Logistiikkafoorumi 23.5. Kuka kuljettaa kumipyöriä logistiikka-alan haasteet Foorumissa läsnä 59 osallistujaa. Foorumin keskeisenä tavoitteena oli nostaa esille alalla selkeästi jo näkyviä ja tulossa olevia ongelmia sekä mahdollisesti jo ratkaisuja. Työnantajien edustajien puheenvuoroista kävi selväksi, että työvoimapula on tulossa: kun nuorisoasteella toimii noin 40 koulua, joista valmistuu n. 600 kuljettajaa / vuodessa, se eri riitä, kun tarve vuosittain on 4 5 000 ammattikuljettajaa. Kuljetusala on käytännössä todellinen avainala: teollisuus ei toimi ilman logistiikkaa; mikään kuljetusala ei toimi ilman kuorma-alakuljetuksia. Petri Pihlaviston, V-S ELY-keskus (ks liite) Pihlavisto esitteli logistiikka-alan kartoituksia ja ennakointiprosesseja ja niiden tuloksia (Varsinais-Suomen elinkeinostrategiatyö 2009, Peste-prosessi, logistiikka-kortit ja yhteenvedot, Koulutustarve-ennuste 2016 / Varsinais-Suomi, Osaamistarpeiden tunnistaminen, kvalifikaatiopoiminta 2010, Logistiikkaselvitys 2010, LVM) Logistiikkaselvitys 2010: Keskeiset havainnot lyhyesti: suomalaisyritykset selvinneet poikkeuksellisesta markkinatilanteesta logistiikkatoimintojensa osalta hyvin logistiikka keskeistä suurten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvylle logistiikkakustannukset yritysten liikevaihdosta 11,9%, osuus laskenut kuljetuskustannukset laskeneet, varastonpitokustannukset nousseet teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset Suomessa suhteessa BKT:hen 8,7 %, vastaavalla tavalla laskettu luku vuonna 2008 oli 10,9% logistiikkaprosessien tehokkuuden tunnusluvut edelleen varsin hyvät henkilöstön logistiikkaosaaminen vastaa varsin hyvin yritysten tarpeita kustannusten nousu, kilpailun kiristyminen ja osaavan henkilöstön saatavuus suurimmat uhkatekijät aiemman kysynnän heikkenemisen sijaan logistiikkapalvelujen ulkoistaminen yleistyy edelleen, erityisesti logistisen tiedon hallinnan osalta tyytyväisyys sijaintipaikkakunnan logistiseen toimivuuteen kasvanut erot eteläisen ja muun Suomen välillä logistisissa toimintaedellytyksissä kasvaneet osin edelleen kansainvälisissä vertailuissa Suomen kilpailukyky ja logistinen toimivuus edelleen erittäin hyvä Jari-Pekka Messula, Turun TE-toimisto (ks. liite) Kuljetusalalla on työttömiä työnhakijoita samaan aikaan kun alalle haetaan uusia tekijöitä Varsinais- Suomessa 620 työnhakijaa kaikkiin kuljetusalan ammatteihin, pelkästään Turun TE-toimistossa yli 300 työnhakijaa. 17. toukokuuta URA-järjestelmän mukaan la-kuljettajan työtä puolestaan haki n. 50, ay-kuljettajan työtä n. 70 ja ka-kuljettajan työtä n. 280 työtöntä työnhakijaa. Miten vakavasti ja miten realistiset mahdollisuudet on työllistyä alalle siinä suuremman pohdinnan paikka.. Ongelmat: ei ajantasaista osaamista, ei sopivia työnhakijoita, maine alalla leviää nopeasti tieto henkilöistä, joita ei pidetä alalle sopivina.
