Tammikuu 2003 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry www.skolry.fi Suunnittelukustannukset nousevat yli 5 prosenttia... 2 Integrity Management korruption kitkemiseen... 2 SKOL, FIDIC, EFCA ja suunnittelukulttuuri... 3 Tiehallinto uusiutuu kilpailuttaminen johtotähtenä... 4 Uudistukset liian nopeasti... 5 Turvallisuus suunnittelun lähtökohtana... 6 Suomi verkottumisen kärkimaita... 7 Tuotekehitystä asiakkaan kanssa... 8 Kaupungin paras paikka haasteena... 9 Tilauskannat lyhentyneet suunnitteluyrityksissä... 12 Suunnittelijan ja tarjouksen arviointi hankintavaiheessa... 13 KYO: Köyhyyden vähentäminen etusijalla... 14 Finnroad: Liikenneinfraprojekteja vientiin... 15 EFCAn konferenssi 2002 Suomessa... 16
2 SKOL Visio Tammikuu 2003 Suunnittelukustannukset nousevat yli 5 prosenttia SKOL on tehnyt tupo-ratkaisun mukaiset uudet työehtosopimukset Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n ja Toimihenkilöunionin TU:n kanssa. Alan palkkoja korotetaan 2,7 / 2,8 prosentin yleiskorotuksella maaliskuussa 2003. Vuoden 2004 maaliskuussa palkkojen korotus on 2,2 prosenttia. Maaliskuun 2003 palkankorotukset ja muut kustannusmuutokset aiheuttavat hieman yli 5 prosentin nousun suunnittelukustannuksiin vuoden 2002 alusta maaliskuuhun 2003. Vastaava kustannusnousu edellisestä palkkojen yleiskorotuksesta maaliskuusta 2002 lukien on noin 3,5 prosenttia. Suunnittelupalvelujen tilaajien on syytä ottaa kustannusnousu huomioon suunnittelubudjeteissa jo nyt. Suunnittelijat joutuvat vastaavasti korottamaan veloitustasoaan uusia suunnitteluhankkeita tarjottessaan ja uusia sopimuksia tehdessään. Pidemmissä käynnissä olevissa hankkeissa tarkistetaan veloituksia KSE:n mukaisesti. Integrity Management korruption kitkemiseen Kansainvälisen konsulttijärjestön FIDICin vuoden 2002 konferenssin teemana oli Integrity Management, jonka voi kääntää vaikka ryhdikkyyden hallinnaksi. Teeman valinnan lähtökohtana on usko siihen, että erityisesti kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden markkinoilla vallitseva korruptio voidaan saada kuriin, jos rahoittajat ja konsultit yksissä tuumin hyväksyvät ryhdikkyyspolitiikan (integrity policy), joka perustuu OECD:n periaatteille ja FIDICin eettisille säännöille. Ohjeissa konsulteilta edellytetään seuraavia periaatteita: Lahjonta (Bribery): Konsultti ei saa tarjota, luvata tai antaa lahjaa tai etuisuutta asiakkaalle vaikuttaakseen valintaan, toteutukseen tai palkkioon. Kiristys (Extortion): Konsultti ei saa uhata asiakasta tai hanen perhetttään tai omaisuuttaan vaikuttaakseen valintaan, toteutukseen tai palkkioon. Vilppi (Fraud): Konsultti ei saa vääristellä tietoja tai arviointiin vaikuttavia ominaisuuksia täyttääkseen vaadittavat edellytykset tai parantaakseen mahdollisuuksiaan tulla valituksi toteuttajaksi tai saada rahoitusta hankkeelleen. Salaiset sopimukset (Collusion): Konsultti ei saa ryhtyä tarjoajien välisiin toimenpiteisiin, joilla vaikutetaan tarjousprosessiin tai estetään reilu ja avoin kilpailu. SKOLin hallitus 2003 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on yritysjärjestö, jonka jäsenet ovat riippumattomia ja omilla erikoisaloillaan päteviä suunnittelu- ja konsulttiyrityksiä. Puheenjohtaja Kari Lautso LT-Konsultit Oy Varapuheenjohtaja Timo Juvonen CTS Engineering Oy Varapuheenjohtaja Juha Posti Parviainen Arkkitehdit Oy Jäsenet: Heikki Hornborg Etteplan Oyj Hannu Hilli YS-Konsultit Oy Kimmo Fischer Suomalainen Insinööritoimisto Oy Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Olli Manner Elomatic Oy Martti Marjamäki Avecon Oy Toimi Tarkiainen A-Insinöörit Oy SNILin hallitus 2003 Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry ylläpitää pätevien suunnittelijoiden rekisteriä hyväksymällä jäsenikseen omalla ammattialallaan kokeneita, asiantuntevia, luotettavia ja riippumattomia suunnittelijoita. Puheenjohtaja Seppo Mäkinen A-Rakennuttajat Oy Varapuheenjohtaja Pertti Hakamäki Innovarch Oy Jäsenet: Ari Simonen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Katriina Huvi Clavis Consulting Oy Kalevi Hämäläinen Insinööritoimisto Stacon Oy Väinö Rauvola JP-Suunnittelu Oy Jukka Sainio Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy Vesa Pitsinki Pohjois-Suomen Projektikonsultit Oy Asiantuntijajäsenet: Seppo Lyyränen Pohjola-Yhtymä Mauri Tuomioja Senaatti-kiinteistöt
SKOL Visio Tammikuu 2003 3 SKOL, FIDIC, EFCA ja suunnittelukulttuuri FIDIC (International Federation of Consulting Engineers) on maailmanlaajuinen konsultti- ja insinööritoimistoja yhdistävä järjestö, johon kuuluu kansallisia järjestöjä, SKOL mukaanluettuna, 65 eri maasta. Kaikkiaan FIDIC edustaa noin 20.000 yritystä ja 600 000 suunnittelijaa. FIDICin tehtävänä on edistää konsulttitoiminnan ja teknisen suunnittelun toimintatapoja ja periaatteita. Teknisten näkökohtien lisäksi pohditaan ammattikuntaa koskevia eettisiä, sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä. Kansalliset järjestöt ja sitä kautta niiden jäsenyritykset sitoutuvat FI- DICin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin hyväksyessään FIDICin jäsenyyden ja säännöt. Toimintaansa FIDIC harjoittaa järjestämällä konferensseja, seminaareja ja koulutusta, palvelemalla jäsenjärjestöjään ja tuottaen huolellisesti valmisteltuja jäsenistön käsittelemiä julkaisuja ja kannanottoja. Julkaisuista tunnetuimpia ovat sopimusmallit, jotka ovat laajassa kansainvälisessä käytössä ja joita myös kansalliset mallit, kuten KSE 1995, noudattavat. Sopimusehtojen määrittelemät yhtenäiset toimintatavat avaavat markkinoita ja helpottavat konsulttien kansainvälistä toimintaa. Vuosittaisten kongressien pääteemat kertovat millaiset kysymykset alaa askarruttavat. Tämänvuotisen kokouksen (Meksiko) teemana oli ryhdikäs konsulttitoiminta. Koska joillakin markkinoilla esiintyy kilpailua vääristävää korruptiota, on FIDIC yhdistänyt voimansa useiden rahoittajatahojen kanssa vastustaakseen korruptiota sen eri muodoissa (lahjonta, kartellit, tietojen vääristely jne). Ensi vuoden kongressi (Pariisi) tarkastelee konsultin roolia vastuuntuntoisessa investointitoiminnassa, toisin sanoen kysymyksiä, jotka on otettava huomioon teknisten ja taloudellisten seikkojen lisäksi investointia suunniteltaessa. Näitä ovat mm. sosiaaliset, ympäristölliset, läpinäkyvyyteen ja kilpailuolosuhteisiin liittyvät tekijät. Aikaisempina vuosina teemoina ovat olleet mm. kestävä kehitys ja kumppanuus. EFCA (European Federation for Consulting Associations) on eurooppalaisten konsulttijärjestöjen alueellinen kattojärjestö, joka keskittyy erityisesti eurooppalaisiin ongelmiin ja EU-suhteisiin. EFCA toimii koordinoidusti ja tiiviissä yhteistyössä FIDICin kanssa. Suomella ja SKO- Lilla oli tilaisuus järjestää viime keväänä EFCAn vuosikokous, jonka teemana oli tietoyhteiskunnan konsulttitoiminnalle asettamat haasteet. Monet suomalaiset esitelmöitsijät kunnostautuivat erinomaisilla esityksillään ja vahvistivat näin kuvaa suomalaisten ja suomalaisten konsulttien edelläkävijän asemasta tälläkin alueella ja tehden näin suomalaisista osaajista haluttuja yhteistyökumppaneita. Useat Itä-Euroopan maat ovat viime vuosina liittyneet EFCAan. Näin kansainväliset toimintatavat leviävät myös näihin maihin mahdollistaen asiallisen