Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä, 2. kokoontuminen Aika: Keskiviikko 21.5.2014 klo 10.00-15.30 Paikka: Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, PORI OSALLISTUJAT Satakunnan TE-toimisto Lounais-Suomen AVI Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Satakunnan Sairaanhoitopiiri Winnova Sataedu DIAK SAMK Tampereen yliopiston Porin yksikkö Turun yliopiston Porin yksikkö Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Varsinais-Suomen piiri Kuntien nuorisotoimi: Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunta Kuntien sivistystoimi: Pohjois-Satakunta Kuntien perusturva: Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu -liikelaitos kuntayhtymä Satakunnan työpajaverkosto palveluesimies Paula Palmén sivistystoimentarkastaja Erik Häggman erikoistutkija Leena Haanpää ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta rehtori Juha Vasama opiskelijapalvelupäällikkö Paavo Valtanen lehtori Vuokko Nietola opiskelija (YAMK) Kirsi-Maria Kivinen tutkijatohtori Riikka Korkiamäki projektitutkija Sanna Forsell Lahtinen Pyry-Petteri etsivä nuorisotyöntekijä Katja Uustalo, Säkylä ja Köyliö nuorisoyksikön esimies Anne Leppänen, Pori nuorisosihteeri Ulla-Marja Kontiainen, Kankaanpää sivistysjohtaja Heikki Kiviniemi, Kankaanpää lastensuojelun päällikkö Johanna Ylikoski, Rauma perhepalvelujohtaja Anitta Stenberg Raija Kivelä, Valtti-työpaja, Kankaanpää Satakunnan etsivän työn verkosto etsivä nuorisotyöntekijä, Rea Poikonen, Rauma etsivän työn koordinaattori Marko Järvenpää, Kankaanpää Satakunnan nuorisojärjestöt Partio toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, Lounais-Suomen Partiopiiri ry 4H kehityspäällikkö Tarja Ikonen (Suomen 4H-liitto, Porin toimisto) Rovastikunnat Rauman rovastikunta johtava diakoniatyöntekijä Minna Rautiainen Porin seurakuntayhtymä Katriina Mäki 1
Satakunnan nuorisotiedotus Ria-Leena Widqvist, Rauma, kulttuuri- ja vapaaaikavirastopoliittiset nuorisojärjestöt: demarinuoret Essi Virtanen Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret ry Tuomas Jalava SAK Raija Raittio AKAVA Pirjetta Sipiläinen-Salo Poliisi rikoskomisario Jarmo Laine, Lounais-Suomen poliisilaitos, Porin poliisiasema Porin kaupunki Hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti Satakuntaliitto projektikoordinaattori Tia Kemppainen (päivän puheenjohtaja) Verkostot voimavaraksi hanke Sataedu projektipäällikkö Riitta Hirsikoski, sihteeri Muut osallistujat: Ulvilan kaupunki Satakunnan sairaanhoitopiiri, Pois Syrjästä hanke kasvatusohjaaja Maarit Koski projektisuunnittelija Tiina Ilola projektisuunnittelija Riitta Nieminen projektisuunnittelija Virpi Valiola 1. Päivän pj. Tia Kemppainen johdatteli aiheeseen. Hän esitteli paikalla olevan lanu-sihteeristön: Tia Kemppainen, Erik Häggman, Marko Järvenpää ja Riitta Hirsikoski (puuttui Auli Frondelius). Hän esitteli myös sihteeristön tekemää valmistelutyötä. Joulukuussa koordinaatioryhmän ensimmäisessä kokouksessa ensimmäiseksi yhteiseksi teemaksi valittiin kiusaamisen ehkäisy. Koordinaatioryhmälle ja varaedustajille tehdyssä kyselyssä kysyttiin aiheeseen liittyvästä tiedon tuotannosta, hyvistä käytännöistä ehkäistä kiusaamista ja myös syitä miksi jo tehty työ ei ole tuottanut toivottavaa tulosta. Kyselyssä tiedon tuotannosta keskeisenä nostettiin esille kouluterveyskysely, joskin sen puutteeksi mainittiin kohdentuminen vain 8. - 9. luokkalaisiin ja sitä vanhempiin lapsiin ja