Johto KVP HP GP PSY Yhteensä Miehiä Naisia LSY ISY ESY 0 50 100 150 200 250 300 Kuva 1.5.1. Henkilöstön määrä yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2006 Henkilöstön tehtäväryhmittäinen jakauma sukupuolen mukaan eriteltynä on esitetty taulukossa 1.5.2. Johto- ja esimiestason tehtävät on määritelty organisaation mukaisesti niin, että johtotehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen ylin johto ja yksiköiden päälliköt (johtajat), esimiestasoon lasketaan kuuluvaksi vastuualuepäälliköt. Taulukko 1.5.2. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin vuonna 31.12.2006 Henkilöstöryhmä Naiset Miehet Yhteensä % Tutkijat 70 213 283 34,7 Tutkimusavustajat 41 99 140 17,2 Kenttähenkilöstö 0 85 85 10,4 Laboratoriotehtävät 46 34 80 9,8 Toimistotehtävät 63 2 65 8,0 Asiantuntijat 15 30 45 5,5 Tekniset tehtävät 2 31 33 4,0 Esimies 5 21 26 3,2 Tietotekniikkatehtävät 13 11 24 2,9 Johto 2 13 15 1,8 Harjoittelijat 6 4 10 1,2 Työnjohto 5 5 10 1,2 Yhteensä 268 548 816 100,0 GTK:n suurin henkilöstöryhmä on tutkijat, joita on 34,7 prosenttia henkilöstöstä. Lisäksi tutkimusta avustavissa tehtävissä on 17,2 prosenttia henkilöstöstä.
Konsernipalvelut 12 Vuonna 2006 GTK:n henkilöstöstä 1,8 % toimi johtotason tehtävissä ja 3,2 % esimiestehtävissä. GTK:n miehistä 6,2 % kuului johto- ja esimiestasoon, kun taas naisten osalta vastaava luku oli 2,6 %. Naisten osuus GTK:n johto- ja esimiestehtävissä on pysynyt ennallaan vuoteen 2005 verrattuna (17,1 %). Naisten osuus johto- ja esimiestasontehtävistä vuonna 2006 Naiset 17,1 % Miehet 82,9 % Kuva 1.5.2. Naisten osuus johto- ja esimiestasontehtävistä vuonna 2006 1.6 Koulutusrakenne GTK:n henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2006 oli 4,8. Indeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen laatimista varten antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutustasoindeksin laskenta perustuu eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden lukumäärään. Yksiköittäiset koulutustasoindeksit on esitetty taulukossa 1.6.1. Koulutustasoindeksi on korkein johdossa ja alhaisin Geopalvelut-yksikössä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus GTK:n henkilöstöstä oli vuoden 2006 lopussa 44,2 % ja jatkotutkinnon suorittaneiden osuus oli 13,4 % GTK:n koko henkilöstöstä. Koulutustasoindeksissä ei tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2005.
Konsernipalvelut 13 Taulukko 1.6.1. Koulutustasoindeksi yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2006 Yksikkö Koulutustasoindeksi Kaikki Naiset Miehet Johto 6,7 6,0 7,4 KVP 6,6 5,0 7,0 ESY 5,8 5,1 6,1 ISY 5,4 4,5 5,6 LSY 5,7 5,1 6,1 PSY 5,9 5,5 6,0 GP 3,4 4,0 3,2 HP 4,7 4,5 5,0 koko GTK 4,8 4,6 4,8 Taulukko 1.6.2. Koulutusaste sukupuolen mukaan 31.12.2006 Koulutusaste Naiset Miehet Henkilömäärä lkm % lkm % lkm % Tohtorit 9 12,9 61 87,1 70 100 Lisensiaatit 5 12,8 34 87,2 39 100 Muu korkeakoulututkinto 79 31,3 173 68,7 252 100 Keskiasteen koulutus 134 51,0 129 49,0 263 100 Peruskoulu tai vastaava 41 21,4 151 78,6 192 100 Koko GTK 268 32,8 548 67,2 816 100
