Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 1 (7) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.3.2013 klo 9.07 11.45 Paikka Finn-Medi 5, Iso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n palvelujohtaja Päivi Karjalainen Professori Jukka Mustonen Pirkanmaan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n piirikoordinaattori Mauri J Niemi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala TaY:n terveystieteiden yksikön yliopistonlehtori, dosentti Anne Konu Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen kutsuttuna Toimitusjohtaja Matti Eskola, FinnMedi Oy asia 3 Erikoislääkäri Petri Sillanpää, Tays asia 3 Hallintopäällikkö Vuokko Ylinen asiat 3 ja 4 Asiantuntijalääkäri Asko Nieminen asia 4 Ylihoitaja Elina Mattila asia 5 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.07. 2. Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen 28.11.2012 pöytäkirja. 3. Vainajan käyttö kirurgiseen koulutukseen minkälainen lupa tarvitaan? Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset tullaan keskittämään maassamme voimakkaasti. Tämän seurauksena ruumiinavauksia tehdään jatkossa Tampereella aikaisempaan nähden moninkertainen määrä. Toimintaa varten on jouduttu rakentamaan uudet tilat. Samassa yhteydessä on ajateltu järjestää vainajilla tehtävä opetustoiminta myös aikaisempaa paremmin. Tarkoituksena on ollut kouluttaa kirurgeja Pirkanmaan ulkopuoleltakin. Selviteltiin myös tuotekehitystoiminnan mahdollisuutta vainajia hyväksi käyttäen. Puhuttiin kirurgian koulutuskeskuksesta ITUsta (ITU = Implant Institute). Pirkanmaan hoitoeettinen neuvottelukunta käsitteli kirurgian koulutuskeskuksen suunnitelmaa kokouksessaan 9.9.2011. Kysymyksenä oli siinä vaiheessa muun muassa, onko eettisesti perusteltua jatkaa koulutuskeskuksen ja mahdollisen tuotekehitysyrityksen suunnittelua. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti tällöin suunnitelmaa tarpeellisena. Toimintaan tarvittaisiin kuitenkin Valviran lupa ja tässä yhteydessä ETENEn lausunto. Hoitoeettinen neuvottelukunta
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 2 (7) tulkitsi tällöin, että koulutustoiminta olisi osa oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, jonka vuoksi erillistä lupaa ei olisi tarvittu. ETENE käsitteli asiaa kokouksessaan 5.10.2012. ETENE piti toiminnan laajentamista koulutuksesta tuotekehitykseen eettisesti ongelmallisena. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmä ja sairaanhoitopiirin hallitus ovatkin luopuneet tuotekehityssuunnitelmasta. Samalla suunniteltu tuotekehitysyritys jätetään perustamatta. Sen sijaan on päätetty keskittyä kirurgian koulutustoimintaan. ETENEltä kysyttiin, miten vainajan elämänaikainen tahto voidaan parhaiten ottaa huomioon. ETENE piti tärkeänä, että vainajan elämänaikainen näkemys olisi hyvä olla selvillä, kun vainajan käyttöä koulutukseen harkitaan. Jos vainaja on testamentannut ruumiinsa lääketieteelle tai jos vainaja on elinaikanaan ilmaissut tahtonsa ruumiin käytöstä opetukseen osana hoitotahtoa, on asia silloin eettisesti selkeä. ETENE ei pitänyt riittävänä sitä, että vainajaa voitaisiin käyttää koulutukseen, jolleivät omaiset sitä erikseen kiellä. ETENE korosti myös sitä, että henkilön yleinen tutkimusmyönteisyys tai -kielteisyys sekä ajatukset ruumiin koskemattomuudesta jo elinaikana olisivat selvillä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmä on toivonut, että hoitoeettinen neuvottelukunta olisi mukana valmistelemassa sitä, millä tavalla vainajan elämänaikainen suostumus tai näkemys ruumiinsa käytöstä koulutukseen selvitetään. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja FinnMedi Oy ovat yhdessä Tampereen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valmistelemassa koulutuskeskusta. Hankkeen projektipäällikkönä on tammikuusta 2013 toiminut ortopedian erikoislääkäri Petri Sillanpää, joka kertoi valmistelun nykyvaiheesta. Sillanpään mukaan koulutuskeskuksella on selvä tarve. Se on tarpeellinen potilasturvallisuuden parantamiseksi. Sen avulla voidaan parantaa koulutusta Taysissa ja Tampereen yliopistossa. Koulutuskeskusta voitaisiin myös hyödyntää kirurgian alan erikoislääkäreiden täydennyskoulutuksessa. Koulutuskeskus tarjoaisi laadukkaat ja todellista toimintaa vastaavat puitteet koulutukselle. Pirkanmaan liitto on tehnyt päätöksen koulutuskeskuksen osarahoituksesta. Rakennus, johon koulutuskeskus sijoittuu, valmistuu kesän 2013 aikana. Nyt tärkeimpänä tehtävänä on viedä eteenpäin suunnittelua ETENEn antamien suuntaviivojen mukaisesti. On suunniteltu, että omaisilta kysyttäisiin lupa ruumiinavauksen yhteydessä tehtävään kirurgisen toimenpiteen harjoitteluun. Valviran lupamenettely edellyttää lisäksi, että on kuvattava toimenpide, johon lupa kysytään. Tehdään lisäksi selvitystyötä, miten elämänaikainen suostumus voitaisiin selvittää. Suostumuskaavakkeen mallista on tarkoitus pyytää ETENEn kannanotto. Selvitetään myös, miten suostumusmahdollisuus voitaisiin kirjata terveydenhuollon tavanomaisten käyntien yhteydessä potilaskertomukseen. Kirjaamiskäytännöistä on tarkoitus myös pyytää ETENEn kannanotto. Lisäksi koulutukseen osallistujien olisi allekirjoitettava vainajaa kunnioittavan kohtelun periaatteet -sitoumus. Kaupallinen yritys ei voisi omaehtoisesti kustantaa tai järjestää osallistujia koulutuskeskukseen. ETENE piti tiedottamista tärkeänä. Koulutuskeskuksen suunnittelusta kerrottiin joulukuussa 2012 lehdistölle. Aamulehti ja Mediuutiset julkaisi asiasta uu-
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 3 (7) tisen. Tiedottamista on tarkoitus jatkaa. Myös muihin sairaanhoitopiireihin tullaan kertomaan koulutuskeskuksen suunnittelun tilanteesta. Hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen alusti sitten vainajien käytöstä koulutukseen. Kudoslain mukaan lääketieteellisessä opetuksessa on tietyin ehdoin mahdollista käyttää vainajia ruumiinavausten yhteydessä sekä testamentattuja ruumiita. Tämä edellyttää Valviran lupaa. Kuitenkin, jos opetustoiminta haittaa kuolemansyyn selvittämistä, elin- tai kudossiirtoja tai jos poliisi sitä vastustaa, opetus ei ole mahdollista. Lisäksi vainajaa ei voi käyttää opetukseen, jos on syytä olettaa, että vainaja olisi eläessään vastustanut asiaa. Potilaslain mukaan potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos täysi-ikäinen ei pysty päättämään hoidostaan, tarvitaan potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista määrittelee hoitotahdon merkitsemisen. Jos potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle, tulee tästä tehdä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liittää niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Ylinen korosti, että vainajan ruumiin käyttö laajassa mitassa opetustarkoitukseen on erilainen tilanne kuin mihin kudoslaissa viitataan. Vainajan elämänaikainen hoitotahto olisi selkein tapa ilmaista asia ETENEnkin kannanoton mukaan. Juridisesti hoitotahto kuitenkin päättyy kuolemaan. Olisiko tämänlaatuinen kannanotto merkittävä potilasasiakirjoihin ja missä muodossa? Jotta hoitotahdossa otettaisiin kantaa ruumiin käyttöön opetukseen kuoleman jälkeen, se edellyttäisi laajaa tiedotusta ja keskustelua. Omaisten luvan kysyminen ei myöskään ole selkeä asia. Miten lupa kysytään ja ketkä tässä asiassa ovat omaisia? Ylisen mukaan sekä ETENEn linjaukset että myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen päätös edellyttävät, että vainajien käyttö suunnitellussa laajamittaisessa