kilpailun ja hankkeiden asianmukaisen suunnittelun ja toteuttamisen. Suomalainen suunnittelu- konsulttitoiminta on siis FIDICin ja EFCAn kautta vahvasti sidoksissa parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin ja periaatteisiin. Ne ovat hioutuneet monenlaisten ja eri olosuhteissa toteutettujen projektien kokemusten kautta. Samalla meillä on tilaisuus seurata, oppia ja vaikuttaa uusiin käytäntöihin ja ajattelutapoihin. On myös mielenkiintoista havaita, että alan ongelmat ovat hyvin samankaltaisia ainakin Pohjoismaissa, muissa Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Kaikille yhteisiä huolenaiheita ovat esimerkiksi alan imago, koulutetun työvoiman saanti, julkisen sektorin kilpailu, sukupolvenvaihdokset, vastuukysymykset sekä konsultin asema eri toteutusmalleissa. Kaikkiaan voidaan sanoa, että suomalainen suunnittelu- ja konsultointikulttuuri kestää hyvin vertailun minkä tahansa muun maan kanssa. Kehittynyttä kulttuuria kuvastaa esimerkiksi konsulttien määrä asukasta kohden, joka Suomessa on yksi SKOL-konsultti 500 asukasta kohden. Luku on maailman korkeimpia, sillä EU-maiden keskiarvo on yksi (EFCA-) konsultti 2000 asukasta kohden, muiden Pohjoismaiden luvut ovat Suomen ja EUmaiden keskiarvon välissä. Ehkä tämä kehittynyt suunnittelukulttuuri on ollut osasyynä suomalaisten konsulttien kansainväliseen menestykseenkin; onhan suunnitteluviennin osuus yli 30% kokonaislaskutuksesta myös maailman huippuluokkaa. Jokainen toimeksianto on myös luottamuksen osoitus niin suunnittelijalle kuin välillisesti koko suunnittelukulttuurillekin. Ryhdikkään suunnittelukulttuurin vaaliminen onkin SKOL:n päätehtäviä. Kari Lautso SKOL ry, puheenjohtaja Kuvan on piirtänyt Unkarin konsulttiliiton puheenjohtaja Mátyás Borostyánkoi EFCAn kokouksessa Helsingissä. TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on jäsenyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja edunvalvonta yrittäjä- ja työnantajakysymyksissä. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. Liiton yli 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus on noin 700 miljoonaa euroa vuonna 2002. Laskutuksesta noin kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa riippumattoman teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee lähes 10 000 henkeä. Pääasialliset toiminnot ovat talonrakentamista, teollisuutta ja infrasektoria palveleva suunnittelu. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie 12 A, 02100 ESPOO puhelin (09) 460 122 faksi (09) 467 642 www.skolry.fi skolry@skolry.fi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Apulaisjohtaja Kehityspäällikkö Projektipäällikkö Talous Tilastot Julkaisut SNIL Timo Myllys Pertti Kinni Matti Kiiskinen Matti Tauriainen Ritva Marttila Hilve Nurminen Kirsti Leskinen Kaija Haanmäki
4 SKOL Visio Tammikuu 2003 Tiehallinto uusiutuu kilpailuttaminen johtotähtenä Tiehallinto kilpailuttaa vuoden 2003 alusta kaikki rakennushankkeet. Tämä on yleismaailmallinen suuntaus ja tiehallinnon on pystyttävä vastaamaan ajan haasteisiin, Uudenmaan tiepiirin tiejohtaja Rita Piirainen selvittää. Organisaation on oltava itse aktiivinen, jotta se pysyisi kehityksen mukana. Rita Piirainen siirtyi Uudenmaan tiepiirin johtajaksi vuoden 2002 alusta liikenne- ja viestintäministeriöstä, jossa hän työskenteli seitsemän vuotta. Tätä ennen hän oli ollut silloisessa tielaitoksessa, joten hän palasi tavallaan juurilleen. Tiehallinto vastaa Suomen yleisen tieverkoston suunnittelusta, rakentamista ja ylläpidosta. Tämä budjettivaroin toimiva valtion virasto eriytettiin vuoden 2001 alusta entisestä Tielaitoksesta, jolloin muodostettiin Tieliikelaitos. Tämän toteutusorganisaation palveluksessa on runsaat 3 800 henkilöä ja ensimmäisen vuoden liikevaihto oli runsaat 560 miljoonaa euroa. Tiehallinnon palveluksessa on rakennuttamisen ja suunnitteluttamisen ydinjoukko, josta Uudenmaan tiepiirin palveluksessa 135 henkilöä. Suunnittelu yksityisiltä Tiehankkeiden suunnittelu aiotaan vastaisuudessakin hankkia yksityisiltä suunnittelutoimistoilta, Rita Piirainen vakuuttaa. Tämä edellyttää suunnittelutoimistojen verkottumista, kun hankkeetkin ovat nykyisin suurehkoja kokonaisuuksia. Kymmenkunta vuotta sitten konsulttitoimistot pyrkivät olemaan täyden palvelun yrityksiä, nyt tämän päivän infrahankkeissa eri toimistoissa oleva suunnitteluosaaminen on pystyttävä kokoamaan samaan projektiin. Eri tahojen verkottuminen näkyy ehkä täydellisimmin Vuosaaren sataman liikennejärjestelyissä. Tie-, rata- ja vesiväylän suunnittelu- sekä toteutusvastuu on keskitetty Tiehallinnolle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valtion eri virastot toimivat yhteisen koordinaation lipun alla. Tämä Tiehallinnon, Ratahallintokeskusken sekä Merenkulkulaitoksen yhteistyöprojekti on käynnistynyt rakentavasti, mutta on luonnollisesti edellyttänyt mm. eri virastojen tietojärjestelmien yhteensovittamista. Vuosaaren sataman infrahankkeen verkottuminen ulottuu valtion virastojen lisäksi yksityisellekin sektorille. Suomen johtavat infrasuunnittelutoimistot SCC Viatek, LT-Konsultit, SITO-yhtiöt ja Jaakko Pöyry Infra on rekrytoitu tämän Suomen suurimman satamahankkeen liikennesuunnitteluun. Suuria tiehankkeita Uudenmaan tiepiirillä on tänä vuonna 100 miljoonan euron budjetti, josta 22 miljoonaa jakautuu suurille investointihankkeille. Loput budjetista käytetään perustienpitoon. Merkittävimpiä meneillään olevia hankkeita ovat Koskenkylä-Kouvolan 55 km:n pituisen tiesosuuden parantaminen valtatie 6:lla, jossa tietä levennetään, mutkia oikaistaan ja rakennetaan eritasoliittymiä. Työn on määrä valmistua vuonna 2004. Kehä III Lentoasemantie-Tikkurila -tieosuus on 5,4 km pitkä. Tieosuuden kaikki liittymät muutetaan eritasoliittymiksi ja nykyisiä parannetaan sekä täydennetään rinnakkaista katuverkkoa. Hankkeen kustannusarvio on runsaat 60 miljoonaaa euroa. Suurin tiehanke on selkeästi Muurla- Lohjanharjun välisen osuuden muuttaminen moottoritieksi E18 valtatiellä. Ensimmäisessä vaiheessa Tieliikelaitos rakentaa Lohja-Lohjanharjun välisen 10 km pitkän moottoritiepätkän sekä 5 km:n pituisen ja nelikaistaisen Lohjan sisääntulotien noin 60 miljoonalla eurolla. Tiehankkeen on määrä valmistua vuonna 2004. Rita Piirainen: Tiehallinto aikoo hankkia infrasuunnittelun yksityisiltä suunnittelutoimistoilta. Koska hankkeet ovat suurehkoja kokonaisuuksia, suunnittelutoimistojen on verkostoiduttava. Seuraavaksi Tiehallinnossa mietitään Lohja-Muurlan välistä osuutta. Millaisella toteutusmallilla hanke toteutetaan, on vielä lopullisesti päättämättä, Rita Piirainen pohtii. Jo nyt on tultu rajamaille, pystyvätkö urakoitsijat tarjoamaan suuria kokonaisuuksia. Lohja-Lohjanharjun osuudesta saatiin vain kaksi tarjousta, kun kaksi suurta urakoitsijaa ei tarjonnut hanketta ollenkaan. Tiehallinto kehittää jatkuvasti uusia toteutusmuotoja, sillä vanhakantaisessa valtion vuosibudjettijärjestelmässä hankkeet venyivät ja olivat kalliita. Järvenpää- Lahti -moottoritiehankkeessa sovelletaan jälkirahoitusmallia, mikä on tuonut noin 15 prosentin säästöt. Rakennusvaiheessa urakoitsijalle annettiin vapauksia ja mahdollisuuksia suunnitella rakentamisen ajoitusta ja toteutusta, Rita Piirainen viestittää suunnittelijoille ja rakentajille.