Konsernipalvelut 14 1.7 Rekrytoinnit Seuraavissa taulukoissa esitetään vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin tehdyt rekrytoinnit vuonna 2006 sekä vakinaisiin tehtäviin hakeneiden koulutustausta. Taulukko 1.7.1. Vuoden 2006 rekrytoinnit yksiköittäin, hakijoiden koulutustaso Yksikkö Rekrytoitu tohtori lisensiaatti Hakijoiden koulutus ylempi korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto muu Hakijoita yhteensä Hakemus/ tehtävä ESY 6 10 4 83 21 38 156 26,0 ISY 0 0 0 0 0 0 0 0,0 LSY 5 14 6 85 16 86 207 41,4 PSY 0 0 0 0 0 0 0 0,0 GP 2 6 2 36 6 1 51 25,5 HP 3 1 2 62 31 6 102 34,0 KVPV 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Johto 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Yhteensä 16 31 14 266 74 131 516 32,3 GTK:een rekrytoitiin 16 henkilöä vakituisiin tehtäviin vuonna 2006, hakijoita oli yhteensä 516, joista 60 % oli vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Hakijoita per avoin tehtävä oli keskimäärin 32,3. Taulukko 1.7.2. Vuoden 2006 määräaikaisten rekrytoinnit yksiköittäin Yksikkö Kausiapulaiset Muut Määräaikaiset yhteensä Oma rahoitus Ulkopuolinen rahoitus määräaikaiset ESY 8 4 13 25 ISY 12 2 22 36 LSY 4 4 0 8 PSY 9 0 2 11 GP 18 8 11 37 HP 2 0 0 2 KVP 0 0 0 0 Johto 0 0 0 0 Yhteensä 53 18 48 119 Kausiapulaisia ja muita määräaikaisia rekrytoitiin eniten Geopalvelut-yksikköön ja Itä-Suomen alueyksikköön.
Konsernipalvelut 15 2 TYÖAJANKÄYTTÖ JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2.1 Työajan käyttö GTK:n henkilöstön tehty vuosityöaika vuonna 2006 oli 78,5 prosenttia säännöllisestä vuosityöajasta. Vuosilomien osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 14,7 prosenttia. Vuosilomien suuri osuus on seurausta tutkimuskeskuksen henkilöstön pitkistä palvelussuhteista. Taulukossa 2.1.1. on esitetty GTK:n henkilöstön työajan käyttö vuonna 2006. Taulukon tiedot perustuvat työaikakirjanpidon ja henkilöstötietojärjestelmän tietoihin. Säännöllinen vuosityöaika on laskettu kertomalla vuoden todellisten työpäivien lukumäärä (251) keskimääräisellä työpäivän pituudella (7,38 h). Tehty vuosityöaika on laskettu vähentämällä säännöllisestä vuosityöajasta koulutukseen käytetty työaika ja ei tehty vuosityöaika. Tehty kokonaistyöaika on saatu laskemalla yhteen tehty vuosityöaika ja tehdyt ylityöt. Kokonaistyöaika on saatu laskemalla yhteen säännöllinen vuosityöaika ja tehdyt ylityöt. Taulukko 2.1.1. Työajan käyttö vuonna 2006 Työajan käyttö vuonna 2006 Työpäivät Htv Työpäivät/ Tuntia/ % htv htv Tehty (Tehollinen) vuosityöaika 156 806 624,7 197,0 1453,7 78,5 Koulutus 3 588 14,3 4,5 33,3 1,8 Vuosiloma 29 310 116,8 36,8 271,7 14,7 Lapsen syntymä ja hoito 332 1,3 0,4 3,1 0,2 Sairaus 7 874 31,4 9,9 73,0 3,9 Tapaturmat 140 0,6 0,2 1,3 0,1 Muut palkalliset vapaat 1 065 4,2 1,3 9,9 0,5 Ammattiyhdistys- ja yhteistoiminta 529 2,1 0,7 4,9 0,3 Virkistystoiminta 135 0,5 0,2 1,3 0,1 Muu ei-tehty työaika yhteensä 39 385 156,9 49,5 365,1 19,7 Säännöllinen vuosityöaika 199 778 795,9 251,0 1852,1 100,0 Tehdyt ylityöt 1 195 4,8 1,5 11,1 0,6 Tehty kokonaisvuosityöaika 158 000 629,5 198,5 1464,8 79,1 Kokonaisvuosityöaika 200 973 800,7 252,5 1863,2 100,6 Työpäivän pituus keskimäärin 7,38 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251