koulutustoiminnassa edellyttää vainajan elämänaikaisen tahdon tai omaisten suostumuksen selvittämistä. Nyt on suunniteltava, miten nämä selvitetään. On otettava huomioon se, että koulutuskäyttö ei saa viivästyttää vainajan luovutusta omaisille ja hautausta. Olisi myös selvitettävä, onko kysymyksessä hoitotahto vai muun tyyppinen testamentti. Lisäksi on selvitettävä, mihin tahto tai suostumus merkitään ja missä sitä säilytetään. FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola painotti, että kysymys on toiminnasta, jota jo tällä hetkellä tehdään, mutta nyt on tarkoitus tehdä se näkyväksi ja laadukkaaksi. Eskolan mukaan olisi epäeettistä olla käyttämättä tätä koulutusmahdollisuutta. Hoitoeettinen neuvottelukunta keskusteli asiasta laajalti. Olisi hyvä, jos voitaisiin vaikka pidemmällä aikavälillä kehittää menetelmä, jolla elämänaikainen tahto ruumiin käyttöön opetuksessa voitaisiin selvittää. Omainen joutuu vaikeaan tilanteeseen, jos hän joutuu ottamaan kantaa ruumiin käytöstä opetukseen. Katsottiin, että omaiselle pitää kertoa avoimesti, että harjoitellaan sitä ja sitä toimenpidettä eikä epämääräisesti, että käytetään opetukseen. Kaiken kaikkiaan neuvottelukunnan mukaan kirurgian koulutuskeskuksen suunnittelu on eettisesti vahvalla pohjalla. Tiedottaminen on tärkeää. Hoito-
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 4 (7) eettisen neuvottelukunnan näkemyksen mukaan valmistelua voidaan jatkaa suunnitellulta pohjalta. Hoitoeettinen neuvottelukunta voi myöhemmin ottaa kantaa suostumuksen hankintaan liittyviin asioihin ja lomakkeisiin. 4. Hoitotahdon kirjaaminen ja huomioon ottaminen hoidossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Edelleen potilaslain mukaan potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjoista (298/2009) on mainittu, että jos potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle, tästä tulee tehdä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liittää niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Potilasasiakirjoihin tulee lisäksi tehdä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys hänen tahtonsa noudattamisen vaikutuksista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilaskertomusohjeissa 27.9.2012 kohdassa 4.5. potilaan vakaan tahdon merkitseminen (hoitotahto) mainitaan, että jos potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle ja/tai kieltää elintensä luovutuksen, on siitä liitettävä potilaskertomukseen erillinen potilaan hoitotahdon ilmaiseva asiakirja ja/tai elinluovutuskielto. Potilaan hoitotahto (hoitotestamentti) tai elinluovutuskielto liitetään olemassa olevaan potilaskertomukseen. Mikäli potilaskertomusta ei ole, pyydetään potilasta säilyttämään ne itsellään ja toimittamaan sairaalaan ensikäyntinsä yhteydessä. Erikoisalan lehteen on tehtävä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys hänen hoitotahtonsa noudattamisen vaikutuksista. Hoitotahdon muuttaminen ja peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti. Muutosasiakirjat liitetään potilaskertomukseen hoitotahdon yhteyteen. Riskitietoihin merkitään lisäksi tieto siitä, minkä sairaalan potilaskertomukseen hoitotahto tai elinluovutuskielto on liitetty ja onko siihen jälkeenpäin tehty muutoksia. Useassa yhteydessä on kuitenkin tullut ilmi, että hoitotahtolomaketta ei ole löytynyt tai hoitotahtoa ei ole noudatettu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ollaan lisäksi siirtymässä paperittomaan potilaskertomukseen, mikä tuo hoitotahdon säilyttämiselle ja kirjaamiselle uuden haasteen. Asiantuntijalääkäri, lastentautien erikoislääkäri Asko Nieminen kertoi hoitotahdon kirjaamisesta paperittomaan potilaskertomukseen siirtymisen jälkeen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sähköisesti tallennetut potilaskertomukset toimivat alkuperäisinä ja virallisina kertomuksina 1.3.2013 lähtien. Osa potilaan hoitoon liittyvistä asiakirjoista säilyy kuitenkin paperimuodossa ja tämän vuoksi edelleenkin usein sähköisen potilaskertomuksen rinnalle tarvitaan potilaskertomuskansion papereita. Potilaan allekirjoittama hoitotahto voidaan skannata ja liittää sähköisesti potilaskertomukseen. Riskitietoihin tehdään merkintä hoitotahdosta ja siitä, että
