SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTALINJAT 2020 JULKISTETTIIN, S. 4 ENSIMMÄISIÄ SYYTTÄJÄN STARTISTA VALMISTUNEITA JUHLITTIIN, S. 6 ACTION DAY AT EUROJUST, S.

1 2012 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTALINJAT 2020 JULKISTETTIIN, S. 4 ENSIMMÄISIÄ SYYTTÄJÄN STARTISTA VALMISTUNEITA JUHLITTIIN, S. 6 ACTION DAY AT EUROJUST, S. 14

SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Oman elämän toimintalinjat 3 Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 julkistettiin 4 Ensimmäisiä Syyttäjän startista valmistuneita juhlittiin 6 Keskeisiä havaintoja vuodesta 2011 8 Kunniamerkkejä jaettiin 11 Onko juttusi esitutkinta-aineisto hankittu lainvastaisesti?...12 ACTION DAY AT EUROJUST 14 Tuas souvetaa Sulkavalla - tule mukkaan! 16 Ystävänpäiväjuhlat VKSV:ssä 17 Elämäni Miss Suomet 18 1/2012 12.3.2012 VKSV vaihtaa taidettaan 19 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Oikeusministeri vieraili Valtakunnansyyttäjänvirastossa 20 Aseet ja tupakat esiin, nyt kuvataan! 21 Oulun syyttäjänviraston kalenteri vuodelle 2012 21 JIT on hyvä työkalu rajat ylittävässä yhteistyössä 22 Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Kansainvälisiin tehtäviin? 24 Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi Toimitussihteeri Marjo Ullakonoja Puhelin 029 56 20820 Faksi 029 56 20888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) www.vksv.oikeus.fi Syyttäjälaitoksen uusi esite on ilmestynyt! Siihen voi tutustua VKSV:n verkkosivuilla tai sitä voi tilata osoitteesta: tiedotus.vksv@oikeus.fi Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään 30.4.2012! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

Pilvi Isotalus Oman elämän toimintalinjat K auppalehden (2.2.2012) uutisoiman kyselyn mukaan kolmasosa yritysjohtajista arvioi, ettei strategiaa voi viestiä ymmärrettävästi koko henkilöstölle. Tämä uutinen huomattiin myös täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa, jossa helmikuun alkupäivinä hiottiin strategiatyön tuloksia valmiiksi asiakirjaksi. Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirja julkistettiinkin 24.2. (ks. s. 4 5). Onko strategiasta viestiminen todella noin vaikeaa vai onko vika strategioissa? Ehkä on parasta vääntää rautalangasta. Ajatellaanpa, että minä olisin luonut elämälleni toimintalinjat 14-vuotiaana. Olisin silloin kirjoittanut päiväkirjaani, että seuraavaksi lähden opiskelemaan, valmistun, hankin vakituisen työpaikan, menen naimisiin ja teen kaksi lasta. Nämä toimintalinjat olisivat voimassa vuoteen 2012 ja sen jälkeen teen uuden strategian seuraaville parille vuosikymmenelle. Pian nuo oman elämäni toimintalinjat alkaisivat etsiä reittiään kohti toteutusta. Saisin tehdä vielä monta päätöstä ja valintaa opiskelupaikasta ja -aineesta. Miettisin, mistä etsin töitä, mistä löydän sopivan kumppanin ja minne asetumme asumaan. Koko ajan kuitenkin mielessäni olisi kirkkaana ajatus siitä, mitä kohti olen pyrkimässä. Nyt vuonna 2012 voisin palata tuohon 20 vuoden takaiseen suunnitelmaani ja todeta, että muuten olen onnistunut, mutta vakituinen työpaikka jäi saamatta. Se siis täytyy siirtää myös tuleviin toimintalinjoihin. Minun elämäni 2020 pitäisi sisällään myös lasten koulun aloittamisen ja koiran hankkimisen koulun ja rodun voisin päättää myöhemmin. Tähän samaan tyyliin voisi ajatella organisaation toimintalinjojen etenevän asiakirjatasolta toiminnaksi. Nyt on syyttäjälaitokselle luotu raamit ja suunnitelmat tulevien vuosien työlle sekä työympäristön kehittämiselle. Varsinainen työsarka on vasta alussa nyt alkaa