Konsernipalvelut 16 2.2 Työvoimakustannukset Taulukossa 2.2.1. on esitetty GTK:n työvoimakustannusten jakautuminen vuonna 2006. Kokonaistyövoimakustannukset ryhmitellään tehdyn työajan palkkoihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin, jotka sisältävät mm. palkallisten poissaolojen osuuden ja työnantajamaksut. Työvoimakustannukset on esitetty nettomääräisinä eli niissä on huomioitu tutkimuskeskuksen saamat sairausvakuutuksen ja työterveyshuollon kustannusten palautukset sekä vuonna 2006 maksettu työnantajan eläkemaksun lisämaksu (356 706 euroa) vuodelta 2005. Tehdyn työajan palkkojen osuus kokonaistyövoimakustannuksista oli 59,0 prosenttia ja palkkasumman eli maksettujen palkkojen osuus 79,1 prosenttia. Välilliset työvoimakustannukset olivat 51,8 prosenttia maksetuista palkoista. Työvoimakustannukset olivat yhteensä 126,4 prosenttia palkkasummasta eli henkilösivukulut ja muut välilliset työvoimakustannukset kuin palkat olivat vuonna 2006 yhteensä 26,4 prosenttia palkkasummasta. Henkilötyövuotta (yht. 795,9 htv) kohden tehdyn työajan palkat (19,8 m ) olivat vuonna 2006 noin 25 tuhatta euroa ja välilliset työvoimakustannukset (13,8 m ) noin 17 tuhatta euroa, yhteensä hieman yli 42 tuhatta euroa/htv (palkkaukset 40,9 tuhatta ja muut 1,3 tuhatta euroa/htv). Taulukko 2.2.1. Työvoimakustannukset vuonna 2006 Työvoimakustannuserä Osuus palkkasummasta Osuus työvoimakustannuksista Osuus tehdyn työajan palkoista Palkkasumma 26 572 156 100,0 % 79,1 % 134,1 % Tehdyn työajan palkat 19 813 254 74,6 % 59,0 % 100,0 % Lomaraha 1 118 893 4,2 % 3,3 % 5,6 % Vuosiloma-ajan palkat 3 983 939 15,0 % 11,9 % 20,1 % Sairausajan ym. palkallisen poissaoloajan palkat 1 075 525 4,0 % 3,2 % 5,4 % Koulutusajan palkat (osallistuminen) 491 671 1,9 % 1,5 % 2,5 % Ay-, työsuojelu-, yhteis- ja virkistystoiminta 90 244 0,3 % 0,3 % 0,5 % Välilliset palkat yhteensä 6 760 271 25,4 % 20,1 % 34,1 % Työnantajan sotu-maksut 1 067 523 4,0 % 3,2 % 5,4 % Eläkemaksut 4 815 720 18,1 % 14,3 % 24,3 % Tapaturmamaksut 108 629 0,4 % 0,3 % 0,5 % Sosiaaliturvamaksut yhteensä 5 991 872 22,5 % 17,8 % 30,2 % Koulutus (ilman palkkauskustannuksia) 611 060 2,3 % 1,8 % 3,1 % Terveyden- ja sairaudenhoito (netto) 272 245 1,0 % 0,8 % 1,4 % Muut välilliset työvoimakustannukset 138 420 0,5 % 0,4 % 0,7 % Muut välilliset työvoimakustannukset yhteensä 1 021 725 3,8 % 3,0 % 5,2 % Välilliset työvoimakustannukset yhteensä 13 773 868 51,8 % 41,0 % 69,5 % Työvoimakustannukset yhteensä 33 587 122 126,4 % 100,0 % 169,5 %