SKOL Visio Tammikuu 2003 5 Uudistukset liian nopeasti Muutos Tielaitoksesta Tiehallinnoksi on hirveä hyppäys kaiken kilpailuttamisen toiseen äärimmäisyyteen. Tiehallinto ei saisi menettää kykyään toimia ammattitaitoisena rakennuttajana, Rakennus Oy Lemminkäisen toimitusjohtaja Matti Mantere viestittää Tiehallinnon viranomaisille. Vastaisuudessakin tarvitaan kaikkia urakkamuotoja ja myös pieniin osiin jaettuja hankkeita, jotta pienillä ja keskisuurilla olisi mahdollisuus kilpailla töistä. Nyt suuntaus näyttää olevan suuriin kokonaisuuksiin, jossa tieprojektiin sisältyy itse rakentamisen lisäksi esimerkiksi 15 tai 30 vuoden hoito- ja kunnossapitovastuu. Tämä edellyttää tarjoajan ottavan äärimmäisen suuren riskin, kun vaikkapa 15 vuoden hoitovastuu merkitsee hinnan kolminkertaistumista itse rakennusurakkaan verrattuna. Jos tällaista totetusmallia kaavaillaan esimerkiksi Muurla-Lohjan moottoritien toteuttamiseksi, karsii se tehokkaasti yksityisiä urakoitsijoita. Lahdentien toteutusmallissa urakoitsijan riskiä leikattiin niin ylä- kuin alapäästäkin, mutta on muistettava, että suurissa hankkeissa tarjouskustannukset nousevat 200 000 300 000 euroon. Jäljelle jää vain Tieliikelaitos, mutta onko se enää kenenkään etu, Matti Mantere pohtii. Suomessa on viime aikoina toteutettu ja toteutetaan lähivuosina suuria infrahankkeita. Leppävaaran kaupunkirata jaettiin noin 180 toimeksiantoon. Kerava- Lahti oikorata on lähes 400 miljoonan euron kokonaisuus, mikä sisältää noin 70 km rataa. Lemminkäinen vastaa ratahankkeen kokonaisuudesta ja jakanut sen 15-20 osaurakkaan Tämä mahdollistaa pienempienkin urakoitsijoiden osallistumisen, Matti Mantere selvittää. Rakennuttajan pitäisi suunnitteluttaa suuret infrahankkeet niin pitkälle, että tarjouspyynnöistä tulisi järkeviä. Toteusvaiheen detaljisuunnittelu voidaan hyvinkin jättää urakoitsijalle, mutta jos urakoitsija joutuu palkkaamaan suunnittelutoimiston tarjousta valmistelemaan, se ei enää tunnu mielekkäältä, Matti Mantere muistuttaa. Matti Mantere: Tiehallinto ei ole kuunnellut uudistamistahdissaan markkinoiden ääntä. Tulevaisuudessakin tarvitaan kaikkia urakkamuotoja, jotta pienillä ja keskisuurilla rakentajilla olisi mahdollisuus kilpailla töistä. Tiehallinnon periaate ostaa palvelut ulkopuolelta on sinänsä aivan oikein, mutta uudistusvauhti on ollut ja on liian nopea, mihin yksityiset yritykset eivät ole ehtineet mukaan, Matti Mantere oudoksuu. Työnantaja- ja urakoitsijaliitot odottavat neutraalin kilpailutilanteen palautuvan Suomen maa- ja vesirakennusmarkkinoille. EU:n komission käsittelyssä oleva selvityspyyntö muodostaa aikanaan ennakkopäätöksen. YHDYSKUNTASUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2001 oli yhteensä 148 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli runsas viidennes. Vuonna 2002 kokonaislaskutus pysyi jokseenkin samana. Yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä työskentelee lähes neljännes jäsenistön koko henkilökunnasta. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna 2001 yhteensä 30 miljoonaa euroa), vesihuoltotekniikka (25 miljoonaa euroa), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (24 miljoonaa euroa), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (22 miljoonaa euroa) sekä mittaus- ja kartoitustekniikka (13 miljoonaa euroa). SUURIMMAT YHDYSKUNTATEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, vesihuoltotekniikka, ympäristö- ja maisemasuunnittelu, geotekniikka ja kalliorakennustekniikka, mittausja kartoitustekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka, yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, vesirakennustekniikka sekä muu yhdyskuntatekniikan suunnittelu). Sektori yhteensä Kotimaa Vienti M M M Maa ja Vesi -yhtiöt 29,3 22,7 6,6 SCC Viatek -konserni 21,6 18,7 2,9 Suunnittelukeskus Oy 18,1 11,5 6,5 LT-Konsultit Oy 6,7 5,9 0,8 SITO -yhtiöt 6,4 6,3 0,1 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 5,9 5,9 - JP-Transplan Oy 5,5 4,9 0,6 FM-International Oy 5,3 0,1 5,1 Vesihydro Oy 5,2 5,0 0,2 Finnroad Oy 4,5-4,5 Air-Ix Suunnittelu 2,2 2,2 - PSV Maa ja Vesi Oy 2,1 2,1 -
6 SKOL Visio Tammikuu 2003 Turvallisuus suunnittelun lähtökohtana Suomen viides ydinvoimayksikkö on ensimmäinen voimala, joka on suunniteltu uusien eurooppalaisten ydinvoimalastandardien mukaan. Sähköteholtaan 1 000 1 600 megawatin voimalan tarjouspyyntöasiakirjat on syyskuun lopussa lähetetty kansainvälisille laitetoimittajille. Asiakirjanippu käsitti kaikkiaan noin 3 500 sivua ja painoi noin 28 kiloa. Tarjouspyyntöasiakirjojen ydin on turvallisuudessa, sillä uuden laitosyksikön turvaratkaisuissa on varauduttu pahimpiinkin vaihtoehtoihin, Teollisuuden Voiman johtava asiantuntija Anneli Nikula korostaa. Äärimmillään voisi tapahtua reaktorin polttoaineen vaurioita ja ytimen sulamista. Tätä varten ydinreaktoria ympäröivä suojarakennus on suunniteltu kestämään reaktorisydämen sulamisen vaikutukset. Suojarakennuksen ja turvallisuusjärjestelmien tehtävänä on estää onnettomuustilanteissa reaktorista vapautuvien radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön. Pahimmassakaan vaaratilanteessa ydinvoimalan ympäristön väestölle ei saa aiheutua välitöntä terveyshaittaa. Päästöt eivät saa aiheuttaa maa- ja vesialueiden käytölle pitkäaikaisia rajoituksia, Anneli Nikula selvittää. Jos esimerkiksi ydivoimalasta katkeaisi sähkö, niin näissä kolmannen sukupolven voimaloissa on käytössä ns. passiiviset turvajärjestelmät. Ylhäältä päin jäähdytetään ilmavirtauksilla suojarakennusta sekä painovoiman avulla vesi johdetaan itse reaktoriin. Syyskuun 11. päivän tapahtumat vuonna 2001 New Yorkissa herättivät keskustelun ydinvoimalan turvallisuudesta, mikäli lentokone törmäisi ydinvoimalaan. Aikaisemmin suunnittelun lähtökohtana oli pienkoneen törmäyksen estävä suojakuori, nyt suojakuori suunnitellaan kestämään suuremman koneen törmäys, Anneli Nikula valottaa. Toisaalta ydinvoimalan turvajärjestelmät on hajautettu eri puolille voimalaa ja samoja toimintoja pystytään tekemään eri periaatteella toimivilla laitteilla. Voimalan turvallisuudessa puhutaan myös syvyysajattelusta, kun virheiden eteneminen onnettomuuksiksi estetään peräkkäisillä toimenpiteillä. Useita laitetoimittajia Tarjouspyynnöt on lähetetty useille laitetoimittajille. Uusi laitos perustuu kevytvesireaktoritekniikkaan niin kuin Loviisan ja Olkiluodon voimalat. Ydinreaktorin kehittämällä lämmöllä tuotetaan höyryä, joka pyörittää turbiinia ja turbiiniin kytketty generaattori tuottaa sähköä. Uusi laitosyksikkö on joko painevesilaitos niin kuin Loviisassa tai kiehutusvesilaitos niin kuin Olkiluodossa. Rakennettavan laitosyksikön tarjouksia päästään vertailemaan loppukeväästä 2003. Tarjousten vertailuun osallistuvat samat henkilöt, jotka olivat valmistelemassa periaatepäätöshakemusta sekä laitosyksikön tarjousta. Tarjouksia vertaa 50 60 henkeä, joista osa on ulkopuolisia asiantuntijoita mm. Fortumista ja yksityiseltä sektorilta. Kun tarjousten vertailu on tehty, valitaan laitos ja laitospaikka sekä jätetään rakennuslupahakemus. Säteilyturvakeskus antaa valittavasta laitoksesta oman lausuntonsa. Tämä prosessi kestänee vuoden verran minkä jälkeen laitoksen rakentaminen voi alkaa, Anneli Nikula selvittää. Tarjouksia verrattaessa tarkastellaan turvallisuuden lisäksi laitoksen tuottaman sähkön tuotantohintaa. Mikä laitos pystyy tuottamaan turvallisesti ja edullisimmin sähköä, on varmasti vahvoilla itse laitosta valittaessa, Anne Nikula pohtii. Luonnollisesti omistajien sähkön tarve ratkaisee, mutta vuonna 2000 julkaistussa selvityksessä Finenergy arvioi sähkön kulutuksen kasvavan vuoteen 2010 saakka keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa ja tämän jälkeen prosentin veraan vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä Suomessa tarvitaan uutta kapasiteettia 3 800 megawattia kasvavaa kulutusta ja käytöstä poistuvia vanhoja laitoksia korvaamaan. Suomen suurin investointi Viides ydinvoimayksikkö on Suomen suurin investointi 1,7 2,5 miljardia euroa. Sen toteuttamiseen ei tarvita valtion rahoitusta, takauksia eikä verohelpotuksia. Tarjouskilpailun jälkeen selviää, onko kysymyksessä jonkun laitevalmistajan kokonaistoimitus vai tilataanko ydinvoimayksikkö osatoimituksina. Toimituskokonaisuus myös ratkaisee, missä määrin suomalaisia yksityissektorin suunnittelutoimistoja ydinvoimaprojekti työllistää. Vertailun vuoksi Loviisan ydinvoimaprojektin kotimaisuusaste oli noin 70 prosenttia ja Olkiluodon noin 60 prosenttia. Teollisuuden Voimassa on ryhdytty vahvistamaan omaa projektiosastoa, joka vastaa ydinvoimaprojektin suunnittelusta, suunnittelun ohjauksesta, rakennustöiden valvonnasta ja toteuttamisesta. Tämän projektiosaston vahvuudeksi muodostunee maksimissaan satakunta henkeä.viime syyskuun lopulla organisaatiota täydentämään etsittiin 24 henkeä. Tähänkin mennessä Olkiluodossa on rakennettu laitosten valmistumisen jälkeen kallioon voimalaitosjätteen varastotila ja laitosalueelle käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto, joten yhtiön omaa rakennuttamisosaamista on pidetty yllä. Uuden laitoksen rakentaminen kestää noin neljä vuotta. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus itse rakennuspaikalla on noin 11 000 13 500 henkilötyövuotta. Rakentaminen työllistää välillisesti vielä