toimintalinjoissa piirrettyjen suuntaviivojen toteuttaminen. Nykyihmiselle sopisikin mainiosti tuollainen oman elämän toimintalinjojen luominen, sillä eihän ole mitään ikävämpää kuin jäytävä epävarmuus. Usein meidän on vaikeaa hyväksyä sitä, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Rutiinit tuovat arkeemme turvallisuutta ja varmuutta siitä, että näin tapahtuu huomennakin. Ehkä myös organisaation strategian ja toimintalinjojen yksi tärkeä tehtävä on luoda turvallisuuden tunnetta työelämämme tulevaisuudesta tähän suuntaan olemme menossa. Oman elämän toimintalinjojen asettamisessa ottaa suuren riskin siinä, että pettyy pahasti. Elämällä on tapana yllättää, joskus ihanasti ja toisinaan sillä ikävämmällä tavalla. Yllätyksiä voi tulla vastaan myös syyttäjälaitoksen toimintalinjoja toteutettaessa. 14-vuotias on yleensä vasta tiensä alussa ja useat valinnat ovat vielä edessäpäin. m 3

Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 julkistettiin: Seuraavaksi alkaa toteuttaminen 4 m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Strategiatyön yksi vaihe saatiin päätökseen Matin päivänä 24.2.2012, kun Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirja julkistettiin. Samana päivänä julkaistiin myös Valtakunnansyyttäjän ensimmäinen verkko-kolumni, joka jatkossa ilmestyy noin kerran kuukaudessa viraston kotisivuilla: www. vksv.oikeus.fi. Myös syyttäjälaitoksen uusi esite laitettiin jakoon samana päivänä. OIKEUSTOIMITTAJAT VIERAILULLA JA LOPPUKARONKKA Toimintalinjojen julkistusta juhlistamaan oli aamupäiväksi kutsuttu Valtakunnansyyttäjänvirastoon oikeustoimittajia. Toimittajia saapui paikalle seitsemän. Toimintalinjojen esittelyn jälkeen toimittajat esittivät kysymyksiä monista ajankohtaisista aiheista kuten Venäjän ja Baltian maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, syyttäjälaitoksen vaikuttamismahdollisuuksista lainsäädäntöön, syytteiden hylkäysprosentista sekä syyttäjän vaihtumisesta kesken syyteharkinnan. Iltapäivällä toimintalinjojen työstämiseen osallistuneet työryhmät oli kutsuttu loppukaronkkaan Hanasaaren sauna- ja kokoustiloihin. Paikalle saapuneet olivat yhtä mieltä siitä, ettei työ pääty tähän - nyt alkaa uusi vaihe ja toimenpiteiden toteuttaminen. Karonkassa hierottiin älynystyröitä myös anagrammitehtävän merkeissä (ks. tehtävät ohessa). Tehtävän voittajajoukkue arvottiin useiden oikein vastanneiden kesken ja voittajaksi selviytyi Raija Toiviaisen ja Jouko Nurmisen joukkue. Hauskuuden huipuksi toimittajille ja työryhmäläisille jaettiin syyttäjälaitoksen uusi liikelahja, joka menee taatusti käyttöön: T-paita, jonka rintamuksessa on teksti "Syytön jos sitäkään". SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTALINJAT Toimintalinjojen kirjoittaminen alkoi vuosi sitten helmikuussa ja työn keskeisenä tavoitteena oli löytää syyttäjälaitoksen punainen lanka: mitkä ovat niitä keskeisimpiä toimintalinjoja, joihin meidän kannattaa rajalliset resurssimme kohdentaa, jotta voimme menestyä mahdollisimman hyvin. Pohdintatyö eteni työryhmissä henkilöstöä ja sidosryhmiä kuullen. Toimintalinjat asiakirja on laatuaan ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys nykymuotoisen, vuodesta 1997 toimineen syyttäjälaitoksen aikana. Jatkossa siis syyttäjälaitoksen visio toimii johtotähtenä kaikessa kehittämistyössä ja johtamisessa. Visiosta on johdettu kolme päätavoitettamme: toimimme tehokkaasti, meihin luotetaan, työnantaja- Oikeustoimittajat oli kutsuttu Valtakunnansyyttäjänvirastoon Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -tilaisuuden julkistamistilaisuuteen.