Konsernipalvelut 17 Taulukossa 2.2.2. on esitetty GTK:n palkkausmenojen ja henkilötyövuoden hinnan kehitys vuosina 2002-2006. Varsinaiset palkkauskulut ovat kasvaneet vuosi vuodelta viimeisen viiden vuoden ajan. Vuosien 2002 2006 aikana palkkausmenot kasvoivat 15,3 prosenttia. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 palkkausmenot kasvoivat 0,4 prosenttia. Taulukko 2.2.2. Palkkausmenot vuosina 2002-2006 (1 000 ) Vuosi htv Varsinaiset palkkaukset Henkilösivukulut Palkkaukset yhteensä Muutos-% Palkkaukset/htv 2002 809 23 118 5 124 28 242 2,2 34,9 2003 786 23 658 5 936 29 593 4,8 37,6 2004 836 25 971 6 154 32 124 8,6 38,4 2005 818 26 430 6 014 32 444 1,0 39,7 2006 796 26 572 5 992 32 564 0,4 40,9 2.3 Matkakustannukset GTK:n henkilöstön matkakustannukset vuosina 2002-2006 on esitetty taulukossa 2.3.1. Matkakustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta 4 %, noin n. 127 tuhatta euroa, josta henkilöstölle maksettujen päivärahojen määrä n. 76 tuhatta euroa (6,3 %) ja kilometrikorvaukset noin 52 tuhatta euroa (10,5 %). Taulukko 2.3.1 Matkakustannukset vuosina 2002 2006 (1000 ) Vuosi Päivä- Km- matkustus- Yhteensä Muutos % rahat korvaukset palvelut 2002 937 394 1308 2639,0 8,6 2003 1047 416 1458 2921,0 10,7 2004 1173 474 1444 3091,0 5,8 2005 1214 496 1475 3185,0 3,0 2006 1138 444 1476 3058,0-4,0
Konsernipalvelut 18 Kuvassa 2.3.1. on vertailtu yksiköittäin matkakustannuksia vuosina 2005 ja 2006. Johto KVPV HP GP PSY Vuosi 2006 Vuosi 2005 LSY ISY ESY 0 200 400 600 800 1000 1200 1000 euroa Kuva 2.3.1. Matkakustannukset yksiköittäin vuosina 2005 ja 2006 (1000 ) Taulukossa 2.3.2. on esitetty matkakustannusten jakautuminen yksiköittäin vuonna 2006. Ulkomaan matkojen kustannukset nousivat vuodesta 2005 137 000 euroa ja niiden osuus GTK:n vuoden 2006 matkakustannuksista oli 24,3 prosenttia. Kotimaan matkojen kustannukset laskivat 264 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 2.3.2. Matkakustannukset yksiköittäin vuonna 2006 (1000 ) Yksikkö Kotimaan Ulkomaan Yhteensä 1000e/htv Yhteensä matkat matkat 2005 ESY 608 320 928 4,8 1085 ISY 353 51 404 3,6 399 LSY 79 12 91 4,7 PSY 260 43 303 3,8 358 GP 775 212 987 3,5 994 HP 123 3 126 1,5 141 KVPV 15 22 37 7,4 31 Johto 101 81 182 12,8 177 Koko GTK 2314 744 3058 3,8 3185
Konsernipalvelut 19 3 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA MOTIVAATIO 3.1 Sairauspoissaolot Taulukossa 3.1.1. on esitetty GTK:n henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuosina 2002-2006. Sairaustapauksia oli vuonna 2006 yhteensä 1329. Sairaustapausten määrä oli 38 tapausta vähemmän kuin vuonna 2005. Taulukko 3.1.1. Sairauspoissaolot vuosina 2002 2006 Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä lkm muutos % lkm muutos % pv/tapaus 2002 1260-3,2 9156 8,7 7,3 2003 1248-1,0 7613-16,9 6,1 2004 1293 3,5 6698-12,0 5,2 2005 1365 5,6 6467-3,4 4,7 2006 1329-2,8 6602 2,1 5,0 Taulukossa 3.1.2. on esitetty sairauspoissaolojen kesto vuosina 2002-2006. Vuonna 2006 lyhyiden, 1-3 sairauspäivän tapausten, osuus kaikista sairaustapauksista oli 69 prosenttia. Taulukko 3.1.2. Sairaustapaukset sairauden keston mukaan jaoteltuna vuosina 2002 2006 Sairauden Sairaustapauksia kesto 2002 2003 2004 2005 2006 päivää lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1 415 32,9 412 33,0 428 33,1 451 33,0 414 31,2 2-3 469 37,2 498 39,9 514 39,8 545 39,9 506 38,1 4-10 191 15,2 204 16,3 221 17,1 277 20,3 282 21,2 11-60 164 13,0 115 9,2 118 9,1 82 6,0 117 8,8 61-90 8 0,6 9 0,7 6 0,5 4 0,3 7 0,5 91-180 8 0,6 6 0,5 6 0,5 5 0,4 3 0,2 yli 180 5 0,4 4 0,3 0 0,0 1 0,1 0 0,0 Yhteensä 1260 100 1248 100 1293 100 1365 100 1329 100,0