SKOL Visio Tammikuu 2003 7 Hahmotelmat uuden ydinreaktorin paikasta Loviisassa ja Olkiluodossa. noin 20 000 henkilötyövuotta, mikä valottaa laitoksen valtavaa työmäärää. Uuden laitoksyksikön rakennustilavuus on yli puoli miljoonaa kuutiometriä. Viides ydinvoimayksikkö voitaisiin ottaa käyttöön vielä tämän vuosikymmenen lopulla. Ydinvoimayksikön suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta. Vanhat reaktorit modernisoitu Olkiluodon ydinreaktorit kytkettiin valtakunnan verkkoon vuosina 1978 ja 1980. Tämän jälkeen yksikköjen tehoa on nostettu kahteen eri otteeseen. Vuonna 1984 kummankin yksikön lämpötehoa nostettiin 2 000 MW:sta 2 160 MW:iin ja vuonna 1998 tehoa nostettiin 2 500 MW:iin. Tämä tarkoitti, että vastaavat nettosähkötehot olivat 660 MWe, 710 MWe ja 840 MWe. Vuonna 1998 laitosten modernisointiin investoitiin noin 800 miljoonaa markkaa eli noin 135 miljoonaa euroa. Modernisoinnilla laitokset pystytään pitämään Anneli Nikula: Ydinvoimalan toimituskokonaisuudesta riippuu missä määrin ja missä laajuudessa suomalaiset suunnittelutoimistot pääsevät osallistumaan itse laitoksen suunnitteluun. Laitostarjouksia päästään vertailemaan loppukeväästä 2003. uuden veroisina ja käyttöikää nostamaan 40 vuoteen. Kummankin reaktorin käyttökertoimen keskiarvo on ollut kymmenen viime vuoden aikana 95 prosenttia, mikä osoittaa laitosten olevan maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa. Vuonna 2001 Olkiluodon ykkösyksikkö saavutti historiansa suurimman vuosituotannon käyttökertoimen noustessa 97,6 prosenttiin. TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektori on suurin suunnittelun päälohko sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitaten. Lähes puolet sektorin 330 miljoonan euron kokonaislaskutuksesta vuonna 2001 kertyi vientitöistä. Teollisuussektorin vientilaskutuksen 20 prosentin kasvu ei täysin pysty korvaamaan kotimaan laskutuksen viidentoista prosentin laskua, vaan kokonaislaskutus vuonna 2002 jää noin neljä prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (laskutus vuonna 2001 yhteensä 61 miljoonaa euroa), koneenrakennustekniikka (44 miljoonaa euroa), erittäin vientivaltainen laiva- ja meritekniikka (43 miljoonaa euroa), sähköja teletekniikka (42 miljoonaa euroa) ja teollisuusautomaatio (36 miljoonaa euroa). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, logistiikka, laiva- ja meritekniikka, teollisuuden LVI-tekniikka, prosessitekniikka, puunjalostustekniikka, teollisuuden sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio, valvonta ja tarkastus, ympäristösuunnittelu, muu teollisuuden suunnittelu). Kokonaislaskutus Kotimaa Vienti M M M PI Group 50,0 29,0 21,0 Jaakko Pöyry Oy 40,2 16,6 23,6 JP-Suunnittelu Oy 39,0 31,7 7,4 Etteplan Oy 30,1 15,2 14,9 Elomatic Oy 27,0 11,3 15,7 Deltamarin Oy 26,0 0,6 25,4 CTS Engineering Oy 16,5 10,6 5,9 Electrowatt-Ekono Oy 13,3 7,5 5,8 Rintekno Oy 9,3 9,0 0,3 Polartest Oy 6,7 6,5 0,2 Air-Ix Suunnittelu 5,7 3,5 2,2 Jyvästek Oy 5,2 2,1 3,2
8 SKOL Visio Tammikuu 2003 Suomi verkottumisen kärkimaita Teknologiaohjelmat ovat edistäneet yritysten, teollisuuden ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja verkottumista. Veli-Pekka Saarnivaara: Tekes on myöntänyt palvelusektorille hieman keskimääräistä enemmän tutkimusrahaa. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa suomalaiset ovat nykyisin haluttuja yhteistyökumppaneita, kun viitisentoista vuotta sitten jalka oli työnnettävä väkisin oven rakoon. Yhteistyö toimii jopa paremmin kuin muualla maailmassa, sillä Suomessa teknologiaohjelmia käynnistettiin jo viitisentoista vuotta sitten. Muualla on herätty vasta viitisen vuotta sitten, joten Suomella on tietty etumatka, joka on myös syytä säilyttää, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara painottaa. Tekes on suureen haasteen edessä, sillä julkisen vallan rahoitus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on polkenut paikallaan tai jopa suhteessa taantunut. Vuonna 2001 t&k -toimintaan käytettiin Suomessa 4,96 miljardia euroa eli 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yritykset rahoittivat kolme neljäsosaa ja julkinen valta vain neljänneksen. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa oli kehittyneiden maiden alhaisimpia ja Suomen panostukset ovat noin puolet OECDmaiden keskiarvosta. Muissa maissa annetaan lisäksi verohelpotuksia tutkimusja tuotekehitysrahoitukselle, mikä lisää tätä epätasapainoa. Onkin vaarana, että t&k-projektit muuttuvat entistä lyhytjänteisemmiksi, mikä vaarantaa tulevaisuudessa Suomen kilipailukykyä, Veli-Pekka Saarnivaara varottaa. Palvelusektorilla, johon suunnittelu- ja konsulttiala lasketaan, julkinen tutkimusrahoitus oli 50 miljoonaa euroa vuonna 2000. Yritysten oma rahoitus oli puolestaan lähes kymmenkertainen eli 530 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on muilla sektoreilla keskimäärin viitisen prosenttia, joten esim. Tekes on myöntänyt palvelusektorille tutkimusrahoitusta keskimääräistä hieman enemmän. Kansainvälisyys tavoitteena Viitisentoista vuotta Suomi oli ensin myytävä kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, Veli-Pekka Saarnivaara muistelee. Jalka oli työnnettävä vaikkapa väkisin oven rakoon. Vasta tämän jälkeen voitiin ryhtyä puhumaan suomalaisesta osaamisesta. Tänään tilanne on toinen, voidaan puhua jopa imusta. Euroopassa Tekes edistää yritysten kansainvälistymistä monien yhteistyöverkostojen avulla. Esimerkiksi EUn rahoittamaan viidenteen puiteohjelmaan, joka on tosin jo loppusuoralla, suomalaisyritysten projekteja on hyväksytty keskimääräistä useammin. Tekes tehostaa tiedotusta ja neuvontaa vuonna 2003 käynnistyvästä kuudennestä puiteohjelmasta, jotta yhä useammalla suomalaisyrityksellä olisi mahdollisuus osallistua ohjelman projekteihin. Vuonna 1999 oli käynnissä vajaat 700 sellaista tutkimusprojektia, joissa oli kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2001 projektien lukumäärä oli noussut yli 800 hankkeeseen ja määrä on yhä noussut tänä vuonna, Veli-Pekka Saarnivaara selvittää. Tekes on lisännyt yhteistyötä mm. Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Suomalaisilla oli yli 200 tutkimushanketta amerikkalaisten kanssa ja japanilaistenkin kanssa viitisenkymmentä. Tätä yhteistyötä pyritään lisäämään sekä selvitetään Kaukoidän ja Kiinan teknologianäkymiä. Tekes on saanut solmituksi yhteistyösopimuksia kalifornialaisten UCLAn, Stanfordin ja Berkeleyn yliopistojen sekä Massachusetts Institute of Technologyn kanssa. Varsin tärkeitä ova myös sopimukset liittovaltion organisaatioiden kanssa: NIST (National Institute of Standards and Technology), USDA (US Department of Agriculture) sekä DOEn (USAn energiavirasto) kanssa, joka rahoittaa noin puolet maan energiatutkimuksista. Kansainvälistä yhteistyötä kuvastaa esimerkiksi Walt Disney -konserttitalon rakentaminen Los Angelesiin pilvenpiirtäjien keskelle. Tekesin yhteistyökumppani Stanfordin CIFE-instituutti on kehittänyt hankkeen työmaasuunnittelussa käytetyt 4Dohjelmistot. Talon teräsrakenteiden suunnittelutyökalut ovat puolestaan suomalaisyritys Teklan kehittämät. Rakennus- ja kiinteistöalan tuottavuuden nousu perustuu tulevaisuudessa infromaatioteknologian sovelluksiin. Esimerkkinä tästä on loppusuoralla oleva teknologiaohjelma VERA eli tietoverkottunut rakennusprosessi 1997 2002, joka on ollut 44 miljoonan euron, 57 yrityksen ja 5 tutkimuslaitoksen yhteishanke. Tekesin rahoittamissa tutkimushankkeissa on perusperiaatteena, että hanketta vetää se, joka hyödyntää tutkimustulokset omassa toiminnassaan. Kun laajoissa teknologiaohjelmissa on useita alaohjelmia ja eri projekteja sekä tutkimuslaitoksia ja yrityksiä sekä teollisuutta, vetäjä kilpailutetaan. Hinnan lisäksi valintakriteerinä selvitetään vetäjän ja hänen organisaationsa kyky saada sovitut tulokset aikaan, Veli-Pekka Saarnivaara selvittää.
