MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA?

MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLINGKVARKEN.COM

SISÄLLYSLUETTELO SELLINGKVARKEN.COM SELLING POHJANMAA LINDA BLOMQVIST, PROJEKTINJOHTAJA, MERENKURKUN NEUVOSTO / JUTHBACKA KULTTUURIKESKUS JUTHASVÄGEN 34 A 3 66900 UUSIKARLEBY LINDA.BLOMQVIST@JUTHBACKA.FI PUH. +358 (0)50 491 55 56 SELLING VÄSTERBOTTEN RIIKKA ENGMAN, PROJEKTINJOHTAJA, REGION VÄSTERBOTTEN PARKGATAN 2 90317 UMEÅ RIIKKA.ENGMAN@REGIONVASTERBOTTEN.SE PUH. +46 (0)70 5771 657 SELLING ETELÄ-POHJANMAA TUULIINA TUOMINEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI, MERENKURKUN NEUVOSTO / ETELÄPOHJANMAAN LIITO KAMPUSRANTA 9 C 60101 SEINÄJOKI TUULIINA.TUOMINEN@ETELA-POHJANMAA.FI PUH. +358 (0)40 751 5610 MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI TEKSTI RIIKKA ENGMAN, LINDA BLOMQVIST JA TUULIINA TUOMINEN LAYOUT ANNA WALLENDAHL Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta... 5 Kulttuuriala ja luovatalous - varteenotettavia kasvutekijöitä... 5 Paikallinen ankkurointi... 6 Yritykset ja järjestöt lukuina... 6 Alueille yhteiset toimenpidevaatimukset... 7 Alueelliset erot... 8 Pohjanmaa... 8 Etelä-Pohjanmaa... 9 Västerbotten... 10 Johtopäätökset... 11 Sudenkuopat ja vaikeudet... 11 Kulttuuri- ja luova ala tulevaisuudessa... 12 Kulttuuriruotsi 2040 ja Kulttuurisuomi 2035... 12 Yksittäisten sektoreiden näkymät... 14 Liitteet Mediasektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa... 16 Muotoilusektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa... 17 Musiikkisektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa... 19 Käsi- ja taideteollisuussektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa... 20 Kuvataidesektorin tarveanalyysi, Västerbotten... 21 Musiikkisektorin tarveanalyysi, Västerbotten... 22

MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLING ALUEELLISTA KASVUA KULTTUURIN KAUTTA Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta -hankkeen tarkoituksena on kehittää Merenkurkun luovien alojen kulttuuriyrittäjyyden ja luovienalojen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa täydennetään alan arvoketjua kehittämällä alaa lähellä olevia liikeideoita. Hanke sisältää myös toimenpiteitä, joilla tähdätään osaamisen kohentamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Tarveanalyysin tavoitteena on selvittää luovienalojen tarpeita lähinnä liittyen alaa lähellä toimivien yritysten ja välikäsien suhteen. Tulokset antavat myös osviittaa muista toimenpiteistä, joita hankkeessa tulisi toteuttaa. Tarveanalyysissä noudatetaan luovien alojen laajaa määritelmää, koska yhdenmukainen määritelmä puuttuu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on ollut sisällyttää tarveanalyysiin laaja edustus alan eri sektoreilta. Tutkimuksen osallistujat on tavoitettu jo olemassa olevien verkostoiden kautta tai henkilökohtaisesti pyydetty osallistumaan tutkimukseen. Tämän lisäksi alan järjestöiltä tilattiin sektorikohtaiset selvitykset analyysin edelleen laajentamiseksi. KULTTUURI- JA LUOVA ALA VARTEENOTETTAVA KASVUTEKIJÄ Luovatalous tuottaa nykyään 4,5% Ruotsin bruttokansantuotteesta, mikä on suurempi kuin auto- ja elintarviketeollisuuden osuus. 1 Suomessa luovantalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 3,2 % vuonna 2007. 2 Luvun uskotaan kasvaneen, ja Suomen Tilastokeskuksen uuden raportin arvioidaan valmistuvan toukokuun 2012 lopulla. Luvut puhuvat selkeää kieltään. Kulttuuri- ja luovat alat ovat vakavasti otettava elinkeino. Jos lisäksi tutkii EU-komission kilpailuraporttia vuodelta 2010 tai EU:n strategiatyötä vuodelle 2020, ymmärtää kulttuurin ja luovien alojen suuren merkityksen EU:n tulevalle kehitykselle. Luovista aloista on viime vuosina kirjoitettu lukuisia raportteja niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Alan kasvupotentiaali käy ilmi eri raporteista, mutta kannattavuuteen ja kulttuurin mittaamattomiin arvoihin liittyvät ongelmat osoittavat myös, että alalla tarvitaan sitä piristäviä panostuksia ja erilaisten arvojen mittausta. Luovien alojen arvoketju erityisesti tarvitsee täydentämistä. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi v. 2011 raportin Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa. Siitä ilmenee, että ammattimaisten välikäsien, esim. agenttien ja managerien, pieni ja kehittymätön määrä vaikeuttaa kulttuurivientiä. Ruotsin kulttuuri- ja elinkeinoministeriön v. 2009 julkaisema Handlingsplan för kulturella och kreativa näringar (su. Kulttuuri- ja luovien alojen toimintasuunnitelma) nostaa esiin myös elinkeinon meklaritoiminnan. Se sisältyy Välikädet/verkostot/mallit toimenpidealueeseen, jonka Tillväxtverket (su. Talous- ja aluekehitys-virasto) on saanut työstettäväkseen. Välikäsien, välittäjien, myynti- ja markkinointikanavien tarve on havaittu myös alueellisella tasolla. Useissa hankkeissa sekä Suomessa että Ruotsissa pyritään

vakiinnuttamaan erilaisia meklaritoimintoja tai toimimaan omilla alueilla välittäjinä. Esimerkkeinä voidaan mainita Västernorrlannin Cynergy ja Agentti Akatemia Seinäjoella. 1 Tieto saatu Lena Adelshon Liljerothilta, Västsvenska handelskammaren 30.4.2012. 2 http://www.stat.fi/til/klt/2007/01/ klt_2007_01_2010-02-10_kat_001.html (2012-05-04) PAIKALLINEN ANKKUROINTI Puuttuvista toiminnoista käytetään edelleen erilaisia nimityksiä: välikäsistä välittäjiin ja agentteihin, mutta käsitteen sisältö on suurin piirtein sama. Kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat ulkopuolista osaamista; osaamista jota kulttuuriyrittäjät eivät halua tai pysty itse hallitsemaan. Tämä tarveanalyysi on laadittu selvittämään Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Västerbottenin luovien alojen tarpeita. Kulttuuriyrittäjiä haastattelemalla ja tutkimalla toimialajärjestöjen raportteja on kerätty tietoa siitä, mitä yksittäiset yritykset ja alan eri sektorit vaativat säilyäkseen ja kasvaakseen. Tavoitteena ei ole selvittää, miten yksittäiset yritykset voivat kehittyä omien tarpeidensa pohjalta, vaan tarkoituksena on selvittää koko alan kehittymistä alan yhteisten tarpeiden pohjalta. Analyysia varten haastateltiin yhteensä 40 kulttuuriyrittäjää ja neljä yrittäjyyden asiantuntijaa ja kuudelta sektorilta tilattiin lausunnot. Useimmat haastattelut toteutettiin kasvokkain, mutta muutamat yrittäjät vastasivat kirjallisesti kyselylomakkeeseen. Haastattelujen lähtökohtana oli selvittää yritysten toiminnan pohjalta, millaista osaamista niissä kaivataan ja miten nämä tarpeet voisi tyydyttää; mitä palveluja yrittäjän on ostettava ulkopuolelta ja millaisia uusia yrityksiä mielellään tarvittaisiin. Sektoreiden lausunnot tarjoavat yleiskuvaa eri sektorien kehitystarpeista. Yrittäjäjärjestöille on tarjottu mahdollisuus esittää, miten ne suhtautuvat kulttuuri ja luoviin aloihin sekä Selling-hankkeen suunnittelemaan kehitystyöhön. Tarveanalyysi on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten alaa lähellä toimivien yritysten kehittämisessä, jotka eri tavoin edistävät jo olemassa olevia kulttuuriyrityksiä, sekä hankkeen muiden toimenpiteiden suunnittelussa. YRITYKSET JA JÄRJESTÖT LUKUINA Haastateltujen yrittäjien alakohtainen jakauma Valokuvaus... 5 Muotoilu... 8 Muoti... 2 Kuvataide... 8 Musiikki... 6 Kirjallisuus... 4 Media... 2 Muut... 5 Yrittäjien jakauma sukupuolen mukaan Naisia... 28 Miehiä... 11 Yritysten jakauma yritysmuodon mukaan (yht. 17 yritystä) Osakeyhtiö... 3 Yksittäinen elinkeinonharjoittaja / toiminimi... 14 Sektorikohtaiset lausunnot Media, Mediacity, Vaasa Muotoilu, Juthbacka kulttuurikeskus/ Kreator Ab, Uusikaarlepyy Musiikki, Pohjanmaan taidetoimikunta, Seinäjoki Käsi- ja taideteollisuus, Etelä-Pohjanmaa Kuvataide, Konst i Västerbotten, Uumaja Musiikki, Lucky Star Music, Uumaja Muut järjestöt Österbottens Företagarförening, Vaasa Uusyrityskeskus, Seinäjoki Företagarna Västerbotten, Uumaja Almi, Uumaja Yhteenvetona voidaan todeta, että haastatteluihin osallistui huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä ja että yksittäinen elinkeinonharjoittaja/ toiminimi oli hallitsevin yritysmuoto. Se ei yllätä. The Entrepreneurial Dimension of the Cultural and Creative Industries (2010) tutkimus, jonka Euroopan komissio tilasi Utrecht School of the Artsilta, toteaa, että 80 % eurooppalaisista luovan talouden yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja mikroyrityksiä. Niistä 60 % on mikroyrityksiä, joissa on 1 3 työntekijää. Suuria yrityksiä on 1 %. ALUEILLE YHTEISET TOIMENPIDEVAATIMUKSET Tämän hankkeen kolmella maantieteellisellä alueella on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin luovien alojen kehittämiseksi. Lisäksi koetaan, että tietyillä sektoreilla tarvitaan enemmän tukea kuin toisilla, ja se vaihtelee alueesta toiseen. Tästä huolimatta alueiden luovilla aloilla on selkeitä samankaltaisuuksia. Sektorista ja maantieteellisestä alueesta riippumatta lähestulkoon kaikki haastatellut yritykset haluaisivat tai niiden pitäisi kehittää markkinointia. Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla hankitaan uusia asiakkaita ja säilytetään vanhat asiakkaat; esim. lehtimainontaa, tv-mainontaa, verkkosivuja ja markkinointistrategioita. Mutta koska kulttuuri- ja luovat alat usein ovat ideoita tuottavia yrityksiä, tarvitaan muutakin kuin tietyn tuotteen tai palvelun markkinointia. Ei voi nojautua vain yhteen kuvaan tai tuotekuvaukseen, kun tuote on yleensä asiakkaasta riippuvan prosessin tulos. Samalla monien luovien alojen yritysten markkinointi perustuu yrittäjän persoonaan liittyvään tavaramerkkiin. Niissä tapauksissa, joissa tuote tai palvelu on jo valmiina myyntiin, rahanpuute laittaa kapuloita rattaisiin. Markkinointitoimistot hinnoittelevat usein palvelunsa aika kalliiksi ja lisäksi niiltä puuttuu se sitoutuminen ja into, jota kulttuuriyrittäjät usein tuntuvat kaipaavan. Kulttuuriyrittäjät kaipaavat usein apua myyntiin. Yrittäjä joko pitää itseään huonona myyjänä, mikä ei ole mitenkään epätavallinen vaiva kulttuuri- ja luovilla aloilla, tai hän ei tiedä, kuka asiakas on ja miten asiakkaan tavoittaa. Lisäksi ajanpuute on, kuten niin monilla yrittäjillä, merkittävä tekijä, kun välikäsien puute pakottaa kulttuuriyrittäjän hoitamaan koko prosessin itse. Lisäksi useat yritykset toivovat voivansa harjoittaa yhteistyötä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka hallitsevat johtamista, hallintoa ja myyntiä. Kulttuuriyrittäjät haluavat kuitenkin varmistua, että kyseinen henkilö on sitoutunut alaan ja ymmärtää kulttuuritoimintaa.

Viimeisenä alueille yhteisenä piirteenä voidaan mainita halu kansainvälistymiseen. Halu kansainväliseen toimintaan on suuri, mutta osaaminen ja sitä kautta halu riskinottoon pieni, ellei peräti olematon. Merenkurkun molemmin puolin toivotaan yhteistyötä rajan yli. Selling-hankkeen kautta halutaan ensi sijassa hankkia kontakteja. Yrittäjäjärjestöjen ja vastaavien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan päätellä, että luovien alojen ja perinteisten alojen kosketuspinta on vähäinen. Siihen voi olla syynä tietämättömyys, erilainen arvoperusta, puutteellinen kommunikaatio jossa puhutaan niin sanotusti eri kieltä jne. On myös nähty, että kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjät harvoin samaistuvat perinteisiin elinkeinoelämän piireihin tai lähestyvät niitä. Siitä huolimatta yrittäjäyhdistysten puolelta on kiinnostusta ja halua sitoutua Selling-hankkeen edistämään kehitykseen. ALUEELLISET EROT POHJANMAA Pohjanmaalla haastatteluihin osallistui 11 yrittäjää ja kaksi musiikki- ja mediasektorin edustajaa. Heistä neljä oli valokuvaajaa, yksi kuvataiteilija, yksi teollinen muotoilija, yksi sisustussuunnittelija ja neljä muotoilijaa. Heistä kahdella valokuvaajalla on yhteinen osakeyhtiö, neljä eri alojen yrittäjää tekee yhteistyössä lifestyle-lehteä ja viisi muotoilun ja valokuvauksen yrittäjää muodostaa osuuskunnan. Haastattelujen lisäksi on laadittu sektorikohtaiset raportit yhteistyössä Mediacityn eli vaasalaisen digitaalisen median tutkimus- ja kehityskeskuksen sekä Juthbacka kulttuurikeskuksen uusikaarlepyyläisen elinkeinoyhtiön Kreator Ab:n kanssa. Pohjanmaalla haastatelluille yrittäjille oli tunnusomaista, että he kaikki ovat yrityksen osaomistajia tai toimivat muilla tavoin yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa. Toimiminen yhdessä muiden kanssa on koettu myönteisenä mutta joskus myös pirstaleisena eri ihmisten eri tahoille suuntautuvien tehtävien vuoksi. Pohjanmaalla on viime vuosina syntynyt joukko yritysten yhteistyökuvioita, kuten nyt haastatellut yrittäjät kertoivat. Eri alueille yhteisten tarpeiden lisäksi haastatellut yrittäjät toivoivat saavansa apua yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, jolloin he itse voisivat keskittyä luomiseen. Lisäksi Luovien