Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Oulu 27.2.2017
Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kuva kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä voitaisiin tehdä enemmän yhdessä? Miten kuntalaisten osallisuutta voidaan vahvistaa? Teemat: Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa Sivistys elinvoimaisuuden ajurina, sivistyspalvelut vetovoimatekijänä Hyvinvoinnin edistäminen ja sivistyspalvelut Teemojen alla otetaan esiin osallisuus, kumppanuus, rajapinnat, poikkihallinnollisuus, yhteistyö ja vastuunjako.
Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa tulevaisuuden kuva 1) Rakenteet, esim. miten pitää yllä toimivaa palveluverkkoa? Saavutettavuus 2) Alueelliset erot: väestön (nuoret) väheneminen tai kasvaminen 1) Hyvinvointi ja oman paikkakunnan arvostus. Ideat toteutettava mahdollisuuksien rajoissa: Kainuun Sote-kokeilu, Oulun Kaaren toimintamalli. 2) Pohjois-Pohjanmaa lapsi- ja nuorisorikasta aluetta. Satsaus lapsiin ja nuoriin on investointi tulevaisuuteen 1) Yhteistyöverkostot: kunnan sisällä ja kuntien välinen. Palvelut/hankinnat tuotetaan yhteistyössä alueellisesti. Yhteiset virkamiehet ja verkostot 2) Olemassa olevien ryhmien kuuleminen ja aito kohtaaminen. Nuorten (aikuisten) osallisuus, esim. Kainuun maakunnallinen nuorisofoorumi 1) Pitkäjänteinen strategiatyö, kirkas kuva tulevaisuudesta. Alueellinen ja seudullinen strategia 2) Jatkossa nuorten äänen on kuuluttava paremmin
Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa tulevaisuuden kuva 3) Niukkenevat resurssit/rahoitus 4) Osallisuus (lapset ja nuoret päähenkilöitä) 5) Syrjäytyminen ja harrastus 3) Koulutus ja sivistys kunnan päätehtävä. Uusia ideoita ilman lisärahoitusta (tehdään ja ajatellaan toisin) 4) Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, nuorten mielipiteiden aito mukaan ottaminen 5) Harrastustoiminta ja nuorten pitäminen koulun ja toiminnan piirissä. Otetaan huomioon nuorten omat ideat harrastusten järjestämisestä 3) Yhteistyö yli kuntarajojen (kunnat, kolmas sektori) 4) Moniammatillinen yhteistyö (vakaperusopetus-toinen aste + neuvolat ja muut lasten ja nuorten ympärillä toimivat). 5) Jokainen lapsi ja nuori tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään. 6) Nuorten kanssa aito keskustelu, mikä innostaa 3) Rajapinnat. Kolmas sektori: hyödynnetään hyvät käytännöt, esim. taiteen ja kulttuurin saavutettavuus 4) Jokainen nuori jonkin harrastuksen pariin
Sivistys elinvoimaisuuden ajurina, sivistyspalvelut vetovoimatekijänä tulevaisuuden kuva 1) Miten saadaan Ihmislähtöiset elinvoimaiset palvelut kuntalaisten ympärille ja miten niistä tiedotetaan esteettömästi? 