Yhtymähallitus 26.8.2002 28 OSAKK:n oppilaitosten päihdetyön toimintamalli Päivitetty 2.10.2003
SISÄLTÖ Sivu 1 Johdanto 3 2 Päihdeongelmaa koskeva lainsäädäntö oppilaitoksessa 4 3 Opiskelijan hoitoon ohjaaminen 5 3.1 Opiskelijan oikeusturva 5 3.2 Luottamuksellisuus 6 3.3 Päihteiden käytön tunnistaminen 6 3.4 Puuttuminen ja puheeksiotto 6 3.5 Opiskelijoiden ohjauksessa huomioitavaa 6 4 Yhteistyö 7 5 Kouluttautuminen ja tiedotus 8 5.1 Henkilökunta 8 5.2 Opiskelijat 8 5.3 Vanhemmat 8 Käytetty kirjallisuus 9 Liitteet 9 2
1 JOHDANTO Opetushallituksen julkaisussa (1997) Menettelytapoja lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille todetaan, että oppilaitoksen tulee ottaa selkeä kielteinen kanta huumeiden käyttöön. Oppilaitoksen erityisenä tehtävänä on ehkäistä opiskelijoiden koulutuksesta syrjäytymistä ja tukea heidän mahdollisuuksiaan saattaa opinnot päätökseen sekä edistää opiskelijan terveitä elämäntapoja ja hyvää terveyttä. Päihteitä pidetään tämän hetken pahimpana nuorten terveyttä vaarantavana tekijänä. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen oppilaitosten päihdetyön toimintamalli on tehty OSAKK:n kuntayhtymän hallituksen toimeksiannon perusteella. Työryhmään kuuluivat: Anneli Kiiskinen Pekka Kallio Leena Sundström Rauno Heikkinen Lea Järvelin Oulun kauppaoppilaitos, työyhmän puheenjohtaja Haukiputaan ammattioppilaitos OAMK, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulun yliopisto, fysiologian laitos Opiskelijaterveydenhuolto Työryhmä on toimintamallia laatiessaan saanut asiantuntija-apua Oulun poliisin, lastensuojelun, A-klinikan ja Opetushallituksen edustajilta sekä OSAKK:n työsuojeluvaltuutetulta. Ohjeistuksen pohjana on käytetty edellisen työryhmäkokoonpanon tekemää raporttia, joka julkaistiin 26.4.2001. Kokoonpanoon kuuluivat: Anneli Kiiskinen Oulun kauppaoppilaitokselta, Reijo Lundgren Oulun kulttuurin ja tekniikan alan oppilaitoksesta, Pekka Kallio Haukiputaan ammattioppilaitoksesta, Ritva Parhi Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta ja Ritva Meriläinen Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksesta. Ohjeistus on päivitetty muuttuneen työturvallisuuslainsäädännön ja päihdetyön yhteistyötahojen yhteystietojen osalta ja sen uusin versio ilmestyi lokakuussa 2003. Toimintamalli on tarkoitettu kaikille OSAKK:n oppilaitoksille ja se antaa vastauksen seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten toimitaan, kun oppilaitoksessa epäillään tai todetaan opiskelijan käyttävän huumeita? 2. Miten päihteiden käyttöä voidaan ennaltaehkäistä oppilaitoksissa? 3. Mitkä ovat keskeiset yhteistyötahot ja mikä on niiden rooli päihteiden käytön valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä? Tämän toimintamallin tarkoituksena on antaa käytännön välineitä ja ohjeita oppilaitoksissa tehtävään päihdetyöhön. Oppilaitosten tehtävänä on perehtyä toimintamalliin ja soveltaa sitä omaan toimintaansa. Oppilaitosten tulee miettiä omat toimintatavat päihteiden vastaiseen toimintaan kasvatustyössään. Päihteiden käytön ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että oppilaitoksessa annetaan tietoa sekä opiskelijoille että henkilöstölle päihteiden vaaroista, tunnistamisesta ja päihdehoidosta. Oppilaitoksissa tulee korostua terveitä elämäntapoja arvostava asenne. Oppilaitoksilla on tiedotusvelvollisuus: opiskelijoiden, oppilaitosten henkilökunnan ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien on tunnettava koulun päihdetyön toimintaperiaatteet. Lisäksi opiskelijoille ja henkilökunnalle on annettava tarvittava koulutus päihteiden käytön tunnistamisesta ja sen vaaroista. Tätä toimintamallia laadittaessa on 3
