KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIEN ALUEELLA

KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIEN 150 156 ALUEELLA Pellonpään asemakaavamuutos Luonnos 19.12.2016 Nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2017

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 19.12.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. KUNTA: KYLÄ: KORTTELIT/TILAT: KAAVAN NIMI: KAAVAN TUNNUS: Kannonkoski Kirkonkylä Korttelien 150 156 alue Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan muutos korttelien 150 156 alueella LAADITUTTAJA: Kannonkosken kunta Yhteyshenkilö: Kunnaninsinööri Jukka Tuohimaa p. 044 459 6146 jukka.tuohimaa@kannonkoski.fi LAATIJA: Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi Yhteyshenkilöt: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Sari Peura p. 044 459 8210 sari.peura@saarijarvi.fi VIREILLETULO KUULUTETTU: 16.6.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ:..2017 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ:..2017 2(18)

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kannonkosken Likoniemessä Saarijärventien varrella, hieman yli kilometrin päässä Kannonkosken kirkonkylästä etelään päin. Muutosalue koskee erillispientalojen korttelialuetta sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta sekä näiden läheisyydessä olevia puisto, lähivirkistys- ja uimaranta-alueita. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7,2 hehtaaria. Kuva 1. Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus punaisella voimassa olevassa kaavassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kannonkosken kirkonkylän asemakaavan muutos korttelien 150 156 alueella eli Pellonpään asemakaavamuutos. Suunnittelutyön tarkoituksena on muuttaa osa tonteista rantaan saakka ulottuviksi sekä mahdollisesti myös tonttirajojen tarkistaminen ja uusien pientalotonttien sijoittaminen alueelle. Lisäksi osa korttelien 152 puistoaluetta otetaan rakennuskäyttöön ajoneuvojen säilytykseen tarkoitetun talousrakennuksen rakentamista varten. 3(18)

Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet... 13 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 14 4.5.1 Laaditut luonnosvaihtoehdot... 14 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 5.2.1 Yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavoituksen tueksi... 15 5.3 ALUEVARAUKSET... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2 Muut alueet... 17 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.4.3 Muut vaikutukset... 18 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 18 5.7 NIMISTÖ... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 LIITTEET 4(18)

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Seurantalomake LIITE 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Suunnittelussa voidaan hyödyntää seuraavia laadittuja selvityksiä: Kannonkosken Pellonpään luontoselvitys, 2016, Ahlman Group Oy 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 16.6.2016 Viispiikkinen lehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.6. 14.8.2016. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla tarkistetaan tonttirajoja ja korttelien käyttötarkoituksia sekä muodostetaan yksi uusi AO-tontti. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon maanomistajan toive tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta talousrakennuksen laajentamista ja uuden toiminnan aloittamista ajatellen. Asemakaavalla muodostuu yksi uusi omarantainen AO-tontti. Pellonpään asemakaavan muutoshanke on käynnistetty Kannonkosken kunnanhallituksen päätöksellä 30.3.2016 26 korttelien 150-156 alueilla sekä näihin liittyvällä puisto-, katu- ja lähivirkistysalueilla Kannonkosken kirkonkylässä. Suunnittelualueella on voimassa v. 1990 lääninhallituksen vahvistama Pellonpään asemakaava (Pellonpään rakennuskaava). Aloite Pellonpään asemakaavan osittaisesta muutostarpeesta tuli ensin yksityiseltä maanomistajalta (korttelin 153, tontin nro 1 omistajalta, Juhani Hirvoselta) ja muutosaloite kohdistui tilaan Rannanpiha 216-403-1-972. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena korttelin 153 osalta on mahdollistaa mm. ajoneuvojen säilytykseen tarkoitetun talousrakennuksen rakentaminen puistoalueelle (VP) ja samalla korttelin käyttötarkoitusmerkintää tarkastellaan mahdollisen osittaisen matkailupalvelukäytön osalta. Koska kyseinen kaavamuutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta, kaavamuutoshankkeesta on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Kyseisen muutosaloitteen takia kuultiin myös Pellonpään asemakaava-alueen muut maanomistajat. Kyselyn perusteella kaavamuutos laajennettiin käsittämään koko Pellonpään asemakaava-aluetta siten, että asemakaavamuutokset kohdistuvat pääosin Kannonkosken kunnan omistamille maa-alueille. Korttelien 151 (tontit 1-3) sekä 150 (tontit 1-3) osalta muutostarve koskee nykyisten tonttien ulottamista rantaan tai sijainnista riippuen uusien omarantaisten tonttien muodostamista. Korttelien 150 ja 151 ranta-alueet ovat Kannonkosken kunnan omistuksessa eli kaavamuutos kohdistuu ensisijaisesti Kannonkosken kunnan omistamaan maa-alueeseen. Mikäli kaavamuutos toteutuu edellä esitetyllä tavalla, Kannonkosken kunta voi myydä ranta-alueet yksi- 5(18)