Konsernipalvelut 20 Taulukossa 3.1.3. on tarkasteltu sairaustapausten ja sairauspäivien lukumäärää yksiköittäin vuonna 2006. Hallintopalvelut-yksikössä sairaustapauksia oli eniten suhteessa tehtyihin henkilötyövuosiin. Koko GTK:ssa sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohden oli 8,3 päivää. Taulukko 3.1.3. Sairauspoissaolot yksiköittäin vuonna 2006 Yksikkö HTV/ Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lyhyiden yksikkö (1-3 pv) sairaustapausta/ pv/ tapausten osuus lkm % htv lkm % htv % ESY 194,9 320 24,1 1,6 1 140 17,3 5,8 246 76,9 ISY 111,7 111 8,4 1,0 851 12,9 7,6 70 63,1 LSY 19,4 23 1,7 1,2 236 3,6 12,2 11 47,8 PSY 80,5 122 9,2 1,5 535 8,1 6,6 87 71,3 GP 285,3 556 41,8 1,9 2 904 44,0 10,2 354 63,7 HP 84,9 171 12,9 2,0 821 12,4 9,7 133 77,8 KVP 5 2 0,2 0,4 18 0,3 3,6 0 0,0 Johto 14,2 24 1,8 1,7 97 1,5 6,8 18 75,0 Koko GTK 795,9 1329 100,0 1,7 6 602 100,0 8,3 919 69,1 3.2 Työtapaturmapoissaolot Taulukoissa 3.2.1. on esitetty GTK:n henkilöstön työtapaturmapoissaolojen määrä ja kesto vuosina 2002-2006. Vuonna 2006 GTK:ssa työtapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden oli 0,2 ja työtapaturmapoissaolojen pituus keskimäärin 8,5 työpäivää. Taulukko 3.2.1. Työtapaturmapoissaolot vuosina 2002 2006 Vuosi Poissaolotapauksia lkm muutos % pv muutos % pv/tapaus 2002 14 6,7 258 27,7 18,4 2003 10-28,6 266 3,1 26,6 2004 16 60,0 181-32,0 11,3 2005 19 18,8 204 12,7 10,7 2006 17-10,5 145-28,9 8,5
Konsernipalvelut 21 3.3 Vaihtuvuus Taulukossa 3.3.1. esitetty kokonaispoistuma oli 2,5 prosenttia edellisen vuoden lopun henkilöstötilanteesta (808 henk. vuonna 2005). Lähtövaihtuvuusprosentti, joka ilmaisee toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden prosenttiosuuden, oli 0,9 % vuonna 2006. Lähtövaihtuvuusprosentissa ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 3.3.1. Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuonna 2006 Poistuman syy Henkilöä % edellisen vuoden lopun henkilöstöstä Uusi työnantaja 7 0,9 Vanhuuseläke 11 1,4 Työkyvyttömyyseläke 2 0,2 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0,0 Muu eläke 0 0,0 Eläkkeelle siirtyneet yhteensä 13 1,6 Kuollut 0 0,0 Luonnollinen poistuma yhteensä 20 2,5 Poistuma yhteensä 20 2,5 Kuvassa 3.3.1. on esitetty vuoden 2006 poistuma syiden mukaan jaoteltuna. GTK:n lähtövaihtuvuus vuonna 2006 (20 henkilöä) 35 % Eläke Uusi työnantaja 65 % Kuva 3.3.1. Lähtövaihtuvuus vuonna 2006
Konsernipalvelut 22 3.4 Palvelusaika Kuvassa 3.4.1. on esitetty henkilöstön palvelusaika vuonna 2006. GTK:ssa alle kaksi vuotta työskennelleitä oli 95 henkilöä (11,6 % henkilöstöstä), yli 10 vuotta työskennelleitä oli 566 henkilöä (69,4 % henkilöstöstä) ja yli 20 vuotta työskennelleitä oli 421 henkilöä (51,6 % henkilöstöstä). yli 25 vuotta 296 21-25 vuotta 125 palvelusaika (vuotta) 16-20 vuotta 11-15 vuotta 6-10 vuotta 3-5 vuotta 1-2 vuotta 57 67 70 88 88 alle 1 vuosi 25 0 50 100 150 200 250 300 350 henkilöä Kuva 3.4.1. Henkilöstön palvelusaika 31.12.2006