alojen yrittäjät kaipasivat työvälineiden, esim. studion ja rekvisiitan vuokrausmahdollisuuksia. Omien hankkiminen on kallista ja tarpeetonta, koska niitä ei tarvita jatkuvasti. Myös assistenttipalveluille oli tarvetta. MUSIIKKI Musiikkialalla on selkeästi puutetta elävän musiikin esityspaikoista. Alueen muusikkojen markkinointi on myös priorisointialue. Agentteja ei useinkaan käytetä, koska heidän korvauksensa vie suuren osuuden esiintymispalkkiosta. MEDIA Ote mediasektorin alakohtaisesta raportista: Alan uutta toimintaympäristöä kutsutaan yleisesti nimellä content 360, ja se kattaa niin perinteiset kuin uudetkin mediat. Se rakentuu eri alustojen välillä liikkuvalle sisällölle ja aktiiviselle käyttäjälle, joka usein itse ottaa keskeisen roolin siinä, miten hän haluaa kuluttaa ja tuottaa sisältöä tarjolla olevien eri medioiden kautta...... Yhteenvetona; koska yllämainittu ideoiden kehittely tapahtuu Suomessa suurelta osin pienissä yksiköissä rajallisin resurssein, onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että onnistumme luomaan tilaa kehittämiselle ja uusia kontakteja innovatiivisten toimijoiden välille luomalla kehitysedellytyksiä turvaavia mekanismeja, best practices -menettelyjä ja policysuosituksia. MUOTOILU Suurin osa alan yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Myynti ja sen eri piirteet ovat usein kompastuskivenä. Internet-kauppa on helpottanut monien työtä, mutta kalliit maksutavat ja aikaa vievä markkinointi puolestaan vaikeuttavat sitä. Lisäksi tuotanto on aluksi usein pienimuotoista, ja ilman rahoitusta on vaikea kasvaa. Mahdollisuudet suurten toimeksiantojen vastaanottamiseen ovat lähestulkoon olemattomat. Tiettyjä toimeksiantoja varten voitaisiin mahdollisesti muodostaa tilapäisiä verkostoja. Muotoilupalveluja tarjoavien yritysten on usein vaikea saada asiakas vakuuttuneeksi palvelun hyödyllisyydestä. Koska lopputuote on usein ennakoimaton, myytävä palvelu jää abstraktiksi ja ostajan mielestä kalliiksi. Kilpailun yhä kiristyessä markkinoilla myös muotoilun paketointi ja markkinointi tulevat yhä tärkeämmäksi, paikallisesti ja globaalisti. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaalla haastateltiin kahdeksaa yritystä, yhtä kulttuuriyhdistystä ja yhtä uusyrittäjyyskeskusta. Yritykset toimivat muotoilun, median, kuvataiteen, markkinoinnin sekä palveludesignin aloilla. Lisäksi kahdelta sektorilta saatiin raportit, yksi musiikista ja toinen käsi- ja taideteollisuudesta. Etelä-Pohjanmaalle oli tunnusomaista, että useat yritykset toivoivat Sellingin kautta voivansa osallistua messuille, joissa eri maantieteellisten alueiden osallistujat jakavat messuosaston. Sama koskee kontaktiverkon luomista Merenkurkun yli. Tuotekehitys oli muotoilualalla kaikkein kysytyintä. MUSIIKKI Etelä-Pohjanmaalla on toimittu aktiivisesti musiikin edistämiseksi vuodesta 2005. Rytmimusiikkiverkosto tukee musiikkialan ammattimaistumista. Alan ongelmana on, että useimmat muusikot toimivat freelance-pohjalta eikä heillä useinkaan ole toimeksiantoja vuoden ympäri. Lyhyiden toimeksiantojen vuoksi muusikkojen on hankittava elantonsa muissa töissä. Lisäksi toimeksiantojen sisältö ja palkkiot vaihtelevat. Varsinkin klassinen musiikki ja kansanmusiikki kärsivät musiikkiesityksiä välittävän ohjelmatoimiston tai vastaavan puutteesta. Yhteistyö matkailualan kanssa voisi olla yksi tapa tavoittaa uusia markkinoita. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Käsi- ja taideteollisuudelle on tunnusomasita, että tuloksena on usein ainutkertainen tuote tai pieni tuotesarja. Käsityömäisen tuotannon vuoksi prosessi tuotekehityksestä valmiiksi tuot-