SKOL Visio Tammikuu 2003 9 Tuotekehitystä asiakkaan kanssa Tuotekehitys on parhaimmillaan, kun sitä tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hyöty koituu tällöin useinkin asiakkaalle, mutta luottamuksen kautta tästä syntyy pitkiä asiakassuhteita, CTS Engineering Oy:n toimitusjohtaja Timo Juvonen pohtii tutkimuksen ja tuotekehityksen innovaatioita. Konsulttiyritys voi olla maksettuna partnerina asiakkaan tuotekehitysprojektissa, jolloin osapuolten kumppanuus syvenee ja verkottuminen tiivistyy. CTS Engineering on toinen Suomen johtavasta metsäteollisuuden konsulttiyrityksestä. Yrityksen osaamisalue kattaa sellu- ja paperiteollisuuden projektinhallinasta prosessien suunnitteluun sekä puun käsittelystä tehdaslogistiikkaan. Yhtiön edeltäjä on vuonna 1973 perustettu Teollisuussuunnittelu, joka on perustamisestaan lähtien toiminut Kouvolassa. Tätä perustellaan sillä, että sadan kilometrin säteellä toimii 16 metsäteollisuustehdasta, joten sivukonttoreitakaan ei ole lähdetty perustamaan. Yhtiö on kaupungin suurin yksityinen työnantaja, jonka palveluksessa on noin 230 henkeä, mutta verkottumisen kautta yhtiöllä on kiinteä kontakti noin 800 konsulttiin. Keskittyminen Kouvolaan ei ole esteenä CTSn kansainväliselle toiminnalle. Yhtiön 17,9 miljoonan euron laskutuksesta kertyi lähes puolet viennistä vuonna 2001. CTS:llä on parhaillaan suunnitteilla metsäteollisuushankkeita ympäri maapalloa: Australiaan, Kiinaan, Intiaan, Etelä-Afrikkaan, Brasiliaan, Chileen, Saksaan, Britanniaan, Venäjälle, Hollantiin. Norjassa yhtiö on suunnittelut jo parinkymmenen vuoden ajan Norske Skogin Haldenin tehtailla, joten tässä tapauksessa, jos missään voidaan puhua syvällisestä asiakaskumppanuudesta, Timo Juvonen mietiskelee. Suomessa CTS on kymmenen viime vuoden aikana suunnittellut puolet uusista paperikonelinjoista ja yli puolet paperikoneiden rebuild -projekteista, joihin on usein sisältynyt kapasiteetin nostamista. Yksi merkittävimmistä projekteista on ollut Stora Enson Oulun tehtaiden PM6:n modernisointi. Paperikone käynnistyi vuonna 1991 ja toinen linja, PM7 vuonna 1997. Paperikoneiden tuotantokapasiteettia nostettiin 850 000 tonniin vuodessa, mikä saatiin valmiiksi marraskuussa 2001. Tässä Oulun projektissa projektissa työskenteli kaikkiaan 100 henkilöä ja hanke on CTSn suurimpia yksittäisiä suunnitteluprojekteja yhtiön historiassa. Projekti onnistui erinomaisesti, sillä Oulun tehtaat sai Suomen Laatuyhdistyksen vuoden 2001 laatupalkinnon teollisuusyritysten sarjassa. Palkinnon jakoi Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Omaa tuotekehitystä CTSn palveluksessa on päätoiminen kehitysjohtaja sekä päätoimisia kehittämishenkilöitä. Toiminnan pääpaino on standardiojelmien kehittäminen ja jalostaminen sekä sovellusten lisääminen yhtiön omiin tarpeisiin. Tuotekehityksellä saadaan lisäarvoa asiakkaiden projekteihin, kun CTS pystyy esittämään uusia sovelluksia ja löytämään työkaluja esimerkiksi investointikustannusten alentamiseen, prosessien yksinkertaistamiseen ja vaikkapa rakennustilavuuksien pienentämiseen. Yritysten, tutkimuslaitosten, Tekesin tutkimushankkeissa saavutettavat hyödyt on nähtävä pitemmällä aikajänteellä. Julkinen t&k -raha kyllä houkuttelee eri osapuolia samoihin projekteihin, mutta ne ovat usein pitkäkestoisia ja osin byrokraattisiakin, eivätkä aina edes kovin käytännönläheisiäkään, Timo Juvonen arvioi. Pitkäkestoisissa projekteissa on pystytty joskus työstämään opinnäytteitä tohtorin väitöskirjatöihin asti. Timo Juvonen: Paperi- ja selluteollisuuden suunnitteluosaaminen on Suomessa maailman huippua. CTS on suunnitellut Norjassa kuvassa näkyvän Haldenin tehtailla jo parinkymmenen vuoden ajan, mikä osoittaa syvällistä asiakaskumppanuutta. Paperi- ja selluteollisuuden suunnitteluosaaminen on Suomessa maailman huippua. Tämä high tech -osaaminen syntyy vain oppimisen kautta, kun nuoret valmistuneet insinöörit kouluttautuvat vanhempien suunnittelijoiden ohjauksessa. Jatkokoulutukseen liittyy myös yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Kouvolassa CTS on toteuttanut Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston etäispisteiden kanssa räätälöityjä koulutusohjelmia henkilöstölleen. Yksittäisen suunnittelutoimiston resurssit eivät riitä laajoihin hankkeisiin, Timo Juvonen myöntää ja viittaa mm. tiedonsiirron rajapintastandardiin. Tällainen laaja-alainen hanke edellyttää mm. SKOLin osallistumista, jotta tietoa voidaan siirtää eri ohjelmien välillä.
10 SKOL Visio Tammikuu 2003 Kamppi syntyy yhteistyöllä Kaupungin paras paikka haasteena Kampin keskusta suunnitellaan ja toteutetaan Helsingin parhaalle ja kalleimmalle paikalle. Kaupungin uuden keskustan korkeat laatuvaatimukset on määritelty jo asemakaavassa sekä sopimuksissa. SRV Viitosten projektin kaupallinen osa on jo pelkästään 350 miljoonaa euroa. Alue on tällä hetkellä yhtä suurta rakennustyömaata, jossa louhitaan valtavaa kaivantoa. Maan alle rakennettavat tavara-asema sekä kaukoliikenteen ja Espoon terminaalit valmistuvat vuoden 2005 kesään mennessä. Keskukseen rakennetaan liike- ja toimistotilaa sekä asuntoja yhteensä 54 000 neliömetriä. Nämä tilat valmistuvat vuoden 2006 puoliväliin mennessä ja koko Kampin keskus viimeistelytöineen on valmis vuoden 2006 loppuunn mennessä. Kampin projektin mittavuuttaa osoittaa sen vaatima työmäärä, mikä on 3 200 henkilötyövuotta jakaantuen puoliksi rakennustöihin ja materiaaliteollisuuden toimituksiin. Projektin osuus koko SRV Viitosten liikevaihdosta on vuosittain noin neljännes, hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila täsmentää Kampin merkitystä. Suunnittelijoille Kampin aluetta voisi kuvata suureksi reikäjuustoksi, jossa arkkitehti-, rakenne- ja erikoissuunnittelun on limityttävä toisiinsa hyvässä yhteistyöhengessä, arkkitehti Pekka Helin perustelee. Kampin uuden keskuksen suunnittelu ja toteuttaminen on merkittävin tapahtuma Helsingin kaupungin historiassa sitten Engelin piirtämän Senaatintorin ympäristön. Kaupunki, niin luottamus- kuin virkamiehetkin ovat osoittaneet suurta rohkeutta halutessaan toteuttaa Kampin alueen kokonaisuutena, Pekka Helin pohtii. Tätä osoittaa pelkästään sekin, että aikanaan järjestetyn suunnittelukilpailun kaikki ehdotukset hylättiin, kun ne poikkesivat asemakaavastakin. Tämän jälkeen eri osapuolet ryhtyivät neuvottelemaan, minkä tuloksena SRV ja Helin & Co Arkkitehdit löysivät toisensa. Kampin alueen kehittyneemmässä ehdotuksessa bussiliikenne sijoitettiin maan alle, mikä edellytti mm. geosuunnittelun erikoisosaamisen hyödyntämistä ja kalliotekniikan innovaatioiden etsimistä. Kaupungin kanssa aloitetut neuvottelut johtivat monien vaiheiden jälkeen myönteiseen ratkaisuun. Keskustan elävöittämistä Kampin kokonaisuuden rakentaminen elävöittää koko Helsingin keskustaa. Nykyistä linja-autoasemaa reunustavat rakennukset ja korttelit muodostavat Kampin keskuksen kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Tällaisen suuren kokonaisuuden suunnitteluun on valjastettu kolmen suuren arkkitehtioimiston resurssit. SRV on kiinnittänyt projektiin Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan, Arkkitehtitoimisto Aki Davidssonin sekä Helin & Co Arkkitehdit. Suunnittelussa korostuvat kaupungin korkeat laatuvaatimukset, arkkitehtoniset näkemykset ja SRVn kaupalliset intressit. SRV on pystynyt luomaan suunnittelutiimiin hyvän ja rakentavan hengen, jossa kaikki osapuolet puhaltavat samaan hiileen, Pekka Helin selvittää. Tällöin eri osapuolet pystyvät tuomaan projektiin parhaan henkisen luovuutensa. Tämä onkin tarpeen, sillä kysymyksessä on yksittäisten henkilöiden suurin elämäntyö, joka jää paikoilleen julkiseen tarkasteluun kymmeniksi ehkä sadoiksi vuosiksi. Projektin erityispiirteisiin kuuluu, että Kampin alittava metroliikenne ei saa keskeytyä rakennustöiden aikana, joskin itse räjäytystöiden ajaksi metrojunat pysäytetään Tämä on edellyttänyt erikoissuunnittelijoiden osallistumista projektin valmisteluun. Kampin metroaseman rakenteet ovat jo sinänsä herkkiä rakenteita, joten suunnittelussa on jouduttu pohtimaan erikoisratkaisuja ja toteutuksessa joudutaan ratkaisuja tekemään pieteetillä.