nuoriin. Muut: Eri alueilla erilaisia kyselyitä esim. terveystottumuskyselyt, koulujen luokkakohtaiset kyselyt, kouluterveydenhoitajien terveystarkastuskyselyt, kuraattorien kyselyt ja kasiluokkalaisten web-kysely hyvinvoinnista. Kuraattorit kirjaavat kiusaamistapaukset. Erikoissairaanhoidossa ei kerätä koostettua tietoa, vaan käsitys asiasta syntyy yksittäisten potilaskontaktien kautta. MLL:llä om kattava kokonaiskuva koulujen tilanteesta. Hyviä toimintamalleja puuttua kiusaamiseen: KiVa Koulu nousi tärkeimmäksi, sitten em. malliin liittyvät yksittäiset käytännöt: välitön puuttuminen kiusaamiseen, koulun yhteisöllisen kulttuurin vahvistaminen ja aikuisten vastuun korostaminen. Lasta Lyömätön Satakunta 2
hanke on ehtinyt monella tavalla toimia ja vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseen ja viranomaisten ohjaamiseen erilaisten haastavien tilanteiden hoitamisessa. Paremman onnistumisen edellytyksenä pidettiin sitä, että teemaa pidetään systemaattisesti koko ajan esillä. Yksi hyvä malli toimia on tärkeä, sillä iso menetelmien kirjo hämmentää sekä oppilaita että opettajia. Oleellista myös se, että kiusaamiseen puututaan varhain, jo päiväkodissa. Haasteena esille nousi se, että tieto nuorten kiusaamisesta ei tule opettajille/aikuisille, kiusaaminen on peiteltyä. Sihteeristö kokosi kyselystä nousseiden hyvien käytäntöjen tueksi tietoa ja kunkin toimintamallin esittelyn koordinaatioryhmän käsittelyä varten. Sihteeristö kokosi myös kokemusasiantuntemusta nuorilta (nuorten työpajat, etsivä työ, nuorisotyö, ammatillinen koulutus, seurakunnan nuorisotyö), jotka ovat kokeneet/kohdanneet kiusaamista. Nuoret kirjoittivat kokemuksensa pieniksi tarinoiksi. Sataedun audiovisuaalisen koulutuksen opiskelijat tuottivat kokemuksista lyhytelokuvan nimeltä Hennan tarina. PÄIVÄN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ TAPOJA, JOILLA ESITELTYJEN KÄYTÄNTÖJEN TOIMIVUUTTA VOIDAAN VAHVISTAA JA LÖYTÄÄ MUITA VAHVISTETTAVIA KÄYTÄNTÖJÄ. SAMALLA RAKENNETAAN KÄSIKIRJOITUSTA SYKSYN KAIKILLE AVOIMEEN FOORUMIIN. 2. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman esitteli maakunnallisen koordinaation mallia ja uudenlaista tapaa koordinoida lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Hän tähdensi myös kiusaamisteeman yhteisen käsittelyn merkitystä ja kuvasi uusimpien tutkimusten valossa kiusaamisen elinikäisiä vaikutuksia ja seurauksia sekä inhimillisesti että suurina yhteiskunnallisina kustannuksina. Kiusaamisen ehkäisy on syrjäytymisen ehkäisyä. Kiusaamisen vaikutuksia tulevaan aikuisuuteen: mm. masennus, päihdeongelmat, itsetuhoisuus elämänurana eläkepäätös! Häggman korosti lanu -politiikan nykytilan haasteita. Valtionohjaus asettaa useita tarpeita kunnille perustaa monialaisia työryhmiä. Uusimpana on elokuussa voimaantuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. On epäselvää kuka johtaa, kun ryhmiä on niin monta? Ylipäätään lapsi- ja nuorisopolitiikan johtamisen haasteisiin on tarpeen kiinnittää huomiota. ILMIÖN KUVAAMINEN 3. Riitta Hirsikoski kertoi Kouluterveyskyselyn yleisiä näkymiä. Esim. ammatillisella toisella asteella kysely osoittaa kiusaamisten toisaalla vähentyneen ja toisaalla hieman lisääntyneen. Keskimäärin 8 % kokee tulevansa kiusatuksi. Huolestuttavana asiana se, että kiusaaminen on monimuotoistunut ja kiusaamisen selvittely on mm. kiusaamisen tapojen koventumisen vuoksi tullut haasteellisemmaksi. LANU -sihteeristö sai vuoden alussa kaikilta Satakunnan kunnilta luvan tilata THL:n kyselystä erillisajon, jossa on koottuna indikaattorit kiusaamiseen liittyen. THL ollut alkuvuoden ruuhkainen ja tulokset saatiin vasta kaksi päivää ennen kokoontumista. Niiden analysointi ei tähän kokoukseen valmistunut. Hirsikoski esitteli Porin alueella toteutettua Music against Drugs ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta ja siinä tehtyä kyselyä 7. 