Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Esko Hätälä Inframan Oy 31.12.2004 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 31.12.2004
Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Uudet muuttujat...3...3...3 3 Tasaisuusmittausten hyväksikäyttö ja IRI:n ja vaurioiden välinen yhteys...4...4...4 4 Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät...4...4...4 5 Kunto-/tulostavoitteet...5...5...5 6 Väylien merkitsevyysluokitus...5...5...6 7 Kohteiden valintaehdot, raja-arvot ja yleisimmät ylläpitotoimet...6...6...6 8 Kehitystarve vuodelle 2005...8 9 Muuta (yleistiedot, toimenpidehistoria yms.)...8 Kevyen liikenteen väylien hallinta 2 31.12.2004
1 Yleistä Tämä vuosiraportti esittää kevyen liikenteen väylien kunnon hallinnan kehitystyön vuonna 2004. Raportissa esitetään projektikortissa mainittujen ja työn aikana havaittujen ja/tai tarkennettujen kehityskohteiden tavoitteet ja toteutumat. Jatkokehitystarve on käsitelty kappaleessa kahdeksan (8). Kehitystyön yhteydessä laaditut muistiot on toimitettu Tiehallintoon. Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehitystyö aloitettiin esiselvityksellä 2001. Viime vuonna kehitystyö kuului väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmaan (VOH 2.4). Tämän vuoden kehittämiskohteet ovat jatkoa edellisvuodelle. Kehitystarpeita on syntynyt myös kuntomittauskokemusten ja niiden analysoinnin seurauksena. Työtä on tehty työryhmässä, johon ovat osallistuneet Juho Meriläinen (projektipäällikkö), Pekka Toiviainen ja Ari Kilponen Tiehallinnosta, Markku Knuuti ja Matti Typpö Tieliikelaitoksesta sekä Vesa Männistö, Ville Lähde ja Esko Hätälä Inframan Oy:stä. Työn yhteydessä on hyödynnetty myös muita Tiehallinnon ja konsulttien asiantuntijoita. Projektikokous- ja työmuistiot ovat saatavissa Juho Meriläiseltä Tiehallinnosta (juho.merilainen@tiehallinto.fi). 2 Uudet muuttujat Selvitettävä mahdolliset lisämuuttujat, jotka parantavat kevyen liikenteen väylien kunnonhallintaa. Lisämuuttujalista laadittiin piirien edustajien muuttujatarpeiden, aiempien tutkimusten ja kuntomittauskokemusten perusteella. Työryhmä valitsi listasta muuttujat, jotka on tarkoitus ottaa mukaan kuntoinventointiin. Muistiossa (uudet muuttujat) on esitetty uudet muuttujat sekä annettu ohjeita niiden käyttöönottamiseksi. Uudet muuttujat ovat merkitsevyysluokitus (yleistietoihin) ja pinnan karkeus (kuntotiedot). KVL (yleistietoihin) otetaan käyttöön heti kun saatavilla. Liikennemäärätiedon keräämisestä kevyen liikenteen väyliltä on menossa oma projekti. Tietolaji lisätään yleistietoihin, kun se on käytettävissä. Paikkausten inventointi todettiin myös tarpeelliseksi. Työryhmä suosittelee pinnan karkeuden ja paikkausten inventoinnin testaamista ensi vuoden aikana (2005). Uusien muuttujien osalta tulee laatia inventointiohjeet sekä järjestää koulutustilaisuus (pinnan karkeus ja paikkaukset). Kevyen liikenteen väylien hallinta 3 31.12.2004