SKOL Visio Tammikuu 2003 11 Ilpo Kokkila: Kampin keskustaprojektin kaupallisen osan arvo on jo pelkästään 350 miljoonaa euroa. SRV Viitosten liikevaihdosta Kamppi tuo vuosittain neljänneksen. Projektin työllistävä vaikutus on 3 200 henkilötyövuotta. Pekka Helin: Kampin uuden keskuksen suunnittelu ja toteuttaminen on merkittävin tapahtuma Helsingin historiassa sitten Engelin piirtämän Senaatintorin ympäristön. Kamppi on siihen osallistuvien ihmisten tärkein elämäntyö, joka jää julkiseen tarkasteluun vuosikymmeniksi, vuosisadoiksi. Euroopasta esikuvia Euroopan suurkaupungeissa on viime vuosina, vuosikymmeninä toteutettu suuria keskustaprojekteja. Lontoossa on Liverpool Street Stationin ratapihan päälle rakennettu suuri liike- ja toimistotilakokonaisuus. Hankkeen toteuttamisessa on käytetty jopa 70 metrin jännevälejä. Hampurissa ja Oslossa entistä satama-aluetta on muutettu asuin- ja liiketilakäyttöön. Samoin Stuttgartissa on toteutettu suuri keskustaprojekti. Näistä hankkeista on saatu ainakin henkisiä virikkeitä tähän kampin keskustaprojektiin, Pekka Helin arvelee. Kampin projekti on sitonut näin alkuvaiheessa SRVn johdon aikaa ehkä puolet työajasta. Kun juna saadaan liikkeelle, työmääräkin vähenee, Ilpo Kokkila pohtii. Projektiin on rekrytoitu parhaat suunnittelijat, joille jäi puolisen vuotta ylimääräistä aikaa, kun projekti viivästyi valitusten takia. Tämän puolen vuoden aikana suunnitelmia hiottiin ja jalostettiin, mutta toisaalta se sitoi rahaa ja lisäsi kustannuksia. Joukkoliikenteen sijoittaminen maan alle on edellyttänyt insinööritekniikan soveltamista maanalaisiin tiloihin. Metron, bussiliikenteen, tavaraliikenteen ja henkilöautojen pysäköintitilojen sekä jalankulun tarpeet on täytynyt suunnittella erikseen ja yhdessä. Kun Kampin keskuksen kautta kulkee päivittäin jopa 200 000 ihmistä, suunnittelijat ovat tarkkaan pohtineet, mitä kautta ihmiset kulkevat. Kampin keskustan maanpäällinen ja näkyvin rakennus on kuusikerroksinen tavaratalo, jossa on liiketilaa 17 000 neliömetriä. Tavaratalo voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena tai jakaa vaikkapa 100 erilliseen liiketilaan. Urko Kekkosen kadun varteen sijoittuu kolme viisikerroksista toimistotaloa, joissa on noin 10 500 neliömetriä toimistotilaa jaettavissa eri kokoisiin tiloihin. Toimistotalojen Kampin puistotorin puolelle rakennetaan 6 500 neliömetriä asuntoja. Tämä tarkoittaa 60 65 asuntoa koosta riippuen. Asuntojakauma voi vaihdella kaksiosta saunoineen viiden huoneen asuntoihin ostajan tarpeista riippuen. Kampin puistotorin katutasoon sijoittuu lisäksi ravintoloita noin 3 000 neliömetrin verran. Kampin alle sijoittuvat Espoon ja kaukoliikenteen bussiterminaalit, tavaraterminaali sekä Urho Kekkosen kadun ja Salomonkadun pysäköintilaitokset. Maan alta johtaa jalankulkuyhteys Forumiin, Sokokseen, Rautatieasemalle sekä Stockmannin tavarataloon. Maanalaisia kulkuyhteyksiä on kilometreittäin. Kampin suurprojektissa on jouduttu tekemään liikenteen tilapäisjärjestelyjä ja se on muutenkin ihmisten, julkisen sanan, kaupungin viranomaisten ja alueeseen rajoittuvien liikeyritysten silmäteränä. Projektia varten on perustettu oma tiedotusorganisaationsa, joka toimittaa omaa lehteä, jakaa tiedotteita ja välittää tietoa internetin kautta. TALONRAKENNUSSUUNNITTELU SKOLin jäsenyrityksistä suurin osa, lähes kaksi kolmannesta, toimii talonrakennussektorilla. Talonrakennussuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2001 yhteensä 203 miljoonaa euroa. Sektorin laskutus kasvoi edellisvuodesta 7,5 prosenttia ja kasvu näyttää jatkuneen noin kahdeksan prosentin vauhdilla vuonna 2002. Kasvu tulee tasaisesti sektorin kaikilta eri osa-alueilta arkkitehtuurista, rakennesuunnittelusta sekä talotekniikasta. Talonrakennussuunnittelun suurimmat toimialat ovat rakennetekniikka (laskutus vuonna 2001 oli 75 miljoonaa euroa), LVItekniikka (41 miljoonaa euroa), sähkö- ja teletekniikka (28 miljoonaa euroa), arkkitehtuuri (22 miljoonaa euroa) sekä rakennuttamistehtävät (14 miljoonaa euroa). Toiminta painottuu kotimaahan, vientilaskutuksen osuus vuonna 2001 oli noin yhdeksän prosenttia ja noussee vuonna 2002 noin kahteentoista prosenttiin. SUURIMMAT TALONRAKENNUSTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat arkkitehtuuri ja sisustussuunnittelu, kuntoarviointi ja tutkimus, LVI-tekniikka, geotekniikka, rakennetekniikka, rakennusautomaatio, valvonta ja tarkastus, rakennuttamistehtävät ja kiinteistöjohtaminen, sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, muu talonrakennustekniikan suunnittelu) Kokonaislaskutus Kotimaa Vienti M M M Ins.tsto Olof Granlund Oy 15,7 13,8 1,8 Finnmap Consulting Oy 12,8 12,5 0,3 JP-Talotekniikka Oy 12,1 11,6 0,5 JP-Kakko Oy 8,0 6,4 1,6 Suomen Talokeskus Oy 7,4 7,4 - Projektikonsultit Oy 6,7 6,5 0,2 SCC Viatek -konserni 6,7 5,8 0,9 Optiplan -konserni 6,6 6,6 - Evata Finland Oy 6,3 4,2 2,2 A-Insinöörit Oy 5,4 4,7 0,7 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,3 4,6 0,7 Ins.tsto Mikko Vahanen Oy 4,2 4,2 -
12 SKOL Visio Tammikuu 2003 SKOLin jäsenyritysten henkilöstö 1995 2002 12 000 Ennuste 8 000 4 000 0 95 97 99 01 03 Tilauskannat lyhentyneet suunnitteluyrityksissä Suhdannenäkymät, kotimaa 100 % Heikkenevät 80 % 60 % Ennallaan 40 % 20 % Paranevat 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Tilauskanta, teollisuussuunnittelu M Kokonaistilauskanta 120 80 Vienti 40 0 95 96 97 98 99 00 01 02 Tilauskanta, yhdyskuntasuunnittelu 60 M Kokonaistilauskanta 40 20 Vienti 0 95 96 97 98 99 00 01 02 Tilauskanta, talonrakennussuunnittelu 60 M Kokonaistilauskanta 40 20 Vienti 0 95 96 97 98 99 00 01 02 Suunnittelu- ja konsulttiyritysten kokonaistilauskanta on laskenut loivasti keväästä 2001 alkaen. Lasku näyttää jatkuvan erityisesti kotimarkkinoilla, sillä viidestäkymmenestä SKOLin suhdannekyselyssä mukana olevasta yrityksestä vain yksi näkee myönteistä markkinakehitystä kotimaassa. SKOLin uusimman suhdannekatsauksen mukaan 40 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi kotimarkkinoiden edelleen heikkenevän, loput 60 prosenttia uskovat nykytason säilyvän. Myöskään vientimarkkinoilta ei näytä olevan tulossa helpotusta, lähes kaikki yritykset arvioivat vientimarkkinoiden säilyvän nykyisellään. Alkuvuoteen 2002 verrattuna markkinatilanne ja näkymät heikentyivät loppuvuonna, kun valmisteltuja investointipäätöksiä on lykätty ja käynnistyneitäkin suunnitteluhankkeita keskeytetty. Uusia tilauksia on saatu aikaisempaa vähemmän ja ne ovat aikaisempaa pienempiä. Keskimääräinen työkanta on kuitenkin edelleen on kuitenkin lähes 5 kuukauden mittainen. Lomautukset riippuvat kevään tilauksista SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllyksen mukaan alkuvuoden 2003 tilauksista riippuu mm. lomautusten toteutuminen. Huonot markkinanäkymät näkyvät jo henkilöstöennusteessa, kokonaishenkilömäärän arvioidaan hieman vähenevän. Lomautuksia on odotettavissa noin 2 prosentille henkilöstöstä ja yt-neuvotteluja on käyty joissakin yrityksissä. Pääosa lomautuksista koskee teollisuussuunnittelun lohkoa. Lomautusten kanssa samanaikaisesti on myös lisähenkilöstön tarvetta. Osaavasta henkilöstöstä on puutetta erityisesti yhdyskuntasektorilla ja osin myös talonrakentamisessa. Teollisuussuunnittelun henkilöstö vähenee hieman Teollisuussuunnitteluyritykset ovat saaneet uusia tilauksia selvästi vähemmän loppuvuonna alkuvuoteen 2002 verrattuna. Teollisuussektorin tilauskanta vastaa edelleen lähes puolen vuoden laskutusta. Teollisuussektorin yrityksistä puolet uskoo kotimarkkinoiden heikentyvän, toinen puoli arvioi markkinoiden säilyvän nykyisellä tasolla. Viennin uskotaan pysyvän ennallaan. Henkilöstö on vähentynyt vajaan prosentin verran kuluneen puolen vuoden aikana ja runsaan prosentin vähennys on odotettavissa keväällä. Lisäksi lomautuksia on tulossa kolmelle prosentille henkilöstöstä. Suuret infrahankkeet työllistävät Suuret kotimaiset infrahankkeet ovat kasvattaneet yhdyskuntasektorin insinööritoimistojen kotimaista tilauskantaa noin kuusi prosenttia. Valitettavasti samanaikaisesti vientitilauskanta on vähentynyt ja kokonaistilauskanta säilynyt ennallaan. Yhdyskuntasektorin henkilöstö lisääntyi noin viisi prosenttia, ja tarvetta olisi vielä runsaan prosentin kasvuun. Yhdyskuntasektori on täystyöllistetty. Alan markkinanäkymät ovat kuitenkin jo heikentymässä julkisen rahoituksen leikkausten takia. Yrityksistä 20 prosenttia uskoo kotimarkkinoiden heikentyvän ja loput 80 prosenttia arvioi nykytason säilyvän. Viennissä on lievää optimismia. Talosuunnittelun kotimarkkinat laskussa Talonrakennusalan markkinanäkymät ovat selvästi synkentyneet aikaisemmasta ja 40 prosenttia yrityksistä arvioi markkinoiden heikkenevän. Talosuunnittelijoiden tilauskanta on hieman pienentynyt, tilauskanta on vajaan viiden kuukauden pituinen. Uudisrakentamisen vähentyminen on tuonut lisää korjausrakentamisen töitä erityisesti arkkitehdeille ja talotekniikkasuunnittelijoille. Talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on jo lähes 30 prosenttia kaikista töistä, talotekniikkapuolella yli 40 prosenttia.