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 5 (7) hoitotahto löytyy sähköisenä. Jos potilas peruuttaa tai muuttaa hoitotahtoaan, skannataan uusi hoitotahto ja päivitetään riskitietomerkintä. Riskitietoihin merkitään kohtaan muu riski tieto potilaan vakaan tahdon ilmaisusta tai hoitorajauksesta ja merkitään, minkä erikoisalan näkymään vakaa hoitotahto on kirjattu ja onko asiasta olemassa erillinen asiakirja sekä onko sitä jälkeenpäin muutettu. Nieminen kertoi lisäksi, että valtakunnalliseen KanTa-palveluun siirryttäessä potilaan tahdon ilmaukset ovat mukana heti ensivaiheessa. Näitä ovat elinluovutustahto ja hoitotahto. Tässä voisi olla mukana myös kannanotto kuoleman jälkeen ruumiin käytöstä opetukseen. KanTa-palveluun siirtymisen jälkeen hoitotahdon voi ilmaista terveydenhuollon toimintayksikössä tai myös omien tietojen katseluyhteyden kautta. Tällöin viimeisin versio tahdonilmaisuista on saatavissa KanTa-palvelusta sekä potilastietojärjestelmiin että omien tietojen katseluun. Hoitoeettisen neuvottelukunnan keskustelussa pidettiin hämäävänä sitä, että käytössä on useampia termejä. Hallintopäällikkö Vuokko Ylisen mukaan on syytä puhua hoitotahdosta. Hoitotestamentti-termi on vanhentunut. Kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin laitos edelleen käyttää hoitotestamentti-nimikettä. Neuvottelukunta piti tärkeänä, että hoitotahto tulisi esille jo ennen kuin ollaan saattohoidossa tai viimevaiheen hoidossa. Koetaan epävarmuutta, missä vaiheessa terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa olisi hyvä ottaa esille hoitotahto. Se pitää kuitenkin tehdä niin, että henkilön on mahdollista ilmaista oma henkilökohtainen näkemyksensä eikä siihen saa liittyä vähäistäkään painostuksen tunnetta tai taloudellisia näkökohtia. Neuvottelukunta piti hoitotahdon aktiivista käyttöä, kattavaa kirjaamista, esillä pitämistä ja noudattamista eettisesti keskeisen tärkeänä. Hoitotahto-asiaa olisi pidettävä esillä kansalaisille viestittäessä sekä myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksessa. 5. Omahoitajamalli Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoitotyön periaatteena on potilaan hyvä hoito. Potilaan hoidon suunnittelu ja toteutus sekä tiedon ja tuen antaminen perustuvat omahoitajamallilla toteutettavaan hoitotyöhön, jossa myös potilaan läheiset ovat potilaan suostumuksella ja halutessaan aktiivisesti mukana. Jokaisella potilaalla on oikeus omahoitajaan, joka yhdessä potilaan kanssa suunnittelee ja kirjaa hoitotyötä niin, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on yhteinen käsitys hoidon päämäärästä. Omahoitaja koordinoi ja toteuttaa potilaan hoitoa sekä laatii hoitopalautteen yhdessä potilaan kanssa hoitojakson päättyessä. Omahoitajamalli on osa yksilövastuista hoitotyötä. Hoitoeettiselle neuvottelukunnalle on tullut esitys omahoitajamallin käsittelemisestä eettiseltä kannalta. Viestin lähettäjä kertoi, että hänelle oli nimetty omahoitaja, mutta omahoitaja ei mitenkään osallistunut hänen hoitoonsa eikä potilaan näkökulmasta omahoitajakäytännöstä vaikuttanut olevan mitään hyötyä. Ilmoituksen tehnyt epäilikin, että omahoitaja nimetään ainoastaan sen vuoksi, että saadaan merkintä tilastoihin. Viestin lähettäjä piti tällaista käytäntöä epäeettisenä.