3 Tasaisuusmittausten hyväksikäyttö ja IRI:n ja vaurioiden välinen yhteys Selvittää IRI-mittausten tarpeellisuus ja verrata niitä vaurioinventoinnista saatuihin kuntotietoihin. Voidaanko vaurioinventoinnilla korvata IRI-mittaukset vai antaako tasaisuusmittaus lisätietoa väylien kunnosta? Tasaisuus- ja vauriomittauksia tehneen mittaajan mukaan vauriot ja tasaisuus eivät korreloi keskenään. Tasaisuuden ja vaurioiden yhteyttä selvitettiin myös kuntorekisteritietojen perusteella. Sen mukaan tasaisuusmittauksia ei voida korvata vauriomittauksilla. Vauriosumma korreloi heikosti tasaisuusmittausten kanssa (r = 0.14). Tasaisuus (IRI) ei näyttäisi myöskään korreloivan yksittäisten vauriomuuttujien kanssa. Tasaisuuskeskiarvo ja IRI-MAX korreloivat voimakkaasti (r = 0.91). Tämän perusteella maksimiarvo ei kuvaisi tasaisuutta keskiarvoa paremmin. Oulun ja Lapin piireissä tasaisuusmuuttujan lisääminen kohteiden valintaehtoihin lisäsi toimenpidetarpeessa olevien kevyen liikenteen väylien määrä n. 30 km/piiri. Tiepiirien asiantuntijoiden mukaan kilometrimäärät ovat oikeaa luokkaa. Tasaisuuden mittaamista suositellaan kaikille tiepiireille. Oulun kaupungille tehdyissä kuntomittauksissa oli havaittu, että IRI 10m näyttäisi korreloivan vaurioiden kanssa. Lyhyempi mittausväli näyttäisi myös löytävän paremmin suuria IRI-arvoja. Tämän asian varmentamiseksi tulisi tehdä lisäselvityksiä. 4 Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät Mitkä muuttujat kuvaavat huonokuntoista kevyen liikenteen väylää, VS vai VS ja yksittäiset muuttujat? Voidaanko IRI-muuttujaa käyttää huonokuntoisuuden määrittämisessä? Ajopaneelin tulosten hyödyntäminen. Ajopanelin (2004) tulosten perusteella havaittiin, että käyttäjät kokevat väylän huonokuntoiseksi, kun vauriosumma ylittää 120. Ajopanelin aikana havaittiin myös, että vauriosumman ohella tulisi huomioida yksittäiset muuttujat. Ajopaneliin osallistui kaikkiaan kuusi henkilöä. Yksi maantiepyörällä, 2 maastopyörällä, 2 hybridipyörällä ja yksi rullaluistimilla. Huonokuntoisuuden raja oli siis sama kuin kesällä 2003 pidetyssä ajopanelissa. Kevyen liikenteen väylien hallinta 4 31.12.2004
Väylä on huonokuntoinen kun se täyttää jonkin seuraavista kriteereistä: reikiä 6 => tai lievä epätasaisuus 5 =>tai vakava epätasaisuus 3 => tai leveä poikkihalkeama 7 => tai kapea poikkihalkeama 29 => tai pintavaurio 5 => tai reunapainuma 100 => tai verkkohalkeama 154 => tai leveä pituushalkeama 100 => tai kapea pituushalkeama 191 => tai tai kaikki väylät joiden VS on yli 120 tai väylät joiden IRI => 2.0 Piirin asiantuntijoiden mukaan valintaehdoilla saadut huonokuntoisten määrät vastaavat väylien kuntoa. Valintaehtoja voidaan pitää toimivina. 5 Kunto-/tulostavoitteet Tulostavoitteet vuodelle 2005. Mitkä muuttujat määräävät tulostavoitteet kevyen liikenteen väylille? Tulostavoitteissa testattiin useampia erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta suositeltiin kuitenkin huonokuntoisten määrän perustuvaa tulostavoitetta. Käyttäjätyytyväisyyden lisäämistä tulostavoitteisiin ei katsottu tarpeelliseksi vielä tässä vaiheessa. Kevyen liikenteen väyliltä käyttäjätyytyväisyystietoa on kerätty vasta muutama vuosi. Tämän vuoksi tietojen luotettavuus herätti epäilyjä. Tulostavoitteena on, että huonokuntoisten määrät eivät saa kasvaa piireissä kahtena seuraavana vuotena. Tulostavoitetta voidaan tarkentaa sen jälkeen, kun väylille on laadittu merkitsevyysluokitus. Luokituksen avulla tärkeimmille väylille voidaan laatia tiukemmat raja-arvot. Tulevaisuudessa tulostavoitteita voidaan tarvittaessa tarkentaa myös liikennemäärätiedoilla. Kevyen liikenteen väylien liikennemäärätietojen selvittämiseksi on menossa oma projekti, jota johdetaan liikenne- ja viestintäministeriöstä. 