Konsernipalvelut 23 4 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 4.1 Palkkausjärjestelmä GTK:ssa otettiin vuonna 1998 käyttöön työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Kuvassa 4.1.1. on esitetty GTK:n henkilöstön jakautuminen palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusluokkiin vuosina 2002-2006. Vaativuusluokkiin neljä ja viisi sijoittuu 31,8 prosenttia ja luokkiin kahdeksan ja yhdeksän sijoittuu 31 prosenttia vaativuusluokituksen piirissä olevasta henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmän ja vaativuusluokituksen piirissä oli vuonna 2006 noin 96,4 prosenttia GTK:n koko henkilöstöstä. 180 160 140 henkilöä 120 100 80 60 40 20 2002 2003 2004 2005 2006 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 vaativuusluokka Kuva 4.1.1. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain vuonna 2002 2006
Konsernipalvelut 24 Taulukossa 4.1.1. on esitetty vaativuusluokkien jakautuminen sukupuolen mukaan. Vaativuusluokissa 1-6 oli naisista 65,4 prosenttia ja miehistä 48,1 prosenttia. Vaativuusluokissa 7 12 naisista oli 34,6 prosenttia ja miehistä 51,9 prosenttia. Taulukko 4.1.1. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain sukupuolen mukaan 31.12.2006 Vaativuusluokka Naiset Miehet Yhteensä 2 6 7 13 3 19 67 86 4 72 76 148 5 46 56 102 6 29 46 75 7 21 29 50 8 34 92 126 9 23 95 118 10 12 40 52 11 0 14 14 12 1 2 3 Yhteensä 263 524 787 4.2 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on keskeinen ja välttämätön alue GTK:n organisaation toimintaa. Ilman strategiaa tukevaa uuden osaamisen hankkimista GTK:n on vaikeaa saavuttaa tavoitteitaan ja toteuttaa visiotaan. Osaamisen kehittäminen tarkoittaa myös tehokkaan toiminnan aikaansaamiseksi vaadittavan nykyosaamisen ylläpitämistä. GTK on toiminnassaan erittäin kehittämismyönteinen ja osaamisen kehittämisen tietotasoltaan varsin hyvä. Yksiköt toteuttavat kehittämistä omista lähtökohdistaan ja kehittämisen kokonaisuudesta ei ole yhtenäistä kuvaa. GTK:n tutkijoiden yhä lisääntyvä eläkkeelle siirtyminen luo suuren haasteen GTK:n strategian muodostamiselle ja sitä kautta myös henkilöstön osaamisstrategisille painopisteille. Näiden keskeisten syiden vuoksi GTK:ssa käynnistettiin 2006 kaikkia yksiköitä yhdistävä geologista osaamista määrittävä GEO-osaamiskartoitus. Osaamiskartoitus on lähtökohta osaamisen kehittämiselle. Osaamisen mallintaminen yhtäältä määrittää osaamisen kehittämiskohteet ja toisaalta auttaa löytämään ne osaamisalueet, joista eläköitymisen myötä voidaan tai on syytä luopua. Osaamiskartoitusprosessi tuottaa yksiköiden strategisen henkilöstösuunnitelman. Suunnitelma kytkee mm. osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin GTK:n strategian toteuttamiseen. Osaamiskartoitustyö jatkuu vuonna 2007 ja se tuottaa oman osansa GTK:n toiminnan suunnitteluun.
