Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk (5) Kehitysvammahuollon Tukikeskus, Pitkäniementie 11, rak krs

Transkriptio

1 Toimialue 1/HO/sk (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo Paikka Kehitysvammahuollon Tukikeskus, Pitkäniementie 11, rak krs Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala Pirkanmaan shp hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Pirkanmaan shp:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Vs. hallintoylihoitaja Elina Mattila Asiantuntijaylilääkäri Rainer Zeitlin Lääkintöneuvos Heikki Oksa sihteeri Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen kutsuttuna Vastuualuejohtaja Vuokko Sivula, Tays, toimialue 6 asia 3 Palveluesimies Tarja Saranpää, Tays, toimialue 6 asia 3 Toimialuejohtaja, ylilääkäri Klaus Lehtinen, Tays, toimialue 5 asia 4 Toimistosihteeri Sirpa Kivinen, Tays, toimialue 1 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Kehitysvammahuollon tilanne Pirkanmaalla Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Hoitoeettinen neuvottelukunta on käsitellyt useassa yhteydessä kehitysvammahuoltoa. Neuvottelukunta kävi vuonna 2005 tutustumassa Ylisen keskuslaitoksen tiloihin. Neuvottelukunta oli silloin huolestunut tilojen epätarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Kehitysvammahuollon järjestelyjä on sen jälkeen käsitelty hoitoeettisessä neuvottelukunnassa vuosina 2007 ja Vuonna 2010 esillä oli suunnitelma, jonka mukaan Pitkäniemen alueelle rakennettaisiin tilat vaativimmalle kehitysvammahuollolle. Vähemmän vaativan kehitysvammahuollon osalta kunnat olivat halukkaita liittämään sen omaan toimintaansa.

2 Toimialue 1/HO/sk (5) 4. Psykiatrisen hoidon järjestelyt Pirkanmaalla Pitkäniemen alueelle on nyt valmistunut uudet tilat vaativalle kehitysvammahuollolle. Hoitoeettisen neuvottelukunnan jäsenet kävivät tutustumassa uusiin tiloihin vastuualuejohtaja Vuokko Sivulan ja palveluesimies Tarja Saranpään opastamina. Vastuualuejohtaja Vuokko Sivula kertoi kehitysvammahuollon nykytilanteesta ja suunnitellusta palvelurakennemuutoksesta Pirkanmaalla. Pitkäniemen alueelle on rakennettu kehitysvammahuollon tarpeisiin kokonaan uusia rakennuksia ja on osittain muutettu joidenkin tilojen käyttötarkoitusta. Kaikkiaan toimintaa on nyt Pitkäniemen alueella viidessä rakennuksessa. Pitkäniemen alueelle on rakentunut kehitysvammahuollon tukikeskus, jossa on yhteensä 80 asiakaspaikkaa. Tukikeskus sisältää psykososiaalisen kuntoutusyksikön, autismikuntoutusyksikön, nuorten kuntoutusyksikön, lasten kuntoutusyksikön, tutkimusyksikön, hoivayksikön, toiminnallisen kuntoutuksen, tukikeskuksen asiantuntijapalvelut sekä Nokian kaupungin ylläpitämän erityiskoulun. Ylisen alueella on edelleen kaksi osastoa toiminnassa ja siellä on noin 40 asiakasta. Ylisen alueen kehitysvammahuoltotoiminnan on tarkoitus loppua vuoden 2016 loppuun mennessä. Taysin toimialue 6:n (kehitysvammahuolto) henkilökuntaa on yhteensä 304. Lääkäreitä on 6 ja hoitohenkilöstöä 277. Kaiken kaikkiaan kehitysvammaisten asiakkaiden laitoshoidon määrät ovat Pirkanmaalla, kuten useimmilla alueilla maassamme, vähentyneet nopeasti. Samalla autetun, tuetun ja ohjatun asumisen mahdollisuudet ovat kunnissa ratkaisevasti parantuneet. Taysin toimialue 6:n ja kuntien välinen yhteistyö on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt. Erityisesti on kehitetty jalkautuvia palveluita, jolloin kehitysvammahuollon työntekijät menevät asiakkaan omaan toimintaympäristöön. Vastuualuejohtaja Sivula esitteli sitten kehitysvammahuollon toimialueen strategiakarttaa. Siinä asiakas on kuvattu oman elämänsä päämiehenä ja työntekijät osaavina kumppaneina. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa pidettiin kehitysvammahuollossa tapahtunutta kehitystä erinomaisen hyvänä ja hoitoeettisen neuvottelukunnan aiempien näkemysten mukaisena. Uudet tilat vaikuttivat tarkoituksenmukaisilta ja toimivilta. Neuvottelukunta oli myös tyytyväinen Taysin toimialue 6:n ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Myös jalkautuva toiminta sai kiitosta. Neuvottelukunta piti tärkeänä, että kunnat huolehtisivat asumispalveluiden riittävyydestä. On tiedossa, että esimerkiksi Tampereella olisi noin 200 iäkkäiden vanhempien hoidossa olevaa kehitysvammaista, jotka lähiaikoina tarvitsisivat asumisratkaisun. Pidettiin myös tärkeänä, että kehitysvammahuollon tarpeita ei unohdeta siinä vaiheessa, kun sote-uudistus toteutuu. Psykiatrisessa hoidossa on tehty Pirkanmaalla, kuten myös valtakunnallisesti, huomattavia rakenteellisia uudistuksia parin viime vuosikymmenen aikana. Sairaalapaikkoja on vähennetty ja hoitoa on muutettu entistä enemmän avohoidossa tapahtuvaksi. Hoitoeettinen neuvottelukunta on käsitellyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulevaisuus -hanketta Neuvottelukunta piti silloin tärkeänä, etteivät potilaat joutuisi hoitokäytäntöjä muutet-