Olemme osaava, vahva ja vaikuttava rikosvastuun toteuttaja. Meillä on hyvä tehdä työtä turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Toimintalinjojen työstämiseen osallistuneiden työryhmien jäsenille järjetettiin loppukaronkka Hanasaaressa. kuvamme on hyvä ja näkyvä. Seuraavalla tasolla ovat konkreettiset kehittämiskohteemme: toiminnot ja prosessit, osaaminen, organisaatio- ja henkilöstörakenne sekä johtaminen. Jokaiseen niistä sisältyy tavoitetilan tiivis kuvaus ja siihen pääsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden määrittely. Osa toimenpiteistä on sisäisiä ja niihin ryhtyminen omissa käsissämme. Osassa voimme toimia aloitteellisesti päätösvallan kuuluessa jollekin muulle toimijalle, esimerkiksi lainsäätäjälle. Toimenpiteet ovat varsin erilaisia myös niiden asiallista laajuutta ja ajallista kestoa ajatellen. Toimenpiteillä pyrimme muun muassa siihen, että syyttäjän asema syyteprosessin johtajana vakiinnutetaan, syyttäjäparien ja -ryhmien toimintatapoja kehitetään ja syyttäjälaitoksen organisaatio- ja henkilöstörakenteen toimivuus tarkistetaan. Tavoitteena on, että syyttäjä pystyy keskittymään omaan ydintehtäväänsä niin, että hänen työtapansa ovat selkeät ja toimivat. Tekniikka ja muu henkilöstö tukevat tuon ydintehtävän hoitamista. Toimenpiteiden toteutumista tullaan seuraamaan vuosittain ja asiakirjaa päivitetään viimeistään vuonna 2015. m Toimintalinjoja työstäneiden työryhmien loppukaronkan anagrammitehtävät: (VIHJE: Kaikki vastaukset löytyvät Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 -asiakirjasta.) 5. Silti meitä ohjaamassa: KOMPASTELI RATIONALISOINTIIN 6. Työyhteisö, jossa vapaa-aikana kalastetaankin: KALASTANUT RIVOJA SYNNYTTÄVÄN 1. Parempi paikka elää ja kirjoitella visioita: SYVEMPI HUTILUSTEN ARTIKLA 2. Syyttäjä ei ruikuta vaan on tällainen: RUIKUTTAJAT NEUVOSTOSTA 3. Silti yksi päätavoitteistamme: KIIHOTTAMISTA KOEMME 4. Antaa kuvat myös syyttäjän osaamisesta: ILMENEE TUOTTEIDEN KYKYNÄ 6. Valtakunnansyyttäjänvirasto 5. Kriminaalipoliittinen osasto 4. Oikeudenkäyntimenettely 3. Toimimme tehokkaasti 2. Rikosvastuun toteuttaja 1. Turvallisempi yhteiskunta Vastaukset: 5

Ensimmäisiä Syyttäjän startista valmistuneita juhlittiin helmikuussa "Suuren suosion vuoksi voisi puhua menestystarinasta" m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus 6 Syyttäjän startti -koulutusohjelman ensimmäinen Kehitys & Kiitos -päivä järjestettiin 17. helmikuuta Valtakunnansyyttäjänviraston koulutustiloissa. Ohjelma on saavuttanut suuren suosion. Jo 69 apulaissyyttäjää on ilmoittautunut mukaan koulutukseen ja 33 heistä on valmistunut. "Suuren suosion vuoksi voisi puhua syyttäjälaitoksen koulutuksen menestystarinasta", iloitsee koulutuspäällikkö Pia Meri. Meri pitää Startin parhaina puolina sen joustavuutta. Koulutusohjemaan voi ilmoittautua mukaan joka kuukauden alussa HRM-ohjelman kautta. "Virastot voivat rekrytoida apulaissyyttäjiä omien tarpeidensa mukaan ja nämä pääsevät heti mukaan perehdytysohjelmaan. Startissa opiskelu on itsenäistä, kuitenkin niin, että opiskelu suunnitellaan yhdessä tutorin kanssa." Tutorin ohjaaman työssäoppimisen lisäksi koulutusohjelmaan sisältyy verkko-opiskelutehtäviä ja kolme lähiopetuspäivää Helsingissä. Verkko-opiskelun osuuteen on oltu tyytyväisiä ja verkon mahdollisuuksia hyödynnetään yhä enemmän myös muissa syyttäjälaitoksen koulutuksissa. Lähiopetuspäivistä ei kuitenkaan olla luopumassa. Jatkossa startin Kehitys & Kiitos -päivä on tarkoitus järjestää noin kaksi kertaa vuodessa. Silloin valmistuneille jaetaan todistukset ja parhaat lopputyöt palkitaan. Samalla käydään läpi koulutukseen osallistuneiden ja tutoreiden kehittämisideoita. "Nyt tuli esiin muun muassa lopputyön haasteellisuus. Sen laajuutta pohditaankin jatkossa", Meri lupaa. Syyttäjän startin suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteistä vastaa ohjausryhmä, johon kuuluvat valtionsyyttäjät Jarmo Hirvonen ja Juha-Mikko Hämäläinen, kihlakunnansyyttäjät Mikko Jaatinen, Koulutuspäällikkö Pia Meri pitää Syyttäjän starttikoulutusohjelmaa menestystarinana. Tea Kangasnniemi, Mari Voutilainen ja Hannele Selin-Hakala sekä ryhmän vetäjänä koulutuspäällikkö Meri. Syyttäjän startti kestää puoli vuotta. Sen aikana Meri toivoo sekä koulutukseen osallistuvien apulaissyyttäjien että heitä ohjaavien tutoreiden saavan rauhaa ja aikaa ohjelman vaatimille tehtäville. Tutoreiden työtä tuetaan myös tutor-oppaalla, jonka valmistelu alkaa ja jota kehitetään yhdessä tutoreiden koulutuspäivällä. Starttiin hakevalta vaaditaan vähintään kuuden kuukauden pituinen apulaissyyttäjän määräaikainen virkasuhde. Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat syyttäjäksi kelpoisia ja heidät voidaan nimittää kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen tai vakinaiseen virkaa.

