1/4
2/4
3/4
4/4
Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion fysiikan opetuksessa. Opettajien mielipiteet ja kokemukset ovat ensisijaisen tärkeitä tutkielmani onnistumista varten. Tämän takia toivoisin lukion fysiikan opettajien vastaavan muutamiin kysymyksiin. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kyselylomake löytyy netistä (osoite alla, klikkaamalla sitä pääset lomakkeeseen). Toivoisin, että vastaatte kyselyyn maanantaihin 26.5.2003 mennessä. Lomakkeen osoite: http://www.helsinki.fi/~svuorial/tutkimus Jos haluatte tietää lisää tutkimuksesta, niin minuun voi ottaa yhteyttä. KIITOS! Saija P. Vuorialho Fysikaalisten tieteiden laitos Didaktisen fysiikan pr-vastaava puhelin: 09-191 50653, 044 0344030 fax: 09-191 50662 Fysikaalisten tieteiden laitos PL 64 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Liite C: Hycnerin (1985) fenomenologisen analyysin 1/2 pääsääntöiset vaiheet (Suomentanut Mäntylä 2003) 1. Litterointi. Haastattelu kirjoitetaan puhtaaksi nauhalta, niin että puheen sanamuoto säilytetään, lisäksi sanaton, yms. viestintä liitetään litterointiin (tauot, naurahdukset ) 2. Luokittelu ja fenomenologinen pelkistys. Tutkija työntää omat merkityksensä ja tulkintansa sivuun ja keskittyy ymmärtämään sitä, mitä haastateltu oikeasti sanoo. 3. Haastattelun kuuntelut. Haastattelu kuunnellaan ja luetaan useampaan kertaan läpi, jotta myöhemmin muodostuville merkitysyksiköille ja ominaispiirteille muodostuu konteksti. 4. Yleisen merkityksen omaavien yksiköiden hahmottelu. Tässä vaiheessa haastattelusta poimitaan kiteytetysti haastateltavan sanomisia (esim. virkkeitä tai virkkeen osia), niin että säilytetään niin paljon kuin mahdollista haastateltavan käyttämä kieli. 5. Tutkimuskysymysten kannalta merkityksellisten yksiköiden hahmottelu. Yleisen merkityksen omaavista yksiköistä poimitaan tutkimuskysymysten kannalta oleelliset yksiköt. 6. Rinnakkaisanalysointi. Toinen tutkija voi varmistaa tutkijan tekemät löydökset tekemällä samat edellä esitetyt vaiheet kuin tutkijakin. 7. Tarpeettomuuksien eliminointi. Tutkija käy läpi merkitysyksiköt ja vertailee niitä keskenään ja poistaa selkeästi tarpeettomat yksiköt. 8. Merkityksellisten yksiköiden ryhmittely. Tutkija yrittää löytää merkitysyksiköistä yhteisiä teemoja, joiden perusteella yksiköt voidaan ryhmitellä. 9. Merkitysryhmien teemojen määrääminen. Tutkija tarkastelee muodostettuja merkitysryhmiä ja yrittää luonnehtia niiden olemusta yhdellä tai useammalla keskeisellä teemalla.
Liite C: Hycnerin (1985) fenomenologisen analyysin 2/2 pääsääntöiset vaiheet (Suomentanut Mäntylä 2003) 10. Tiivistelmän kirjoittaminen jokaisesta haastattelusta. Tässä vaiheessa palataan alkuperäiseen haastatteluun ja sen pohjalta kirjoitetaan tiivistelmä, jossa on mukana haastattelusta selvitetyt teemat. 11. Toinen haastattelu. Tutkija haastattelee tutkimushenkilönsä uudelleen tiivistelmän ja löydettyjen teemojen pohjalta. Haastattelun tarkoituksena on tarkistaa ensimmäisen haastattelun analyysin tulokset. 12. Teemojen ja tiivistelmän muokkaus. Teemoja ja tiivistelmää muokataan toisen haastattelun tulosten perusteella. 13. Kaikkien haastatteluiden yleisten ja erityisten teemojen tunnistus. Tutkija tarkastelee kaikkia haastatteluita ja katsoo, löytyykö haastatteluista jotain kaikille (tai useimmille) haastatteluille yhteisiä teemoja ja mitkä ovat kullekin haastattelulle yksilöllisiä teemoja. 14. Teemojen kontekstualisointi. Teemoja tarkastellaan vielä alkuperäisten haastatteluiden valossa ja sijoitetaan niihin yhteyksiin, jossa ne haastatteluissa ilmenivät. 15. Kokonaistiivistelmä. Jos tutkija pitää tarpeellisena, niin hän kirjoittaa vielä kaikkien haastatteluiden pohjalta tiivistelmän, jossa kuvataan tarkasti haastatteluista tutkitun ilmiön olemus.