teeksi on pitkä. Käsityöläisten keski-ikä nousee ja koulutus vähenee, minkä vuoksi nuorempi käsityöläispolvi supistuu ja heidän taitonsa heikkenee. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyrityksissä kaivataan koulutusta, laajempia verkostoja, markkinointia ja apua tuotekehitykseen. Sisäänostajien mielestä käsityöläisiltä puuttuu tietoa liike-elämäsuhteista ja heidän pitäisi parantaa markkinointimateriaaliensa ja paketointinsa laatua. VÄSTERBOTTEN Västerbottenissa tarveanalyysi käsittelee lähinnä kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia ja muotoilua. Analyysia varten toteutettiin yhteensä 19 haastattelua. Muutaman sektorin kehitystyö on jo vakiintunutta ja toimii hyvin. Ne ovat tietenkin tärkeitä yhteistyökumppaneita tälle hankkeelle. Esimerkkinä voidaan mainita Film i Västerbottenin perinpohjainen työ elokuva-alalla ja läänissä toimivien Umeå Creative ja The Lodge -toimialajärjestöjen työ mediaalalla. Myös muut hankkeet, esim. Dino Lab, ovat suuntautuneet nimenomaan audiovisuaaliselle alalle. KUVATAIDE Kuusi kuvataiteilijaa osallistui pitkään haastatteluun (ja lisäksi kuusi esitti mielipiteitä ja näkökantoja eri kokouksissa). Västerbottenin taiteilijat -yhdistykseltä saatiin policy-asiakirja, joka kuvaa alan tarpeita ja tulevaisuuden visioita. On selvää, että alueella on merkittävä asema taidemaailmassa, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Bildmuseet ja Skulpturparken Uumajassa sekä Museum Anna Nordlander Skellefteåssa edistävät osaltaan taidenäyttämön elävyyttä. Mutta näiden laitosten läheisyys ei ole pelkästään myönteistä. Suuret taidemuseot esittelevät usein kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden teoksia ja avaavat harvoin ovensa paikallisille taiteilijoille. Paikalliset taiteilijat joutuvat ensin hakeutumaan muualle hankkimaan nimeä ennen kuin saavat tunnustusta paikallisesti. Kunnallisen taidehallin puuttuminen ei ole tässä avuksi. Joukko paikallisia taidegallerioita esittelee myös paikallista taidetta, mutta paikallisten taiteilijoiden tarkoituksena on saada enemmän vaikutusvaltaa paikallisella taidenäyttämöllä. Sen lisäksi taiteilijat toivovat toimeksiantojen, sekä näyttelyiden että suunnittelutehtävien, välitystä. Lisäksi he toivovat saavansa tukea toiminnan laajentamiseen kansalliseksi ja kansainväliseksi sekä enemmän neuvontapalveluja. Yksittäisillä taiteilijoilla on yleensä tarvetta markkinointi- ja myyntiavulle. MUSIIKKI Uumajan musiikkinäyttämö on pitkään ollut vahva ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettu. Elannosta taistelee useiden muusikkojen joukko, mutta monet myös onnistuvat. Elävän musiikin näyttämöistä on kova pula, samoin järjestäjistä. Alakohtainen, yhteenkokoava järjestö puuttuu kokonaan. Vähemmän tunnettujen muusikoiden varausyhtiö puuttuu myös. Jotta musiikilla voisi elää, asiakkaita on löydyttävä myös muilta paikkakunnilta. Siihen Uumaja sijaitsee maantieteellisesti liian kaukana. Koska soittohaluisia muusikkoja on paljon, palkkiot ovat alhaisia. Jos pyytää parempaa palkkiota, vastauksena on usein, että tarjolla on muita, jotka suostuvat soittamaan tarjotulla summalla. Silloin joko menettää työtilaisuuden tai joutuu hyväksymään tarjotun palkkion. KIRJALLISUUS Västerbottenissa on monia kirjailijoita. Useimmat eivät elä kirjoittamisella vaan käyvät muissa töissä. Neljä kirjailijaa vastasi kyselylomakkeeseen seuraavin tuloksin: Kaikkien pitäisi pystyä kasvattamaan liiketuottoaan, jotta voisivat vapauttaa aikaa kirjoittamiselle. Myynnin lisäämiseen tarvitaan parempaa markkinointia ja laajempia verkostoja. Markkinoiden laajentamiseen ulkomaille on suurta kiinnostusta, mutta tieto siitä, miten se tehdään, on lähes olematonta. MUOTOILU Haastatteluihin osallistui viisi eri aloilla toimivaa muotoilijaa korujen valmistuksesta ja muodista huonekalu- ja tekstiilimuotoiluun. Näillä yrityksillä on omat yksilölliset kehitystarpeensa, mutta myös yhteisiä tarpeita, jotka koskevat tuotteita valmistavien luovien yritysten ryhmää. Muotoilijat kaipaavat usein kontakteja valmistajiin, jälleenmyyjiin sekä näytteilleasettajiin. Osallistuminen messuille ja kansainvälistyminen ovat myös tärkeitä. Muutamat haastatelluista olivat jo alkaneet hakeutua ulkomaille mutta sanovat, että se olisi ollut paljon helpompaa, jos he olisivat saaneet apua kontaktien hakemisessa ja kuulleet toisten kokemuksista. JOHTOPÄÄTÖKSET Tarveanalyysin tarkoituksena on, kuten yllä on mainittu, selvittää, mitä tarpeita kulttuuri- ja luovien alojen eri sektoreilla on. Joillain sektoreilla on täysin ainutkertaisia tarpeita, kun taas toiset sektorit kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Markkinointi on sektorista riippumatta kiistatta kaikkein kysytyin palvelu. Ongelmana ei ole markkinointifirmojen löytäminen vaan kustannukset, henkilökohtaisen sitoutumisen puute ja myös epätietoisuus