tyisten tonttien omistajille lisätonttialueiksi. Kaavamuutostyön yhteydessä tarkastellaan Pellonpään asemakaavan ranta-alueen lähivirkistysalueiden ja uimaranta-alueiden rajaukset. Rakentamattomien korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista sekä pyritään tonttikokojen suurentamiseen. Tarvittaessa kaavaprosessiin liittyen laaditaan maankäyttösopimuksia Kannonkosken kunnan ja yksityisten maanomistajien kesken (voidaan laatia vasta kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen). Korttelien 150 156 asemakaavamuutoksella tutkitaan seuraavat muutosesitykset: korttelien 150 ja 151 tontit ulotetaan rantaan saakka, jolloin näiltä osin VL -alueet muuttuvat asuinrakennusten korttelialueiksi (AO/AP) kortteliin 150 merkitään vain yksi tontti olemassa olevan tilanteen mukaisesti tutkitaan onko kortteliin 151 mahdollista lisätä neljäs AO -tontti osittain nykyiselle VL/VV alueelle tonttien 150-151 välissä sijaitsevat LV- ja ET-alueet muutetaan käyttötarkoitusmerkinnöistä aluevarauksiksi ja LP-alue poistuu kokonaan VV-alue poistuu, tilalle aluevaraus uimarannalle VL-alueella korttelin 152 tontista nro 2 puolet yhdistetään tonttiin nro 1 ja puolet tonttiin nro 3 korttelin 153 tontti nro 1 laajennetaan korttelien 152 ja 153 välissä olevalle VP - alueelle, jolloin kortteli 153 poistuu ja tonttinumerointi korttelin 152 alueella muuttuu korttelin 153 laajennettavalle tontille 1 sekä korttelin 152 tontille 3 osoitetaan uusi käyttötarkoitusmerkintä, joka sallii automuseotoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen kyseisille tonteille korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista, joustavoittamista ja tonttikokojen suurentamista VP-alue Saarijärventien ja korttelien 154-156 välissä muutetaan VL-alueeksi VL-alueesta Saarijärventien ja korttelin 153 välissä muodostetaan EV-alue kerrosluvut ja tehokkuusluvut tarkistetaan koko kaavamuutosalueella katualueiden rajaukset tarkistetaan ja lisätään niihin kääntöpaikat 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Likoniemessä Saarijärventien varrella, hieman yli kilometrin päässä Kannonkosken kirkonkylästä etelään päin. Kaavamuutosalue on vanhaa peltomaata, joka on jo suurimmaksi osaksi rakentunut. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,2 hehtaaria. Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoitettua aluetta. Saarijärventien toisella puolella, vastapäätä aluetta, on metsää sekä maatilan talouskeskus viljelyalueineen. Toinen puoli kaavamuutosalueesta rajoittuu Syväjärveen. 6(18)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on melko alavaa järven ranta-aluetta, syvimmillään alue on noin 230 metriä. Alue rajautuu länsireunaltaan Leppäkylän-/Saarijärventiehen ja itäosa laskee loivasti Syväjärveen. Suunnittelualue on melko tasaista vanhaa peltomaata ja sen korkeusasema on välillä +130-140 m mpy. Kuva 2. Maisemakuva suunnittelualueelta. Kallioperä, maaperä ja luonnonolot Kannonkosken alueen kallioperä koostuu syväkivestä, joka on karkearakeinen magmakivi. Pellonpään alueen maaperä on pääosin karkearakeista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty. Pellonpään alueen lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat alueesta noin 150 metriä luoteeseen sekä itä-kaakkoispuolella noin 1,6 kilometrin päässä. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu eteläboreaaliseen Järvi-Suomen vyöhykkeeseen ja metsäkasvillisuusvyöhykkeeltään eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Alueen rantaosilla kasvaa lehtipuustoa ja rantakasvillisuus on paikoin melko runsasta. Saarijärventien varrella alueen lounaisosassa kasvaa myös havupuustoa. Puustoa on eniten alueen etelä-/lounaisosassa. Alue on kasvillisuudeltaan hyvin monipuolinen, mutta luonnontilaisuutta ei juuri ole. Kaavamuutosalue on rakennettavuudeltaan hyvää jokseenkin alavia ranta-alueita lukuun ottamatta. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue rajautuu Syväjärvi-nimiseen vesistöön, mutta kaavoitettavalla alueella ei ole vesistöjä, vaan ainoastaan ojituksia. Pellonpään alueelta tarkasteltuna lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat alueesta noin 150 metriä luoteeseen sekä itä-kaakkoispuolella noin 1,6 kilometrin päässä. Maa- ja metsätalous 7(18)