huomioitu lainsäädännöllisen taustan lisäksi myös hoidollinen ja kasvatuksellinen näkökulma. 2 PÄIHDEONGELMAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ OPPI- LAITOKSESSA Päihdeongelmalla ja päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan laittomien huumeiden käyttöä sekä sellaisten lääkkeiden ja alkoholin liika- tai sekakäyttöä, joka vaikuttaa haitallisesti henkilön työntekoon ja tuloksellisuuteen sekä vaarantaa hänen oman, työtovereiden, asiakkaiden tai asiakkaiden omaisuuden tai turvallisuuden. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan työn laatuun ja tuottavuuteen, työturvallisuuteen ja työyhteisön ilmapiiriin. Oppilaitoksen vastuu opiskelijoistaan ja oppilaitosyhteisöstä velvoittaa oppilaitokset puuttumaan huumeiden käyttöön. Alla on oppilaitoksia koskevaa päihdelainsäädäntöä: 1. Oppilaitosten järjestyssäännöt kieltävät päihdyttävien ja huumaavien aineiden hallussapidon, nauttimisen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen. 2. Huumausainelaki (1289 / 1993, 2 ) määrittelee mm. huumausaineet. 3. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630 / 1998, 28.) Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Huumeiden käyttöä voidaan pitää työturvallisuusriskinä käyttäjälle itselleen sekä muille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koulutuksen tavoitteet (630 / 1998, 5 ). Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. 4. Huumausainerikos (Rikoslaki 50:1, n:o 1304 / 1993, 1 ) Joka laittomasti a) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, b) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, c) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai d) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 5. Huumausaineen käyttörikos (Rikoslaki 50:2a, n:o 654 / 2001) Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Huumausaineen käyttörikoksesta lisää liitteen 4 alaviitteessä sekä liitteessä 9. 6. Työturvallisuuslakia (n:o 738 / 2002) sovelletaan oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä, koskien siten myös oppilaitoksia. Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oppilas tai opiskelija opiskeluun liittyen suorittaa työtä tai työharjoittelua taikka tutustuu työelämään työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, on 4
oppilaitoksen ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovellettava, mitä 3 :ssä säädetään vuokratyöstä. 7. Opiskelijan työturvallisuus (n:o 630 / 1998, 19.) Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. 8. Lastensuojelulaki (n:o 683 / 1983) velvoittaa myös oppilaitoksia toimimaan lapsen (alle 18-vuotiaan) edun mukaisesti. Jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään, on myös koulutoimen palveluksessa olevan henkilön virkaa tai tointa hoitaessaan ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. 3 OPISKELIJAN HOITOON OHJAAMINEN Epävirallisella hoitoon ohjaamisella tarkoitetaan sitä, kun opiskelija omaehtoisesti hakeutuu tarvitsemiinsa hoito- tai tukipalveluihin. Oppilaitoksiin tulee luoda opiskelijoita terveeseen elämään kannustava ilmapiiri. Hoitomyönteisessä hengessä opiskelijoita tulisi ohjata omatoimisesti käyttämään oppilashuollon sekä yhteiskunnan tukipalveluita ongelmissaan. Epävirallinen hoitoon ohjaamisen pitää olla päihdetyön ensisijainen toimintamuoto. Epäviralliseen hoitoon ohjaamiseen viitataan päihdehuoltolaissa 41 / 1986, 8. Jokaiseen oppilaitokseen tulee nimetä yhdyshenkilö, esim. opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja tai kuraattori, jonka puoleen opiskelija voi luottamuksellisesti kääntyä tarvitessaan apua päihdeongelmaansa (LIITE 1). Yhdyshenkilön tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa sekä hoitoon hakeutumisessa