kulttuuri- ja luovien alojen erityisehdoista. Lisäksi kysyntää on välitystoiminnasta, joka tarjoaa toimeksiantojen välitystä, vuokraa henkilöstöä erilaisiin hallintotehtäviin ja vuokraa myös työvälineitä. Siinä on kyse oikean henkilön löytämisestä sellaisen jonka kanssa asiat sujuvat ja joka on valmis panostamaan alaan. Edelleen kysytään Merenkurkun ylittäviä verkostoja ja kontakteja. Sektorista riippumatta yrittäjät näkevät mahdollisuuksia yhteistyöhön ja markkinoiden laajentamiseen. Jotta markkinoita voisi laajentaa ulkomaille, myös kauemmas kuin Merenkurkun yli, yrittäjät haluavat oppia kansainvälisestä kaupasta, laeista, säännöistä ja kontakteista jne. SUDENKUOPAT JA VAIKEUDET Tarpeiden tunnistaminen ei ole hankkeen vaikein tehtävä. Haasteena on niiden tyydyttäminen. Ei ole mahdotonta kehittää liikeideoita, jotka voivat auttaa kulttuuri- ja luovan alan yrityksiä niiden toiminnassa. Sitä vastoin haas-

teeksi nousee sellaisten henkilöiden löytäminen, jotka haluavat hoitaa tällaisia yrityksiä ottaen huomioon, että kulttuuri- ja luova ala edelleen kamppailee kasvunsa puolesta. Lisäksi näiden henkilöiden pitää ymmärtää kulttuuriyritysten yleisintä käyttövoimaa; nimittäin luomisen iloa ja halua elää oman lahjakkuutensa varassa. Luovan alan yrittäjä perustaa harvoin yrityksen pelkästään rahan vuoksi. Kulttuuri- ja luovat alat ovat kuitenkin osoittaneet kasvupotentiaalia, ja sillä voidaan houkutella muiden alojen yrittäjiä. Yhdessä näiden yrittäjien kanssa on mahdollista luoda alalle tervettä kasvua. Vaikka raha ei ole tärkein yrittäjää ohjaava tekijä, se ei kuitenkaan estä yritystä olemasta kannattava. Mutta ylöspäin suuntautuvan spiraalin on alettava jostain, yrityksen on päästävä alkuun. Sellingin kehitettäväkseen aikomien liikeideoiden tiimoilta on esitetty kysymyksiä. Useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa prosessin pysähtymisestä liikeideoiden kehittämisen jälkeen; he pelkäävät, ettei yrityksiä tosiasiassa synny. Syinä siihen voi olla yrityksen perustamiseen halukkaiden yrittäjien puute, heille tarjottu riittämätön tuki tai tärkeimpänä ettei toimintaa ole mahdollisuus toteuttaa ensin kokeiluna. Tarveanalyysin laatimisprosessin aikana on sen vuoksi herätelty ajatuksia toimenpiteistä, joilla kiinnostuneita yrittäjiä ja hankkeessa kehitettyjä liikeideoita saatettaisiin yhteen. Lisäksi on kyseenalaistettu ajatus useista samankaltaisista, samoilla alueilla toimivista yrityksistä. On epävarmaa, onko sille riittävää pohjaa. Vaikka tiedämme, että kulttuuri- ja luovalta alalta puuttuu tiettyjä palveluja, se ei tarkoita, että kaikki olisivat halukkaita maksamaan niistä. KULTTUURI- JA LUOVA ALA TULEVAISUUDESSA Yrittäjyydessä on keskeistä nähdä tarpeet, markkinapotentiaali ja mahdollisuudet ennen kuin joku muu tekee sen. Usein on kyse näppituntumasta, joskus hyvästä onnesta. Mitä muutoksia, mahdollisuuksia ja tarpeita voimme havaita yhteiskunnassamme ja kulttuurielämässämme jo nyt? Miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa? Jotta alan alueellinen kehittäminen onnistuisi, meidän on ymmärrettä muualla yhteiskunnassa, maailmassa ja kulttuurielämässä tapahtuvaa kehitystä. Tähän alle on koottu erilaisia tulevaisuus-skenaarioita. KULTTUURIRUOTSI 2040 JA KULTTUURISUOMI 2035 Vuonna 2004 ilmestyneessä Massive Change -kirjassaan Bruce Mau kuvaa muutoksia, joita hän katsoo tapahtuvan yhteiskunnassamme tulevaisuudessa. Riippumatta niiden toteutumisasteesta nämä muutokset antavat ajattelemisen aihetta niin kulttuurialan kuin muidenkin alojen kehitykselle. aasuminen Rakennamme asuntoja kaupunkeihin koko maailman väestölle. aliikenne Mahdollistamme kestävän kehityksen mukaisen liikkuvuuden. aenergia Energia tulee koko maailman saataville. atiedonvälitys Rakennamme globaalin tietoisuuden. akuvat Tuomme näkyväksi sen, mikä tähän saakka on ollut näkymätöntä. amarkkinat Sovitamme tarjonnan ja kysynnän yhteen. ateollisuus Poistamme raakaaineiden tarpeen ja lopetamme kaiken tuhlauksen. aelämä ja geenit Designaamme evoluution. ahyvinvointi ja politiikka Kitkemme köyhyyden maailmasta. Tobias Nielsén ja Sven Nilsson julkaisivat v. 2010 teoksen Framtiden är nu kultursverige 2040 (su. Tulevaisuus on nyt kulttuuriruotsi 2040). He pyysivät 30 henkilöä tutkijaa, toimittajaa