Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014
SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA... 5 2 TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ... 6 3 TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI... 8 4 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS... 9 5 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT... 12 6 VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN... 13
Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2013 seurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2012 valmistuneille maistereille. Tässä yhteenvetoraportissa on koottu keskeisimmät tulokset kyseisestä seuranta-aineistoista koskien kasvatustieteiden maistereita, jotka ovat opiskelleet luokanopettajakoulutuksessa, pääaineena kasvatustiede. Vuonna 2012 luokanopettajakoulutuksesta valmistui 64 maisteria, joista 29 vastasi kyselyyn (vastausaste 45 %). Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 248 Lapin yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanutta (valmistuneita oli yhteensä 531). Sijoittumisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä luokanopettajakoulutuksesta valmistuneet maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta sekä miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista sekä työn laadullisista tekijöistä. Tiedot on tarkoitettu oppiaineen henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Alumnien palautteet antavat työelämänäkökulmaa opiskelijoille ja ohjaajille. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja sijoittumisseurannasta. Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut satu.peteri(at)ulapland.fi puh. 040 701 3833 4
1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA Kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajakoulutuksesta valmistui vuonna 2012 yhteensä 64 henkilöä. Kyselyyn vastasi 29 valmistunutta, jolloin vastausprosentti on 45 %. Vastaajien sukupuoli Mies 8 28 % Nainen 21 72 % Vastaajien ikä valmistuessa Alle 25 v. 4 14 % 25 29 v. 20 69 % 30 34 v. 4 14 % Väh. 35 v. 1 3 % Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma valmistuessa vaihteli 24 56 vuoden välillä. Keskimäärin ikä valmistuessa oli 27,8 vuotta (mediaani 26 vuotta). Valmistumiskuukausi tammi-maalis 6 21 % huhti-kesä 15 52 % heinä-syys 1 3 % loka-joulu 7 24 % Asuinpaikka syksyllä 2013 Lappi 11 38 % Pohjois-Pohjanmaa 4 14 % Muu Suomi 14 48 % Kyselyyn vastanneista 38 % oli jäänyt asumaan Lappiin, joista 8 Rovaniemelle. Muut vastaajat asuivat laajasti eri puolilla Suomea. 5
Työskentely opintojen aikana (tutkinnon alaan liittyvä työ/kk) Ei yhtään 2 7 % 1 6 kk 21 78 % 7 12 kk 3 11 % 13 24 kk - - 25 36 kk - - Yli kolme vuotta 1 4 % Yhteensä 27 100 % Suuri osa vastaajista (93 %) on työskennellyt jo opintojensa aikana omalla alalla (mukaan lukien kesä- ja osa-aikatyöt sekä mahdollinen harjoittelu). Työskentelyn keskiarvo oli 5,9 kuukautta ja mediaani 3 kuukautta. 2 TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Kyselyhetkellä syksyllä 2013 vastanneiden maistereiden työllisyys oli 90 %. Suurin osa vastaajista (80 %) oli vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Huomattavaa on, että luokanopettajiksi valmistuneiden työsuhteet olivat suurimmalla osalla (66 %) määräaikaisia. Koko aineistossa (N=248) määräaikaisten työsuhteiden osuus oli 36 %. Työmarkkinatilanne syksyllä 2013 Työtön työnhakija tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 3 % Perhevapaalla 3 % Päätoiminen opiskelija 3 % Vakituinen kokopäivätyö 14 % Osa-aikatyö* 10 % Määräaikainen kokopäivätyö 66 % *sisältää myös keikkahommat ja useat rinnakkaiset työsuhteet 6