että hoidon aikana. Virallisella hoitoon ohjaamisella tarkoitetaan oppilaitoksen aloitteesta tapahtuvaa opiskelijan hoitoon ohjausta. Hoitoon ohjauksen tarveharkinta syntyy oppilaitoksen järjestyssääntörikkomuksen epäilystä tai toteamuksesta. Järjestyssääntörikkomus voi olla esimerkiksi opiskelijan esiintyminen huumeen tai muun päihteen vaikutuksen alaisena oppilaitoksen alueella, työharjoittelussa tai asuntolassa. Epäily voidaan näyttää toteen usein vain asianomaisen myöntäessä epäilyn todeksi tai positiivisella päihdetestin tuloksella. (Lomake suostumuksesta huumetestiin, LIITE 6). 3.1 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA Huumetestejä tehtäessä on otettava huomioon perustuslaissa (731 / 1999) turvatut yksilön perusoikeudet, kuten henkilön vapaus, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja. Opetustoimen lainsäädäntöön ei sisälly erityisiä huumetestejä koskevia säännöksiä. Opiskelijalla on oikeus kieltäytyä huumetestistä ja hänen tulee olla tietoinen siitä. Huumetestin tulos on arkaluontoinen henkilötieto. Säädöstä, joka oikeuttaa oppilaitosta tekemään testin tai käsittelemään sen tulosta ilman testatun suostumusta ei lainsäädännössämme ole. Suostumuksen tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen ilman kieltäytymiseen liittyviä seuraamuksia (apulaiskansleri Klaus Helminen 4.10.2000, dnro 8/50/00). Alle 18-vuotiaan osalta opiskelijan oma suostumus varmennetaan vanhempien suostumuksella, jos se vain on mahdollista (Suostumus huumetestiin lomake, LIITE 6). 5
3.2 LUOTTAMUKSELLISUUS Hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja yksityiskohtia sisältävät tiedot ovat luottamuksellisia. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat henkilöt eivät saa ilman asianomaisen opiskelijan lupaa (hoitoonohjauslomake, LIITE 7) antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Luottamuksellisuuden varjolla ei kuitenkaan pidä estää päihdeongelman käsittelyä kouluyhteisön ongelmana. 3.3 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMINEN Nuorten päihteiden käytön tunnistamisessa oppilaitos on avainasemassa perheen ja tovereiden lisäksi. Opiskelusuoritusten heikentyminen, poissaolot koulusta ja lähtemiset kesken työpäivän saattavat olla merkkejä nuoren pahoinvoinnista. Päihteiden, erityisesti huumeiden, käytöstä saattavat viestiä nuoren muuttunut käyttäytyminen, mielialan vaihtelut, harrastukset voivat jäädä ja toveripiiri vaihtua sekä rahankäyttö lisääntyä. Merkkejä huumeiden käytöstä voivat olla tyypillinen haju, silmävalkuaisten punoitus, runsas juominen, makean nälkä, unettomuus, laihtuminen ja humalan oireet. Jos opiskelijalla esiintyy edellä mainittuja oireita, on oireiden syy hyvä selvittää ja toimia sen mukaan (menettelykaavio A, LIITE 2). 3.4 PUUTTUMINEN JA PUHEEKSIOTTO Ohjausvastuu ja päihdeongelmaan puuttuminen kuuluvat koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Jos päihteiden väärinkäyttöä jonkun opiskelijan kohdalla epäillään, se tulee ottaa puheeksi nuoren yksityisyyttä loukkaamatta keskustelemalla hänen kanssaan ilman ulkopuolisten henkilöiden läsnäoloa. On pyrittävä sellaiseen luottamussuhteeseen, että nuori voi kertoa ongelmistaan joutumatta moralisoinnin ja tuomitsemisuhan kohteeksi. Oleellisinta on todeta työkyvyssä näkyvät haitat ja että nuori tulee tietoiseksi tilanteestaan ja siitä, että hänestä välitetään, mutta päihteitä ei oppilaitoksessa hyväksytä. Päihteiden käyttöön puuttumiseen on seuraavia menettelytapoja tilanteesta riippuen: 1. Epävirallinen hoitoon ohjaus; opiskelija hakeutuu itse hoitoon (LIITE 1) 2. Opiskelijaa epäillään päihteiden väärinkäytöstä (MENETTELYKAAVIO A, LIITE 2) 3. Juopuneena esiintyvä