2) Uusien asukkaiden saaminen; seudun ja maakunnan tahtotila 3) Matkailu; logistiikka ja majoitus 4) Sivistys- ja kulttuurijohtamisen yhteistyöverkosto; onko Pohjois-Pohjanmaa liian iso alue? Yhteistyöjohtaminen, rahoituksen haaste 1) Suomi.fi sovellus ja erilaiset aplikaatiot älypuhelimeen kuten esim. Nysse bussiaplikaatio. Opastus järjestettävä 2) Laajat palvelut, lukiopalvelut ovat jo seudullisia, vapaan sivistystyön kehittämine, kirjastotoiminta, osallistaminen 3) Omintakeiset tapahtumat 4) Luonto, hiljaisuus 5) Laajat palvelut, lukiopalvelut ovat seudullisia, osallistaminen vetovoimatekijä 1) Opetustoimi ja kolmas sektori järjestämään kursseja, joista nuorille kurssimerkintä kun tekevät työtä päiväkodissa tai vanhusten parissa opastaen sähköisten applikaatioiden käyttöön 2) Seudullinen kaavoitus 3) Yhteinen palveluntarjonta verkostomaisesti 4) Toimiva opiskelijahuolto, kirjastopalvelut, vapaa sivistystyö 1) Verkkokurssit ja striimatut koulutukset, tiedottamiset ja Skypekeskustelun tehokkaaseen käyttöön unohtamatta kasvokkain kohtaamista. 2) Kunnan identiteetin rakentaminen palvelujen ja tapahtumien kautta 3) Suomen uusi rakenne kaupunkiseutujen ympärille esim. Oulu, maakunta, jota ei vielä hahmoteta. sivistystoimenjohtajien tulee miettiä askelia
Hyvinvoinnin edistäminen ja sivistyspalvelut tulevaisuuden kuva 1) Sisällöllinen näkymä & yhteinen tavoite 2) Toimintatapojen vanhentuminen 3) Hyvinvoinnin mittaamisen haastavuus. 4) Tietorakennelma palvelemaan kuntaa/aluetta 1) Ennaltaehkäisevän työn lisääminen kaikilla toimialoilla. Resursseille enemmän vastinetta kuin korjaustyössä. 2) Mahdottomia asioita mahdollisiksi. Yksittäisten ihmisten tuomia esimerkkejä esille ja luodaan niistä malleja muiden toimijoiden kanssa. 1) Rajapinnoista yhdyspintoihin, rajojen häivyttäminen 2) Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja yhdistäminen. 3) Yhteistyön laajentaminen uusiin tahoihin. Ennakkoluulottomuus yhteistyössä. 4) Kyky nähdä kauemmaksi, 10 vuoden päähän. Kuullaan asiakkaita uusilla menetelmillä. 1) Siivotaan vanhaa ja luodaan tilalle uutta 2) Toimintatapojen rohkea uusiminen, uskallusta kokeilujen tekemiseen 3) Positiivisen kuvan luonti tulevaisuutta varten. Tulevaisuuden hyvinvointi tehdään nyt 4) Riskinotto, positiivinen ajattelu ja haasteiden hyväksyminen
Hyvinvoinnin edistäminen ja sivistyspalvelut tulevaisuuden kuva 5) Tulevaisuuden positiivisen kuvan luominen 6) Kaikkien ryhmien osallistaminen. Haaste: millä keinoilla kansalaiset mukaan? Miten saataisiin automaattista? Luontevat keinot? Miten virkamiehet ottavat tosissaan? Miten virkamiehet uskaltavat heittäytyä? 3) Demokratian toteutuminen, kokemus osallisuudesta ja mukana olemisesta. Kuntalaisten hyvinvointi, aktiivisuus, yhteiset tapahtumat. 4) Eri ikäryhmien toistensa löytäminen, mitä annettavaa voisi olla. Ulkopuolisuuden kokemuksen väheneminen. 5) Osallistava oppilaskunta, jossa mukana liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimi. 6) Suuret kulttuuritapahtumat, kaikki kunnassa heittäytyvät mukaan tekemään. 7) Mummut ja papat kouluille. Tapaamisia, teemaryhmiä, yhteistyötä. Ymmärrystä, sivistystä. 8) Koulukiinteistöjen monipuolinen käyttö, koulujen tyhjäkäyttö minimiin säästöjä! Koululla ei saa valot sammuja kuin energiansäästöpäivänä 5) Yhteistyötä pitää sujuvoittaa. Asioille tekeminen pelkän suunnittelun lisäksi. 6) Kulttuurin, nuorisoja koulutoimen yhteistyötä tiiviimmäksi. 7) Virkamiesten työnkuvat uusiksi, jottei toimenkuvat rajaa yhteistyötä ja tekemistä.