Suunnittelualueella on aiemmin ollut viljeltyä peltoa ja se on merkitty vuoden 1987 oikeusvaikutuksettomaan yleiskaavaan M-alueeksi. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueelle on rakentunut viisi pientaloa ja kaksi rivitaloa. Asemakaavan toteutuessa alueelle voi rakentua vielä seitsemän erillispientaloa. Alueen tontit houkuttelevat todennäköisimmin lapsiperheitä rakentamaan alueen hyvän saavutettavuuden vuoksi. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osittain rakentunut rannan puolelle sijoittuvien pientalo- ja rivitalotonttien osalta. Alueen sisäosassa sijaitsevat tontit eivät ole rakentuneet. Palvelut Kaavoitettavalla alueella ei ole palveluja. Kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Liikenne Alueelle kulku tapahtuu kahdesta liittymästä Saarijärventieltä. Toinen niistä, Jussinkuja, on tarkoitettu johtavaksi vain tulevan korttelin 152 kolmelle tontille. Alueella on katualuetta vajaa 300 metriä eikä kaavamuutoksen myötä muodostu uutta katua. Ajo uudelle korttelin 151 tontille tapahtuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun kautta, jolla sallitaan tontille ajo. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole suojeltuja rakennuksia eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Kunnan kaukolämpöverkko ulottuu kaavoitettavalle alueelle. Vesi- ja viemärilinjat sijaitsevat lähellä, joten uudet rakennuspaikat voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon. 3.1.4 Maanomistus Tilan Lehtomäki (1:737) ja Pellonpään kaava (1:867) omistaa Kannonkosken kunta ja kiinteistö Kannonkosken Järvihovi (1:922) on Asunto Oy Kannonkosken Järvihovin omistuksessa. Muut kiinteistöt ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia: 8(18)

- toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kuva 3. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalue on merkitty punaisella nuolella. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 1. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Kaavasta on valitettu kor- 9(18)

keimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 3. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö on vahvistanut 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 4. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Yleiskaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän osayleiskaava, joka on laadittu vuonna 1987. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kuva 4. Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän Pellonpään rakennuskaava, jonka Lääninhallitus on vahvistanut 2.8.1990. Kuva 5. Ote Pellonpään rakennuskaavasta. 10(18)

Pohjakartta Kaavatyössä käytettävä pohjakartta on hyväksytty vuonna 1986 ja se on mittakaavassa 1:2000. Kannonkosken kunnan pohjakartta on numeeristettu vuonna 2013. Rakennusjärjestys Kannonkosken kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2013. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole asemakaavassa suojelukohteiksi osoitettuja rakennuksia tai pihapiirejä. Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty alustavasti yksityisen maanomistajan muutostarpeesta, joka kohdistui tilaan Rannanpiha 216-403-1-972. Muutosaloitteen takia lähetettiin muille alueen maanomistajille kysely, jonka vastausten perusteella kaavamuutos laajennettiin koko Pellonpään asemakaava-aluetta koskevaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kannonkosken kunnanhallitus on päättänyt hankkeen käynnistämisestä kokouksessaan 30.3.2016 26. Koska kyseinen kaavamuutos käynnistettiin maanomistajan aloitteesta, kaavamuutoshankkeesta laadittiin kaavoituksen käynnistämissopimus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat suunnittelualueen sekä viereisten tonttien maanomistajat, vuokraoikeuden haltijat, suunnittelualueen ympäristössä asuvat kuntalaiset, kunnan hallintokunnat ja alueella toimivat yritykset sekä viranomaiset. Seuraavia viranomaisia kuullaan kaavatyön edetessä: - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastaja Muita yhteistyö- ja asiantuntijatahoja ovat mm: - Elenia Verkko Oy 11(18)

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä selostuksen lopussa (liite 2). 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulo on kuulutettu 16.6.2016 Viispiikkinen lehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. Samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 16.6. 14.8.2016. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastajalta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Kunnan edustaja Kaavan laatija Kaavan hyväksyy Kannonkosken kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY - keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Pellonpään asemakaavan muutoshanke on käynnistetty Kannonkosken kunnanhallituksen päätöksellä 30.3.2016 26 korttelien 150-156 alueilla sekä näihin liittyvällä puisto-, katu- ja lähivirkistysalueilla Kannonkosken kirkonkylässä. Suunnittelualueella on voimassa v. 1990 lääninhallituksen vahvistama Pellonpään asemakaava (Pellonpään rakennuskaava). Aloite Pellonpään asemakaavan osittaisesta muutostarpeesta tuli ensin yksityiseltä maanomistajalta (korttelin 153, tontin nro 1 omistajalta, Juhani Hirvoselta) ja muutosaloite kohdistui 12(18)

tilaan Rannanpiha 216-403-1-972. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena korttelin 153 osalta on mahdollistaa mm. ajoneuvojen säilytykseen tarkoitetun talousrakennuksen rakentaminen puistoalueelle (VP) ja samalla korttelin käyttötarkoitusmerkintää tarkastellaan mahdollisen osittaisen matkailupalvelukäytön osalta. Koska kyseinen kaavamuutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta, kaavamuutoshankkeesta on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Kyseisen muutosaloitteen takia kuultiin myös Pellonpään asemakaava-alueen muut maanomistajat. Kyselyn perusteella kaavamuutos laajennettiin käsittämään koko Pellonpään asemakaava-aluetta siten, että asemakaavamuutokset kohdistuvat pääosin Kannonkosken kunnan omistamille maa-alueille. Korttelien 151 (tontit 1-3) sekä 150 (tontit 1-3) osalta muutostarve koskee nykyisten tonttien ulottamista rantaan tai sijainnista riippuen uusien omarantaisten tonttien muodostamista. Korttelien 150 ja 151 ranta-alueet ovat Kannonkosken kunnan omistuksessa eli kaavamuutos kohdistuu ensisijaisesti Kannonkosken kunnan omistamaan maa-alueeseen. Mikäli kaavamuutos toteutuu edellä esitetyllä tavalla, Kannonkosken kunta voi myydä ranta-alueet yksityisten tonttien omistajille lisätonttialueiksi. Kaavamuutostyön yhteydessä tarkastellaan Pellonpään asemakaavan ranta-alueen lähivirkistysalueiden ja uimaranta-alueiden rajaukset. Korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista sekä tonttikokojen suurentamista. Tarvittaessa kaavaprosessiin liittyen laaditaan maankäyttösopimuksia Kannonkosken kunnan ja yksityisten maanomistajien kesken (voidaan laatia vasta kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen). Korttelien 150 156 asemakaavamuutoksella tutkitaan seuraavat muutosesitykset: korttelien 150 ja 151 tontit ulotetaan rantaan saakka, jolloin näiltä osin VL -alueet muuttuvat asuinrakennusten korttelialueiksi (AO/AP) kortteliin 150 merkitään vain yksi tontti olemassa olevan tilanteen mukaisesti tutkitaan onko kortteliin 151 mahdollista lisätä neljäs AO -tontti osittain nykyiselle VL/VV alueelle tonttien 150-151 välissä sijaitsevat LV- ja ET-alueet muutetaan käyttötarkoitusmerkinnöistä aluevarauksiksi ja LP-alue poistuu kokonaan VV-alue poistuu, tilalle aluevaraus uimarannalle VL-alueella korttelin 152 tontista nro 2 puolet yhdistetään tonttiin nro 1 ja puolet tonttiin nro 3 korttelin 153 tontti nro 1 laajennetaan korttelien 152 ja 153 välissä olevalle VP - alueelle, jolloin kortteli 153 poistuu ja tonttinumerointi korttelin 152 alueella muuttuu korttelin 153 laajennettavalle tontille 1 sekä korttelin 152 tontille 3 osoitetaan uusi käyttötarkoitusmerkintä, joka sallii automuseotoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen kyseisille tonteille korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista, joustavoittamista ja tonttikokojen suurentamista VP-alue Saarijärventien ja korttelien 154-156 välissä muutetaan VL-alueeksi VL-alueesta Saarijärventien ja korttelin 153 välissä muodostetaan EV-alue kerrosluvut ja tehokkuusluvut tarkistetaan koko kaavamuutosalueella katualueiden rajaukset tarkistetaan ja lisätään niihin kääntöpaikat 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet Tavoitteita täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana, kun osallisia kuullaan. 13(18)

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Laaditut luonnosvaihtoehdot Koska alue on suurimmilta osin jo toteutunut, eivätkä kaavan muutostarpeet olleet erityisen laaja-alaisia tai merkittäviä alueen rakentumisen kannalta, ei kaavasta ollut mielekästä laatia erilaisia vaihtoehtoja. Täten kaavaa lähdettiin laatimaan suoraan ilman erilaisia vaihtoehtomalleja. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Asemakaavaratkaisuun päädyttiin kaavan laatijan ja laadituttajan välisten neuvottelujen jälkeen, kun myös nykyisten maanomistajien tarpeet ja toiveet oli selvitetty ennakkokuulemisen avulla. Alustavaa luonnosta lähdettiin piirtämään kaavaluonnokseksi neuvotteluissa esiin tulleiden huomioiden ja toiveiden perusteella. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen nykyisten asukkaiden viihtyisyys. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden pientalon rakentamisen Pellonpään tilojen 1:743 ja 1:867 alueelle, sillä alueelle muodostuu kaavalla yksi uusi erillispientalotontti. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualue on pinta-alaltaan 7,21 ha, josta 5,17 ha on asuinkorttelialueita, 1,48 ha muita alueita ja 0,56 ha katualuetta. Alueelle muodostuu yhteensä 9420 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta ja alueen kokonaistehokkuus e = 0,18 (keskiarvo). Asuinpientalojen korttelialue AP: tontteja 5 kpl pinta-ala yhteensä 27 033 m² yhteenlaskettu rakennusoikeus 5 718 k-m² korttelitehokkuuden keskiarvo ek = 0,21 sekä vaihteluväli = 0,20-0,25 autopaikkoja o AP-korttelialueella vähintään 2 ap/asunto o AP-1-korttelialueella vähintään 1 ap/25 k-m 2 Erillispientalojen korttelialue AO: tontteja 7 kpl pinta-ala yhteensä 24 681 m² yhteenlaskettu rakennusoikeus 3 702 k-m² korttelitehokkuuden keskiarvo ek = 0,15 autopaikkoja vähintään 2 ap/asunto Tonttien koot: Korttelin 150 AP tontti: tontti 1: 6 226 m² Korttelin 151 AO - tontit: 14(18)

tontti 1: 3 116 m² tontti 2: 3 205 m² tontti 3: 4 424 m² tontti 4: 2 355 m² Korttelin 152 AO tontit: tontti 1: 4 179 m² tontti 4: 3 857 m² tontti 5: 3 546 m² Korttelin 152 AP-1 - tontit: tontti 2: 2 254 m² tontti 3: 9 559 m² Korttelin 153 AP tontti: tontti 1: 2 839 m² Korttelin 154 AP tontti: tontti 1: 2 850 m² Korttelin 155 AP tontti: tontti 1: 3 307 m² Lisäksi kaava-alueella on lähivirkistysaluetta (VL) 10 340 m², suojaviheraluetta (EV) 1 423 m² ja katualuetta yhteensä 5 614 m². Asemakaavan seurantalomake on selostuksen lopussa (Liite 1). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.2.1 Yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavoituksen tueksi Kaavamuutosalueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaisesti: Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Arviointi on suoritettu käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen kaavan vaikutusalueella. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys: - Kaavamuutosalue sijoittuu kirkonkylän tuntumaan ja tiiviisti voimassa olevan asemakaavan yhteyteen, joten asemakaavamuutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta ja siten ratkaisu on myös kunnallisteknisesti taloudellinen. - Kaavamuutoksesta ei aiheudu uusia katuverkkojen rakentamisia. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: - Alueella on olemassa kunnallistekniikan verkostot. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: - Alue on pääosin rakentunut lukuun ottamatta Syväjärventien ja Saarijärventien välistä aluetta, jolla on voimassa olevassa kaavassa neljä AO- ja kaksi AR-tonttia. - Mahdollisuuksien mukaan tehtävä tonttien rantaan ulottaminen parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja lisää rakennusten arvoa ja alueen kiinnostavuutta. Alueella toteutuu hyvin asumisen korkea laatutaso, toimivuus, turvallisuus, viihtyisyys ja helppo saavutettavuus. 15(18)

- Uusi rantaan ulottuva AO-tontti on tarpeen kunnan tonttitarjontaa ajatellen. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: - Kaavoitettavaa aluetta palvelee jo rakennettu keskustan liikenneverkko ja nykyiset julkisen liikenteen palvelut. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: - Pellonpään asemakaavamuutosalueella ei ole turvallisuutta tai terveellisyyttä vaarantavia erityiskohteita; alueen läpi ei kulje valtateitä, raideliikennettä, voimalinjoja tai muita vaarallisina koettuja kohteita. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole teollisuutta eikä pilaantuneita maa-alueita tai muita terveellisyyttä vaarantavia erityiskohteita. - Valtatien 13 läheisyys aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa. Se on hoidettavissa asuinrakennuksissa rakenteilla, mikä on myös kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä huomioitu. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: - Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: - Kaavoitettavalla alueella ei ole suojeltavia rakennuksia tai luontokohteita. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: - Lähivirkistysalueen osuus kaava-alueen pinta-alasta on kaavamuutoksen myötä noin 18,6 %. Kaavamuutoksen myötä lähivirkistysalue pienenee noin 1,47 hehtaarilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta asukkaiden viihtyvyyden heikentymiseen, sillä jäljelle jäävä lähivirkistysalue riittää palvelemaan asukkaiden tarpeita. Korttelien 151 ja 152 väliin jäävä lähivirkistysalue palvelee rantaan ulottumattomien tonttien asukkaiden virkistystarpeita. Lisäksi korttelien 150 ja 151 välissä sijaitsee lähivirkistysalue, johon on merkitty varaus venevalkamalle. - Lähivirkistysalueet toimintoineen riittänevät alueen asukkaiden tarpeisiin hyvin, eikä alueelle ole tarpeen osoittaa uusia yleisiä virkistysalueita tai -kohteita. Johtopäätöksenä yleiskaavallisesta tarkastelusta voidaan todeta, että asemakaava täyttää pääosin yleiskaavan sisältövaatimukset eikä vaikeuta alueen ja sen ympäristön tulevaa kaavoitusta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelin 150 käyttötarkoitus muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta (AR) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Lisäksi korttelin tonttimäärä vähennetään kolmesta yhteen. Tontti ulotetaan rantaan saakka. Tontin tehokkuusluku kasvaa e=0.20:stä e=0,25:een, jolloin AP-tontille muodostuu rakennusoikeutta 1556 k-m 2. Korttelin 151 tonttien käyttötarkoitus säilyy ennallaan erillispientalojen korttelialueena (AO) kuin myös tehokkuusluku e=0.15. Kolmen olemassa olevan jo rakentuneen tontin kokoa suurennetaan laajentamalla niitä rantaan saakka ja lisäksi alueelle muodostuu yksi uusi rantaan ulottuva tontti (nro 4) siten, että tontti nro 3 kapenee hieman. Rakennusoikeutta korttelin 151 tonteille muodostuu yhteensä 1 965 k-m 2. Kaavamuutoksen myötä korttelit 152 ja 153 yhdistyvät, kun korttelialueita laajennetaan. Kaavamuutoksessa kortteli 152 muodostuu kolmesta AO-tontista sekä kahdesta AP-1 tontista. AOtonttien tehokkuusluku on e=0,15, mikä tarkoittaa sitä että rakentamattomien tonttien 4 ja 5 16(18)