opiskelija (MENETTELYKAAVIO B, LIITE 3) 4. Huumausaineen alainen opiskelija (MENETTELYKAAVIO C, LIITE 4) 5. Huumausaineen myynti / välitys havaitaan (MENETTELYKAAVIO D, LIITE 5) 3.5 OPISKELIJOIDEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVAA Käsiteltävän tiedon on oltava luotettavaa ja asiallista Asiaa käsitellään nuorten elämäntilanteen, elämisen mahdollisuuksien ja tulevaisuuden odotusten näkökulmasta, ei irrallisena ilmiönä. Korostetaan mielikuvaa elämäntavasta, jossa asiat ovat hallinnassa ja jossa kehitykseen voidaan vaikuttaa Vältetään ylikorostamasta huume- / päihdeongelmaa 6
Varotaan nuorisokulttuurien leimaamista Korostetaan jokaisen oman mielipiteen merkitystä 4 YHTEISTYÖ Oppilaitoksien velvollisuus on luoda toimivat yhteistyöverkostot nuorten auttamiseksi. Päihdehuoltolain 9 :n mukaan on erityistä huomiota kiinnitettävä yhteistoimintaan esimerkiksi päihdehuollon ja sosiaali- ja terveyshuollon sekä koulutoimen kesken. Jos huume-epäily vahvistuu alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla, otetaan yhteys lastensuojeluviranomaiseen, joka ottaa yhteyden opiskelijan huoltajaan. Alle 18-vuotiaan huoltajaan voi ottaa suoraan yhteyden vain asianomaisen luvalla. Yli 18-vuotiailta opiskelijoilta pyydetään kirjallinen suostumus ennen kotiin ilmoittamista (suostumus huumetestiin lomake, LIITE 6). Tärkeää on voimakas laaja-alainen puuttuminen päihdeongelmaan. Huumeiden käyttö on usein oire nuoren muista ongelmista ja sen takana saattaa olla perheongelmia, masennusta ja oppimisvaikeuksia, joihin hän tarvitsee apua. Nuorten päihteiden käyttö liittyy niin moniin tekijöihin, ettei mikään palvelusektori pysty ehkäisemään päihteidenkäyttöä ja hoitamaan käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla ilman yhteistyötä. Tarvitaan laajaa yhteistoimintaa koulutoimen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon, nuorisotoimen, vapaaehtoisjärjestöjen, seurakunnan ja poliisin kanssa. Oulun alueella ensisijaisia yhteistyöelimiä päihdeasioissa ovat: Opiskelijaterveysasema Nuorten päihde- ja huumeasema REDI 64 (alle 25-vuotiaat) Lastensuojelu Poliisi Muita keskeisiä yhteistyöelimiä ovat: A- klinikka (yli 25-vuotiaat) Mielenterveystoimisto OYS psykiatrian poliklinikka Nuorten neuvola Yhteistyötahojen yhteystiedot ovat liitteessä 8. 7
5 KOULUTTAUTUMINEN JA TIEDOTUS Henkilöstön ja opiskelijoiden kouluttaminen on otettava päihdetyössä huomioon. Myös vanhemmat tarvitsevat koulutusta. Päihdekoulutuksen tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Päihteiden maailma muuttuu koko ajan, joten on tärkeää pysyä asioissa ajan tasalla. Päihdevalistuksen sisältöä on kehitettävä ja se on sidottava osaksi koulun normaalia toimintaa. Opettajien tehtävänä on sisällyttää päihdevalistusta opettamaansa ainekokonaisuuteen pedagogisesti sopivaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä toistensa kanssa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota päihteiden käytön aiheuttamaan opiskelukyvykkyyden ja työturvallisuuden heikkenemiseen. Oppilaitokseen tulisi nimetä yhdyshenkilö, joka vastaa päihdetyön koordinoinnista ja koulutuksesta (LIITE 1). Oppilaitoksen päihdetyön toteuttamiseen on varattava tarvittava resurssi. 5.1 HENKILÖKUNTA Henkilöstön käyttäytyminen ja asenne päihteisiin on malli opiskelijoille aikuisten tavasta tehdä työtä. Koulutuksessa tulee antaa tietoa päihteistä, päihteiden vaikutuksista ja haitoista sekä niiden käytön tunnistamisesta. Koulutuksen tarkoituksena on oppia havaitsemaan päihteiden vaikutuksen alaisena oleva yksilö, rohkaista henkilöstöä ottamaan päihdeongelma käsiteltäväksi opiskelijan kanssa sekä kehittää vuorovaikutustilanteen hallintaa. Jokaisen kouluyhteisössä työskentelevän tulee olla tietoinen yhteisön päihdetyön toimintamallista ja -tavoista. 