Parhaat lopputyöt palkittiin Kaikki Syyttäjän Starttiin osallistuvat kirjoittavat noin 15 sivun mittaisen lopputyön itse valitsemastaan syyttäjäntoimintaan liittyvästä oikeudellisesta aiheesta. Ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö, valtiosyyttäjä Mika Illman on lukenut kaikkien tähän mennessä valmistuneiden lopputyöt ja arvioinut niitä hyväksytty hylätty asteikolla. Lopputöiden taso on ollut korkea ja myös niiden julkaisemista esimerkiksi Ilona-intranetissa harkitaan, koska ne sisältävät paljon syyttäjän työn kannalta hyödyllistä tietoa. Ensimmäisessä Syyttäjän startin päätöstilaisuudessa palkittiin neljä parasta lopputyötä: Elina Hyppösen kirjoitus "Designhuumeet rikosprosessissa", Tiia Häkämiehen kirjoitus "Rikoslain 20 luvun 8 b :n mukainen grooming - lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin", Nea Lindströmin kirjoitus "Yksilön identiteetin hyväksikäyttö tietoverkossa - identiteettivarkaus?" ja Riikka Loukosen kirjoitus "Datatakavarikko ja sen purkaminen". Nämä työt valikoituivat parhaiksi muun muassa ajankohtaisen tai haasteellisen aihevalinnan, aiheiden perustellun käsittelyn sekä kirjoitustyylin ja teknisen toteutuksen ansiosta. Päätöstilaisuudessa paikalla olleet palkitut Elina Hyppönen (oik.) ja Tiia Häkämies olivat aidosti yllättyneitä samastaan huomionosoituksesta. Päätöstilaisuudessa paikalla olleet palkitut Elina Hyppönen ja Tiia Häkämies olivat aidosti yllättyneitä samastaan huomionosoituksesta. "Lopputyö oli työläs, koska lisäksi oli paljon muitakin töitä. Mutta oli se myös mielenkiintoinen projekti", pohtii Häkämies. "Motivaatiota lopputyöhön riitti, koska keksin sopivan aiheen. Tein kyllä paljon töitä, joten positiivinen palaute tuntuu hyvältä", kommentoi puolestaan Hyppönen. He työskentelevät tällä hetkellä määräaikaisella sopimuksella, Hyppönen Helsingin ja Häkämies Itä-Uusimaan virastossa. "Jatkoa toivotaan", on molempien kanta. m Syyttäjän startti -koulutusohjelmasta ensimmäiset apulaissyyttäjät valmistuivat Kehitys & Kiitos -tilaisuuden yhteydessä 17. helmikuuta Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 7

Syyttäjälaitoksen henkilöstö Keskeisiä havaintoja vuodesta 2011 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 oli 524 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 362, toimistohenkilöstöä 152. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 10 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 329 (62,8 %), miehiä 195 (37,2 %). Syyttäjistä naisia oli 172 (47,5 %), miehiä 190 (52,5 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä 2004-2011 henkilömäärä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 yhteensä 545 535 544 502 540 514 527 524 - miehiä 225 221 219 207 215 201 199 195 - naisia 320 314 325 295 325 313 328 329 Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2011 yhteensä 489,19 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2011 aikana oli 11 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 43 henkeä, naisia oli 29 ja miehiä 14. Henkilötyövuosia käytettiin 38,3 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,75 henkilötyövuotta. 600 SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN HENKILÖTYÖVUODET 2003-2011 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 400 183,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146,9 Työllistetyt ja harjoittelijat 300 Sihteerit 200 100 322,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 Syyttäjät 0 8 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