10 -luokkalaisille. Jatkuvan kiusaamisen kohteeksi ilmoitti joutuneensa 8 % vastaajista. Kiusaamista kokeneista oppilaista 65% koki, että kiusaamiseen puututaan harvoin tai ei ollenkaan. Toisaalta 60% kokee, että opettajat voivat vaikuttaa kiusaamiseen. Kyselyssä oppilaat toivoivat keskustelun lisäämistä 3
kiusaamisen vaaroista, rangaistusten koventamista, valvonnan tehostamista ja tukioppilastoiminnan hyödyntämistä. 4. Marko Järvenpää ja Riitta Hirsikoski lukivat nuorten kertomuksia kiusaamisesta ja esillä oli myös Hennan tarina kts. https://www.youtube.com/watch?v=2qzhsi5dd6g 5. SAMK:n Terveyden edistämisen koulutusohjelman (YAMK) opiskelija Kirsi-Maria Kivinen esitteli projektityönsä tuloksia: Tietoa hyvien käytäntöjen ja yhteisöjen vahvistamisen tueksi lasten ja nuorten kiusaamisen ehkäisemisessä. Nostoja eri tutkimuksista: - opettajat välinpitämättömiä vai haluttomia puuttumaan? - oleellista nopea ja tehokas puuttuminen - aikuisen kannettava vastuu ja puututtava kiusaamiseen - kiusaamisen käsittely koko ryhmän kanssa eli ei vain kiusaaja ja kiusattu - kiusaamisen puheeksiotto terveystarkastuksissa - kodin ja koulun yhteistyö tärkeää - varhaisella ja riittävän tehokkaalla puuttumisella on mahdollista estää kiusaamisen pahenemista ja ehkäistä sen seurauksia esim. masennus, itsetuho. - opettajan puuttuminen pieniinkin kiusaamistapauksiin on tärkeää HYVÄT KÄYTÄNNÖT 6. Erikoistutkija Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta esitteli Nuoret Luupin alla -kokonaisuutta. Nuoret luupin alla on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä toteuttama hankekokonaisuus, jonka yhtenä osana toteutetaan (ilmainen) koulukysely 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten lasten ja nuorten elinoloista Suomessa. Luuppi-koulukyselyssä kerätään monipuolista tietoa lasten ja nuorten elinoloista ja osallisuudesta - Luuppi kyselyn peitto on 95% kunnista (Varsinais-Suomi ja Satakunta), noin puolet kouluista mukana. - kyselyn tuloksissa kiusaamista kokee noin 8% lapsista - lapsilla on kyselyn mukaan heikot osallisuuden- ja vaikuttamisen mahdollisuudet 7. Kasvatusohjaaja Maarit Koski esitteli KiVa Koulu mallia - hyvä kokonaisuus, mutta kaikkien opettajien mukaan saaminen on vaikeaa. - ei välttämättä toteuteta kokonaisuutena - tunnetaitojen opettaminen tärkeää - opettajat tarvitsevat asiaan hyvän koulutuksen - yhdenvertaisuuden toteutuminen > KiVa koulu kaikille! - rehtorin sitouttaminen oleellista - asiaa pitää päivittää koko ajan, kertakoulutus ei kanna pitkälle - tutkimusten mukaan koulukiusaamista on vähemmän KiVa Kouluissa 8. Lasta Lyömätön Satakunta, rikoskomisario Jarmo Laine, Lounais-Suomen poliisilaitos - syntynyt tarpeesta - viranomaiset/toimijat eivät tiedä miten toimia, kun ihminen joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi - osaamisen vahvistaminen ja puuttumisen kynnyksen madaltaminen! - kerran vuodessa toteutettu iso seminaari aiheesta, koulutuksia kunnissa ja nettisivusto, jossa jäsennellyt ohjeet eri tilanteisiin - näitäkin asioita pitäisi olla koko ajan esillä 4