osalta tonttitehokkuusluku kohoaa entisestä e=0,10:stä e=0,15:een. AO-tonttien lukumäärä vähenee kahdella, kun entisen kaavan tontti numero 2:sta puolet yhdistetään tonttiin numero 1 ja puolet tonttiin numero 3 sekä tontin numero 3 käyttötarkoitus muuttuu AO-tontista AP-1 tontiksi. Lisäksi tonttia numero 1 laajennetaan rantaan saakka. AP-1 tonteilla laajennetaan tontin käyttötarkoitusmahdollisuutta sekä lisätään rakennusoikeuden määrää. Kaavamuutoksen myötä korttelin 152 AP-1-tonttien rakennusoikeus kasvaa 888 k-m 2 :stä 2 363 k-m 2 :iin. AP-1-tonttien käyttötarkoituksen laajentamisella ja rakennusoikeuden kasvattamisella pyritään luomaan mahdollisuudet automuseotoiminnan harjoittamiselle. Kaavamääräys AP-1-tonteilla on seuraavanlainen: Erillispientalojen korttelialue, jolle voidaan rakentaa automuseotoimintaa palvelevia rakennuksia. Rakennuksiin saa sijoittaa museon näyttelytoiminnan lisäksi myös elämysmatkailua palvelevia huolto-, ravintola- ja kahvilatiloja. Autopaikkoja tulee varata toiminnan laatu huomioon ottaen riittävä määrä, kuitenkin vähintään 1 AP/25 k-m 2. Kortteli 154 muuttuu kortteliksi 153 ja siinä olevien AO-tonttien määrä vähenee kahdesta yhteen ja käyttötarkoitus muuttuu AO:sta AP:ksi (asuinpientalojen korttelialueeksi). Myös kortteliksi 154 muuttuvan entisen korttelin 155 alueella sekä kortteliksi 155 muuttuvan entisen korttelin 156 alueella tonttien lukumäärä vähenee kahdesta yhteen. Uuden korttelin 155 käyttötarkoitusmerkintä muuttuu kuitenkin rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta (AR) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Korttelien tonttien tehokkuusluku nousee e=0.15:sta e=0,20:een (paitsi korttelin 155 tehokkuusluku säilyy ennallaan), minkä perusteella AP-tonteille muodostuu rakennusoikeutta 568-661 k-m 2. 5.3.2 Muut alueet Kaavamuutoksen myötä alueen katuverkko muuttuu vain siltä osin, että Jussinkujan katualue lyhenee reilun kymmenen metriä. Lisäksi Jussinkujan ja Syväjärventien päihin on lisätty kääntöpaikat ja Syväjärventien katualuetta on levitetty rakentamattomien korttelien 153-155 suuntaan. Kaavamuutosalueella on rakentunutta katua vajaa 300 m. Korttelien 151 ja 152 välinen lähivirkistysalue (VL+VV) pienenee kaavamuutoksen myötä 11 427 m 2 :stä 1 611 m 2 :iin. Lähivirkistysalueen sisälle osoitetaan ohjeellinen uimaranta-alue. Kulku alueelle mukailee voimassa olevan kaavan jalankululle varattua tietä. 5.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutos mahdollistaa osittain rakentuneen alueen täydennysrakentamisen. Asemakaavamuutos ei edellytä kunnallisteknisen verkon laajentamista tai uuden kadun rakentamista alueelle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen maisema tai luonnonympäristö ei muutu merkittävästi, sillä kaavamuutoksessa ei tule suuria muutoksia nykytilanteeseen verrattuna ja alue on suurelta osin jo rakentunut. Näkymät järveltä voivat muuttua tonttien rantaan ulottamisen myötä, mikäli rantapuustoa harvennetaan 17(18)

merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Tämän vuoksi ranta-alueet on merkitty istutettaviksi alueenosiksi. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutoksen tavoitteena on, että rakentamattomina olevat tontit houkuttelevat lapsiperheitä rakentamaan Pellonpään alueelle käyttötarkoituksen muutoksen myötä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Pellonpään alueelle tulee jonkin verran liikennemelua Saarijärventien läheisyydestä johtuen. Melu on huomioitu kaavamuutosalueen eteläosassa valtatietä lähinnä olevien tonttien ja tien välisellä suojaviheralueella. Lisäksi alueen keskelle muodostuvien korttelien 153-155 tonttien tienpuoleisille sivuille on osoitettu merkintä, jonka mukaan asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset ohjearvot. Alueen ympäristössä ei ole muita merkittäviä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan muutoksen kaavamääräykset ovat ympäristöministeriön 31.3.2000 asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartalta. 5.7 Nimistö Kaava-alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. Tonttien rakentamista seurataan alueelle myönnettävien rakennuslupien kautta. Saarijärvellä 19. päivänä joulukuuta 2016 Ulla-Maija Humppi, aluearkkitehti Sari Peura, kaavavalmistelija Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut 18(18)