Pääasiallisin työtehtävien luonne Taiteellinen työ 4% Opetus tai kasvatus 96% Kaikki vastaajat (N=27) kertoivat nykyiseksi työnantajakseen kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen. Suurimmalla osalla (96 %) vastaajista pääasiallisin työtehtävien luonne oli opetus tai kasvatus. Ammattinimikkeitä olivat erityisluokanopettaja, kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, lastentarhanopettaja, luokanopettaja, resurssiopettaja sekä tuntiopettaja. Bruttopalkan keskiarvo oli 2 626 /kk ja mediaani 2 575 /kk. Bruttopalkka syyskuussa 2013 (sis. kaikki lisät) Alle 2 000 1 4 % 2 000 2 499 5 21 % 2 500 2 999 13 54 % 3 000 3 499 5 21 % 3 500 3 999 - - 4 000 - - Yhteensä 24 100 % 7
3 TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI Milloin sai ensimmäisen tutkintoa/koulutustasoa vastaavan työpaikan? Ennen opintojen aloittamista 7 24 % Ennen valmistumista 8 28 % Valmistumisen jälkeen 12 41 % Ei ole ollut tutkintoa vastaavassa työssä 2 7 % Työttömyys valmistumisen jälkeen 28% On ollut työttömänä Ei ole ollut työttömänä 72% Vastanneista 72 % on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen. Työttömyysaika vaihteli yhdestä kuukaudesta seitsemään kuukauteen. Hakuaika ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työhön kesti keskimäärin 3 kuukautta, mutta hakuaika vaihteli yhdestä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen. Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen 1 3 22 76 % 4 6 3 10 % 7 9 1 3 % 10 3 10 % Onko toiminut valmistumisen jälkeen esimiestehtävissä? Kyllä, tällä hetkellä - - Kyllä, mutta ei tällä hetkellä - - Ei 26 100 % Yhteensä 26 100 % 8
4 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS Työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus syksyllä 2013 100% 80% 82% 60% 40% 20% 0% 15% Työ on koulutustasoani nähden vaativampaa Työ vastaa hyvin koulutustasoani 3% 0 % Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Yliopistossa opittujen taitojen hyödyntäminen nykyisessä työssä 100% 80% 70% 60% 40% 20% 0% 30% Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran/osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan 0% Vastanneista suurin osa (82 %) kertoi, että heidän työnsä vastaa hyvin heidän koulutustasoansa. Pieni osa vastaajista (15 %) koki, että heidän työnsä on koulutustasoa nähden vaativampaa. Vastaajista 70 % hyödynsi yliopistossa opittuja taitoja nykyisessä työssä jatkuvasti. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon työllistymisen kannalta Erittäin tyytymätön - - Tyytymätön - - Hieman tyytymätön 2 7 % Melko tyytyväinen 4 14 % Tyytyväinen 12 41 % Erittäin tyytyväinen 11 38 % 9
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/km yht. Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,0 Neuvottelutaidot -1,7 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,6 Esiintymistaidot -1,6 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,5 Luovan ajattelun taidot -1,5 Lainsäädännön tuntemus -1,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,3 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,2 Ongelmanratkaisutaidot -1,2 Monikulttuurisissa ympäristöissä toimiminen -1,1 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -1,1 Suomen kielen viestintätaidot -1,0 Oppimiskyky -0,9 Taloussuunnittelu ja budjetointi -0,9 Projektinhallintataidot -0,9 Esimiestaidot -0,8 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,5 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,5 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,3 Tiedonhankintataidot -0,3 Oman alan teoreettinen osaaminen Muiden kielten viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot 3,5 5,5 3,6 5,3 3,9 5,5 3,9 5,5 4,1 5,6 3,6 5,1 3,1 4,4 4,4 5,7 4,6 5,8 4,1 5,3 3,3 4,4 4,0 5,1 4,7 5,7 4,5 5,4 1,9 2,8 3,1 4,0 2,6 3,4 1,7 2,2 5,2 5,7 4,2 4,5 4,7 5,0 0,2 4,6 4,4 0,4 1,7 1,3 0,4 3,9 3,5 1,0 3,1 2,1-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 10
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/luokanopettajat Oman alan tehtävien käytännön taidot -1,9 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,7 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,6 Luovan ajattelun taidot -1,4 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -1,3 Neuvottelutaidot -1,3 Oppimiskyky -1,2 Esiintymistaidot -1,2 Ongelmanratkaisutaidot -1,1 Lainsäädännön tuntemus -1,1 Suomen kielen viestintätaidot -1,1 Toimiminen monikulttuurisissa ympäristöissä -1,0 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,0 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -0,8 3,9 5,8 4,0 5,7 3,9 5,5 3,8 5,2 3,7 5,0 4,0 5,3 4,3 5,5 4,3 5,5 4,1 5,2 3,4 4,5 4,7 3,7 4,7 5,0 5,0 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,7 5,0 5,7 Projektinhallintataidot -0,7 3,2 3,9 Esimiestaidot -0,7 2,6 3,3 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,5 4,1 4,6 Tiedonhankintataidot -0,4 4,5 4,9 Taloussuunnittelu ja budjetointi -0,2 1,9 2,1 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 0,1 1,5 1,4 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,2 4,6 4,4 0,5 Muiden kielten viestintätaidot 1,6 1,1 0,5 Englannin kielen viestintätaidot 4,0 3,5 1,1 Ruotsin kielen viestintätaidot 3,0 1,9-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 5,8 6,0 5,8 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 11
Luokanopettajakoulutuksesta valmistuneet kokivat yliopisto-opiskelun kehittäneen kaikkein vahvimmin muun muassa opetus-, koulutus- ja ohjaustaitoja, ryhmätyötaitoja ym. sosiaalisia taitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Nykyisessä työssä vastaajat pitivät tärkeimpinä tietoina ja taitoina opetus-, koulutus- ja ohjaustaitoja, oman alan tehtävien käytännön taitoja, suomen kielen viestintätaitoja sekä ryhmätyötaitoja ja sosiaalisia taitoja. Suurin kuilu yliopistossa opittujen ja nykyisessä työssä vaadittavien tietojen ja taitojen osalta oli oman alan tehtävien käytännön taitojen hallinnassa, joustavuudessa ja sopeutumiskyvyssä sekä organisointi- ja koordinointitaidoissa. 5 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Kysyttäessä seuraavan viiden vuoden uratavoitteita 71 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön. Vastaajista 4 % (N=1) oli sitä mieltä, että tulee todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla. Sen sijaan 11 % vastaajista (N=3) suunnittelee vaihtavansa alaa kokonaan. Uratavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana Muu uratavoite 14 % Suunnittelee alan vaihtoa 11 % Todennäköisesti etenee nykyisellä alalla 4 % Tyytyväinen nykyisiin tehtäviin 71 % Tutkintotavoite, mikäli opiskelee/aikoo opiskella Tohtorin tai lisensiaatin tutkinto - - Maisterin tutkinto 2 7 % Alempi korkeakoulututkinto 1 4 % Toisen asteen tutkinto - - Muu pätevöittävä koulutus (esim. pedagogiset opinnot) 9 32 % Muu opiskelusuunnitelma* 4 14 % Ei aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää 12 43 % Lukumäärä 28 100 % *mm. tutkintoa täydentäviä opintoja avoimessa yliopistossa 12
6 VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN Vastaajilta kysyttiin sivuaineita, jotka sisältyivät tutkintoon sekä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, jos hän aloittaisi nyt yliopisto-opinnot. Suosituimpia tutkintoon sisältyneitä sivuaineita olivat esi- ja alkuopetus erityispedagogiikka ja liikunta. Tämän lisäksi muita sivuaineita olivat: äidinkieli ja kirjallisuus psykologia englanti informaatioteknologia musiikki globaalikasvatus historia kulttuurihistoria kasvatuspsykologia kuvataide tekstiilityö ilmaisukasvatus uskonto hallintotiede sukupuolentutkimus tietotekniikka ympäristö- ja luonnontieto terveystieto tekninen työ matematiikka Kysyttäessä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, mikäli aloittaisi nyt yliopisto-opinnot, 28 % vastaajista kertoi, että valitsisi samat sivuaineet, joita oli opiskellutkin. Sen sijaan 72 % vastaajista valitsisi eri sivuaineita, joista suosituimpia olivat erityispedagogiikka liikunta ja tekstiilityö. Tämän lisäksi valittaisiin seuraavia sivuaineita: historia kasvatuspsykologia kuvataidekasvatus sosiologia musiikki tekninen työ esi- ja alkuopetus terveystieto hallintotiede äidinkieli ja kirjallisuus yhteiskuntaoppi opetettavana aineena sekä englanti suomi toisena/vieraana kielenä. 13