3 Toimialue 1/HO/sk (5) taessa heitteille eikä omaisten vastuu tulisi kohtuuttoman suureksi. Neuvottelukunta myös tällöin korosti, että kun sairaalapaikkoja vähennetään, on oltava avohoidossa riittävät hoitomahdollisuudet. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on kevään 2015 aikana tehty selvitystyötä aikuispsykiatrian uudelleenjärjestelyistä. Selvitystyön väliraportin perusteella sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että Kaivannon sairaalan toiminta päättyisi Samassa yhteydessä aikuispsykiatriset sairaansijat vähenevät. Toimialuejohtaja, ylilääkäri Klaus Lehtinen kertoi psykiatrian kokonaissuunnitelman valmistelusta sekä potilashoidon järjestelyistä. Lehtisen mukaan psykiatristen potilaiden hoito joutui 1990-luvun laman yhteydessä vaikeuksiin määrärahojen voimakkaan supistamisen vuoksi. Psykiatrian budjetista leikkaantui noin 30 prosenttia tässä yhteydessä. Tällöin oli suunniteltu, että laitospaikkojen vähentämiseen liittyisi avohoidon lisääminen. Avohoidon kehittäminen jäi kuitenkin suurelta osin tekemättä. Psykiatriset potilaat ovat sairastuessaan yleensä nuoria ja huonosta hoidosta koituu näin tilanteen kroonistumisen ja työkyvyttömyyden seurauksena korkeat kustannukset. Maailman terveysjärjestön mukaan psykiatriset sairaudet ovat suurin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2014 voimaan tullut päivystysasetus edellytti, että akuuttipsykiatrisia potilaita hoitavassa sairaalassa tulisi olla päivystävä lääkäri paikalla työpaikkapäivystyksessä välittömässä valmiudessa. Kaivannon sairaalassa tämä ei ole toteutunut. Lisäksi kuntien kanssa käydyssä palvelusopimusneuvottelussa erityisesti Kaivannon sairaalan tilaus supistui voimakkaasti. Projektiylilääkäri Hanna-Mari Alasen johdolla onkin tehty selvitystyötä psykiatrisen sairaalahoidon järjestelyistä. Tässä selvitystyössä nousi esiin mahdollisuus sulkea noin sata aikuispsykiatrista sairaansijaa lähivuosina. Lisäksi yhdessä kuntien kanssa on suunnitteilla mielenterveysavopalvelujen voimakas kehittäminen. Lehtisen mukaan psykiatrisessa hoidossa sairaalahoidot ovat jo voimakkaasti lyhentyneet. Tämä on ollut mahdollista sen vuoksi, että kotiuttamistyöryhmä on pohjustanut avohoitoon siirtymistä. Psykiatriset pitkäaikaispotilaat on myös saatu sijoitettua, suurin osa avohoitoon. Kunnat ovatkin lisänneet avohoitoon henkilöstöä, tosin vaihtelua on kunnittain. Viime kesänä Pitkäniemen osastoilla oli ollut väkivaltatapahtumia kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Myös erityisen vaativia potilaita on ollut kaksi kertaa aikaisempaa enemmän Pitkäniemen akuuttiosastoilla. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa todettiin, että psykiatristen sairaansijojen määrän väheneminen on jatkunut vauhdikkaasti. Muutos on myönteinen, jos psykiatrinen avohoito on riittävästi resursoitu. Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan psykiatrisen avohoidon mahdollisuudet eivät vielä ole riittävällä tasolla. On myös tärkeää, että koko hoito- ja kuntoutuskokonaisuuden kattava hoitosuunnitelma tehdään niin, että se on laadittu paitsi potilaan, myös hänen perheensä ja muiden läheistensä kanssa yhdessä. Avohoidon lisääminen ei saa lisätä omaisten kuormaa kohtuuttomasti. Nähtiin myös tärkeäksi, että psykiatrinen avohoito jalkautuisi mahdollisimman paljon potilaan luo. Tällöin olisi aikaisempaan nähden paremmat mahdollisuudet perehtyä potilaan elämän olosuhteisiin.

4 Toimialue 1/HO/sk (5) Hoitoeettinen neuvottelukunta piti myös tärkeänä sitä, että erityisesti nuorten psykiatristen potilaiden hoitoon voitaisiin keskittää voimavaroja. Myös potilasja omaisjärjestöjen apua on syytä käyttää nykyistä enemmän. 5. Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategian valmistelu Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistynyt Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategian valmistelutyö. Valmistelua on tehty sairaanhoitopiirin johtoryhmässä, hallituksen suunnittelukokouksissa sekä on järjestetty yhteistyötahojen kuulemistilaisuuksia. Erikoissairaanhoidon strategia tulisi voimaan vuonna 2016 ja ulottuisi vuoteen 2025 saakka. Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen alusti erikoissairaanhoidon strategian valmistelutyöstä. Hän korosti, että kysymyksessä ei ole sairaanhoitopiirin strategia, vaan laajempi, koko erikoissairaanhoitoa käsittelevä. Mukana olisivat Tays, Valkeakosken aluesairaala, Vammalan aluesairaala ja Hatanpään sairaala. Jokilaakson sairaala ei ole mukana strategian valmistelussa. Erikoissairaanhoidon strategia koskisi myös perusterveydenhuollolle annettavia konsultaatioita. Eettisen perustan kuvaus ei muuttuisi eli jatkossakin sen muodostaisivat hyvä hoito, ihmisen kunnioittaminen, osaamisen arvostaminen ja vastuullisuus. Tavoitetila 2025 on tässä vaiheessa seuraavan muotoinen: Olemme arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja, kansallisesti kilpailukykyisin ja kansainvälisesti tunnettu sairaala sekä hyvän hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen edelläkävijä. Perustehtävä olisi tuottaa terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä erikoissairaanhoidon palveluita sekä vaativaa erikoissairaanhoitoa. Strategiset tavoitteet on otsikoitu seuraavasti: 1) Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito 2) Kansallisesti vaikuttavinta ja kustannustehokkainta erikoissairaanhoitoa yhteistyössä kumppaneiden kanssa 3) Erinomainen osaavien ihmisten yhteisö kehittyä ja onnistua 4) Yliopistoyhteistyöhön perustuva kansainvälinen tunnettuus valituilla tieteellisen tutkimuksen alueilla ja edelläkävijyys opetuksessa sekä täydennyskoulutuksessa 5) Ammattimaisesti johdettu markkinaosuuttaan kasvattava palveluntuottaja, esimerkiksi julkisomisteinen yhtiö. Yhtiöittämisvaihtoehdosta on tehty esiselvitystä. Myöhemmin päätetään, lähdetäänkö sitä selvittämään eteenpäin. Yhtiöittäminen voisi tarkoittaa julkisesti omistetun ja ohjatun erikoissairaanhoidon turvaamista jatkossakin. Yhtiöittäminen mahdollistaisi erikoissairaanhoidon yksiköiden keskittymisen erikoissairaanhoidon tuottajan rooliin. Yhtiömuotoisesta toiminnasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on myös saatu hyviä kokemuksia. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa todettiin, että soteuudistuksen yksityiskohtien ollessa vielä auki on hankala arvioida erikoissairaanhoidon strategiaa. Valmisteltu strategia ei sinänsä ole ristiriidassa soteuudistuksen kanssa. Neuvottelukunta piti erikoissairaanhoidon strategian pe-

5 Toimialue 1/HO/sk (5) 6. Hoitoeettisen seminaarin järjestäminen 7. Seuraava kokous riaatteita hyvinä eikä havainnut strategialuonnoksessa mitään eettiseltä kannalta moitittavaa. Hoitoeettinen neuvottelukunta on järjestänyt etiikkaa käsittelevän seminaarin vuosittain. Seuraava seminaari voisi olla keväällä Neuvottelukunta keskusteli mahdollisista seminaarin aihealueista ja päätyi siihen, että seminaarin teema voisi liittyä pakolaisiin. Puheenjohtaja ja sihteeri voisivat valmistella seminaarin ohjelmaa seuraavaan neuvottelukunnan kokoukseen. Seuraavan hoitoeettisen neuvottelukunnan kokous on tiistaina klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Juha Pihkala puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri