Toimintakertomus 200 Täysillä mukana. Tule rohkeasti vaan, yhdessä onnistutaan!
Sisältö 1 Johtajan katsaus 1 Johtajan katsaus 3 2 Erityisen tärkeille henkilöille 4 3 Luovi toimii 6 4 Luovin eurot 7 5 Ammatillinen peruskoulutus 6 Ammatillinen aikuiskoulutus 1 7 VapaAn sivistystyön koulutus 21 LUOVI Kehittämis- ja palvelukeskuksena 22 9 PROJEKTItoiminta 23 10 Oppimisympäristöt palvelujen tuottajina 27 11 Kansainvälinen yhteistyö 29 Vuosi 200 oli ensimmäinen kokonainen Luovi-vuosi. Nuori Luovi jatkoi askeliaan toimintakäytänteiden kehittämisen ja yhtenäistämisen tiellä. Luovissa opeteltiin olemaan yhtä taloa. Henkilöstön mielipidettä Luovista mitattiin henkilöstökyselyssä huhtikuussa ja ilahduttavasti tuloksien valossa luovilaiset olivat tyytyväisiä sekä yhdistymiseen että Luovin valitsemaan suuntaan. Kehittämiskohteitakin löytyi ymmärrettävästi vielä esimerkiksi arjen toimintakäytänteiden yhtenäistämisessä. Jo Luovin alkutaipaleella ovat muutokset ammatillisen erityisopetuksen kentällä jatkuneet. Valtio ilmoitti vuoden 2007 puolella aikeistaan siirtää omat ammatilliset erityisoppilaitoksensa yksityisille koulutuksenjärjestäjille. Näissä neuvotteluissa Luovin kumppaniksi valikoitui Alavuden erityisammattikoulu. Neuvottelut saatiin päätökseen kesäkuussa 200, jolloin Opetusministeriö ilmoitti Alavuden erityisammattikoulun yhdistyvän Heliin kuuluvaan Ammattiopisto Luoviin vuoden 2009 alusta lähtien. Samassa yhteydessä ministeriö myönsi Luoville 70 uutta opiskelijapaikkaa, jotka sijoitimme koulutustarpeet ennakoiden eri puolille Suomea. Yhdistymisen valmisteluihin kului syksy, mutta onnelliseen lopputulokseen päästiin vuodenvaihteessa. Luovi sai miltei sata uutta osaajaa. Toimintamme laajentuminen merkitsi myös rakenteellisia muutoksia. Jo Luovin alkuvaiheessa oli selvää, että siihen vaiheeseen luotua alueellista organisaatiomallia olisi tarvetta muuttaa entistä vahvemmin valtakunnallisuutta ja yhtenäisten käytänteiden syntyä edistävään suuntaan. Muutos toteutettiin lokakuussa, jolloin Luovin Suomi-karttaan piirrettiin jo seuraavan vuoden 27 paikkakuntaa. Yhtenäinen, yli 00 ammattilaisen Luovi-Suomi jaettiin vastuualueittain kahteen osaan, Luovi Pohjoiseen ja Luovi Eteläiseen, joista kummallekin nimettiin oma aluejohtaja. Luovin seitsemää yksikköä johtavat yksikönjohtajat ja kymmenet toimipisteet ovat kolmen toimipistejohtajan alaisuudessa. Strategiatyötä jatkoi paitsi johtoryhmä, myös koko Luovin väki. Syksyn henkilöstön kehittämispäivillä pureuduttiin Luovin mission ja vision ytimeen ja mietittiin Luovin arvojen näkymistä ja toteutumista jokaisen työntekijän arjessa. Näiden perusteella tuotettiin loppuvuodesta Luovin matkaopas, joka on jokaisen luovilaisen käsikirja. Luovin missio on tarjota tasavertaisia oppimismahdollisuuksia ja yksiköllisiä reittejä työelämään ja hyvään elämisen laatuun. Luovin edellisvuonna lanseeraamaa Suomi tarvitsee kaikki kädet -teemaa jatkettiin TV- ja lehtikampanjoiden sekä erilaisten tilaisuuksien ja kirjallisten kannanottojen muodossa. Suomen sukeltaessa muun maailman mukana kohti taantumaa, on yhä tärkeämpää huolehtia niistä maassamme olevista kymmenistätuhansista vajaakuntoisista työttömistä, joiden työllistyminen on jo ennestäänkin vaikeaa. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee myös nämä kädet palvelukseensa. Meistä jokaisella ammatillisen erityisopetuksen haastavalla kentällä työskentelevällä on oma erityinen tehtävämme. Luovin matka kohti visiotaan osaavimmaksi ja arvostetuimmaksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten koulutuksen valtakunnalliseksi toteuttajaksi, asiantuntijaksi ja yhteistyökumppaniksi jatkuu. Olettehan mukana matkassa! Jussi Kemppainen, johtaja 2 3
2 Erityisen tärkeille henkilöille Ammatillisen erityisopetuksen järjestäjänä Luovi uskoo, että jokainen on erityinen ja ansaitsee tulla kohdelluksi sellaisena. Luovin lähtökohtana on, että jokaiselle opiskelijalle annetaan mahdollisuus kykyjensä mukaiseen ammatilliseen koulutukseen. Luovin kaikki opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Tuen tarvetta aiheuttavat mm. kehityksen viivästymä tai sosiaaliset tai mielenterveydelliset ongelmat. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös elinkeinoelämän sekä muun toimintaympäristön vaatimukset. Luovissa katsotaan eteenpäin yhdessä opiskelijan kanssa esimerkiksi paneutumalla huolella yhteistyöhön työssäoppimispaikkojen suuntaan. Tuki jatkuu tarvittaessa aina opiskelijan työelämään sijoittumiseen saakka. Kaikessa oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyvässä pyritään siihen, että opiskelija ottaa omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan vastuuta itsestään ja omista tekemisistään ja tulee kohdelluksi omana erityislaatuisena itsenään. Luovissa jokaisen oppijan ja yksilön erityislaatuisuuteen uskominen kantaa opiskeluaikoja pitemmälle. Päämääränä on tarjota mielekästä ja kunkin omien tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta mutta ennen muuta antaa eväitä tulevaisuutta varten. Luovi-todistuksia jaettiin jo vuonna 2007 loppuvuodesta opintonsa päättäneille, mutta ensimmäinen isompi Luovi-erä valmistui toukokuussa 200. Luovina kohti tavoitteita Strategiatyö jatkui Luovissa kriittisten menestystekijöiden ja avaintavoitteiden määrittelyllä. Elo-syyskuussa pidetyillä henkilöstön kehittämispäivillä pohdittiin kahdessa erässä koko Luovin voimin mission, vision ja arvojen toteutumista luovilaisten päivittäisessä arjen aherruksessa. Samassa yhteydessä pureuduttiin myös yhteisöllisyyden ja yhtenäisten käytäntöjen Luovi-maailmaan. Henkilöstöpäivien tulokset sekä seuraavan vuoden avaintavoitteet kerättiin Luovin matkaoppaaksi, joka toimii jokaisen luovilaisen strategiakäsikirjana. Henkilöstön mielipidettä Luovista ja sen toiminnasta mitattiin henkilöstökyselyllä huhtikuussa. Kyselyyn vastasi peräti 76 prosenttia luovilaisista. Sen tuloksissa erityisiksi vahvuuksiksi nousivat yhteinen näkemys tulevaisuuden kuvasta ja kykymme hallita muutoksia. Lisäksi yhdistyminen koettiin positiiviseksi ja hyvin onnistuneeksi asiaksi. Kehittämiskohteita löytyi käytänteiden yhtenäistämisestä sekä yksiköiden välisestä ja sisäisestä yhteistyöstä. Missio Ammattiopisto Luovi tarjoaa tasavertaisia oppimismahdollisuuksia sekä yksilöllisiä reittejä työelämään ja hyvään elämisen laatuun. Visio Ammattiopisto Luovi on osaavin ja arvostetuin erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten koulutuksen valtakunnallinen toteuttaja, asiantuntija ja yhteistyökumppani. Luovin arvot Luovin arvoiksi nimettiin elokuun kehittämispäivillä henkilöstöltä saadun palautteen perusteella vuosi aikaisemmin esille nostetut toimintaa kuvaavat määreet. L = luovuus U = uudistajuus O = osaaminen V = välittäminen I = ilo Luovin toiminnan taustalla ovat myös Helin arvot yhteisöllisyys, tasavertaisuus sekä kestävä kehitys. Luovi on osa Hengitysliitto Heliä. Luovi organisaationa Luovin syntyvaiheessa 1..2007 luotu organisaatio muuttui lokakuussa 200 uuden mittakaavan edellyttämiin rakenteisiin. Luovin ammatillinen peruskoulutus jakaantui maantieteellisestä kahteen vastuualueeseen, Luovi Pohjoiseen ja Luovi Eteläiseen, joista molemmilla on oma aluejohtajansa. Luovin 7 yksikköä johtaa yksikönjohtajat ja 20 toimipistettä kolme toimipistejohtajaa. Elokuussa Luovin valtakunnallisista palveluista muodostettiin hallintoyksikkö, johon kuuluvat aluejohtajat, aikuiskoulutusjohtaja, talous- ja henkilöstöhallinto, viestintä, tietohallinto, kehittämistoiminta, kansainvälinen toiminta sekä vuoden lopusta lähtien myös ravintola- ja kokouspalvelut. Kiinteistönhuolto, siivous ja kiinteistöjen elinkaarenhallinta kytkeytyy hallintoyksikköön kiinteistöpäällikön kautta, jonka rekrytointi aloitettiin vuoden lopussa. Luovin johtoryhmään kuuluivat johtaja, kehitysjohtaja, hallintojohtaja, aluejohtajat, aikuiskoulutusjohtaja sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi johdon sihteeri. Luovin johtoryhmän lisäksi Luovissa toimivat peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen johtoryhmät. Luovin väki Luovissa työskenteli vuoden lopussa yli 700 henkilöä ja luku nousi heti vuoden vaihtumisen jälkeen Alavuden yhdistymisen myötä yli 00 luovilaiseen. Henkilöstöstä kaksi kolmannesta työskenteli opetustehtävissä sekä opetuksen tukitehtävissä. Henkilöstön vaativuusluokittelut toteutettiin ja nimikkeitten yhtenäistäminen aloitettiin. Vuoden aikana rekrytoitiin lukuisa määrä ohjaajia eri puolelle Suomea. Yli 00 työntekijän Luovi tarvitsi uusia voimavaroja myös kehittämistyön johtamiseen sekä henkilöstöasioiden koordinointiin. Kehitysjohtaja Anne Tornberg aloitti työsarkansa strategiatyön koordinoijana sekä kehittämistyön johtajana elokuussa ja vuoden lopussa aloitettiin henkilöstöpäällikön rekrytointi. Hallintojohtajaksi nimitettiin Arto Ilola, talouspäälliköksi Vesa Oinonen ja hankintapäälliköksi Markku Liukkonen. Luoviin perustettiin myös uusi koulutuspoliittisen asiantuntijan tehtävä, johon siirtyi pitkään Helsingin yksikköä johtanut Hilkka Mattila. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Luovissa tehtiin useita nimityksiä. Luovi Pohjoisen aluejohtajaksi nimettiin Hannu Koivula ja Luovi Eteläisen aluejohtajaksi Alavuden erityisammattikoulun johtajana toiminut Tarja Mänty. Yksikönjohtajina jatkoivat Juhani Paakkola (Ylitornio), Tuomo Valkama (Liminka) ja Tarja Jalkanen (Muhos). Uusina aloittivat Leena Pekkanen (Alavus), Timo Huurinainen (Liperi), Jari Keisu (ts. Oulu) sekä Kaisa Honkala (ts. Helsinki). Toimipistejohtajiksi nimitettiin Raili Tervonen-Rossi (Luovi Pohjoinen) sekä Riitta Sissala ja Minna Lemmetyinen (Luovi Eteläinen). Vuoden loppupuolella nimitettiin opiskelija-asiain päälliköksi Riina Karvonen sekä uusiksi koulutuspäälliköiksi Tarja Linna ja Pertti Kuha (Muhoksen yksikkö) sekä Kaisa Turunen ja Jarmo Pasanen (Liperin yksikkö). Toimipistepäälliköiksi nimitettiin Terhi Suutari (Ulvila), Anja Pyyhtiä-Hinkkanen (ts. Joutseno) sekä Tiina Pirinen (ts. Tohmajärvi). Hengitysliitto Heliin kuuluva Luovi toimi vuonna 200 ammatillisen erityisopetuksen toteuttajana ja kehittäjänä 1 paikkakunnalla ympäri maan. Luovissa opiskeli 1220 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa. Lisäksi noin 2000 opiskelijaa osallistui aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön tarjoamaan koulutukseen. 4 5
3 Luovi toimii 4 Luovin eurot Verkostoituminen ja yhteistyö Luovi uskoo yhteistyön voimaan. Yhteistyötä jatkettiin monilla paikkakunnilla ja monin eri tavoin yleisen puolen ammatillisten oppilaitosten sekä viranomaistahojen kanssa. Lisäksi Luovilla oli monia kumppaneita projektityön kautta ja ammattiopisto oli jäsenenä useissa asiantuntijaverkostoissa. Luovi oli mukana esimerkiksi lasten ja nuorten neuropsykiatrisen verkostossa, koulutuksen järjestäjien yhdistyksen asiantuntijaverkostoissa sekä ammatillisten erityisoppilaitosten laatuverkostossa. Yhteistyötä tehtiin myös Taitaja2009 sekä Taitaja2010 -kisojen organisaatioiden kanssa sekä ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaverkostossa ja kansainvälistymisen verkostossa. Työryhmät käyntiin Opetuksen kehittämistyö ja opetussuunnitelmien uudistaminen lähti käyntiin tiukalla tahdilla. Asiaa koordinoimaan nimettiin projektipäällikkö Pirjo Ruha, jonka vetämänä aloitti 12 OPS-työryhmää. Opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistyöhön osallistui noin 10 luovilaista. Vuosi oli myös ahkeran tutustumisen aikaa. Valtakunnalliset työryhmät sekä muihin yksiköihin ja toimipisteisiin tutustuminen kuljetti luovilaisia ahkerasti ympäri laajaa Suomen maata. Korjaaminen jatkui Vuoden aikana toteutettiin ja käynnistettiin merkittäviä rakennus- ja peruskorjaushankkeita Oulussa ja Liperissä. Oulun puukasarmialueella aloitettiin huoltomakasiinirakennuksen rakentaminen, johon saadaan alueella tarvittavat lisäväestönsuojatilat sekä kiinteistönhoidon tilat. Samaan aikaan jatkettiin myös alueen peruskorjausta H19-rakennuksen muutoksella toimistotiloiksi. Nahkatehtaankadulla toteutettiin kesällä Asuntola Oppimestarin julkisivuremontti. Liperissä saatiin kesällä päätökseen edellisenä vuonna aloitettu opetustilojen peruskorjaushanke. Sen valmistuttua käynnistettiin entisen hallinto- ja opetustilarakennuksen kunnostaminen opetus- ja työtiloiksi sekä henkilöstön ja opiskelijoiden sosiaalitiloiksi. Vipinää viestintään Luovin ensimmäinen henkilöstölehti Vipinä! kolahti luovilaisten kotipostilaatikkoihin joulukuussa. Jatkossa lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sen tavoitteena on kertoa luovilaisille omasta toiminnastamme, arjen aikaansaannoksistamme ja tavoitteistamme. Tiedonsiirto Luovi-tasoiseksi Luovin henkilöstöintran kehittämistyötä jatkettiin ja Heli-tasoisen verkkohankkeen ensimmäinen osa saatiin päätökseen. Organisaatioiden yhdistymiset vaikuttivat osaltaan myös tietohallinnon työsarkaan. Loppuvuoden aikana liitettiin Alavuden erityisammattikoulun toimipisteet Luovin tietoverkkoon. Rakentamis- ja käyttöönottotyötä tehtiin toiminnan laajentuessa uusille paikkakunnille. Tietohallinnon henkilömäärä kasvoi vuoden aikana kahdella henkilöllä. Syksyllä vahvistettiin Länsi-Suomen tukea uudella tukihenkilöllä. Myös opiskelijahallinnon järjestelmien kehittämis- ja ylläpitotehtävissä aloitti uusi suunnittelija. Luovi Pohjoisen alueella alettiin pilotoida tietohallinnon ja opetuksen välisen yhteistyön syventämistä siten, että tietohallinnon tukihenkilö oli mukana atk-luokissa pidettävissä opetustilanteissa. Luovin vuoden 200 tuottoja lisäsi ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden noin 20 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi oppisopimuskoulutukseen saatu valtionosuus nousi noin 10 %. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön tuotot olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuotena. Koulutustoiminnan ohessa tuotettujen palvelujen kysyntä säilyi vakaana. Talouden kokonaiskulujen nousu johtui opiskelijarakenteen muuttumisesta yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevaan suuntaan. Lisäksi kokonaiskuluja kasvattivat panostukset Luovin eri toimintojen kehittämiseen. Investointikuluissa korostuvat investoinnit rakennusten peruskorjauksiin Oulun ja Liperin yksiköissä. Lisäksi Oulun kasarmialueelle sijoittuvan huoltomakasiinirakennuksen rakennustyöt käynnistettiin kesällä. Tuotot ja kulut vuonna 200 Tuotot teur % Valtionosuudet 40 26 90,09 Muut koulutustuotot 1 230 2,71 Majoitus-, vuokra- ja ruokailutuotot 2 111 4,66 Muut myyntituotot 63 1,90 Muut tuotot 29 0,64 Yhteensä 45 319 100,00 Tuotot koulutusmuodoittain teur % Ammatillinen peruskoulutus 3 127 4,13 Ammatillinen lisäkoulutus 1 373 3,03 Vapaa sivistystyö 1 04 2,31 Oppisopimuskoulutus 629 1,39 Maksullinen palvelutoiminta 4 143 9,14 Yhteensä 45 319 100,00 Kulut teur % Henkilöstökulut 25 102 55,39 Poistot 3 299 7,2 Muut toimintakulut 16 743 36,94 Rahoituskulut 175 0,39 Yhteensä 45 319 100,00 Investointikulut teur % Rakennukset 5 367 0,46 Muut investoinnit 1 303 19,54 Yhteensä 6 670 100,00 6 7
5 Ammatillinen peruskoulutus Ammattiopisto Luovi tarjosi vuonna 200 ammatillista peruskoulutusta 1 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luovin yksiköt sijaitsivat Oulussa, Helsingissä, Limingassa, Liperissä, Muhoksella, Vammalassa ja Ylitorniolla. Lisäksi Luovilla oli toimipisteet Iisalmessa, Joensuussa, Joutsenossa, Kajaanissa, Kuopiossa, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Tampereella, Tohmajärvellä, Torniossa sekä kaksi toimipistettä Rovaniemellä. Kysyntää koulutukselle olisi ollut useammallakin paikkakunnalla. Keskeisiä toimintaalueita olivat Pohjois- ja Itä-Suomi, mutta toimintaa oli myös muualla maassa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi jonkin verran vuoden 200 aikana: tammikuun 200 laskentapäivänä Luovissa opiskeli 1229 opiskelijaa ja syyskuun laskentapäivänä 123 opiskelijaa. Syyskuussa 200 Luovissa opiskelleista 09 opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin johtavassa koulutuksessa ja 474 valmentavassa koulutuksessa. Kaikki opiskelijat olivat erityisopiskelijoita ja tyypillisimpiä erityisopetuksen perusteita olivat oppimisen vaikeudet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Monilla opiskelijoilla oli useampi erityisopetuksen peruste. Suurin osa opiskelijoista tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Tasapaino ennen kaikkea! Odotas kun sihtaan parhaat suunnat. Yksiköt Oulu Helsinki Liminka Liperi Muhos Vammala Ylitornio Opiskelijamäärä 20.1.200 421 4 90 176 242 15 43 Opiskelijamäärä 20.9.200 454 90 90 193 233 16 43 Toimipisteet Iisalmi Joensuu Joutseno Kajaani Kuopio Kuusamo Pudasjärvi Tampere Tohmajärvi Tornio Rovaniemi 9 11 13 14 12 7 30 31 9 14 10 12 16 16 7 30 24 9 24 yhteensä 1229 123 Perustutkintokoulutus Luovi järjesti vuonna 200 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla maata. Koulutustarjontaan sisältyi kaiken kaikkiaan 23 perustutkintoa, joista saattoi valmistua 27 eri ammattiin. Perustutkinto-opintojen laajuus oli 120 opintoviikkoa eli opinnot oli mahdollista saada suoritettua kolmessa vuodessa. Vuoden 200 aikana koulutusalatarjontaa kehitettiin edelleen vastaamaan tämän hetken työelämän ja erityisopiskelijoiden tarpeisiin. Oulussa aloitettiin uutena koulutusalana puhdistuspalveluiden perustutkintokoulutus ja lisättiin myös muutoin matkailu-, ravitsemus ja talousalan koulutusta. Muhoksella aloitettiin logistiikan perustutkintoon
kuuluva varastonhoitajakoulutus ja kehitettiin logistiikkakeskustoimintaa. Ylitorniolla aloitettiin uutena koulutuksena kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintokoulutus. Koulutuksen supistukset koskivat ennen muuta tekniikan- ja liikenteen alan koulutusta ja luonnonvara-alan koulutuksia. Luovissa jokaisella ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijalla oli erityisopetuksen peruste, ja yli puolet perustutkinto-opiskelijoista tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Opiskelijoiden lisääntynyt erityisen tuen tarve näkyi myös opetusjärjestelyissä. Eri alojen koulutuksessa painotettiin tekemällä oppimista. Oppimisympäristöinä toimivat muun muassa Siltavalmennuksen tuotantokoulu Tampereella, tekstiilihuoltotila ja opetuskeittiö Liperissä, kasvihuoneet ja kukkamyymälät Limingassa ja Muhoksella, Tuomontupa -luokka, mikropaja, harjoitusyritykset, Pikku Putiikki ja Pikku Porstua Oulussa sekä oppilaitoksen omat ravintolat eri puolilla maata. Oulussa aloitettiin syksyllä 200 yhteistyö Oulun Kumppanuuskeskuksen kanssa ja valmisteltiin Kahvila Kamun avaamista tammikuussa 2009. Opiskelijoiden lisääntynyt tuen tarve näkyi myös ohjaajien lukumäärissä. Opiskelijoiden ryhmäkohtaista ohjausresurssia lisättiin eri yksiköissä. Samalla kiinnitettiin huomiota ohjaajien koulutukseen, ja moni luovilainen ohjaaja hakeutui koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon tähtäävään oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen myötä ohjaajien työnkuva monipuolistui niin, että he osallistuvat aiempaa enemmän opiskelijoiden arkielämän taitojen ohjaukseen. Vuonna 200 kehitettiin edelleen jo aiempina vuosina kehittämiskohteena ollutta tuetun työssäoppimisen toimintamallia. Opiskelija saattoi suorittaa työssäoppimisjaksonsa edellytystensä mukaisesti oppilaitoksessa, tuetussa työympäristössä Luovin yhteistyöyrityksessä tai työvalmentajan tuella muussa työssäoppimispaikassa. Tavoitteena oli perustan luominen opiskelijoiden työllistymiselle. Opiskelijat saattoivat suorittaa myös tutkintoihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt tuettuina. Työvalmentajina toimivat Luovin ohjaajat. Luovin opiskelijat olivat vuoden aikana mukana monissa tapahtumissa. Esimerkiksi Oulun audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat vastasivat monien oppilaitoksessa järjestettyjen tilaisuuksien valaistuksesta ja dokumentoinnista sekä olivat mukana Oulu Pop History -hyväntekeväisyystapahtuman ja Oulun musiikkivideofestivaalien teknisessä toteutuksessa. Vammalan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat järjestivät puolestaan toimintaviikon lähiseudun koulujen oppilaille sekä olivat avustajina Sankarit jäällä -tapahtumassa Lempäälän Ideaparkissa. Tammikuussa 200 Espoossa järjestetyissä Taitaja-kisoissa oli mukana useita Luovin opiskelijoita muun muassa Helsingistä ja Muhokselta. Kisoissa tuli myös menestystä: asiakaspalvelun ja myynnin opiskelijat Johnny Tornberg ja Antti Rauta Helsingin yksiköstä veivät kisassa kaksoisvoiton ja AV-viestinnän opiskelija Sergei Freundlich Helsingin yksiköstä tuli valokuvauskisassa kolmanneksi. Liperin opiskelijoista koottu teatteriryhmä sai keväällä Sakki ry:n kulttuurikisoissa Hämeenlinnassa esityksestään kunniamaininnan Liiketalouden perustutkinto-opiskelijoilla oli aiempien vuosien tapaan mahdollisuus osallistua K-kauppiasliitto ry:n järjestämään Mestari Myyjä koulutukseen. Kaikki koulutukseen osallistuneet saivat kunniakirjat ja parhaiten menestyneet palkittiin lahjashekillä. Ammattiopisto Luovin opiskelijat menestyivät valtakunnallisessa oppilaitosten välisessä vertailussa parhaiten. Nettilehti Navikka ilmestyi vuonna 200 kaksi kertaa. Keväällä sen toteutuksesta vastasivat Oulun ja syksyllä Helsingin audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat. Juttuja lehteen kirjoittivat kaikki Luovin opiskelijat. Keväällä 2007 työskentelynsä aloittaneet koulutusalakohtaiset kehittämistyöryhmät jatkoivat työskentelyään. Perustutkintokoulutuksessa toimi kaikkiaan yhdeksän alakohtaista työryhmää, joissa oli edustus alan koulutusta järjestävistä Luovin yksiköistä. Työryhmien tehtäväalueeksi määritettiin alan opetussuunnitelmatyö sekä koulutusalan suunnitelmallisesta toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaaminen. Opetuksen kehittämisen haasteet näkyivät myös opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeina. Vuoden aikana järjestettiin Luovin opettajille ja ohjaajille muun muassa Primus-koulutuksia, HOJKS-koulutuksia sekä opintojen mukauttamiseen liittyviä koulutuksia. Täydennyskoulutusten aiheina olivat lisäksi Aspergerin oireyhtymä, ADHD ja toiminnan ohjaus. Lisäksi luovilaisia osallistui Luovissa pidetyille Opettajuuden haasteet Studia generalia -luentosarjan luennoille. Erityisopetuksen peruste, % Opiskelijaluokitukset, % 20.9.200 valmentava perustutkinto Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden häiriöt 7 % Kielelliset vaikeudet 9 % Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 9 % Lievä kehityksen viivästymä 20 % Vaikea kehityksen viivästymä 13 % Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 20 % Fyysiset pitkäaikaissairaudet (esim. epilepsia) 6 % Autismin kirjo ja aspergerin oireyhtymä 5 % Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 2 % Näkö- tai kuulovamma 1 % Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta % kaikki 0 20 40 60 0 100 Vaikeimmin vammaiset Runsaasti tukea tarvitsevat Muut erityisopiskelijat Neljä Luovin Liperin yksikön opiskelijaa sai pronssisen tunnustuksen vähintään puoli vuotta kestäneestä osallistumisesta Avartti-nuoret sen tekevät -toimintaohjelmaan. Valmentavan koulutuksen määrä ja osuus Luovin koulutustarjonnasta kasvoivat edelleen. Kun tammikuussa valmentavassa koulutuksessa opiskeli 416 opiskelijaa, oli opiskelijamäärä syyskuussa jo 474 opiskelijaa. 10 11
Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala - Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja (Vammala) Kulttuuriala - Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti (Helsinki, Oulu) - Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (Ylitornio) Luonnontieteiden ala - Tietojen käsittelyn perustutkinto, datanomi (Oulu) Luonnonvara- ja ympäristöala - Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (Muhos) - Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri (Liminka, Muhos) - Metsäalan perustutkinto (Tohmajärvi, Liperi) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki (Liminka, Muhos, Oulu, Tampere) - Catering-alan perustutkinto, palveluvastaava (Oulu) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki (Oulu) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, tarjoilija (Oulu) - Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto, kotitalousyrittäjä (Liperi, Tohmajärvi) - Puhdistuspalveluiden perustutkinto, toimitilahuoltaja (Liperi) Tekniikan ja liikenteen ala - Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja (Liminka, Muhos, Tampere) - Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori (Ylitornio) - Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppä-hitsaaja (Liminka, Muhos, Oulu, Ylitornio) - Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja (Oulu) - Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja (Muhos) - Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja (Liperi, Muhos) - Puualan perustutkinto, puuseppä (Liminka, Muhos, Oulu, Ylitornio) - Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja (Liperi, Muhos, Ylitornio) - Suunnitteluassistentin perustutkinto, suunnitteluassistentti (Oulu) - Sähköalan perustutkinto, elektroniikka-asentaja (Muhos, Oulu) - Talotekniikan perustutkinto, kiinteistönhoitaja (Muhos, Liperi, Oulu) - Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, verhoilija (Liminka) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (Helsinki, Oulu, Tohmajärvi) Opiskelijamäärä 20.1.200 15 12 67 67 4 56 70 56 9 113 39 356 126 149 Perustutkintokoulutuksen opiskelijat yhteensä 13 09 Opiskelijamäärä 20.9.200 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta järjestettiin vuonna 200 Luovin eri yksiköissä ja toimipisteissä kaikkiaan kuudellatoista paikkakunnalla. Joillakin paikkakunnilla toimintaa oli useammassa toimipisteessä. Tavoitteena oli tarjota opiskelumahdollisuuksia mahdollisimman esteettömässä oppimisympäristössä lähellä opiskelijoiden omaa elinympäristöä ja kotipaikkaa. Toimipisteiden tilat oli pääosin vuokrattu yleisten ammatillisten oppilaitosten yhteydestä. Valmentavan koulutuksen määrä ja osuus Luovin koulutustarjonnasta kasvoivat edelleen. Kun tammikuussa valmentavassa koulutuksessa opiskeli 416 opiskelijaa, oli opiskelijamäärä syyskuussa jo 474 opiskelijaa. Opiskelijamäärä kasvoi erityisesti Liperissä ja Muhoksella, minkä lisäksi opiskelijamäärää kasvatti omalta osaltaan Rovaniemellä aloittanut kolmas valmentavan koulutuksen ryhmä. Kysyntää koulutukselle olisi ollut enemmänkin niin Pohjois-Suomessa kuin myös muilla alueilla. Valmentavan koulutuksen opiskelijoista 2 prosenttia tarvitsi opinnoissaan runsaasti tukea. Valmentavaa koulutusta järjestettiin sekä ammatilliseen perustutkintokoulutukseen että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana ja kuntouttavana koulutuksena. Koulutuksen laajuus vaihteli 20 opintoviikosta 120 opintoviikkoon, jolloin sen kesto oli puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Koulutuksen tavoitteista ja laajuudesta sovittiin jokaiselle opiskelijalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa HOJKS:issa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavista ryhmistä osa oli niin sanottuja perusvalmentavia ryhmiä. Niissä painopiste oli opiskelijan elämänhallinnan ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä soveltuvan opiskelualan etsimisessä. Osa perusvalmentavista ryhmistä painottui opiskelijaryhmän erityispiirteiden mukaisesti. Esimerkiksi Kuopiossa painopistealueena oli mielenterveyskuntoutujien tarpeiden huomioiminen koulutuksessa. Ammatillisesti suuntautuneissa ryhmissä painopiste oli tietyn alan opintojen edellyttämien taitojen opiskelussa ja ammattialan sopivuuden varmistamisessa. Ammatillisesti suuntautunutta valmentavaa koulutusta tarjottiin palvelualalla, tekniikan alalla sekä toimistopalvelujen ja tietotekniikan alalla. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa painotettiin opiskelija- ja ryhmäkohtaisesti joko opiskelijan työllistymistä tai itsenäisen elämisen taitojen kehittymistä. Työhön valmentava koulutus tarjosi opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan eri ammattialojen työtehtävissä taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Esimerkiksi Muhoksen yksikössä valittavina olivat tekniikan alalta kiinteistö-, puu-, metalli- ja varastoalan työt ja palvelualalta keittiö- ja siivoustyöt sekä lähetin tehtävät. Oulussa oli tarjolla koulutusta toimisto- ja asiakaspalvelujen sekä tekniikan alan työtehtäviin. Työhön valmentava koulutus voitiin toteuttaa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti myös tutkintotavoitteisen ryhmän yhteydessä. Työpaikan hankkimisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä opiskelijan kotikunnan kanssa. Opiskelijan valmentaminen itsenäiseen elämään ja hänen arkielämän taitojensa kehittäminen painottuivat erityisesti moni- ja vaikeavammaisten koulutuksessa. Itä-Suomessa jatkettiin vaikeasti vammaisten etäopetuksen toimintamallin kehittämistä. Valmentavan koulutuksen opetusohjelmaan sisältyi erilaisia työprojekteja. Oulussa palvelualan valmentavan opiskelijat valmistivat esimerkiksi tarjoilut avoimien ovien päiville ja tekniikan valmentavan opiskelijat kunnostivat Oulun Steinerkoulun virkistyspaikan Pukkilan puurakennuksia. Liperissä kehitettiin työpainotteista koulutusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (MLL, kuntien työpajat ja partiotoiminta). Valmentavan koulutuksen eri ryhmät järjestivät vuoden aikana myyjäisiä, joissa myytiin muun muassa ryhmien itse valmistamia tuotteita. Opiskelijaryhmät tekivät vuoden aikana erilaisia retkiä sekä kävivät elokuvissa, urheilutapahtumissa ja teatterissa. Opiskelijat järjestivät myös illanviettoja, joissa saattoi olla mukana myös useamman yksikön valmentavan koulutuksen opiskelijoita. Esimerkiksi helmikuussa Oulussa järjestettyihin Ystävänpäivän tanssiaisiin osallistuivat Oulun 12 13
kaikki valmentavan koulutuksen ryhmät. Lisäksi Oulussa järjestettiin kotiväki-ilta, jonka tarkoituksena oli koota opiskelijoiden vanhemmat yhteen kuulemaan syksyn kuulumisia ja tutustumaan valmentavan koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liperin ja Joensuun opiskelijat olivat mukana kansainvälisessä Avartti-toiminnassa, mistä he saivat myös valtakunnallista tunnustusta. Muhoksella järjestettiin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelijoille ensiapupäivä. Valmentavassa koulutuksessa kehittämisen kohteena oli yksiköiden ja toimipisteiden välinen yhteistyö alue- ja Luovi -tasolla sekä valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmien päivittäminen. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmatyötä varten perustettiin ohjausryhmä sekä erilliset työryhmät valmentava I ja valmentava II -koulutuksiin. Luovi oli mukana myös valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitystyössä. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen uudet opetussuunnitelman perusteet ovat valmiit syksyllä 2010. Yksikkö/toimipiste Opiskelijamäärä 20.1.200 Opiskelijamäärä 20.9.200 Helsingin yksikkö Limingan yksikkö Liperin yksikkö Iisalmen toimipiste Joensuun toimipiste Joutsenon toimipiste Kuopion toimipiste Tohmajärven toimipiste Muhoksen yksikkö Oulun yksikkö Kajaanin toimipiste Kuusamon toimipiste Pudasjärven toimipiste Rovaniemen toimipiste, Metsäruusuntie Rovaniemen toimipiste, Kolpene Tornion toimipiste Ylitornion toimipiste Ammattiopisto Luovi yhteensä % Luovin kaikista opiskelijoista 20 22 4 9 11 13 14 5 (25 + 60) 126 (97 + 29) 12 7 14 24 9 10 416 33, 20 22 60 10 12 16 16 114 (54 + 60) 127 (0 + 47) 7 O pisk e lun t u k ipa lv e lut Toiminta runsaasti tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa edellytti opetusjärjestelyjen ohella monipuolisia opiskelijapalveluita. Opiskelijoille tarjottiin muun muassa ohjaajan, sosiaalityöntekijän, opintoneuvojan, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan, puheterapeutin, toimintaterapeutin, urasuunnittelijan ja työvalmentajan palveluja sekä opintotoimiston, asuntolan ja vapaa-ajan palveluja. Palvelutarjonta vaihteli jonkin verran yksiköittäin ja toimipisteittäin. Oulun ja Liperin yksiköt tarjosivat opiskelijapalveluita osin myös muille Luovin yksiköille ja toimipisteille. Osa palveluista ostettiin Helin kuntoutuskeskuksilta ja muilta Luovin yhteistyökumppaneilta. Opiskelijaterveydenhuollosta vastasivat pääsääntöisesti koulutuspaikkakuntien terveyskeskukset. Opiskelijapalveluiden toiminta liittyi kiinteästi oppilaitoksen muuhun opetus- ja kasvatustyöhön. Palvelujen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista kasvua, kuntoutusta ja hyvinvointia yhdessä oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli lisäksi ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, toimenpiteiden oikea ja oikeaaikainen kohdentaminen sekä välittömien ratkaisujen etsiminen ongelmatilanteissa. Tavoitteena oli paitsi yksittäisen opiskelijan auttaminen ongelmatilanteissa, myös koko 9 10 474 37,1 oppilaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että oppilaitoksessa pystytään takaamaan opiskelijoiden hyvinvointi sekä fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen oppimisympäristö. Opiskelijapalveluiden rooli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukena alkoi jo ennen opintojen alkua. Ennen opintojen alkua tarjotuissa palveluissa korostuivat opiskelijavalinnan asiantuntijuus sekä hakijan ja hänen verkostojensa kanssa tehtävä ohjaus- ja neuvontatyö, johon kuuluivat Avoimet ovet, vanhempainillat yms. messut ja tapahtumat Info-tilaisuudet ja vierailukäynnit Koulutuskokeilut Peruskoulun oppilaiden (9. luokka) oppilaitokseen tutustumisjaksot eli OLAT -jaksot Yhteistyö peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa Yhteistyö muiden ammatillisten oppilaitosten ja koulutukseen ohjaavien tahojen kanssa Haastattelut ja henkilökohtainen ohjaus hakuvaiheessa Yhteistyö hakijan ja hänen verkostonsa kanssa pyrittiin aloittamaan sitä varhemmin mitä enemmän haasteita sopivan koulutusalan ja -paikan valintaan liittyi. Vuoden aikana kehitettiin edelleen erityisesti perusopetuksen erityiskoulujen kanssa tehtävää nivelvaiheen ohjausyhteistyötä. Koulutuskokeilutoiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkui Luovi-tasoisen työryhmän vetämänä. Koulutuskokeilusta kerätyn palautteen perusteella toimintaa pyritään edelleen kehittämään, jotta koulutuskokeilun aikana kerättyä arviointitietoa pystyttäisiin käyttämään entistä paremmin hyväksi Luovin opiskelijavalinnassa. Opiskelijavalinnoissa painotettiin erityisopetuksen palveluiden kohdentumista niitä eniten tarvitseville. Arvioinnin kohteina valinnoissa olivat hakijoiden todellinen erityisen tuen tarve sekä opiskeluedellytykset ja opintojen oikea ajoitus. Hakijan opiskelukyvyn arviointi saattoikin johtaa myös hänen ohjaamiseensa muiden palvelujen piiriin. HOJKS-työskentely eli opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen aloitettiin heti opintojen alkuvaiheessa tai jopa hakuvaiheessa. HOJKS:iin kirjattiin tiedot opiskelijan erityisen tuen tarpeista, opintojen tavoitteista, suoritettavista opinnoista ja niihin liittyvistä erityisistä opetusjärjestelyistä sekä muista opiskelijalle tarjottavista yksilöllisistä tukitoimista. Opiskelijoiden HOJKS:it päivitettiin lukukausittain tai yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oman haasteensa HOJKS -työskentelyyn toi Luovin kaikkien yksiköiden siirtyminen opiskelijahallinto-ohjelma Primukseen. Opiskelijoiden erityisen tuen tarpeiden monimuotoistuminen lisäsi moniammatillisen yhteistyön tarvetta. Yhä useammassa opetusryhmässä työskenteli opettajan työparina ohjaaja. Myös muut opiskelijapalvelujen toimijat tekivät yhteistyötä sekä opiskelijan että hänen kanssaan työskentelevien henkilöiden kanssa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijahuoltoryhmien toiminnan kehittäminen ja toiminnan painopisteen muuttaminen yhä enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan jatkui ansiokkaasti eri yksiköissä. Opiskelijan ohjauksen painopiste siirtyi opintojen edetessä vähitellen jatkosijoittumisen tukemiseen. Urasuunnittelijat olivat opiskelijan, opettajien ja ohjaajien tukena sopivan työssäoppimispaikan etsimisessä ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen toteutuksen suunnittelussa. He auttoivat opiskelijoita myös opintojen jälkeisten työllistymissuunnitelmien selkiyttämisessä sekä yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja työnantajien kanssa. Vuonna 200 lähes kolmannes ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista asui Luovin asuntoloissa. Asuntolassa asuvien osuus vaihteli yksiköittäin. Luovin ja Nuorten Ystävien välinen yhteistyösopimus asumisen järjestämisestä Muhoksella Leppiniementiellä purettiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja asumispalvelut toteutettiin syksystä lähtien Luovin omana toimintona. Luoville palkattiin Muhoksella 14 15