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 6 (7) Ylihoitaja, terveystieteiden tohtori Elina Mattila kertoi yksilövastuisesta hoitotyöstä ja omahoitajakäytännöstä tutkimustiedon valossa sekä tilanteesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Yksilövastuinen hoitotyö ja omahoitajuus on toisaalta tapa organisoida työtä hoitajien kesken. Potilaalle nimetään hoidon alussa omahoitaja, jolla on koko potilaan hoitojakson ajan kokonaisvastuu potilaan hoidon koordinoinnista. Toisaalta kysymyksessä on myös hoidon filosofinen lähtökohta, jolloin korostuvat keskeiset hoitotyön arvosidonnaiset periaatteet kuten potilaskeskeisyys, hoidon jatkuvuus, kattavuus ja hoidon ja hoitotyön koordinointi. Omahoitajuuden ohella on tärkeää, että potilaan hoidosta vastaava lääkäri on selvillä. Omahoitajamallissa, jos omahoitaja on nimetty ennen potilaan tuloa, hoitaja pystyy tutustumaan tulevan potilaan asioihin ennakolta. Samoin potilas on tietoinen hoitoon tullessaan mahdollisuudesta omahoitajaan. Osastonhoitaja vastaa omahoitajan valinnasta. Omahoitaja vastaanottaa potilaan, kertoo omahoitajuudesta ja sen merkityksestä hoitojaksolla. Hän sopii potilaan kanssa omahoitajuudesta ja kirjaa sen sähköiseen potilaskertomukseen. Hän laatii tai täydentää hoitotyön suunnitelman yhdessä potilaan kanssa. Hän ylläpitää hoitosuunnitelmaa ja tekee siihen tarvittavat muutokset. Omahoitaja kertoo näkemyksensä potilaan jatkohoidosta keskusteltuaan potilaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Hän sitten organisoi jatkohoitoa omalta osaltaan suunnitelman mukaan. Omahoitaja arvioi yhdessä potilaan ja läheisten kanssa hoitoa ja hoidon tavoitteiden saavuttamista. Hoitaja arvioi toimintaansa omahoitajana. Osastonhoitaja sitten keskustelee omahoitajan kanssa kehittymisestä omahoitajana. Mattila kertoi sitten tutkimustiedon perusteella omahoitajuuden kannattavuudesta. Potilaan näkökulmasta omahoitajuus lisää hoidon yksilöllisyyttä ja turvallisuuden tunteita. Se myös edistää potilaan osallistumista hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Samaten omahoitajuus lisää potilasta koskevan tiedon tarkkuutta ja oikeellisuutta sekä potilaan kokemuksia tuen ja tiedon saamisesta. Lisäksi on todettu, että omahoitajakäytäntö vähentää infektioiden esiintyvyyttä ja lääkkeiden tarvetta, lisää äitien imetysvalmiuksia ja imetyksen kestoa sekä ylipäätänsä potilaan tyytyväisyyttä hoitajien kommunikaatiota kohtaan. Hoitajan näkökulmasta omahoitajuus lisää hoitajan kokemaa autonomiaa työssään sekä lisää hoitajan valmiuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä. Myös hoitajan työtyytyväisyys paranee. Omahoitajakäytäntö selkeyttää työn organisointia ja poistaa hoitajien päällekkäistä työskentelyä, tukee hoitajan ammatillista kasvua sekä