5.2 OPISKELIJAT Päihdekoulutus tulee olla opiskelijoille osa eri oppiaineita. Oppiaineessa voidaan käsitellä päihteiden eri puolia esim. terveysasioita, päihderiippuvuutta ja laillisuusasioita eli päihteiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta sekä vaikutuksia työ- ja liikenneturvallisuuteen. Aihetta voidaan käsitellä myös erilaisilla teemapäivillä ja tapahtumilla. Oppilaitoksen päihdepolitiikka, toimintaohjeet, järjestyssäännöt ja yleiset turvallisuussäännökset tiedotetaan opiskelijoille luokkakohtaisissa informaatiotilaisuuksissa. 5.3 VANHEMMAT Vanhemmat ovat tärkeä tuki koulun toiminnalle, jolloin heillä tulisi olla perustietoutta päihdeasioista. Vanhempien tulee olla tietoisia koulussa noudatettavasta päihdetyön toimintamallista, josta voidaan tiedottaa esimerkiksi vanhempainilloissa. 8
KÄYTETTY KIRJALLISUUS Haukiputaan ammattioppilaitos, Hoitoonohjausmalli Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Päihdetyön toimintamalli 2001 2003 KH:n yleiskirje 57/1997 Hoitoonohjauksen menettelytapaohje Kh 9.6.1997 553 Opetushallitus, Huumetestejä koskeva muistio kouluille ja oppilaitoksille 18.10.2000 Opetushallitus 1997, Menettelytapoja lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille Oulun lääninhallitus, Palveluhakemisto päihde- ja huumetyön avuksi Oulun kaupungin työsuojelu: Hoitoonohjauksen menettelytapaohje Oulun kulttuuri ja tekniikan oppilaitos: Toimintaohjeet opiskelijan päihteiden väärinkäytön ehkäisemiseksi Oikeusviraston tiedote 6.10.2000 Koulujen huumetestauksissa oikeusturvaongelma Sollman Anna, Huumetestit ammatillisissa oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2001:18, Huumetestityöryhmän väliraportti Seuraavat lait: - Perustuslaki (731/1999) - Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - Huumausainelaki (1289/1993) - Päihdehuoltolaki (41/1986) - Alkoholilaki (1143/1994) - Lastensuojelulaki (683/1983) - Työturvallisuuslaki (738 / 2002 - Huumausaineasetus (1603/1993) LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Epävirallinen hoitoonohjaus lomake Menettelykaavio A: Huolestumisesta aiheutunut puuttuminen Menettelykaavio B: Juopuneena esiintyvä opiskelija Menettelykaavio C: Huumausaineen alainen opiskelija Menettelykaavio D: Päihteiden myynti / välitys Suostumus huumetestiin lomake Hoitoonohjaussopimus Päihdetyön yhteistyötahojen yhteystiedot Poliisin ohjeistus muutamien huumausainelakiuudistusten toteuttamisesta 9
Oppilaitoksen logo tähän LIITE 1 OPPILAITOKSEN PÄIHDETYÖN YHDYSHENKILÖT Epävirallinen hoitoonohjaus Oppilaitokseen on nimetty päihdetyön yhteyshenkilö, joka auttaa opiskelijaa hoitoon hakeutumisessa ja opintojen järjestelyissä hoidon aikana. Oppilaitoksen yhteyshenkilö Yhteyshenkilön Puhelinnumero Sähköpostiosoite Työhuone Päihdetyön koordinoija ja koulutusvastaava Oppilaitokseen on nimetty yhdyshenkilö, joka vastaa päihdetyön koordinoinnista ja koulutuksesta Oppilaitoksen yhteyshenkilö Yhteyshenkilön Puhelinnumero Sähköpostiosoite Työhuone 10
LIITE 2 MENETTELYKAAVIO A HUOLESTUMISESTA AIHEUTUNUT PUUTTUMINEN Ryhmänohjaaja epäilee päihteiden väärinkäyttöä Ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa ja toteaa työkykyhaitat Väsymys Poissaolot Haluttomuus Heikommat suoritukset Opintokortti Poissaolot Ryhmänohjaaja ja opiskelija / opiskelija yksin tulee terveydenhoitajan vastaanotolle Ryhmänohjaaja ja opiskelija / opiskelija tulee oppilashuoltoryhmän jäsenen vastaanotolle Myöntääkö päihteiden käytön EI Suostuuko testiin (mallilomake) EI Ilmoitus opiskelijaterveydenhuoltoon KYLLÄ Testaus KYLLÄ Alle 18-v. tapauksessa ilmoitus lastensuojeluun, jolla ilmoitusoikeus nuoren huoltajalle; verkostotyön aloittaminen - + Hoitoonohjausneuvottelu Kirjallinen sopimus hoidon aloittamisesta (mallilomake) Tilanteen seuranta Työkyvyn arviointi ja päätös mahdollisuudesta osallistua opiskeluun Tarvittaessa testin uusiminen Tehostettu työkyvyn seuranta Viikoittaiset tapaamiset TH / KUR / OPO 11