Tilastoissa on kyse henkilöiden pääammateista. Esimerkkinä voisi olla ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja, joka sen ohessa voisi hakea vaikkapa kuorma-autonkuljettajan, nosturinkuljettajan ja varastotyöntekijän töitä. Tällöin hänellä olisi lisäksi nuo kolme työnhakuammattia. Siitä huolimatta hän tilastoituisi ko. valtakunnallisiin tilastoihin vain ja ainoastaan ajoneuvoyhdistelmänkuljettajaksi. Liitteisiin pari tulkintaohjetta: Sijoitettu tarkoittaa tukityössä tai työelämävalmennuksessa/ työharjoittelussa olevaa, ja työvoiman ulkopuolella oleva voi olla esim. koulutuksessa tai sairauslomalla. Timo Repo, OPH (liite) Kuljettajien tutkintoon tähtäävä koulutus; Repo antoi katsauksen logistiikka-alan tutkinnoista, niiden rahoitus- ja suoritusvaihtoehdoista. Repo muistutti, että koulutuksella laajemmat tavoitteet kuin pelkkä substanssiosaaminen: tutkintoon on lisätty myös muita vaatimuksia. Alalla jo toimivien kouluttamisessa lisätään ammattitaitoa. Tärkeä tulevaisuuden haaste on myös uusien kouluttajien saaminen alalle. Sukupuolisidonnaisuutta pyritään vähentämään. Yleinen ongelma, että logistiikka-ala ei vedä nuoria. Tutkintorakennetta on kehitettävä kokonaisuutena; joustavuutta lisätään, tullee etenemään lainsäädäntöön asti > voidaan ottaa osia muista tutkinnoista. Martti Rantala: ELY:n kannalta keskeistä osaamistarpeiden tunnistaminen alan tarpeiden esille tuominen erittäin tärkeitä, logistiikka-ala onnistui aikoinaan hyvin saamaan rahoitusta koulutustarpeisiinsa; ELY rahoittaa / ostaa koulutusta tarpeen mukaisesti alueiden tarpeisiin tarkoituksen mukaisesti. Logistiikkaala on käytännönlähtöinen. On tärkeää saada yhteinen käsitys siitä, mikä on alan koulutustarve ja sitoutua tekemisiin. Kaksi keskeistä osaamisaluetta: liiketoimintaosaamisen kehittäminen( tärkeää myös logistiikka-alalla) sekä ammatillinen substanssikoulutus. 80 % kaikista tutkinnon suorittaneista sijoittuu omalle alalleen. Miten voidaan vaikuttaa koulutusta koskevaan päätöksentekoon? Kunnallisessa päätöksenteossa tärkeä vaikuttaa, jotta koulutuspaikkoja riittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriön lobbaaminen (Kesu-prosessi) Yhteenveto paneelista Yleistä: Vetäjä: Teppo Mikkola, kuljetusalan yrittäjä Mika Helva, palvelujohtaja, Turun kaupungin opetustoimi Saara Remes, viestintäpäällikkö, linja-autoliitto Martti Rantala, kehittämispäällikkö, V-S ELY-keskus Timo Repo, yli-insinööri, OPH Olli-Pekka Juhantila, johtaja, Salon seudun koulutuskuntayhtymä Jari Matilainen, AKT Hannu Parvela, toimitusjohtaja, autoliikenteen työnantajaliitto Viranomaisten intresseissä saada ihmiset sellaisille koulutusaloille, joissa he työllistyvät ja mahdollisesti jatkokouluttautuvat
logistiikkakoulutuksessa käydään keskustelua siitä, että saataisiin Turkuun logistiikkakeskus, liian vähän perustutkinto paikkoja, vain 60 % nuorista pääsee aloituspaikoille. Työnantajien näkökulmasta on tärkeää työvoiman saannin turvaaminen. Työntekijöiden näkökulmasta tärkeää muistaa myös alan työttömät. Mitä mieltä olette ennustetusta työvoimapulasta kuljetusalalla 2013/2014 syyskuun jälkeen? Ammattitaitoisesta työvoimasta tulee pulaa, toisaalta lama antoi aikalisän. Linja-autopuolella eläköityminen kiihtyy ja samalla joukkoliikenteen tarve kasvaa. Satunnaisesti kuljettajan työtä tekeviä ei voida enää määräajan jälkeen käyttää. Autokoulut jääneet sivuun kuorma-autokorttikoulutuksesta, jatkossa kiristyy vielä siten, että C-kortin saa myöhemmin alalle ei pääse enää 18-vuotiaana kuten aiemmin. Varsinais-Suomessa ollaan lisäämässä koulutusta. Ongelmana se, että kuljettajakoulutus yksi kalleimmista koulutuksista (yksi paikka n. 50 000 ), perustuu siihen, että käytännössä tarvitaan yksi opettaja opiskelijaa kohden, kalusto iso investointi; jos toimialalla on jatkuvuutta, investointi on järkevää. C1-kouluttajaista pulaa; koulutuspaikkoja on lisättävä kuljettajakoulutukseen. Osaava työntekijät on saatava kokoaikaiseen käyttöön, koulutuksen painottaminen myös työnjohtajapuolelle tärkeää. Halutaan edistää sitä, että koulutus kouluttaa suoraan ammattiin (nopeasti, suoraan työhön); maahanmuuttajien kouluttaminen alalle, yhteishankintakouluttaminen keinona. Kysymyksiä, haasteita: miten armeijassa kouluttautuvat saadaan alalle huolena nimenomaan se, että alalle ei jäädä, harva lunastaa kortin; ei ole myöskään riittävästi kuljettajia kriisitilanteisiin >millä saadaan ala nuorien silmissä houkuttelevaksi? miten kehitetään ja kasvatetaan kuljettajien koulutusta? > ammattikortti; mahdollisesti luodaan rakenne, jolla tutkinto voidaan kokonaan suorittaa kuinka moni jää alalle? tehty seurantaa, joka tulevaisuudessa tiedossa > tutkinnon suorittajat saatavat kiinni alalle; aikuiskoulutuksen kautta tulleet pysyvät alalla paremmin haaste työnantajille: työssä oppimisjaksot, miten ne järjestetään, miten opiskelijat perehdytetään? Liikenteen kilpailuttaminen tulee aiheuttamaan ongelmia: tarvitaan rahoitusmuotoja, joilla saadaan lyhyellä aikavälillä kuljettajia, kun kilpailu voitetaan. Erilaiset muuntokoulutukset yksi vaihtoehto saada uusia tekijöitä; huolehdittava kuitenkin siitä, että alalle ollaan motivoituneita jäämään ja sitoutumaan. Edellyttää, että koulutusjärjestelmän oltava sellainen, että se joustavasti vastaa haasteisiin. Rahoitusjärjestelmät niin monimutkaisia, että ne saattavat olla este koulutukseen hakeutumiselle. Koulutuksen rahoituksesta todettiin, että jos yhteiskunta edellyttää todistusta, koulutuksen on oltava yhteiskunnan harteilla; toisaalta henkilöstöön on satsattava, koska 30 37 % on työvoimakustannuksia; koulutus on kallista, mutta pakollista, alalle on koulutettava riittävästi ihmisiä
- alan huono imago on parantunut koulutuksen kautta, arvostettava itse, löydettävä itse arvostus - perustutkintopaikat säädeltyjä, mutta oppisopimuksessa piikki auki, jos työnantajalla valmius rekrytoida ja tehdä oppisopimus, siihen kannustetaan - nuorten alalle hakeutumien: hakijoita riittää, mutta mistä saadaan ammattitaitoisia kouluttajia, pula on jo kova; oppisopimuksen käyttökelpoisuus vähenee direktiivin astuessa voimaan - alalla on vetovoimaa, koulutukseen hakijoita riittää; vetovoimaa voidaan lisätä esim. taitaja-kisojen kautta - pätkätyöntekijät kannattaa nyt kouluttaa alalle, kouluttajapula akuutti asia - aloitetaan erityisammattitutkintokoulutus Kuljettajien laatu: panostettava enemmän hakuun - miten pystytään erottamaan jyvät akanoista, niin että saadaan kunnon tekijöitä? Aikuiskoulutuksessa valintaprosessissa työnantajat pääsevät mukaan; koulutuksen laatu: tutkintojärjestelmässä työelämäjaksot, laadun kehittäminen sitä kautta Opetushenkilöstön vaatimuksia muutettu; 1.8. alkaen opettajilta edellytetään erikoisammattitutkintoa, auttaa kouluttajien määrään; Sekä valintaprosessiin että koulutuksen sisältöihin halutaan työelämän tarpeiden huomioiminen Yritysten rekrypäiville on ollut vaikea saada yrittäjiä! Peiliin katsomisen paikka. Yhteenveto: Viesti valtakunnan ja alueen koulutuksen rahoittajille ja järjestäjille: tarvitsemme lisää tekijöitä! Llinjaautoalalla tarvitaan keskimäärin 110 tekijää lisää; koulutusjärjestelmä tuottaa 40 45 vuosittain; kolmen vuoden koulutukset eivät tuota riittävästi ; tarvitaan lyhytkestoista koulutusta. TE-keskusten toivotaan ottavan enemmän yhteyttä suoraan yrittäjiin. FOORUMIEN JATKO: panosta tarvitaan yrittäjiltä; sovittiin, että seuraavan Foorumin järjestely on kouluttajien vetovastuulla. Klusteritoiminnan laajentaminen vielä auki: jatketaan samalla tavalla, kunnes saadaan organisoitua yrityslähtöisesti. Tiedottaminen: keskeistä löytää oikeat vaikuttamisen kanavat, miten saadaan esim. kansanedustajat koolle? Keskustellaan asiasta Varsinais-Suomen liiton kanssa (Lauri Palmunen)