Konsernipalvelut 25 4.3 Työkyvyn kehittäminen ja työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat 317 euroa. Ne vähenivät edellisvuoden vastaavasta luvusta 338 eurosta 8 prosenttiyksikköä. Suhde ennaltaehkäisevän hoidon ja varsinaisen sairaanhoidon kustannusten (ilman slv- ym. lakien mukaisia palautuksia) välillä pysyi n. 60 %:na (ennaltaehkäisevän hoidon suhde sairaanhoitoon oli 61 % vuonna 2006, edellisvuonna 57 % ja vuonna 2004 peräti 70 %). -177 2006 22 177 290 Ennaltaehkäisevä hoito /htv -161 2005 60 159 280 Sairaanhoito Muut työterveysmenot -207 2004 26 171 245 Työterveyshuollon kustannusten palautukset -250-150 -50 50 150 250 350 Kuva 4.3.1. Työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina 2004 2006 jaoteltuna Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin ja sen tuloksena palvelutuottajaksi tuli Medivire Työterveyspalvelut Oy, jonka kanssa solmittiin palvelusopimus ajalle 1.1.2006-31.12.2009. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteissa korostuvat erityisesti - henkilökunnan ikärakenteen ja toimintaolosuhteiden huomioiminen - henkilökohtaiset terveystarkastukset ja työhyvinvointisuunnitelmat sovituissa ikäryhmissä - yksilökuntoutuksen sekä ryhmäkuntoutuksen ylläpito ja seuranta sekä - ryhmäkuntoutuksena toteutettu kuntoutus ja seuranta. Seurannan järjestämistä terävöitettiin yhdessä Medivire Työterveyspalvelujen kanssa. Työpaikkaselvityksiä tehtiin eri toimipaikoissa toimipaikkakohtaisten suunnitelmien mukaisesti.
Konsernipalvelut 26 Vuonna 2006 työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueita GTK:ssa olivat: - kenttämiesten työkykytoiminnan vakiinnuttaminen ja työolosuhteiden riskikartoitus - laboratorioiden ergonomiaprojektit kuten Lapro-hanke Rovaniemellä ja Sodankylässä - Outokummun toimipisteen työhyvinvointihankkeen loppuunsaattaminen - riskikartoitukset ja työpaikkaselvitykset muissa työpisteissä - toiminnan aloittaminen Länsi-Suomen yksikössä Kokkolassa - raportoinnin kehittäminen, vuoden 2007 raportit saadaan yksiköittäin ja osin graafisina - uusien innovaatioiden ja kehittämisen edistäminen Medivire Työterveyspalvelujen ja Valtiokonttorin kanssa - aktiivisen verkostotoiminnan vakiinnuttaminen työterveyshuollon ja GTK:n välillä tiedonkulun ja toiminnan kehittämiseksi. Medivire Työterveyspalvelut Oy:n ns. Työvire -malli otettiin käyttöön vuoden 2005 aikana koko GTK:ssa ja vuoden 2006 aikana se on jo vakiintunut hyvin toimivaksi toimintamalliksi.