lisää hoitajan pysyvyyttä työyhteisössä. Yksilövastuisesti työskentelevän hoitajan on myös todettu käyttävän enemmän aikaa potilaiden ja kollegoiden kanssa keskustelemiseen kuin muilla toimintamalleilla työskentelevien hoitajien. Omahoitajuus ei kuitenkaan toteudu kaikkien kohdalla. Potilaalle tehtyjen kyselyjen mukaan 40 45 % tiesi, että heillä oli omahoitaja hoidon aikana. Kuitenkin potilaat, joilla oli omahoitaja, olivat tyytyväisiä omahoitajan toimintaan erityisesti tiedonsaannin, ohjauksen ja neuvonnan, hoitoa koskevien mielipiteiden huomioinnin ja hoidon suunnittelun osalta. Hoidosta vastaava lääkäri oli selvillä 50 60 %:lla potilaista.
Toimialue 1/HO/sk 15.4.2013 7 (7) Miksi omahoitajuus ei sitten toteudu? Ylihoitaja Mattilan mukaan hoitajat toimivat pitkälle vuorokohtaisen omahoitajuuden mukaan. Tällöin potilaan hoidosta puuttuu kokonaiskoordinaatio ja pitkäjänteisyys. Hoitajat voivat kokea olevansa omahoitajia, mutta potilas ei ole siitä tietoinen. Esteenä voivat olla myös ammattitaidon puute, asenteet, resurssitekijät ja yksikön kulttuuri. Omahoitajuutta on tarkoitus kehittää tutkimusta tekemällä ja tutkimustiedon käyttämisellä. Koulutuksella on siinä tärkeä osansa. Omahoitajan ja vastuulääkärin merkitseminen potilaskertomukseen parantaisi tilannetta. Hoitoeettinen neuvottelukunta totesi keskustelussaan, että omahoitajakäytäntöä ja yksilövastuista hoitotyötä olisi edistettävä mahdollisuuksien mukaan. Samoin on välttämätöntä, että potilas tietää, kuka lääkäri potilaan hoidosta vastaa. Potilaalle voitaisiin antaa hoitoon tullessa kortti tai lomake, johon omahoitaja ja omalääkäri on merkitty. Omahoitajakäytännön toteutumista pitää seurata, kuten myös sitä, miten hoidosta vastaava lääkäri on tiedossa. Omahoitajan ja hoidosta vastaavan lääkärin tietäminen on tärkeää myös omaisille. 6. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Palkinto on myönnetty vuosittain. Palkinnosta on tiedotettu aikaisempien vuosien käytännön mukaan potilas- ja kansanterveysjärjestöille, terveydenhuollon laitoksille ja muille terveydenhuoltoa lähellä oleville tahoille. Lisäksi palkinnosta on ilmoitettu Aamulehdessä. Ehdotuksia palkinnon saajasta on pyydetty 5.4.2013 mennessä. Hoitoeettinen neuvottelukunta tekee seuraavassa kokouksessa ehdotuksen palkinnon saajasta. 7. Tiedotettavat asiat 8. Seuraava kokous Todettiin, että kirurgisen koulutuskeskuksen osalta viestintäsuunnitelma on olemassa ja sen mukaan on hyvä toimia. Hoitotahdosta on hyvä viestiä sopivalla tavalla sekä Pirkanmaan väestölle että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Seuraava hoitoeettisen neuvottelukunnan kokous on 7.5.2013 klo 9 12. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.45. Juha Pihkala puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri