4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Liite 2 Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.1.1. Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa on vuoden 2014 syksyllä 11 omaa päiväkotia ja 3 ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 39 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimii myös kaksi yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, josta ostetaan 56 hoitopaikkaa sekä Nappulan päiväkoti, josta ostetaan 29 hoitopaikkaa. KH teki hankintapäätöksen Alastaron yksityisestä päiväkodista 25.8.2014 (260 ). Toiminta päiväkodissa on tarkoitus aloittaa 1.8.2015. Lapsimäärän lisääntymisen (hoidon tarpeen lisääntyminen) takia Mahlapuiston ja Nurmen päiväkoteihin on syksyllä 2014 perustettu lisäryhmiä. Sisäilmaongelmien takia Mahlapuiston esiopetusryhmä siirtyi 9.9.2014 alkaen korvaaviin tiloihin (Osuuspankki). Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien (ei Alastaron päiväkoti) että koulujen (Kirkonkylä, Kojonkulma) yhteydessä. Tuulensuun koulussa on mahdollisuus kehitysvammaisten esiopetukseen. Kirkonkylän koulun esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen, kun yksityinen päiväkoti aloittaa toimintansa Alastarolla. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Tuulensuun koulussa on myös lisäopetusta (10-luokka). Keskuskoululla ja yläluokkien kouluilla, Alastaron yläaste, Opintie ja Puistokatu, on virkarehtori. Muissa kouluissa rehtorin tehtävät on määrätty luokanopettajalle hoidettavaksi oman viran ohella. Loimaan kouluissa on lukuvuonna 2014-2015 yhteensä 85 yleisopetuksen ryhmää ja 17 erityisopetusryhmää. Yleisopetuksen ryhmien määrä vähenee edelliseen lukuvuoteen verrattuna kahdella. Vähennykset johtuvat lähinnä ikäryhmien kokovaihteluista ja opetusryhmien suurentamisesta (tuntikehyksen vähennys). Lisäksi Keskuskoululla aloitti syksyllä 2014 vuoden tauon jälkeen maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmä. Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä yhdeksän alaluokkien ja kolme yläluokkien koulua sekä yhden erityiskoulun. 1
Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Hirvikosken koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (0-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-4), Alastaron yläaste (7-9), Opintien koulu (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Tuulensuun koulu (erityisopetusta, 0-10). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Hirvikosken koulun toiminta jatkuu myös lukuvuonna 2014 2015 korvaavissa tiloissa (Hirvikosken kirjasto, Opintien koulu ja evankelinen kansanopisto). Hirvikoskella alkoi syksyllä 2014 yhtenäiskoulun rakentaminen (Hirvikosken koulu, Tuulensuun koulu ja Opintien koulu) ja koulun pitäisi aloittaa toimintansa 1.8.2015. Yleisopetuksen kouluilla on erityisopetusluokkia seuraavasti: Asemanseudun koululla (1), Hirvikosken koululla (2), Kauhanojan koululla (2), Kirkonkylän koululla (1), Keskuskoululla (2), Alastaron yläasteella (1), Opintien koululla (2) ja Puistokadun koululla (2). Erityisluokkia on siis tasaisesti eri puolilla kuntaa ja toiminnallisesti tällaista ns. hajautettua mallia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena (tukitoimet mahdollisimman lähellä, integroinnit koulun sisällä). Pienluokkien oppilasmäärä on vähentynyt, kun perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutosten myötä kolme vuotta sitten käyttöön tuli yleisen ja erityisen tuen lisäksi ns. tehostettu tuki. Erityisen tuen päätösten purkaminen ja oppilaiden siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää resursointia mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen ja tukiopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta varten on Loimaalla seitsemän erityisopettajaa (edellisenä lukuvuonna kahdeksan). Loimaalla erityisoppilaita on noin 8,2 % (132) oppilaista (Vrt. 7,9 % (129) lv. 2013 2014). Valtakunnallisesti erityisopetukseen siirrettyjä peruskoulun oppilaita on 7,3 % (2013). Pienluokilla opiskelee 115 oppilasta (7,1 %). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 19 %, 39 %, 42 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt 23 24 % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään, Pöytyän ja Ypäjän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Lukuvuonna 2014 2015 kouluissamme toimii yhteensä 39 (vrt. 41 lv. 2013 2014) koulunkäyntiavustajaa. Avustajista toistaiseksi palkattuja on 36, joista 7 on tällä hetkellä työvapaalla. Määräaikaisia avustajia on lukuvuonna 2013-2014 yhteensä 10. Osa avustajakuluista (4,5 avustajaa) laskutetaan muilta kunnilta yhteistyösopimusten mukaisesti. Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita on yhteensä 557 (34,6 %, valtakunnallinen osuus n. 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on 40-50 oppilasta. Koulukuljetukset kilpailutetaan lukuvuoden 2014 2015 aikana. 2
Loimaan kaupunki on saanut vuosille 2014-2015 valtionavustusta 30 000 kerhotoiminnan kehittämiseen (35 000 euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa 50-55 kerhon toteuttamisen lukuvuonna 2014-2015. Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin 550-600. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Lukiossa on oma virkarehtori. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi lukiossa opiskelee 17 kaksoistutkinnon suorittajaa. Määrä on vähentynyt edellisistä vuosista, kun yhteistyösopimus Ypäjän Hevosopiston kanssa on päättynyt 1.8.2014. Kahdenvälinen Comenius -projekti From peasantry to top management on alkanut keväällä 2014 ja jatkuu kevääseen 2015 italialaisen Giulianovon kaupungissa sijaitsevan Liceo scientifico statale "M. Curie"-koulun kanssa. Projekti toteutuu vierailuina kumpaankin maahan noin 20 opiskelijan voimin. Projektin tavoitteina on mm. lisätä opiskelijoiden kulttuurien välistä osaamista ja saada heidät tietoisiksi kulttuurien välisistä eroista, vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, parantaa osaamista englannin kielessä ja osallistujamaiden kielissä, rakentaa siltoja kahden kansan välille historian ja kulttuurin avulla, työskennellä tieto- ja viestintätekniikoilla, rohkaista, tukea ja kehittää opiskelijoiden luovuutta sekä oppia suvaitsevaisuutta ja rauhaa eri maiden kesken. Lukiossa alkaa myös Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. 3
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen 1.-6.-luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Hirvikosken koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla, Virtaan koululla sekä Tuulensuun koululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi 28.8.2014 sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa 31.12.2016 asti. 4.1.2. Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja 1 1 1 Varhaiskasvatuspalveluiden Päivähoidonohjaaja 1,8 2 2 hallinto Palvelusihteerit 2 2 2 Yhteensä 4,8 5 5 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) 11,5 10 9 Perhepäivähoitaja 40,5 39 40 Erityispäivähoito Päiväkoti Koululaisten ip-toiminta ja avoin päiväkoti Kiertävä elto 2 2 2 Päiväkodinjohtaja 11 11 9 Lastentarhanopettaja 19 19 24 Lastenhoitaja/ Päivähoitaja 36 37 45 Päiväkotiapulainen 1 1 1 Ryhmäavustaja/henk.koht.avust. 8 7 8 Kerhonohjaaja 0,2 0 0 Päivähoito yhteensä 134 131 143* TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa 621 124 680 135 740 145 Päiväkodit hoitopäivät yhteensä 62033 60000 81 000 -joista kaupungin tuottamia 50340 50000 64 000 -ostettuja 11693 10000 17 000 Esiopetus, esiopetuspäivät yht. 21060 21300 23 000 -joista kaupungin tuottamia 17909 18300 18 300 -ostettuja 3151 3000 4700 Ryhmäperhepäivähoito, hoitopv 11012 7000 6000 Perhepäivähoito, kunnal. hoitopv. 19391 26000 22300 Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv. 781 800 800 Lasten lakisääteinen 206 203 170 kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk 304 303 250 4
Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä 7 13 6 19 7 12 Päiväkotihoito Päiväkotihoito, lapsia yhteensä 428 440 560 Päiväkotipaikkoja 445 445 ei arv. kohde Perhepäivähoito Perhepäivähoito, lapsia yhteensä 143 160 150 Perhepäivähoitopaikkoja 156 160 ei arv. kohde Ryhmäperhepäivähoito lapsia 50 87 30 Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 40 54 ei arv. kohde * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron päiväkotiratkaisu) ja hoidon tarpeen merkittävään kasvuun (alkanut jo syksyllä 2014). Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 Asemanseudun koulu 66 65 58 Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu 197 190 177 Isonperän koulu 0 0 0 esiopetus+perusopetus Kauhanojan koulu 51 55 60 Keskuskoulu 370 373 381 (TA 2015 keskiarvo syksy Kirkonkylän koulu 27+147 23+143 14+143* 2014 ja arvio syksy 2015) Kojonkulman koulu 10+46 9+48 6+51 Metsämaan koulu 43 42 44 Niinijoen koulu 62 58 46 Peltoisten koulu 0 0 0 Vanha koulu 0 0 0 Vesikosken koulu 0 0 0 Virttaan koulu 27 26 20 Alastaron yläaste 146 150 148 Opintien koulu 183 185 193 Puistokadun koulu 248 238 243 Tuulensuun koulu 25 27 26 Loimaan lukio 275 273 265 Oppilaat Oppilaat yht. 37+1611 32+1600 20+1590 Perusopetuksessa Yleisopetus 1497 1486 1475 Luokkamuotoinen erityisopetus 114 114 115 Osa-aik. erit.op. osallistuneet 391 370-400 370-400 Tehostetun tuen oppilaat 133 110-120 130-140 Henkilöstö Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Koko henkilöstö yhteensä 210,5 207,0 204,5 Opettajat, rehtorit 157 156 154,5 Rehtorit 5 5 5 Luokanopettajat 54,5 54 53,5 Lehtorit 37,5 37 36 Vanhemmat lehtorit 15 15 15 Esikoulun opettajat 3 3 2* Päätoimiset tuntiopettajat 14 14 16 Sivutoimiset tuntiopettajat 3 3 3 Erityisluokanopettajat 17,5 17 17 Erityisopettajat 7,5 8 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) 41 38 37 Kuraattori 1 1 1 Psykologi 2 2 2 5
Opettajat sa Apip-ohjaaja 4 4 4 Muu henkilökunta 6 6 6 perusopetuksesopettajat perusopetuksessa 139 136 135,5 - yleisopetus 114 111 111,5 -luokkamuotoinen erityisopetus 17,5 17 17 - laaja-alainen erityisopetus 7,5 8 7 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,2 4,0 4,1 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,11 0,11 Erityistehtävät 0,06 0,06 0,06 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,1 1,1 1,1 Vieraskuntalaisia Perusopetus 6,1 % 5,8 % 5,9 % Erityisopetus 14,5 % 17,0 % 14,0 % Lukio 12,7 % 14,0 % 12,5 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen 1.8.2015 Koulunkäyntiavustajilla on lukuvuonna 2014-2015 avustajatunteja viikossa yhteensä noin 1 050 (lv. 2013 2014 yht. 1 100h). Vähennys perustuu lähinnä avustajamäärän vähenemiseen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla ohjaajilla ja koulunkäyntiavustajilla on tunteja lukuvuonna 2013 2014 yhteensä noin 450 (lv. 2013 2014 yht. 470). Kokopäiväisiä aamu- ja iltapäiväohjaajia on neljä ja 32 avustajalla on avustajatehtävien lisäksi aamu- ja iltapäiväohjaajan tehtäviä. Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu 26.3.2009 hyväksyttyä tuntijakoa ja 13.3.2014 hyväksyttyä tuntikehystä. 4.1.3. Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat toimialan toiminnalliset kehittämistavoitteet 2015 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva oppilashuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut opetussuunnitelmatyö (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2016, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) kasvatus- ja opetuspalveluiden strategiatyö (mm. osana opetussuunnitelmaprosessia) erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien määrä ja sijainti) b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen kerhotoiminnan kehittäminen 6
oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen (osin rinnakkain opetussuunnitelmaprosessin kanssa) 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen a) Päivähoidon palveluverkkoselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Alastaron päiväkotihanke henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittäminen (mm. keskusta-alueen päivähoitoratkaisut, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) b) Kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman toteuttaminen Hirvikosken yhtenäiskoulu (toiminnallinen suunnittelu) henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen ARVIOINTI -KOHDE Perusopetus MITTARI TP 2013 