HENKILÖSTÖN IKÄ Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta, naisten keski-ikä 45,2 vuotta. Keski-ikä laski 0,2 vuotta edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta, määräaikaisen 34,4 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 2 kuukaudella, määräaikaisten nousi 9 kuukaudella. 60 Syyttäjänvirastojen ikärakenne 2003-2011 50 40 vuotta 30 46,8 47 47,8 48,5 49,1 49,2 49,1 49,2 49 44,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 46,3 35,2 35,5 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 33,7 34,4 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 keski-ikä syyttäjänvirastoissa 2010 2011 vakinaisten keski-ikä määräaikaisten keski-ikä Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 35 44, 45 54 ja yli 55-vuotiaat. Alle 34-vuotiaiden ryhmä on kasvanut kahdella henkilöllä edellisestä vuodesta. 45 54-vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut kahdeksalla henkilöllä ja yli 55-vuotiaiden ryhmä pienentynyt kuudella henkilöllä. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 59 henkilöä, jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Syyttäjänvirastot yhteensä Mies Nainen Yhteensä % Ikäryhmä 1. -34 vuotiaat 20 58 78 14,9 2. 35-44 vuotiaat 47 103 150 28,6 3. 45-54 vuotiaat 67 91 158 30,2 4. 55 vuotiaat ja yli 61 77 138 26,3 Yhteensä 195 329 524 100,0 Valtakunnansyyttäjävirasto Mies Nainen Yhteensä % Ikäryhmä 1. -34 vuotiaat 1 4 5 11,6 2. 35-44 vuotiaat 1 4 5 11,6 3. 45-54 vuotiaat 5 10 15 34,9 4. 55 vuotiaat ja yli 7 11 18 4 1,9 Yhteensä 14 29 43 100,0 9

Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 50,6 vuotta (51,2). Naisten keski-ikä oli 49,7 vuotta, miesten 52,4 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 77 % on 45-vuotiaita tai vanhempia ja 7 henkilöä on täyttänyt 60-vuotta. PALKKAMENOT Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 31 000 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 960 000 euroa. Palkkausmenojen maltilliseen nousuun vaikutti mm. se, että toimistohenkilöstön määrä väheni ennakoitua nopeammin sekä nuorien syyttäjien kasvanut lukumäärä. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 23 400 000 euroa, määräaikaisten palkat 1 299 391 euroa. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat 2 900 000 euroa, palkkamenot nousivat 259 000 eurolla. Palkkamenojen nousuun vaikutti yksi valtionsyyttäjän henkilötyövuosi sekä Eurojust-päivystyspalkkiot. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 2 152 000 euroa, määräaikaisten 147 000 euroa. Palkkioita maksettiin kaikkiaan 100 000 eurolla. KOULUTUS- JA SAIRAUSPOISSAOLOT Syyttäjänvirastojen koulutustasoindeksi oli 6,1, Valtakunnansyyttäjänviraston 6,0. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 2 092 (2 357) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta lähes 300 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 4,0 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0 6,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Koulutuspoissaolot 2009 2010 2011 pv/htv pv/htv pv/htv 10 HELSINKI 3,5 3,1 3,3 LÄNSI-UUSIMAA 2,4 2,5 3,1 ITÄ-UUSIMAA 5,1 5,1 4,5 KANTA-HÄME 4,2 4,3 3,1 PÄIJÄT-HÄME / SALPAUSSELKÄ 3,8 5,5 2,7 KAAKKOIS-SUOMI 3,7 5,0 VARSINAIS-SUOMI / LÄNSI-SUOMI 2,8 4,4 2,9 PIRKANMAA 5,7 7,3 4,3 SATAKUNTA 1,6 3,3 POHJANMAA 7,3 6,4 6,9 KESKI-SUOMI 4,1 4,2 4,3 ITÄ-SUOMI 6,3 6,7 6,8 OULU 3,2 4,6 4,0 LAPPI 3,5 4,8 2,6 AHVENANMAA 0,3 0,3 0,0 Yhteensä 4,2 4,7 4,0

Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä 3074 (4046) työpäivää, sairaustapauksia oli 763 (795) ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 284. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 6,3 (8,1) päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 993 euroa. Sairauspäivien määrä laski lähes 1000 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin pitkiin sairauspoissaoloihin. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 45,8 % edellisenä vuonna luku oli 46,5 %. SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN SAIRAUSPÄIVÄT 2002-2011 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1-3 päivää 794 761 666 782 826 702 803 773 822 850 4-60 päivää 1 760 1 914 2 179 1 843 1 644 2 286 1 825 1 536 1 742 1605 yli 60 päivää 850 932 1 203 2 134 1 149 187 1 717 1 208 1 483 618 Yhteensä 3 404 3 607 4 048 4 759 3 619 3 175 4 345 3 517 4 047 3 073 Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 335 (497), sairaustapauksia oli 88 (106). Sairauspoissaolojen määrä laski 162 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän alenemisena. m 2009 2010 2011 Sairausloman Päiviä %- Tapauksia Päiviä %- Tapauksia Päiviä %- Tap.. kesto osuus osuus osuus 1-3 päivää 88 56,4 56 104 20,9 68 110 32,8 67 4-60 päivää 68 43,6 7 248 49,9 17 176 52,5 13 61-0 0,0 0 145 29,2 1 49 14,6 1 Yhteensä 156 100 63 497 100 86 335 100 81 Kunniamerkkejä jaettiin T asavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämiä kunniamerkkejä on jaettu sopivissa tilaisuuksissa syyttäjälaitoksen ansioituneille kansalaisille. Pohjanmaan syyttäjänviraston Seinäjoen palvelutoimiston kihlakunnansyyttäjälle Kari Rannalle luovutettiin Suomen leijonan I luokan ansiomerkki päälliköiden kokouksen yhteydessä 5. maaliskuuta. Ansiomerkin luovutti valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. m 11

Onko juttusi esitutkintaaineisto hankittu lainvastaisesti? m Liisa Mäkelä Nykyisessä rikoslainsäädännössä ei ole yleistä hyödyntämiskieltosäännöstä, joka kieltäisi lainvastaisesti hankittujen todisteiden hyödyntämisen. Tällaisen säännöksen säätäminen merkitsisi rajoituksia lainvastaisesti hankitun todisteen käyttämiselle todisteena syyteharkinnassa ja hyödyntämiselle todistusharkinnassa. Lähtökohta on, ettei hyödyntämiskiellon piiriin kuuluvia todisteita, kuten kidutuksella hankittua lausumaa, pidä lainkaan hankkia, eikä niitä myöskään tule ilmoittaa syyttäjälle. Perinteisesti on kuitenkin katsottu, että esimerkiksi laittoman kotietsinnän tuloksena takavarikoituun reaalitodisteeseen on voitu vedota näyttönä syytteen tueksi. TULKINNANVARAISUUS SAATETTAVA TUOMIO- ISTUIMEN TIETOON OIKEUDELLINEN RASITE EI AUTOMAATTISESTI AIHEUTA HYÖDYNTÄMISKIELTOA Jos syyttäjä epäilee, että jutun esitutkinta-aineisto on hankittu lainvastaisesti, hänen tulisi ensin arvioida, onko todiste selvästi jonkin hyödyntämiskiellon piirissä. Jos näin ei ole, syyttäjän tulisi arvioida todisteen teeman relevanssia rikosepäilyn osalta. Jos tällainen relevanssi löytyy, syyttäjän pitäisi vedota todisteeseen. Näin menettelemällä syyttäjän kannalta lainvastaisesti hankittu todiste on merkityksellinen silloin, kun todisteen lainvastaisuus aiheuttaa hyödyntämiskiellon, Mika Illman toteaa. Se, että todisteen hankkimiseen tai sen alkuperään liittyy oikeudellinen rasite, ei automaattisesti aiheuta todisteen hyödyntämiskieltoa. 12 Jos tutkittava rikos on vähäistä vakavampi ja hyödyntämiskiellon aiheutuminen tulkinnanvaraista, syyttäjän tulisi vedota todisteeseen ja saattaa tulkinnanvaraisuus tuomioistuimen tietoon. Ratkaisu todisteen hyödynnettävyydestä kuuluu tuomioistuimelle. Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan syyttäjä kohtaa työssään lähinnä juuri tulkinnanvaraisia ja riitautettavissa olevia tapauksia. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa kyse voi olla lausumista ja asiakirjoista, jotka väitetään saadun vastoin itsekriminointisuojaa tai kiertämällä lähiomaisen oikeutta kieltäytyä todistamasta. Tulkinnanvaraisen tilanteen kouluesimerkki voisi Illmanin mukaan olla tapaus KKO:2009:88 (lähdesuoja ns. Sonera-jutussa). Siihen liittyvässä sivuhaarassa Illman jätti syytteen nostamatta hyödyntämiskiellon rikkomisesta epäiltyjä virkamiehiä vastaan, koska virkavelvollisuuden sisältö ei ollut riittävän selvä. TODISTELUSÄÄNNÖSTEN UUDISTAMISHANKE JA TULEVAISUUS Oikeusministeriön huhtikuun lopussa päättyvässä oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten uudistamishankkeessa ratkaistaan, jätetäänkö hyödyntämiskieltokysymys oikeuskäytännön varaan vai säädetäänkö uuteen oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun hyödyntämiskieltoa koskeva nimenomainen säännös. Molemmilla vaihtoehdoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vasta lainsäätäjän ratkaisun jälkeen selviää uuden Valtakunnansyyttäjänviraston ohjeen tarpeellisuus, Illman sanoo. Syyttäjiä on jo nyt ohjeistettu kansallisella tasolla Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmämietinnöllä 1.6.2000, miten menetellä tilanteissa, joissa vasta syyteharkinnan yhteydessä ilmenee, että esitutkinta-aineistoon sisältyy lainvastaisesti hankittua todistusaineistoa.