KANNONKOSKEN PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SEURANTALOMAKE LIITE 1. SEURANTALOMAKE Pinta-ala Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Kortteli- Pinta-alan Kerrosalan Vanha Vanha tehokkuus muutos muutos pinta-ala kerrosala ha % % k-m2 ek +/- ha +/- k-m2 ha k-m2 AP-1 1,1812 22,84101 2362 0,199966136 1,1812 2362 AP 1,5221 29,43304 3356 0,220484856 1,5221 3356 AO 2,4681 47,72595 3702 0,149993922 2,4681 3702 A yhteensä 5,1714 100 71,67468 9420 0,182155703 5,1714 9420 VL 1,34 100 1,34 V yhteensä 1,34 100 18,57216 1,34 EV 0,1423 100 0,1423 E yhteensä 0,1423 100 1,972253 0,1423 liik,kadut 0,0984 17,52761 0,0984 Kadut 0,463 82,47239 0,463 KADUT, TIET 0,5614 100 7,780904 0,5614 KAAVA-ALUE yht. 7,2151 9420 0,130559521 7,2151 9420

LIITE 2. KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIEN 150 156 ALUEELLA Pellonpään asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.5.2016 / 19.12.2016 Saarijärven kaupunki/aluearkkitehtipalvelut Kunnanhallitus 30.3.2016 26