TA 2014 S TA 2015 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Pätevän/ kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön osuus Hoitopäivän hinta ( /päivä) perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito päivähoito (päiväkodit) 88,0 % >90 % s 3,5 4,0 92 % >90 % >90 % 71,40 67,50 80,50 60 65 80 85 80 90 70 75 75-80 80-90 Oppilaita/opettaja 11,6 12,0 11,9 perusopetuksessa Oppilaita/opettaja yleisopetuksessa 13,1 13,7 13,4 Oppilaita/opettaja 6,5 6,7 6,8 erityisluokkaopet. Oppilaita/opettaja laaja-alainen 215 200 230 erityisopetus 30.9. jatkokoulutuksen ulkopuolelle 0 % 0 % 0 % jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Peruskoulun päättymisvuonna aloittaneet * * lukiossa ammatillisessa koulutuksessa 10-luokka /jokin muu 39,0 % 61,0 % 0,0 % 39 40 % 59 60 % 0 2 % 39 40 % 59 60 % 0 2 % Pätevien opettajien osuus 92 % >90 % >90 % opettajista Yleisopetuksen käyttökustannukset 7520 /opp 7480 /opp s 7460 /opp Perusopetuksen laatu koetaan ei ei 3,5 4,0 7
Keskimääräi nen ryhmäkoko Erityisopetus Esiopetus Iltapäivätoi minta Lukiokoulutu s hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä arviointikohd e 1-2lk 16,1 3-6lk 18,2 7-9lk 15,7 arviointikohd e ** 1-2lk 14-15 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 ** 1-2lk 14-15 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 Erityisopetuksen s käyttökustannukset -luokkamuotoinen erityisopetus -osa-aikainen erityisopetus 17720 /opp 980 /opp 18750 /opp 900 /opp 18500 /opp 850 /opp Esiopetukseen osallistuvien osuus 100 % 100 % 100 % ikäluokasta Esiopetuksen käyttökust./opp. 8105 7780 s 7650 /opp (koulut) Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 163 180 175 1-2-luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 41 45 45 3-9-luokat Ohjaustuntien määrä/vko 470 445 475 Iltapäivätoiminnan 17,4 20,5 s 20,2 käyttökustannukset /ohjaustunti Pätevien opettajien osuus 100 % 100 % 100 % opettajista Yo-tutkinnon 3 vuodessa 92 % 94-95 % 94 95 % suorittaneiden osuus Lukio-opetuksen 6817 /opp 6780 /opp 7280 /opp käyttökustannukset Lukiokoulutuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) ei arviointikohd e ei arviointikohd e 3,5 4,0 * valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on 15-19 oppilasta ja 2.-luokalla 20-24 sekä 3.-6.-luokilla 20-24 ja 7.-9.-luokilla 15-19 oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yleisimmät ryhmäkoot eri vuosiluokilla. ***Kustannuksissa otettu huomioon varsinainen opetustoiminta, oppilashuolto, koulujen hallinto, ruokahuolto, kiinteistöhuolto, kuljetukset, tukipalvelut, koulutoimen hallinto. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat mukana vain henkilöstökulut. Lukion kustannusten kasvua selittää erityisesti tulojen väheneminen. Luokan- ja aineenopettajista 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 67 %:lla (vrt. 68 % vuonna 2013). Koulunkäyntiavustajista lähes kaikilla on vaadittava koulutus ja monilla suoritettuna myös koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto. Valtakunnan tasolla opettajista muodollisesti päteviä on noin 89 %, erityisopettajista noin 78 % ja lukion opettajista 94 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). Lasten päivähoidon kustannuksia 2008 2012: Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2008 5 321 5 267 5 185 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2009 5 618 5 604 5 401 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2010 5 837 5 739 5 530 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2011 5 880 6 076 5 803 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2012 6 154 6 270 6 056 8
Päivähoidon nettokustannukset, /as 2008 354 379 398 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2009 366 406 418 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2010 378 420 431 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2011 376 444 454 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2012 406 459 474 Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) 2008-2012: Toiminnan Toiminta järjestäjä/ Loimaa, /opp Kunnat, /opp. Kaikki, /opp. Esiopetus 2008 5 457 5 130 5 480 Esiopetus 2009 6 963 5 297 5 347 Esiopetus 2010 6 269 5 508 5 567 Esiopetus 2011 5 985 5 428 5 457 Esiopetus 2012 6 274 5 690 5 715 Perusopetus 2008 7 741 6 863 6 964 Perusopetus 2009 7 938 7 127 7 236 Perusopetus 2010 8 363 8 095 8 186 Perusopetus 2011 8 678 8 396 8 485 Perusopetus 2012 8 802 8 464 8 500 Apip-toiminta 2008 1 549 1 470 - Apip-toiminta 2009 1 695 1 620 - Apip-toiminta 2010 2 022 1 748 - Apip-toiminta 2011 2 582 1 860 - Apip-toiminta 2012 2 556 1 957 Lukiokoulutus 2008 5 990 5 931 5 939 Lukiokoulutus 2009 6 384 6 163 6 183 Lukiokoulutus 2010 6 487 6 806 6 784 Lukiokoulutus 2011 6 764 7 047 7 039 Lukiokoulutus 2012 6 823 7 338 7 326 Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti ruokahuolto-, kiinteistö- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Vertailutietoja muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaa t Opetustunnit/op p Opetus /opp Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa 1 464 69 63 131 1 412 2,41 7 641 Kauhajoki 1 387 80 63 500 1 532 3,91 9 145 9
Lieto 2 087 70 62 437 1 162 2,68 7 849 Loimaa 1 585 81 65 568 1 567 3,07 8 802 Naantali 1 973 67 71 427 1 759 3,49 8 899 Uusikaupunki 1 331 66 74 397 1 076 2,08 8 860 Kunnat yhteensä 4 9 8 367 71 67 116 437 1 450 2,71 8 464 Erityisopetuskustannukset vaihtelevat selkeästi riippuen siitä, minkälainen erityisopetus on kyseessä (avustajatarve, mahdolliset erikoisvälineet ja materiaalit sekä muut tukitoimet, vieraskuntalaisten osuus, kuljetuskustannukset, ryhmäkoko). OPH:n raportin mukaan vuonna 2012 alle 100 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin 9 912 /opp ja yli 100 oppilaan kouluissa 8 297 /opp (ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, 1-6-vuotiaista): Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5-vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla 75 78 %, kun koko maan vastaava osuus on ollut 67 68 %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2013 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 14,2 % (koko maa 1,6 %) ja 3-5-vuotiaista 31,9 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 22,5 % (koko maa 35,3 %) ja 3-5-vuotiaista 44,3 % (koko maa 63,4). Vuoden 2014 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrässä on tapahtunut merkittävä muutos: 321 (toukokuu) -> 298 (elokuu) -> 267 (syyskuu). Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa 2009 2020: 10
Oppilasmäärän väheneminen näyttää hidastuvan aikavälillä 2013 2016. Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen 2009 2015: Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Vaikka opettajien määrässä ei olekaan viime vuosina tapahtunut olennaisia muutoksia, on tuntikehys vähentynyt yli 200 tuntia (noin kahdeksan opettajan työpanos) viimeisen kolmen vuoden aikana. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetustyhmien määrässä: Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä 2011-2012 90 20 110 2012-2013 89 18 107 2013-2014 87 17 104 11
2014-2015 85 17 102 Koulutuslautakunnan toimintakulujen (ulkoiset) prosentuaalinen jakautuminen 2015: Opetuspalvelujen ostoista koulukuljetuksiin on budjetoitu vuonna 2015 noin 1 070 000 euroa, varhaiskasvatuspalvelujen ostoihin 920 000 euroa ja kotikuntakorvauksiin 325 000 euroa (loimaalaisten lasten opetus muualla). Tulot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä perusopetuksesta saaduista tuloista, apip -toiminnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtion erityisavustuksista. Vuositasolla näiden suuruus on noin 1 100 000 1 300 000. Lisäksi kotikuntakorvaustulot ovat noin 860 000 euroa. Kasvatus- ja opetuspalveluiden toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä/haasteita ovat mm. seuraavat: henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi kiinteistöjen kunto (mm. sisäilma) investointien tarve määrärahat/ palvelujen laajuus (ryhmäkoot, tuntikehys, kuljetusjärjestelyt, tukitoimet jne.) palvelujen tasa-arvoisuus toimintakulttuurin muuttaminen (mm. uudet opetussuunnitelmat) 4.1.4 Koulutuslautakunnan talousarvio yhteensä 12