Työryhmämietinnön kannanotot ovat edelleen täysin kuranttia tekstiä, Illman toteaa. Hyödyntämiskieltokysymykset ovat merkityksellisiä myös virkarikosvastuun näkökulmasta. Tämä ilmeni edellä mainitussa, Illmanin esiin nostaman tulkinnanvaraisen tilanteen kouluesimerkissä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden professorin Raimo Lahden mukaan rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta (rikokseen syylliseksi voidaan katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi) seuraa, että virkarikosvastuu tulisi kuvata laissa selvästi ja täsmällisesti. Lahden mukaan uuteen oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun tulisi ottaa säännös lainvastaisesti hankittujen todisteiden hyödyntämiskiellosta. Jotta sellainen säännös soveltuisi myös laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla virkarikosvastuun perustaksi, virkatoiminnassa noudatettavaksi säännökseksi, sen tulisi täyttää myös tuo täsmällisyysvaatimus. KORKEIMMAN OIKEUDEN TUORE ENNAKKOPÄÄTÖS Tapauksessa KKO:2011:91 oli A kertonut psykiatrisessa hoidossa häntä hoitaneille lääkäreille ja sairaanhoitajille sytyttäneensä aiemmin tulipalon eräässä liikkeessä. Hoitohenkilökunta kertoi oma-aloitteellisesti poliisille sen, mitä A oli heille kertonut. Syyttäjä nosti asiassa syytteen törkeästä tuhotyöstä A:ta vastaan sekä nimesi jutun todistajiksi A:n ilmiantaneen hoitohenkilökunnan ja todisteiksi lääkärinlausuntoja, joista A:n kertomus ilmeni. Hoitohenkilökunnan oma-aloitteellinen ilmoitus poliisille oli vastoin potilaslakia ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia. Tapauksessa KKO salli näytön hyödyntämisen jutussa, mutta näyttö ei kuitenkaan riittänyt syyksilukevaan tuomioon. Korkeimman oikeuden tapauksessa oli kyse todistamiskiellosta (todistuskeinokiellosta eli ammattiin perustuvasta salassapito- ja luottamuksensuojaintressistä), joka saattaa merkitä kieltoa hyödyntää kiellonvastaisesti hankittua näyttöä esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Kyse ei siten ollut todisteesta, joka olisi ollut selkeästi hyödyntämiskiellon piirissä. Syyttäjän kannalta lainvastaisesti hankittu todiste on merkityksellinen silloin, kun todisteen lainvastaisuus aiheuttaa hyödyntämiskiellon. Tässä tapauksessa syyttäjän voidaan katsoa menetelleen Mika Illmanin esittämän mukaisesti eli ensin arvioineen, kuuluuko todiste selvästi hyödyntämiskiellon piiriin. Kun näin ei ole ollut, syyttäjä on edelleen tarkastellut, onko kiellonvastaisesti hankituilla todisteilla ollut merkitystä rikosepäilyssä. Kun näin on ollut, syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä tuhotyöstä vedoten näyttöön, joka oli saatu hoitohenkilökunnalle asetettujen salassapitosäännösten vastaisesti. Tässä todisteen lainvastaisuus ei ole suoraan aiheuttanut hyödyntämiskieltoa. Tapauksen loppuratkaisu on ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukainen. Korkein oikeus on katsonut, ettei näyttö riittänyt aina syyksilukevaan tuomioon, sillä tuomiota ei voida kokonaan tai pääasiassa perustaa laittomasti hankitulle todistusaineistolle.m Liisa Mäkelän pro gradu -tutkielma Liisa Mäkelä Helsingin yliopistosta on kirjoittanut pro gradu -tutkielman Lainvastaisesti hankittu näyttö ja sen hyödyntämismahdollisuus (8/2011). Tutkielmassa tarkastellaan ehdottoman hyödyntämiskiellon (rikosprovokaatiolla hankittu näyttö, Ramanauskas v. Liettua 5.2.2008) toteutumismahdollisuuksia käytännössä. Tutkielmaan on haastateltu VKSV:n syyttäjiä. Haastatteluvastauksista ilmeni muun muassa, että 33 % kyselyyn vastanneista syyttäjistä on työssään ollut tekemisissä lainvastaisesti hankittujen todisteiden kanssa. Syyttäjien kannalta kyse on ollut pitkälti tulkinnanvaraisista tapauksista (71 %). Kyselyssä ilmeni myös ristiriitaisia näkemyksiä siitä, miten syyttäjien tulisi menetellä lainvastaisesti hankittujen todisteiden kanssa: pitääkö aineisto kokonaan sivuuttaa vai tulisiko sitä avoimesti hyödyntää? Myös Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO:2011:91) sisältämää todistamiskieltoproblematiikkaa käsiteltiin eräässä syyttäjän vastauksessa. Hän päätyi toiseen ratkaisuun kuin KKO:n tapauksen syyttäjä: hänestä tuntuisi väärältä ilmoittaa lääkärin lausunto todisteeksi, kun se kerran on pääsääntöisesti oikeudenkäymiskaaren mukaan kielletty. Kun todiste kuitenkin on liitteenä esitutkinnassa, sillä on ohjaavaa vaikutusta. Jos asianomistaja on kieltänyt lääkärinlausunnon hankkimisen, syyttäjän mielestä todistetta ei voitaisi hyödyntää asian pääkäsittelyssä, vaikka se esitutkintamateriaalissa onkin kaikkien luettavissa ja voi osaltaan ohjata syyttäjän päätöksentekoa. Mäkelän tutkielmasta saa lisätietoja VKSV:n tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobssonilta: kirsti.jakobsson@oikeus.fi m 13