Konsernipalvelut 27 5 YHTEENVETO 5.1 Yhteenveto tunnusluvuista Taulukko 5.2.1. Tiivistelmä henkilöstökertomuksen tunnusluvuista Yksikkö 2002 2003 2004 2005 2006 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä htv 809 786 836 818 796 Henkilöstön määrä 31.12. lkm 806 784 842 808 816 Määräaikaisen henkilöstön osuus % 11,5 9,0 13,0 8,4 10,2 Työsuhteisen henkilöstön osuus % 82,1 83,0 84,0 84,2 85,0 Henkilöstön keski-ikä vuotta 47,6 48,1 48,2 48,8 49,1 Naisten osuus henkilöstöstä % 33,2 33,5 33,0 32,9 32,8 Naisten osuus johdosta ja esimiehistä % 15 16,3 14,6 16,6 17,1 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä % 14,8 14,2 12,7 13,0 13,4 Koulutustasoindeksi ind. 4,5 4,6 4,7 4,8 4,8 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 78,6 79,5 79,5 78,5 78,5 Koulutuksen osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 2,0 1,8 1,5 1,7 1,8 Ei tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 19,4 18,7 19 19,8 19,7 Työvoimakustannukset 1 000 29180 30646 33194 33433 33587 Henkilötyövuoden hinta (palkkaukset/htv) sivukuluineen 1 000 34,9 37,6 38,4 39,7 40,9 Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta % 74,0 75,3 75,5 74,7 74,6 Välillisten työvoimakust. osuus työvoimakustannuksista % 41,0 41,9 40,9 52,0 51,8 Matkustuskustannukset/htv 1 000 3,3 3,7 3,7 3,9 3,8 Henkilöstön työkunto ja motivaatio Sairauspoissaolot/htv pv 11,3 9,7 8,0 7,9 8,3 Lyhyiden poissaolojen osuus sairauspoissaoloista % 70,2 72,9 86,0 86,3 69,1 Tapaturmapoissaolot/htv pv 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 Kokonaispoistuma % 3,1 3,7 3,3 3,0 2,5 Henkilöstöinvestoinnit Koulutuskustannukset/htv, sekä keskistetyn koulutuksen järjestäminen että koulutukseen osallistuminen 1437 1448 1256 1322 1381 Koulutuskustannukset/htv, pelkkä koulutukseen osallistuminen (sisältyy yllä olevaan) * * 1191 1231 1221 Koulutuspanostus, työpäivää/htv (osallistuminen) pv 4,9 4,0 3,8 4,4 4,5 *) Nykyisin toimintokoodein 15306 Keskitetyn koulutuksen järjestäminen ja 908 Koulutukseen osallistuminen ei ole saatavissa vuosien 2003 ja 2004 tietoja.
Konsernipalvelut 28 5.2 Johtopäätökset Valtion virastoissa käyttöön otettava Tahti-henkilöstötietojärjestelmä tulee jatkossa helpottamaan henkilöstöön liittyvien tietojen kokoamista ja raportointia sekä vertailujen tekemistä. Tahtihankeen viivästymisen vuoksi ei vuoden 2006 henkilöstökertomusta varten saatu valtionhallinnon vertailutietoja. Vuoden 2006 henkilötyövuosien määrä oli 796. Henkilöstöä GTK:ssa oli 816. Henkilötyövuosien määrä laski 22 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas henkilöstön määrä nousi kahdeksalla. Naisten osuus GTK:n henkilöstöstä oli 33 prosenttia. Tulevien vuosien tavoitteena on nostaa GTK:n johdossa ja esimiestehtävissä toimivien naisten osuutta, joka oli tarkasteluvuonna 17 prosenttia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 83 henkilöä eli 10 prosenttia GTK:n henkilöstöstä. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi hieman vuoteen 2005 verrattuna, jolloin se oli 8 prosenttia. Määräaikaisista yli puolet työskenteli Geopalvelut-yksikössä, joten voidaan olettaa, että heidän osuutensa laskee geopalveluiden yhtiöittämisen myötä 2007. Määräaikaisuuksien perusteita ja kestoa seurataan muun muassa täyttölupamenettelyn yhteydessä. GTK:n henkilöstön ikärakenne asettaa suuria haasteita toiminnan suunnittelulle. Henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta ja 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 72 prosenttia henkilöstöstä. Vuosien 2007 2016 aikana henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 336 henkilöä eli n. 41 prosenttia GTK:n henkilöstöstä. Henkilöstön suunnitelmia eläkkeelle jäämisen suhteen kartoitetaan mm. tavoite- ja kehityskeskusteluiden avulla. GTK:n kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on keskeinen voimavara. Osaamisen siirtäminen pyritään turvaamaan urasuunnittelun, mentoroinnin sekä suunnitelmallisen rekrytoinnin avulla. Henkilöstön ikääntyminen sekä tulevat organisaatiomuutokset vaikuttavat työssä jaksamiseen. Onkin tärkeää, että työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. GTK:ssa käytössä olevaa Työviremallia laajennetaan siten, että se kattaa myös lyhyet poissaolot.