ja riippumatonta asiantuntijaa kirjoittamaan teokseensa artikkelin nykyhetkestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kirjailija ja toimittaja Anders Rydell kirjoitti tulevaisuuden kulttuurimarkkinoista ja kumosi väitteet, että supertähtien aika olisi ohi. Hänen mielestään meillä on 15 viime vuoden aikana ollut kolme erilaista kulttuuripiiriä eli mastodonttikulttuuri, keskiluokan kulttuuri ja amatöörikulttuuri, ja niistä kuolee keskiluokan kulttuuri, ei mastodonttikulttuuri. Globaali mastodonttikulttuuri on panostanut kanavien monipuolisuuteen ja sen vuoksi omistaa tai hallitsee esitys- ja jakelupinnat. Samalla Rydell kuitenkin katsoo, että paikallisuus saa yhä suuremman merkityksen. Fyysinen läsnäolo paikalla saa yhä enemmän painoa. Rydellin mielestä paikallista valmistusta, esim. ruoan mutta myös kulttuurin, tarvitaan taloudellisista ja ympäristösyistä. Toisin sanoen kulttuuri ja informaatio muuttuvat yhä globaaleimmiksi, kun taas kohtaamiset ja elämykset ovat paikallisia. Amatöörikulttuurin tulva hukuttaa keskiluokan kulttuurin ja mastodonttikulttuurin talousmuskelit polkevat keskiluokan kulttuurin maahan. Suomessa on hiljattain julkaistu laaja kulttuuriselonteko, joka käsittelee kulttuurin tulevaisuutta aina vuoteen 2035 saakka. Selonteon mukaan Suomen panostus luovuuteen, taiteen ja kulttuurin osaamiseen pitkällä tähtäyksellä on osoittautunut menestyksekkääksi v. 2035. Suomen kulttuuriselonteon 2009-2010:n toimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson kirjoittaa, että haasteena on kyetä käsittelemään luovan vapauden ja kulttuurin sosiaalisten ja taloudellisten sovellusten jännitekenttää. Selonteko tavoittelee tulevaisuutta, jossa taiteellinen luovuus kuuluu kansalaistaitoon samalla, kun se on ammatillisen toiminnan edellytys luovilla aloilla. Sen vuoksi taideaineisiin on panostettava peruskoulusta korkeakoulutukseen samoin kuin taide- ja kulttuurialojen ammattilaisuutta on uudistettava ja siihen on panostettava. Selonteko tavoittelee myös joustavampia rahoitusjärjestelmiä, jotka pystyvät toimimaan joustavasti ja tunnistamaan uusia, dynaamisia kehitysalueita. Jakobsson varoittaa myös luovaan alaan kohdistuvista suurista ja ajoittain ylimitoitetuista odotuksista Suomessa. Toimintaa pakotetaan perinteisten kasvuyritysten yleisiin malleihin ja odotuksiin, josta voi aiheutua kielteisiä seurauksia. Kulttuurin pienimuotoiset verkostot, joissa työ tapahtuu usein kollektiivisissa informaatioverkostoissa, luovat uudentyyppistä innovaatiota,

tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Kysymys kuuluu, miten perinteisten jäykkien toimintojen hallintokulttuurit pystyvät kohtaamaan verkostotalouden uudet ja avoimet työmuodot. YKSITTÄISTEN SEKTOREIDEN NÄKYMÄT MUSIIKKI Owe Ronström tiivistää 1900-luvun musiikin historian seuraavasti: Valtavan paljon enemmän valtavan monelle enemmän. Enemmän kaikentyylistä, eri genren musiikkia, enemmän medioita jotka levittävät musiikkia, enemmän muusikkoja. Ronström uskoo suuntauksen jatkuvan, mutta ei yhtä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan musiikkiteollisuus joutuu kohtaamaan tekijänoikeuksiin liittyviä mittavia kiistoja. Yhdellä puolella ovat kansalliset tekijänoikeusjärjestöt ja isot monikansalliset mediayhtiöt. Toisella puolella on tiedostonjakajien sukupolvi, jonka visiona on globaali creative common. Siinä välissä ovat musiikintekijät, jotka tarvitsevat luovuudelleen vapaata toimintatilaa sekä korvauksen työnsä tuloksista. Ronström korostaa myös, että musiikkia on nykyään helpompi luoda ja tuoda ihmisten saataville. Tuotannon ja kulutuksen ehdot eivät koskaan ole olleet paremmat. Ongelmana on jakelu laajassa merkityksessä. Kun YouTuben, Myspacen ja Facebookin kaltaiset kanavat mahdollistavat yhä mittavamman aineiston näkyvyyden, artistit joutuvat huutamaan yhä kovemmin ja käyttämään yhä voimakkaampia ilmaisuvälineitä. ELOKUVA Hynek Pallas on Svenska Dagbladet -sanomalehden elokuvakriitikko sekä elokuvataiteen tohtorikoulutettava, ja hän kirjoittaa elokuvan tulevaisuudesta. Hän kuvaa huomispäivän lahjakkuuksia, joilla on HD-kamera taskussaan jo nuorella iällä. He aloittavat filmillä, ei kynällä. Ja heitä tulee yhä enemmän. Pallaksen mielesta elokuvateattereista tulee