KUULUMISIA EUROJUSTISTA ACTION DAY AT EUROJUST m Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa 14 04:30 Blackberry herättää tavallisella äänellään, mutta epätavalliseen aikaan. Virkoan unestani tavallista vikkelämmin, vaikka on aamuyö. Tätä maanantaiaamua on odoteltukin jo muutaman viikon ajan ja on äksönin aika. Ihmiskauppaan epäilyillä henkilöillä Suomessa, Ranskassa ja Belgiassa on odotettavissa poikkeuksellinen aamu heilläkin ja ajatus hykerryttää. Rajavartiolaitos on jo viikkojen ajan valmistellut ranskan viranomaisten kanssa kiinniottoja ja kotietsintöjä. Kohteita on tiedossa kaikkiaan lähes 30. Eurojustin palveluihin kansallisille viranomaisille kuuluu koordinaatiokeskuksen ylläpitäminen. Samanaikaisesti esitutkintaviranomaisilla on Pariisissa perustettuna operatiivinen keskus, jossa Eurojustilla ja Europolilla on omat edustajansa läsnä. Eurojustin oikeudellinen koordinaatiokeskus jakaa reaaliaikaista tietoa tutkinnan etenemisestä kansallisille viranomaisille ja laatii tilanneraportteja päivän aikana. Samalla turvataan oikeudellinen koordinaatio, jos uusia kotietsintöjä, vangitsemisia, jäädyttämisiä tai muita pakkokeinoja tarvitaan operaation turvaamiseksi. Vaikka Suomessa esitutkintaviranomaisilla on laajat pakkokeinovaltuudet, ei näin ole Ranskassa ja Belgiassa. Ranskassa operaation pakkokeinoista ja linjauksista päättää tutkintatuomari. Eurojustin tarkoituksena on olla oikeudellisen ja operatiivisen toiminnan linkkinä. Koska kyseessä on Suomen alun perin avaama juttu, koordinaatiokeskuksen johtajuus on osastomme käsissä. 05:15 On kipakka Siperian lahjoittama pakkasaamu Haagissa ja aamuntorkku SNE (Seconded National Expert) Miia Rouvinen, heränneenä jo kolmen jälkeen, odottaa tunnollisesti sovitussa kadunkulmassa autokyytiä. Koordinaatiokeskuksen johtajuus lankesi hänelle, kun samalle päivälle tuli melko kiireisellä aikataululla järjestetty koordinaatiokokous Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa toisessa rikosasiassa. Liettuan on tarkoitus liittyä joukkoon myöhemmin. Tuon kokouksen puheenjohtajuus on puolestaan oma tehtäväni. Deskin voimavarat on otettu heti Miian saapumisen jälkeen erittäin tehokkaaseen käyttöön ja pysyvälle kaksoismiehitykselle on tulevaisuudessa selkeä tarve. Iskujen on suunniteltu tapahtuvan pääosin 06-08 välisenä aikana, joten ehdin todennäköisesti melko hyvin olemaan paikalla kiinniottojen aikana ennen klo 9 alkavaa omaa kokoustani. 05:30 Eurojustin vartioitu autopaikoitus on vielä kiinni, joten parkkeeraan autoni läheisen kadun varteen. 05:35 Sovitusta huolimatta sisäänkäynnin turvatarkastuksessa ei ole vartijaa paikalla. Löydämme kuitenkin ovipuhelimen ja saamme ICC:n (International Criminal Court) vartijan epäilyistään huolimatta avaamaan meille oven esitettyämme henkilökorttejamme, jonka jälkeen suoritetaan normaali turvatarkastus ala-aulassa lentokenttätyyliin ja -tarkkuudella. Otamme työhuoneiden avaimet ala-aulassa olevasta säilytyskaapista ja ajamme hissillä kolmannen kerroksen pimeänä olevan Suomen deskin kautta 8. kerroksessa sijaitsevaan koordinaatiokeskukseen. Olemme tunnollisina ensimmäisinä paikalla. Hieman jälkeemme saapuu analyytikkomme Federica Curtol ja myöhemmin Ranskan deskin kansallisen jäsenen sijainen Mahrez Abassi. Belgian deskiä edustaa SNE Daniel Bernard. Daniel piipahtaa säännöllisin väliajoin työhuoneestaan päivittämässä meille viimeisimmät tapahtumat Belgiassa. Harrin illalla leipomat herkulliset korvapuustit sekä Miian sisut ja suklaat pitävät tiimimme hyvässä ravinnossa ainakin aamun tuntien ajan. Yhteydet ja luodut sähköpostilaatikot on testattu edellisellä viikolla, joten kaiken pitäisi olla valmista.