- väkivalta- tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja nuoret riskissä koulukiusatuiksi, kun trauman takia erilaisuutta, riskinä myös joutua uhriutumisen kierteeseen - projektin seurauksena ilmoitukset lapsiin kohdistuneesta väkivallasta lisääntyivät, samoin lastensuojeluilmoitukset positiivinen merkki vaikuttavuudesta, aikuisten puuttumisesta ongelmiin. www.lastalyomaton.fi 9. Vapaa sana! Pyry-Petteri Lahtinen esitteli nuorisovaltuustotoiminnan vaikutuksia nuorten osallisuuteen - Satakunnassa 11 kunnassa toimii nuorisovaltuusto tai vastaava - kunnissa, joissa nuva, nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa paremmiksi - nuorisovaltuustot tulossa kuntalakiin Riikka Korkiamäki - tutkimushanke, jossa keskeiset teemat ARKI, YHTEISÖLLISYYS, OSALLISUUS/TOIMIJUUS, VOIMAVAROJEN TUNNISTAMINEN - myönteinen tunnistaminen, lapsi tulee tunnistetuksi sellaisena kuin hän haluaa tulla - kun on tunnistettu miten toimitaan sut on hoksattu - mukana myös Mikkelin hankkeessa, tajua mut -yhteistyö o tavoitteena ennaltaehkäisy, lasta leimaamatta Lisätietoja: http://www.sitra.fi/hankkeet/liputus-nuoren-tukena Pois syrjästä (Kaste -ohjelman hanke), projektisuunnittelijat esittelivät: Pois syrjästä - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita. Teemat ovat 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, ja 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Tarkoitus on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Tämä palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä. Lisätietoja: http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=106,164972&_dad=wportal&_schema=wportal&p_calledfrom =1 10. Koordinaatioryhmä linjaa maakunnallista jatkotyöskentelyä a) MIHIN KESKITYTÄÄN b) TOIMENPITEET HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN VAHVISTAMISEKSI 1. LAPSET JA NUORET OMAN ASIANSA ASIANTUNTIJANA - Luuppi: tiedonkeruu ja toimintamalli 5
- Kouluterveyskysely - Nuorisovaltuustot, lastenparlamentti, kuulemisjärjestelmät/tilaisuudet Tarvitaan: Kaikki mukaan kyselyissä, ei liikaa kyselyitä, hyvä ja nopea (ei viivettä liikaa) tulosten käsittely ja analysointi yhdessä nuoret ja aikuiset, päättäjille tieto selkeällä kielellä Kyselyt vanhemmille ikäluokille, pitäisi olla myös lapsille heidän omalla kielellään. Huom. harrastustoiminta ja koko 3. sektori mukaan. Kaikkiin kuntiin tarvitaan nuorisovaltuustot tai vastaavat! 2. YHTEISÖLLISET MENETELMÄT JA KULTTUURI KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMISEKSI - KiVa Koulu (työmenetelminä rinnalla ART, Valomerkki, Omin Jaloin) - Yrittäjyyskasvatus: sisäinen yrittäjyys, kansalaistaidot, yhteisöllisyys - Tukioppilastoiminta (esim. MLL kehittänyt pitkään) - Lions Quest Tarvitaan: Lisää tietoa, taitoa, tahtoa (asenne!), vanhemmat enemmän mukaan, yhteisiä koulutuksia, asioiden jatkuvaa esillä oloa. Lisää aikuisten ja lasten/nuorten yhteistä tekemistä ja keskustelua, esim. toiminnalliset vanhempainillat, luovuutta! 3. TURVALLISUUS - Lasta lyömätön Satakunta - Maakunnallinen/alueellinen turvallisuussuunnitelma - Ankkuritoiminta Tarvitaan: Ammattilaisten yhteistä havainnointia ja puuttumista matala kynnys, tietoa, koulutusta, työntekijäresurssia 11. Suositukset mm. syksyn foorumilla käsiteltäväksi - sihteeristö kokoaa koordinaatioryhmän näkemykset kyselyllä ja sen tulosten mukaan ryhtyy suunnittelemaan foorumin ohjelmaa. Riitta Hirsikoski muistion laatija 6