SKOL Visio Tammikuu 2003 13 Suunnittelijan ja tarjouksen arviointi hankintavaiheessa Ostaako suunnittelun tilaaja tai rakennuttaja palvelutuotteen samoin periaattein kuin tavaran tai kulutushyödykkeen? Suunnittelupalvelun hankinnassa ostetaan suunnittelijan osaamista ja innovatiivisuutta lopputuotteen aikaansaamiseksi. Suunnittelupalvelun hankintavaiheessa tilaajan tarpeet ja tavoitteet täyttävää lopputuotetta ei voi tarkastella, sillä se syntyy ja kuvataan suunnittelupalvelun tuloksena. Suunnittelupalvelun päähankintakriteereinä tulee käyttää hinnan sijasta suunnittelijan toimintatapoja ja -menetelmiä, erikois- ja yleisosaamista, suunnitteluresurssien riittävyyttä ja palvelun laatua. Tavaran tai kulutushyödykkeen ostaja voi helposti tarkastella tavaraa fyysisesti ja arvioida sen laatua, teknistä suorituskykyä, soveltuvuutta ja käytettävyyttä sekä hintaa suhteessa omiin tarpeisiinsa. Siirtyminen tarjousten arvioinnissa ja valinnassa hintakriteerin käytöstä laadullisten kriteerien käyttöön edellyttää tilaajalta panostusta tarjoajan toiminnan ja osaamisen arviointiin yritys- ja henkilötasolla. Tilaaja valitsee laatukriteerit hankinnan tavoitteiden mukaan ja asettaa kriteereille mittarit sekä pisteytysperusteet. Tilaaja arvioi tarjoajat ja tarjoukset mahdollisimman objektiivisesti käyttäen ja painottaen valittuja kriteereitä samalla tavalla kaikkien tarjousten osalla. Pisteytysperusteet on asetettava niin, että tarjoajille annetuissa pisteissä saadaan hajontaa aikaiseksi ja tarjoajat erottuvat toisistaan jyvät on erotettava akanoista. Arviointikriteerit muuttavat suunnittelualan kilpailun perustaa Laadullisten kriteerien käyttö on muuttanut suunnittelualan kilpailun perustaa, alalla on siirrytty osaamisella, resursseilla ja laadulla kilpailuun, hinnan paino on vähentynyt. Osaamisella ja hinnalla kilpailu voidaan esimerkiksi kytkeä puitesopimuksiin: tarjoushintaraamit sisältävän puitesopimuksen piiriin pääsevät yritykset valitaan osaamiseen liittyvin laadullisin kriteerein ja yksittäiset suunnittelupalveluhankinnat kilpailutetaan puitesopimuksen piirissä olevien yritysten kesken pelkillä laatukriteereillä. Menettelyn uskotaan syventävän tilaajan ja hankkeessa mukana olevien eri osapuolien yhteistyötä ja osaamista informaation jakamisen, toimintatapojen tuntemisen ja yhteiseen kehitystoimintaan sitoutumisen kautta. Kilpailtaessa osaamisella suunnitteluyritykset joutuvat kehittämään erikoisosaamistaan yrityksen sisäisissä tiimeissä. Perinteisellä yleisosaamisella ei erotuta tarjoajajoukosta. Suunnittelijoiden ja suunnitteluyritysten osaamisessa yleisosaamisen painoarvo vähenee ja erikoisosaamisen painoarvo kasvaa. Suunnitteluyritykset joutuvat kehittämään palvelutarjontaa sekä tarjoustoimintaa: kehitetään pitkälle vietyjä palvelutuotteita ja erilaisia asiakas- ja palvelukonsepteja. SUUNNITTELUPALVELUN ARVIOINTI JA VALINTA ARVIOINTIMENETELMÄN JA -KRITEEREIDEN VALINTA ESIVALINTA KARSINTA TARJOUSPYYNTÖJEN VALMISTELU TARJOUSTEN PYYTÄMINEN I YRITYS 1. Arvot, asenteet, yrityskulttuuri 2. Johtaminen 3. Toimintatavat, -menetelmät 4. Osaaminen 5. Resurssit 5.1 Henkilöstö 5.2 Tekniset resurssit 5.3 Taloudelliset resurssit 6. Saavutetut tulokset ja asiakaspalaute II PROJEKTIN JOHTO 1. Tiedot ja taidot 2. Kokemus 3. Arvot, asenteet 4. Kontaktit ja verkostot 5. Henkilökohtainen panos 6. Asiakaspalaute LAADUN ARVIOINTIKRITEERIT III PROJEKTIN HENKILÖSTÖ, TIIMI 1. Tiedot ja taidot 1.1 Ammatillinen osaaminen 1.2 Toimintatavat 2. Kokemus 3. Arvot, asenteet 4. Kontaktit, verkostot 5. Resurssit 5.1 Henkilöstö 5.2 Tekniset resurssit 6. Asiakaspalaute IV PROJEKTISUUNNITELMA ja/tai TARJOUS 1. Lähestymistapa ja projektisuunnitelma 2. Tarjous TARJOUSTEN ARVIOINTI PISTEYTYS ARVIOINTIMENETELMÄT Laadullisesti korkeatasoisin LAATUPISTEET LAATUUN PERUSTUVA ARVIOINTI SUUNNITTELIJAN VALINTA Kokonaistaloudellisesti edullisin LAATU/HINTA -PAINOSUHDE LAATUUN JA HINTAAN PERUSTUVA ARVIOINTI VALINNASTA ILMOITTAMINEN Halvin HINTA, HINTAPISTEET HINTAAN PERUSTUVA ARVIOINTI
14 SKOL Visio Tammikuu 2003 UM / Kehitysyhteistyö-osasto Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Vastaisuudessa Suomi keskittää kehitysyhteistyönsä entistä harvempiin maihin. Köyhyyden vähentäminen etusijalla Valtaosa kahdenvälisestä lahjamuotoisesta avusta kanavoidaan pitkäaikaisille yhteistyömaille, osastopäällikkö Ritva Jolkkonen ulkoasianministeriöstä selvittää. Suomen kehitysyhteistyön päämäärät noudattavat YKn yleiskokouksen vuosituhatjulistusta. Sen mukaan vuoteen 2015 mennessä on päätetty puolittaa niiden ihmisten lukumäärä, joiden tulotaso jää alle yhden dollarin päivässä. Absoluuttisesti köyhyydessä elää 1,2 miljardia ihmistä. Samoin on päätetty varmistaa, että kaikki lapset niin tytöt kuin pojatkin pystyvät suorittamaan loppuun peruskoulutuksen sekä tytöillä että pojilla on yhtäläinen pääsy koulutuksen kaikille tasoille. Suomen avun suurimpia vastaanottajamaita ovat olleet Mosambik ja Tansania. Muita pitkäaikaisia yhteistyömaita ovat Egypti, Etiopia, Kenia, Namibia, Nepal, Nicaragua, Peru, Sambia ja Vietnam. Kehitysyhteistyön suurimpia haasteita on strategian toimeenpano ja pyrkimyksenä onkin siirtyä ohjelmamuotoisiin sektoriohjelmiin, joista Suomella on osaamista mm. opetustoimessa ja terveydenhoidon alalla. Kehitysyhteistyön tärkeitä kriteerejä on, että vastaanottajamaa on itse sitoutunut köyhyyden vähentämiseen. Esimerkiksi Mosambik ja monet muut yhteistyömaat ovat laatineet köyhyyden vähentämisen strategian. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kiinnitetään enemmän huomiota kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa on tasa-arvoministeri ja siellä on tehty paljon työtä ja uudistettu lainsäädäntöä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi. Tansaniassa vallitsee uskontojen moninaisuus, sillä maassa on kristittyjä, muslimeja ja intialaisperäisiä hinduja. Uskonnoista riippumaton tyttöjen ympärileikkaus on laissa kielletty, mutta sitä tapahtuu, koska valvonta on vaikeaa. Suomen kyky antaa apua ja valvoa sen perille menoa helpottuu, kun Suomella on edustusto vastaanottajamaassa. Ritva Jolkkonen: Kehitysyhteistyöprojekteissa käytetään pääsääntöisesti suomalaisia konsultteja, jotka valvovat hankkeiden toteutumista. Korruptio kuriin Kehitysyhteistyössä noudatetaan nollatoleranssia ja toiminnan helpottamiseksi on laadittu korruption vastainen käsikirja, Ritva Jolkkonen selvittää. Suurlähetystöjen tehtävänä on puolestaan seurata, mitä kyseinen maa aikoo tehdä korruption kitkemiseksi. Tärkeää on, että kyseisen maan poliittinen johto on sitoutunut korruption vastaiseen strategiaan, niin kuin Tansaniassa on tapahtunut, Ritva Jolkkonen muistelee suurlähettiläsaikaansa. Kehitysyhteistyöprojekteissa on pääsääntöisesti suomalainen konsultti mukana valvomassa hankkeen toteutumista. Konsultteja käytetäänkin valtavan paljon ja yhteistyötä SKOLin kanssa harjoitetaan säännöllisesti, Ritva Jolkkonen muistuttaa. Konsulteilta vaaditaan kehitysyhteistyötehtävissä korkeaa ammatti- ja kielitaitoa. Keskeiselle sijalle nousevat vuorovaikutustaidot ja kyky asettua toisen ihmisen tilanteeseen ja asemaan. Näissä tehtävissä vaaditaan pitkää pinnaa, sillä konsultin on muistettava, että projektin päävastuu on kuitenkin viime kädessä vastaanottavalla puolella. Suomalaiskonsultti on ehkä johtamassa projektia, mutta kehitystuki on tarkoitettu vastaanottajamaan rakenteiden tukemiseen, Ritva Jolkkonen muistuttaa. Suomen kehitysyhteistyörahat ovat kääntyneet vuoden 2002 alusta varovaiseen kasvuun. Vuoden 2003 budjettiesitys merkitsisi kehitysmäärärahojen nousua liki 0,35 prosenttiin bruttokansantulosta. Viime elokuun lopussa kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes asetti asiantuntijaryhmän valmistelemaan esitystä kehitysyhteistyömäärahojen nostamiseksi 0,7 prosentin tasolle. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi Siimes pyysi valtioneuvos Harri Holkeria. Ryhmän tehtävänä on laatia esitys julkisen keskustelun pohjaksi sekä ensi vuoden maaliskuun eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja varten.
SKOL Visio Tammikuu 2003 15 Finnroad: Liikenneinfraprojekteja vientiin Suomalaisen tie- ja liikenneasiantuntemuksen vientiosaaminen on keskitetty Finnroadin projektivientiyhtiöön. Vuonna 1994 perustetun yhtiön omistajina ovat LT-Konsultit, Suomalainen Insinööritoimisto ja SCC Viatek kukin 20 prosentin osuudella sekä Tieliikelaitos 40 prosentin osuudella. Yhtiössä kohtaavat siis yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntemus sekä yhteistyö muiden suomalaisten infrasuunnittelutoimistojen kanssa. Finnroadin perustamisen aikana Suomessa elettiin laman pohjalla, jolloin viennistä uskottiin saatavan lisäarvoa ja liikevaihtoa. Yhtiössä työskenteli tuolloin puolipäivätoiminen toimitusjohtaja. Tänään yhtiön palkkalistoilla on Suomessa runsaat 20 henkilöä ja suunnilleen saman verran ulkomaan projektikohteissa. Finnroadin projektihenkilöstöstä suomalaisia on suurin osa, toimitusjohtaja Raimo Sallanmaa selvittää, jonka työajasta neljännes menee ulkomailla matkustaessa. Yhtiön tyypillisiä hankkeita ovat Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien sekä EUn rahoittamat projektit. Usein niistä järjestetään suljetut tarjouskilpailut, sillä kysymyksessä ovat erikoisosaamista edellyttämät hankkeet. Parhaillaan Finnroad toteuttaa Arkangelissa Venäjällä sikäläisen tiehallinnon management -hanketta. Tämä EUn rahoittama Tacis -projekti alkoi vuonna 2001 ja päättyy vuonna 2003. Kahden miljoonan euron projektissa koulutetaan tiehallinnon henkilöstöä, kehitetään organisaatiota sekä toteutetaan tiesääjärjestelmä, jollainen on ollut täällä Suomessa autoilijoiden käytettävissä. Arkangelin projektissa on kaksi suomalaista pitkäaikaista asiantuntijaa, paljon lyhytaikaisia, ranskalainen yhteistyökumppani BCEOM sekä suomalainen JP-Transplan. Eri osapuolten välistä yhteistyötä tehdään paljon jokaisessa kansainvälisessä projektissa, Raimo Sallanmaa valottaa. Kirgisiassa yhteistyötä harjoitetaan brittien kanssa, Vietnamissa on japanilainen partneri, Kaukasuksella toimitaan saksalaisten kanssa ja Tyynellä merellä projekteja toteutetaan australialaisten konsulttien kanssa. Raimo Sallanmaa: Finnroad toimii liikenneinfraprojekteissa eri puolilla maapalloa. Tyypillisiä hankkeita ovat EUn, Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien rahoittamat projektit, joissa tarvitaan erikoisosaamista. Pitkä kokemus tuo luottamusta Toisaalta uusia kontakteja etsitään koko ajan, mutta pysyviä yhteistyösuhteita on kertynyt vuosien varrella. Finnroadilla on projektitoimistoja Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton tasavalloissa kuten Armeniassa, Azerbaijanissa, Georgiassa, Kirgisiassa ja Ukrainassa. Hankkeet toteutetaan projekteina, joiden kesto vaihtelee vuodesta kolmeen vuotta. Vietnamissa Finnroadin omistajien asiantuntijat ovat toimineet jo 1980-luvulla Pha Rungin laivatelakan toteuttamisessa. Tällöin suomalaisasiantuntijat saivat hyvän ja luotettavan maineen, josta on ollut hyötyä nykyäänkin. Samoja vietnamilaistahoja on ollut nykyisten projektienkin tilaajina tai ainakin tieto on kulkenut julkishallinnon ja tilaajien kesken, miten suomalaiset ovat asennoituneet asiakkaisiin. Vaikka aikaisemmin esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeissa voitiin tehdä paljonkin muutoksia kesken projektin, tänään projektit on tarkkaan määritelty sopimuksissa. Yhtiöllä on tarjousvaiheessa mielenkiintoisia hankkeita. Vuonna 1998 valmistui Azerbaijanille tiesektorin rakenteiden uusimishanke EUn Tacis-projektirahoituksella. Nyt seuraavassa vaiheessa Maailmanpankin rahoittamassa projektissa ryhdytään toteuttamaan jatkohanketta. Finnroadilla on paikallistuntemusta aikaisemmasta vaiheesta, mutta kuka voittaa projektin suljetun tarjouskilpailun jälkeen, on vielä ratkaisematta, Raimo Sallanmaa mietiskelee. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA MONIPUOLISTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista vajaa puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi paperikoneisiin ja laivateollisuuteen liittyvät toimitukset, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia on kotimaista työtä. Vuonna 2001 ulkomaisen laskutuksen määrä oli kaikkiaan 220 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 vientilaskutus näyttää kasvaneen edellisvuodesta erityisesti teollisuussuunnittelun osalta. Merkittävä osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia on yhteensä yli 20 miljoonaa euroa eli noin kymmenen prosenttia ulkomaanlaskutuksen arvosta. Kehitysyhteistyöhön ja EU-hakijamaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu myös runsaasti EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin Kokonais- M osuus laskutus M Deltamarin Oy 25,4 98% 26,0 Jaakko Pöyry Oy 23,6 59% 40,0 PI Group 21,0 42% 50,0 Elomatic Oy 16,0 60% 26,5 Etteplan Oy 14,9 50% 30,1 Helsinki Consulting Group Oy 13,3 99% 13,5 Maa ja vesi yhtiöt 7,6 23% 32,9 JP-Suunnittelu Oy 7,4 19% 39,0 FTP International Oy 6,8 100% 6,8 Suunnittelukeskus Oy 6,8 34% 20,1 Electrowatt-Ekono Oy 6,4 43% 15,0 CTS Engineering Oy 5,9 36% 16,6 FM International Oy 5,1 96% 5,3 SCC Viatek konserni 4,6 15% 29,9 Finnroad Oy 4,5 94% 4,8
JOUKKOKIRJE EFCAn konferenssi 2002 Suomessa Eurooppalaisen konsulttialan järjestön EFCAn konferenssi ja vuosikokous pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Marina Congress Centerissä toukokuussa 2002. Konferenssin teemana oli Informaatioyhteiskunta uusi haaste konsulttialalle. Konferenssiin osallistui 150 henkilöä 22 eri maasta. Käyttäjäystävällisyyttä ja hiljaisen tiedon siirtoa Käyttäjäystävällisyyden ja uudenlaisen innovaatiokulttuurin edistäminen ovat viidennen ja kuudennen puiteohjelman tärkeitä painopistealueita. Puiteohjelmista kertoi Euroopan komission informaatioyhteiskunta -pääosaston johtaja Karl- Heinz Robrock. Tulevaisuuden median ja viestintäteknologian mahdollisuuksia valotti Johtaja Mikko J. Salminen Nokiasta ja Tommi Tuominen Evatasta kertoi, miten uudella teknologialla helpotetaan asiakkaiden päätöksentekoa ja vuoropuhelua suunnitteluprosessien aikana. Vanhojen yritysrakenteiden muuttamisessa ja hiljaisen tiedon siirtämisessä on suuria haasteita ja ylivoimainen tietojohtamisen arkkitehtuuri sisältää runsaasti dynaamisia ominaisuuksia totesi digitaalisen median ja tietojohtamisen professori Mauri Grönroos Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. Laajoissa, monien osapuolien projekteissa verkottuminen ja uudet teknologiat ovat konsulttiyritysten menestystekijöitä arvioi tohtori Petri Vasara Jaakko Pöyry Consulting Oy:stä. Tuotemalleilla ja kumppanuuksilla tehokkuutta Sekä kysynnän ja tarjonnan tuloksekas kohtaaminen että prosessien ja tuotemallien yhteensovitus edellyttävät runsaasti koordinaatiota ja uusia rakenteita. Tässä tarjoutuu myös uusia mahdollisuuksia rakennusteollisuudessa ICT:n hyödyntämiselle totesi Dik Spekkink Hollannista. TEKESin Tietoverkottunut rakentamisprosessi teknologiaohjelman keskeiset tulokset liittyvät tuotemallipohjaisen tiedonsiirron, IFC-standardiin pohjautuvien sovellusten, 4D-simuloinnin sekä elinkaarilaskenta- ja kiinteistönhallintasovellusten kehittämiseen ja integroituun toimintaan, arvioi johtava tutkija Arto Kiviniemi VTT rakennustekniikasta. Hankintamenettelyiden kehittämisestä vastaava johtaja Pekka Pakkala Tiehallinnosta esitteli tietotekniikan mahdollisuuksia innovatiivisissa palveluketjuissa. Palveluiden hankinnan näkökulmasta tietotekniikka mahdollistaa uudentyyppisiä kumppanuuksia sekä auttaa tilaajaa projektinhallinnassa, mutta haasteina nähdään mm. toimialarajojen madaltaminen, EFCAn konferenssi kokosi alan asiantuntijat Helsinkiin keskustelemaan tietoyhteiskunnan haasteista. tiedonhallinnan yhteensopivuus ja toimiva kilpailu. Laajeneva eurooppajärjestö yhtenäisenä tulevaisuuden haasteisiin Konferenssin päätteeksi pidetyssä EFCAn vuosikokouksessa vuosille 2002 2005 hyväksytyn toimintaohjelman pääteemoiksi hyväksyttiin sopeutuminen EU:n laajentumiseen, jäsenille tuotettavan lisäarvon parantaminen, liiton rahoituksen turvaaminen sekä tiedotus- ja päätöksentekoprosessien läpikäynti. Lähivuosina tapahtuva EU:n laajentuminen näkyy myös järjestön jäsenistössä ja siihen varaudutaan olemalla aktiivisia uusien jäsenmaiden suhteen. Liiton talous ja jäsenmaksut vuodelle 2003 säilyvät entisellä tasolla 0,6 M. Yhteistyötä ja koordinaatiota kansainvälisen järjestön FIDICin kanssa syvennetään synergiaetujen löytämiseksi. Seuraavat EFCAn kokoukset pidetään Madridissa vuonna 2003 ja Turkin Antalyassa 2004.