LIITE 3 MENETTELYKAAVIO B JUOPUNEENA ESIINTYVÄ OPISKELIJA A. B. Selvästi juopunut opiskelija: riehuu / tokkurassa Hieman juopunut opiskelija, esim. hengitys haisee alkoholille Hae rehtori / yksikönjohtaja / työpari Tarvittaessa opiskelija viedään terveydenhoitajalle testeihin / ilmoitetaan kotiin Tarvittaessa soitetaan poliisille Tapaus dokumentoidaan ja ilmoitetaan oppilaitoksen johdolle Sovitaan asian käsittelyn ajankohta Varmistus alkometrillä Keskustelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen opiskelijan kanssa Seuraavana päivänä / mahd. pian Päihdekäytön arviointi oppilashuoltoryhmässä Jatkotoimenpiteistä sopiminen Ilmoitus opiskelijaterveydenhuoltoon Ilmoitus lastensuojeluviranomaiselle (alle 18v.) Järjestyssääntörikkomuksen käsittely oppilaitoksen johdossa tarvittaessa Sovitut seurantapalaverit Hoitoonohjausneuvottelu Kirjallinen sopimus (mallilomake) Yhteys lastensuojeluun; verkostotyön aloittaminen opiskelija / koulun edustaja / terveydenhoitaja 12
LIITE 4 MENETTELYKAAVIO C HUUMAUSAINEEN ALAISENA ESIINTYVÄ OPISKELIJA Opiskelija esiintyy huumausaineiden alaisena Hae rehtori / yksikönjohtaja / työpari Soitetaan poliisille Tapaus dokumentoidaan ja ilmoitetaan oppilaitoksen johdolle Sovitaan asian käsittelyn ajankohta Seuraavana päivänä / mahd. pian Jatkotoimenpiteistä sopiminen oppilashuoltoryhmässä Ilmoitus opiskelijaterveydenhuoltoon Ilmoitus lastensuojeluviranomaiselle (alle 18v.) Järjestyssääntörikkomuksen käsittely oppilaitoksen johdossa Sovitut seurantapalaverit Huom! Huumausaineen käyttörikoslain mukaan huumausaineen laiton hallussapito tai hankkimisen yritys voi olla rangaistava 1 ) RL 50 luvun 1 huumausainerikoksena tai 2 ) 2 a huumausaineen käyttörikoksena. Teko jää käyttörikoksen tunnusmerkistöjen piiriin, jos: 1 ) teko on tehty omaa käyttöä varten ja 2 ) huumausainetta on vain vähäinen määrä molempien tunnusmerkistöjen on täytyttävä! Esim. jos kyseessä on vähäinen määrä, mutta se ei ole omaan käyttöön, noudatetaan huumausainerikoslakia RL 50:1. 13
LIITE 5 MENETTELYKAAVIO D PÄIHTEIDEN MYYNTI / VÄLITYS A. B. Opiskelija todistettavasti myy / välittää päihdyttäviä aineita Opiskelija epäillään myyvän / välittävän päihdyttäviä aineita - Hae rehtori / yksikönjohtaja / työpari - Ilmoittakaa poliisille p. 040 505 0992 - Tee kirjallinen raportti tapahtuneesta Soita poliisin vihjepuhelimeen Asia käsitellään oppilaitoksen järjestyssääntörikkomuksena ja poliisiasiana. Huom! Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslain 50 luvun 1 :ssä (1304 / 93), koulut ja oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Huumausaineen levittämistä alaikäiselle pidetään törkeänä huumausainerikoksena (1304 / 1993, 2 ). Oppilaitoksilla ei ole myöskään käytettävissään pakkokeinolain (450 / 87) mukaan poliisiviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa esim. henkilön tarkastukseen, henkilön katsastukseen, takavarikkoon tai kotietsintään (mm. asuntolat, opiskelijan käyttöön annetut säilytystilat). Jos oppilaitoksella on perusteltu syy epäillä huumausainerikoksesta, oppilaitoksen tulee kääntyä asiassa poliisiviranomaisen puoleen. (Huumetestejä koskeva muistio kouluille ja oppilaitoksille 18.10.2000; Opetushallitus) 14
Oppilaitoksen logo tähän LIITE 6 SUOSTUMUS HUUMETESTIIN lomake LUOTTAMUKSELLINEN! Opiskelijan nimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Opintolinja ja luokka / ryhmä Huumetestin tulos on arkaluontoinen henkilötieto. Säädöstä, joka oikeuttaisi oppilaitosta tekemään testin tai käsittelemään sen tulosta ilman testatun suostumusta ei lainsäädännössämme ole. Suostumuksen tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen ilman kieltäytymiseen liittyviä seuraamuksia. Testituloksesta tietoja saa ilmoittaa: Terveydenhoitajalle Oppilashuoltoryhmälle / -ryhmän edustajalle Vanhemmille Muulle, kenelle? Kyllä Ei Päiväys Opiskelijan allekirjoitus Alle 18-v. opiskelijan huoltajan allekirjoitus / lupa saatu puhelimitse pvm Rehtorin / koulun edustajan / terveydenhoitajan allekirjoitus Tiedoksi: Opiskelijaterveyshuolto Opiskelija (alle 18v.huoltaja) Opinto-ohjaaja/ kuraattori Ryhmänohjaaja Muulle, kenelle? 15
oppilaitoksen logo tähän LIITE 7 HOITOONOHJAUSSOPIMUS LUOTTAMUKSELLINEN! Opiskelijan nimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Opintolinja ja luokka / ryhmä Sitoudun päihdeongelmani vuoksi hoitoon. Hyväksyn hoitopaikan suosittelemat ja kanssani yhteisesti laatimat hoitotavat. Sitoudun aloittaman hoidon välittömästi ja ilmoittamaan hoidon alkamisesta terveydenhoitajalle tai oppilashuoltoryhmään kuuluvalle henkilölle. Oppilaitoksen terveydenhoitajalla/oppilashuoltoryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus saada tietoja hoidon kulusta. Päihteiden käyttö on aiheuttanut: luvatonta poissaoloa myöhästelyä kesken päivän poislähtöä päihteiden vaikutuksen alaisena oloa opiskelupaikalla vaaratilanteen jotain muuta, mitä? Tietoja voidaan käsitellä oppilashuoltoryhmässä Kyllä Ei Päiväys Opiskelijan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus (alle 18v. opiskelija) Rehtorin / koulun edustajan / terveydenhoitajan allekirjoitus Tiedoksi: Opiskelijaterveyshuolto Opiskelija (alle 18v.huoltaja) Opinto-ohjaaja/ kuraattori Ryhmänohjaaja Muulle, kenelle? 16
Päihdetyön yhteistyötahojen yhteystiedot LIITE 8 Opiskelijaterveysasema Kajaanintie 46 D, 3 B-kerros 90220 OULU p. (08) 5584 6322, (08) 5584 6310 Nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64 Uusikatu 64 A 90015 OULU Info ja päivystys p. (08) 5584 6243 Oulun sosiaali- ja terveystoimi: Rajakylä sosiaaliasema Ruiskukkatie 4 90800 OULU Info p. (08) 5584 4820 Tuiran sosiaaliasema Tuirankartano, Kangastie 16, 4.krs 90500 OULU Info p. (08) 5584 4858 Keskustan sosiaaliasema Saaristonkatu 22, 3.krs 90100 OULU Info p. (08) 5584 4805 Oulun A-klinikka Uusikatu 64 B 90100 OULU p. (08) 5584 6160 Mielenterveystoimisto: Eteläinen toimisto (keskustan, Höyhtyän, Kontinkankaan, Myllyojan asukkaat) Uusikatu 44 90100 OULU p. (08) 5584 5940 (päivystys) p. (08) 5584 5941 (asiakaspalv., aluetyöryhmät) Nuorten neuvola Uusikatu 22 90100 OULU p. (08) 5584 4725 EHKÄPÄ / Ehkäisevä päihdetyö ja terveyskasvatus Mäkelininkatu 33 A, 2.krs, 90100 OULU OYS psykiatrian poliklinikka Peltolantie 5 OULU p. (08) 315 7011, (08) 315 7378 Oulun poliisi Rata-aukio 2 90101 OULU p. (08) 313 7301, 040 505 0992 vihjepuhelin p. 10077 Vapaaehtoisjärjestöjä: Irti Huumeista ry p. (09) 684 0450 Terveys ry Torikatu 15 3B 90100 OULU p. (08) 334 310, 0400-274 833 Pohjois-Suomen ETRA Ry Villiperäntie 5, OULU p. 0400 805 572 Auttava puhelin p. 020 322 388 arkisin 8-15 ja 18-21 Pohjoinen toimisto (Kaijonharjun, Rajakylän ja Tuiran terveysasemapiirien asukkaat) Tuirankartano, Kangastie 16 90500 OULU p. (08) 5584 5988 (päivystys) p. (08) 5584 5989 (asiakaspalv., aluetyöryhmät) 17
LIITE 9 (1/3) POLIISIN OHJEISTUS MUUTAMIEN HUUMAUSAINELAKI- UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISESTA HUUMAUSAINEEN KÄYTTÖRIKOS (RL 50:2a ): Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Myynti, välittäminen ja muu huumeen luovutus on rangaistava edelleen huumausainerikoksena (RL 50:1 ). 1. Uudistusten tavoitteet - nopea rikosoikeudellinen puuttuminen huumausaineen käyttöön - syyttämättäjättämiskäytännön yhtenäistäminen - viranomaistoimien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden lisääminen Keinot: Alle 18-vuotiaat nuoret 1 ) lastensuojeluviranomaisten toimenpiteet 2 ) poliisin tai syyttäjän huomautus ja puhuttelu huoltajan läsnäollessa. Syyttäjällä puhuttelun jälkeen mahdollisuus antaa asiasta: 1. huomautus 2. tehdä syyttämättä jättämispäätös (käytännössä kuin huomautus) 3. määrätä jutusta sakko (rangaistusvaatimus) tai 4. viedä asia käräjäoikeuteen (todennäköisin seuraus sakko). Huumeriippuvaiset 1 ) hoitoon ohjaus ja hoito 2 ) toimenpiteistä luopumisen kynnyksen alentaminen hoitoon hakeutumisen vuoksi 2. Alle 18-vuotiaiden huumausaineiden käyttäjien puhuttelu Huumausaineiden käytöstä kiinni jäänyt alle 18-vuotias ensikertalainen tulee ensi sijassa puhutella. Puhuttelu on syyttäjäkohtainen toimenpide, mutta menettelytapa voidaan ratkaista paikkakuntakohtaisesti. Tavoitteena: - nopea puuttuminen - selkeä moite - lastensuojelutoimenpiteet - lähikontrolli 18
(2/3) Kokoonpano: - jokainen huumausaineen käyttörikoksesta 1.9.2001 jälkeen ensi kertaa kiinni jäänyt nuori - huoltaja(t) - poliisi - syyttäjä - sosiaaliviranomaisen edustaja Puhuttelutilaisuuden järjestämisen tarkoituksena on seuraamusluonteisen syyttämättä jättäminen ja huomautuksen antaminen. 3. Poliisin hoitoonohjausmalli Toimenpiteistä luopuminen (Rl 50:7) Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvistä tietyistä rikoksista voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Huom! Hoitoon hakeutuminen riittää. Hoitoonohjaus toteutetaan paikkakuntakohtaisesti sopimalla siitä sosiaaliviranomaisten ja syyttäjän kanssa. Kuulustelut: Poliisi kertoo hoitoonohjausmallista ja hoitomahdollisuudesta rikoksesta epäillylle henkilölle. Poliisi kertoo huumausaineiden käytöstä tai hallussapidosta kiinni jääneelle henkilölle hänen mahdollisuudestaan vaikuttaa syyteharkintaan hoitoon hakeutumisella. Poliisi kirjaa esitutkintapöytäkirjaan epäillyn halukkuudesta hoitoon. Alaikäisten kohdalla hoidosta vastaa yleensä lastensuojelutyöntekijä. Poliisi ilmoittaa, että hoitoon hakeutuneella henkilöllä on esim. kuukausi aikaa toimittaa todistus syyttäjälle hoitoon hakeutumisesta tai hoidontarpeen arvioinnista. Poliisi ilmoittaa epäillylle syyttäjän osoitteen, johon todistus toimitetaan. Hoidosta vastaava yksikkö voi tehdä tämän, mikäli täysi-ikäinen henkilö antaa heille siihen kirjallisen luvan. 19
4. Pakkokeinot (3/3) Pakkokeinolain mukainen pidättäminen ja poliisimiehen kiinniotto eivät ole sovellettavissa huumausaineen käyttörikokseen. Epäilty on velvollinen olemaan esitutkinnassa enintään 12 tuntia. Hän voi olla kuulusteltavana tai lukitussa säilytystilassa aktiivisten esitutkintatoimenpiteiden ajan. Muut pakkokeinot: Kotietsintä mahdollinen Henkilöntarkastus mahdollinen Henkilönkatsastus Henkilönkatsastuksen edellytykset: Henkilönkatsastus saadaan 10 :ssä mainitussa tarkoituksessa kohdistaa siihen, jota voidaan todennäköisin syin epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taikka rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta. Jos henkilö on käyttänyt huumausainetta, niin poliisi voi em. pykälän perusteella katsoa taskut, jopa kehon ontelot ja ottaa tarvittaessa vaikka veri- tai virtsakokeen. Syylliseksi epäillyn rekisteröinti: Valokuvan tai sormenjälkien ottaminen on hallinnollinen toimenpide, ei rangaistus. Rekisteröinti voidaan tehdä myös huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneelle. 20