6 Väylien merkitsevyysluokitus Laatia kevyen liikenteen väylille merkitsevyysluokitus kunnossapidon ohjauksen tarkentamiseksi. Kevyen liikenteen väylien hallinta 5 31.12.2004
Merkitsevyysluokitus tehtiin Tiehallinnon käytössä olevien paikkatietojen avulla. Luokituksen lähtökohtana aineistojen helpon saatavuuden ohella oli, että se voidaan tarvittaessa päivittää nopeasti ja helposti. Luokituksessa hyödynnettiin Jaloin -projektista saatuja matkustuskertoimia (kuvaa eri ikäryhmien matkustusalttiutta) sekä matkustuskäyttäytymistietoja. Asukas- ja matkatuotostietojen lisäksi käytettiin rakennustietoja, joiden avulla selvitettiin koulujen, kauppojen, virkistys- ja urheilupaikkojen yms. sijainti. Merkitsevyysluokituksen yhteydessä syntyneitä paikkatietoaineistoja esim. asukasmäärien kasvu- ja taantumisaluetietoja voidaan hyödyntää myös uusien kevyen liikenteen väylien suunnittelussa. Merkitsevyysluokitus jakaa kevyen liikenteen väylät 5 luokkaan. Menetelmää testattiin Lapin tiepiirin kevyen liikenteen väylillä. Luokitukset tulee tarkistuttaa piirein asiantuntijoilla, koska paikkatietojen avulla ei saada määritettyä kaikkia tekijöitä, jotka kertoisivat väylän merkittävyydestä. Luokitusta ei siis saa yksistään käyttää päätösten tms. lähtökohtana. Lopulliset raja-arvot tulee määrittää sen jälkeen, kun luokitus voidaan tehdä kaikille piireille yhtä aikaa. Tällä hetkellä luokitusta ei voida tehdä, koska reititetty kevyen liikenteen verkko oli käytettävissä vain Lapin tiepiirin alueelta. Ilman reititettyä tieverkkoa paikkatietoja ei voida hyödyntää. Reititetyn väyläverkon tulisi olla valmis kaikissa tiepiireissä vuoden 2005 alkupuolella. 7 Kohteiden valintaehdot, raja-arvot ja yleisimmät ylläpitotoimet Määrittää kohteiden valintaehdot PmsPro:hon. Toimenpide-ehdotukset erityyppisille kohteille. Kevyen liikenteen väylien ajopanelin tulosten sekä aiempien selvitysten perusteella laadittiin kohteiden valintaehdot. Kohteiden valinnassa käytetään sekä yksittäisiä muuttujia, vauriosummaa että tasaisuutta. Tasaisuusmittaustuloksia hyödynnetään niissä piireissä joissa sitä on mitattu. Kevyen liikenteen väylien hallinta 6 31.12.2004
Kohteiden valintaehdot ovat: reikiä 6 => tai lievä epätasaisuus 5 => tai vakava epätasaisuus 3 => tai leveä poikkihalkeama 7 => tai kapea poikkihalkeama 29 => tai pintavaurio 5 => tai reunapainuma 100 => tai verkkohalkeama 154 => tai leveä pituushalkeama 100 => tai kapea pituushalkeama 191 => tai tai kaikki väylät joiden VS on yli 150 tai väylät joiden (VS >30 ja (IRI => 2.0 tai IRI_1 IRI_5 >2)). PmsPro:ssa käyttäjä voi valita kohteita osoitetietojen perusteella tai antaa ohjelman tehdä valinnat automaattisesti raja-arvojen perusteella. Ohjelma suosittelee kohteille myös toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset määräytyvät seuraavasti: ohjelma listaa kohteet ja