suurten hittielokuvien areena. Merkittävin kehitys tapahtuu yhä lyhyemmässä formaatissa ja pienemmillä näyttöruuduilla. Hänen mukaansa lyhytfilmin asema nousee lähivuosina. Lisäksi hän uskoo, että fiktion ja dokumentäärin sekoituksia nähdään yhä enemmän. KIRJALLISUUS Tutkija ja kirjallisuustieteen opettaja Ann Steiner katsoo, että kirjalla on haasteita, mutta se ei ole uhattuna. Vaikka tietyntyyppiset kirjat, esim. hakuteokset ja matkaoppaat, kuihtuvat pois, kirjojen julkaisutoiminta kasvaa siinä määrin, että nykyään puhutaan voimakkaasta ylijulkaisemisesta. Kustantamorakenteissa näkyy siirtymä pienistä kustantamoista suuriin ylikansallisiin mediakonserneihin. Koska suurilla kustantamoilla on taipumus kiinnostua vain todella kannattavasta kustannustoiminnasta, ne jättävät tilaa pienemmille toimijoille, jotka panostavat viime vuosina yhä laajemmiksi kasvaneihin sivumarkkinoihin. Steiner toteaa, että kehitys kulkee suurilla kustantamoilla kohti keskittymistä ja pienillä yhä kasvavaan monimuotoisuuteen. Lisäksi omakustanne-julkaiseminen kasvaa nopeasti. Steiner mainitsee myös Chris Andersonin teorian pitkästä hännästä, the long tail, jossa verkkokauppa mahdollistaa muutaman yksittäisen kappaleen myynnin suuresta valikoimasta tuotteita. Tämäntyyppinen myynti voi jopa kasvattaa voittoja, koska populääriteosten hintapaine on usein kovempi. Myös kirjoitusprosessi on muuttunut, esimerkiksi fan fictionin kautta, jossa lukijat kutsutaan mukaan teoksen kirjoittajiksi. Print-on-demand on myös muuttanut julkaisutoiminnan ja jälleenmyynnin edellytyksiä. Lisäksi Steiner uskoo, että e-kirja saavuttaa laajat markkinat, koska elektroniset lukulaitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttöliittymä, nopeus ja ulkoasu ovat parantuneet. KUVATAIDE Taiteentuntija ja -kriitikko Bo Nilsson kirjoittaa kuvataiteen tulevaisuudesta. Hänestä funktionaalista yhteiskuntahyötyä korostava 1990-luvun taidenäkemys on yhtäältä lisännyt yhteiskunnan kiinnostusta taidetta kohtaan mutta toisaalta samalla vienyt taiteelta sen luovuutta ja kyseenalaistavaa roolia. Taiteeseen liitetään kaikenlaisia sen ulkopuolisia käsityksiä markkinajärjestelmästä työympäristön piirteisiin, jotta taiteesta saataisiin parempi hyöty yhteiskunnan palveluksessa, Nilsson kirjoittaa. Hän ennustaa, että Tukholmassa on v. 2040 kaksi kertaa nykyistä enemmän taidelaitoksia, vaikka kaikki eivät omistaudukaan pelkästään taiteelliseen toimintaan. Taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja taidekäsityön rajat hämärtyvät taiteilijoiden kiinnostuessa eri taidemuotojen rajapinnoista. Laajempi kulttuurielämä asettaa samalla uusia vaatimuksia laitosten rahoitukselle ja kehittämiselle nykytilanteessa laitoksissa sovelletaan sekataloutta, jossa on osin valtion rahoitusta yhdistettynä kaupoista, ravintoloista ja kokoustoiminnasta saatuihin kaupallisiin tuloihin. Ruotsissa asiakaspohja kasvaa jatkuvasti uusien ryhmien kiinnostuessa taiteesta. Näiden ryhmien asenne taiteeseen on usein rennompi; heille taide on lähinnä osa feelgood-kulttuuria. Taiteesta tulee eräänlaista terveysravintoa, joka tuottaa hyvinvointia. Lopuksi Nilsson nostaa esiin, kuinka joukkotiedotusvälineet ovat menettäneet taide-elämän tiedonlevityksen tehtävän ja taiteilijat ovat itse luoneet sosiaaliseen mediaan omat kanavansa, joita he pystyvät itse valvomaan ja joiden kautta he voivat antautua vuoropuheluun kohderyhmänsä kanssa. Medioiden tulee sen sijaan panostaa taidekritiikkiin, jossa lehdistö riippumattomana toimijana tutkii ja paljastaa taidelaitosten toimintaa. TEATTERI Filosofian tohtori, kirjailija ja dramaturgi Per Arne Tjäder kirjoittaa teatterin tulevaisuudesta. Hänestä ainut varma muutos, jonka voimme ennustaa, on että teattereihin tulee enemmän naisjohtajia, -ohjaajia, -dramaturgeja, valosuunnittelijoita ym. Tämän muutoksen lisäksi Tjäder mainitsee myös kehityssuunnan kohti suurelle yleisölle suunnattua, spektaakkelipotentiaalia omaavaa teatteria sekä kohti avoimempaa rajatylittävää kokeellista teatteria, kärkenä vapaat ryhmät. Tämä polarisointi ei kuitenkaan sulje pois vuorovaikutusta ja keskinäistä vaihtoa. Vanhat vastakkainasettelut ovat erotuksena aiempaan käyneet turhiksi, ohjaajat ja näyttelijät liikkuvat ääripäästä toiseen.