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS... 3 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 3.2 Maakuntakaava... 5 3.3 Yleiskaava... 6 3.4 Asemakaava... 7 3.5 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet... 7 3.6 Pohjakartta... 7 3.7 Rakennusjärjestys... 7 4 VAIKUTUSALUE... 7 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 6 OSALLISET... 8 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 9 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 10 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 10 10 YHTEYSTIEDOT... 11 Kannen kuva: Paikkatietoikkuna 2(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Muutosalue sijaitsee Likoniemessä Saarijärventien varrella, hieman yli kilometrin päässä Kannonkosken kirkonkylästä etelään päin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,2 hehtaaria. Kuvassa 1 on esitetty asemakaavamuutoksen alustava rajaus, joka voi tarkentua kaavaprosessin aikana. Kuva 1. Kaavamuutosalueena on koko Pellonpään asemakaava-alue, ote numeeristetusta ajantasakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla yleispiirteisesti. 3(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Pellonpään asemakaavan muutoshanke on käynnistetty Kannonkosken kunnanhallituksen päätöksellä 30.3.2016 26 korttelien 150-156 alueilla sekä näihin liittyvällä puisto-, katu- ja lähivirkistysalueilla Kannonkosken kirkonkylässä. Suunnittelualueella on voimassa v. 1990 lääninhallituksen vahvistama Pellonpään asemakaava (Pellonpään rakennuskaava). Aloite Pellonpään asemakaavan osittaisesta muutostarpeesta tuli ensin yksityiseltä maanomistajalta (korttelin 153, tontin nro 1 omistajalta, Juhani Hirvoselta) ja muutosaloite kohdistui tilaan Rannanpiha 216-403-1-972. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena korttelin 153 osalta on mahdollistaa mm. ajoneuvojen säilytykseen tarkoitetun talousrakennuksen rakentaminen puistoalueelle (VP) ja samalla korttelin käyttötarkoitusmerkintää tarkastellaan mahdollisen osittaisen matkailupalvelukäytön osalta. Koska kyseinen kaavamuutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta, kaavamuutoshankkeesta on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Kyseisen muutosaloitteen takia kuultiin myös Pellonpään asemakaava-alueen muut maanomistajat. Kyselyn perusteella kaavamuutos laajennettiin käsittämään koko Pellonpään asemakaava-aluetta siten, että asemakaavamuutokset kohdistuvat pääosin Kannonkosken kunnan omistamille maaalueille. Korttelien 151 (tontit 1-3) sekä 150 (tontit 1-3) osalta muutostarve koskee nykyisten tonttien ulottamista rantaan tai sijainnista riippuen uusien omarantaisten tonttien muodostamista. Korttelien 150 ja 151 ranta-alueet ovat Kannonkosken kunnan omistuksessa eli kaavamuutos kohdistuu ensisijaisesti Kannonkosken kunnan omistamaan maa-alueeseen. Mikäli kaavamuutos toteutuu edellä esitetyllä tavalla, Kannonkosken kunta voi myydä ranta-alueet yksityisten tonttien omistajille lisätonttialueiksi. Kaavamuutostyön yhteydessä tarkastellaan Pellonpään asemakaavan ranta-alueen lähivirkistysalueiden ja uimaranta-alueiden rajaukset. Korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista. Tarvittaessa kaavaprosessiin liittyen laaditaan maankäyttösopimuksia Kannonkosken kunnan ja yksityisten maanomistajien kesken (voidaan laatia vasta kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen). Korttelien 150 156 asemakaavamuutoksella tutkitaan seuraavat muutosesitykset: korttelien 150 ja 151 tontit ulotetaan rantaan saakka, jolloin näiltä osin VL -alueet muuttuvat asuinrakennusten korttelialueiksi (AO/AP) tutkitaan onko kortteliin151 mahdollista lisätä neljäs AO -tontti osittain nykyiselle VL/VV alueelle korttelin 152 tontista nro 2 puolet yhdistetään tonttiin nro 1 ja puolet tonttiin nro 3 korttelin 153 tontti nro 1 laajennetaan korttelien 152 ja 153 välissä olevalle VP -alueelle, jolloin kortteli 153 poistuu ja tonttinumerointi korttelin 152 alueella muuttuu korttelin 153 laajennettavalle tontille 1 osoitetaan uuden autosuojarakennuksen rakennusala ja oikeus siten, että ko. uudisrakennus sijoittuisi osin voimassa olevan kaavan puistoalueelle (alue muuttuisi siis tonttialueeksi). korttelien 154 156 osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista 4(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 3.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kuva 2. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalue on merkitty punaisella nuolella. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 1. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. 5(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 3. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö on vahvistanut 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 4. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. 3.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän osayleiskaava, joka on laadittu vuonna 1987. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kuva 3. Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. 6(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.4 Asemakaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän Pellonpään rakennuskaava, jonka Lääninhallitus on vahvistanut 2.8.1990. Kuva 4. Ote Pellonpään rakennuskaavasta. 3.5 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueella ei ole asemakaavassa suojelukohteiksi osoitettuja rakennuksia tai pihapiirejä. 3.6 Pohjakartta Kaavatyössä käytettävä pohjakartta on hyväksytty vuonna 1986 ja se on mittakaavassa 1:2000. Kannonkosken kunnan pohjakartta on numeeristettu vuonna 2013. 3.7 Rakennusjärjestys Kannonkosken kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2013. 4 VAIKUTUSALUE Kaavan välitöntä vaikutusaluetta on Pellonpään asemakaava-alue ja sen lähiympäristö. 7(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavamuutosalue on pääosin jo rakentunutta asemakaava-aluetta ja asemakaavan tarkistustarve on pienialainen ja yksityiskohtainen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Laadittavat selvitykset ovat: - luonto- ja maisemaselvitys - kunnallistekniikan verkostot ja kapasiteetti - rakennettavuus - liikennejärjestelyt (esim. yksittäisten katujen tai liittymien toimivuus, sisäisen katuverkon toimivuus) Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarpeen vaatiessa seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset (melu, pintavedet, maaperä, luonto ja eläimistö) - Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset kustannukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät, pysäköinti) - Sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys) - Kulttuuri- ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, taajamakuva) 6 OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta 3. Viranomaiset Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen museo Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 4. Muut osalliset Elenia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 8(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 14 päivän ajan Osalliset ja muut kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä OAS:n nähtävilläoloajan kuluessa Kaavoittaja on osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden tavattavissa sopimuksen mukaan Kaavan valmisteluvaihe Kaavamuutosluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valmisteluvaiheessa kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteensä kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavaehdotus Kaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaava(muutos)ehdotuksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Muutosta hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavamuutoksesta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kannonkosken kunnantalolla osoitteessa Järvitie 1, 43300 Kannonkoski sekä internetsivuilla osoitteessa www.kannonkoski.fi Kuulutukset julkaistaan Viispiikkisessä sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla osoitteessa www.kannonkoski.fi 9(11)

PELLONPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Tarve MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaiseen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun Keski- Suomen ELY keskuksessa selvitetään. Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, palo- ja ympäristöterveysviranomaisilta sekä Keski-Suomen ELY -keskukselta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Palo- ja ympäristöterveysviranomaiset Kunnan edustaja Kaavan hyväksyy Kannonkosken kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Maanmittauslaitokseen ja kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen liitolle ja Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Tammikuu elokuu 2016 Kunnan päätös asemakaavan muuttamisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta Vireilletulokuulutus lehteen ja OAS nähtäville 14 päivän ajaksi Kannonkosken kunnanvirastoon ja kunnan internetsivuille LUONNOSVAIHE Elokuu 2016 - helmikuu 2017 Laaditaan kaavaluonnos Nähtäville asetettavan kaavaluonnoksen viimeistely ja selostusosan laatiminen Kunnanhallituksen päätös luonnoksen nähtäville asettamisesta Tiedottaminen sekä kuulutukset nähtäville asettamisesta Luonnosaineisto yleisesti nähtäville, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen kaavaehdotukseksi KAAVAEHDOTUS huhti toukokuu 2017 Kunnanhallituksen päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Tiedottaminen, kuulutukset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn 10(11)