suosittelee huonoimmille RP:tä ja muille päällystämistä. RP kohteet poimitaan seuraavan valintaehdon mukaisesti: VS yli 150 tai IRI_KA >2 tai IRI_1 IRI_5 >3 tai vakava=>3 tai lievä=>5 tai leveä poikki=>7 tai leveä pitkä=>100 Väyläosuudet, joille suositellaan päällystämistä saadaan kaavalla: toimenpidetarpeessa RP = päällystys. Piireistä tiedusteltiin myös niiden ylläpitotoimenpiteitä. Tietoja oli saatavilla hajanaisesti. Yleisin ylläpitotoimi oli uudelleen päällystys AB-päällysteellä. Tiedusteluun vastanneista piireistä Lapin ja Savo-Karjalan tiepiirissä oli tehty huomattava määrä RP:tä. Tiepiireissä on tietoisesti korjattu kaikkein heikkokuntoisimpia väyliä. Tänä vuonna Lapin tiepiirissä RP:tä tehtiin noin 18 km ja Savo-Karjalan tiepiirissä noin 28 km. Savo-Karjalassa ei viime vuosina ole tehty kevyen liikenteen väylillä pelkkiä päällystystöitä. Uusien kevyen liikenteen päällystysohjeiden mukaan päällysteenä tulee käyttää AB:tä, jonka raekoko on 11 mm. Rakenteen parantamisen ja päällystämisen uudet speksit ovat seuraavat: Kevyen liikenteen väylien hallinta 7 31.12.2004
RP: Pinta: AB 100kg/m2, 11mm, LTA Alusta: teräsverkko (1) + MS 10 cm Hinta: 22000 /km Päällystäminen: AB 60kg/m2, 11 mm, MP Hinta: 12500 /km 8 Kehitystarpeet Työn yhteydessä havaittiin jatkoselvitys-/kehitystarpeita. Tarpeellisiksi havaitut jatkotoimet ovat: uusien muuttujien ohjeistus ja mittauskoulutus uusien muuttujien lisääminen yleis- ja kuntotietoihin (rekisterit ja PmsPro) merkitsevyysluokitus (kaikki piirit) merkitsevyysluokituksen ja kuntotavoitteiden yhteensovittaminen KVL-tiedot IRI-mittausten pituus (10 m) mittausten testaaminen palvelutasoluokitus tierakenteet (tiedot erikoisrakennerekisteriin) taipumamittausten tarveselvitys toimivuusvaatimukset hoitoluokitustarkennus (merkitsevyysluokituksen hyödyntäminen?) päällystämättömien kevareiden tiedonhallinta (mm. osoitetietopuutteet) erotettujen ja korotettujen kevyen liikenteen väylien rekisteröinti tierekisteriin 9 Muuta (yleistiedot, toimenpidehistoria yms.) Projektin aikana pyrittiin keräämään tiepiireistä mahdollisimman paljon toimenpidehistoriatietoa. Samalla selvitettiin yleistietojen kirjaamisvaihetta ja tarkistettiin rekisterien ja PmsPron kehitystarpeita. Useissa piireissä tierekisteritietojen tallennus oli vielä kesken. Puutteita oli mm. toimenpide-, päällyste- ja leveystiedoissa. Piirien välillä oli myös eroja siinä mitä muuttujia he inventoivat esim. leveys- ja päällystetieto. Kevyen liikenteen väylien reititetty tieverkko puuttui myös monelta piiriltä. PmsPro:hon on tulossa mittausohjelman seurantatoiminto seuraavan kehitystyön yhteydessä (alkuvuosi 2005). Kevyen liikenteen väylien hallinta 8 31.12.2004
Kilpailutusasioiden johdosta mittauskierto sekä uusien muuttujien testimittaukset aiheuttivat myös keskustelua. Työryhmä päätyi lopulta suosittelemaan normaalin mittauskierron noudattamista, uusien muuttujien testimittauksia ensi kesänä sekä nykyisen inventointikäytännön jatkamista. Automaattinen mittaus otetaan käyttöön vasta kun on saatu kokemuksia niiden toimivuudesta ja soveltuvuudesta kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen väylien hallinta 9 31.12.2004