Auditointiryhmän asettaminen

Samankaltaiset tiedostot
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäpolitiikka arvioitavana

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Alueellisella metsäohjelmalla toimivaa vuoropuhelua ja hyväksyttäviä tuloksia

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

Metsien käytön monet mahdollisuudet

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsäneuvoston kokous LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Odotukset maakuntauudistukselta

Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto Sisäministeriö Pl Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsälakia uusittaessa vuonna 1996 säädöksiin

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Transkriptio:

Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna, Keuruu Professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto Aluejohtaja Heikki Savolainen, Metsähallitus Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Keuruun kaupunki

Auditointiryhmän toimeksianto Auditointiryhmän tehtäväksi määriteltiin ensimmäisen kokouksen pohjalta seuraavat asiat Arvioida, onko Keski-Suomen metsänohjelman toteutus ja sisältö MMM:n toimeksiannon mukainen Arvioida metsäohjelmaprosessia ja siihen liittyen päätöksentekoa, eri toimijoiden ja työryhmien roolia Arvioida ohjelman tavoitteita, mittareita ja seurantaa Arvioida ohjelman vaikutusta ja nivoutumista ympäröivään yhteiskuntaa. Tehdä kehittämisehdotuksia metsäohjelman sisällöstä ja metsäohjelmaprosessista

Ohjelmaprosessi Todettiin, että ohjelma on sisällöltään MMM:n ohjeistuksen mukainen Huomioita Perinteisenä metsäohjelmana Keski-Suomen metsäohjelma on hyvä, mutta riittääkö se? Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi on jäänyt vähälle. Tavoitteet paljolti metsäsektorin itsensä asettamia. Ohjelman pitäisi avautua muuhun yhteiskuntaan Ministeriön rooli tehtäväksi annon jälkeen vähäinen Ohjelman aikataulutus ja METLA:n tiedon tuotanto Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä Vaihtoehtotarkasteluja ei tehty Tarvitaan menetelmiä ja työkaluja arvioida alueellisia tai toiminnallisia vaihtoehtoja

Huomioita Ohjelmaprosessi Strategiaryhmällä keskeinen rooli: oliko kokoonpano oikea ja olisiko metsäkeskuksen johtokunnan pitänyt nimittää strategiaryhmä? Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa sitoutuminen? Metsäneuvoston todellinen rooli epäselvä Laadintaprosessiin johtamisjärjestelmä selkeämmäksi Tarvitaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia Työssä ei pidä kaihtaa uusia ja tuoreita ideoita Vaikutteita pitää saada laajemmin metsäalan ulkopuolelta Erilaisia maakunnallisia ohjelmia laativien tahojen rooli Ohjelman laadintaprosessia on elävöitettävä: esim. erilaiset ryhmätyömenetelmät

Tavoitteet ja mittarit Huomioita Tavoitteiden osalta lähestymistapa on lähinnä kansantalous, ei niinkään yksityismetsätalous tai metsänomistajan metsästään saaman hyödyn lisäys Ohjelmassa ei perustella, miksi on päädytty tiettyihin tavoitteisiin Seuranta on puutteellista. Seurantajulkaisu (metsätalouden ympäristökertomus) ei ole samassa linjassa tavoitteiden ja mittareiden kanssa Metsäkeskukselta vaaditaan erilaisia seurantatietoja, jotka poikkevat toisistaan Mikä on Keski-Suomen rooli valtakunnan tavoitteiden osalta, esim. puuntuotanto tai metsien monimuotoisuus Konkreettisia ja teräviä tavoitteita ja mittareita

Tavoitteet ja mittarit Johtopäätökset Tavoitteiden oltava konkreettisempia, ei esim. suotuisa suojelun taso Tavoitteet purettava pienemmiksi (toimija- tai aluekohtaisiksi), jotta niihin voidaan sitoutua Mittarit mietittävä huolella. Mitä halutaan mitata? Esim. keskiarvona lahopuun määrä (m³/ha) huono mittari, parempi on runsaslahopuustoisten metsien määrä Tekstin ja tavoitetaulukoiden vastattava paremmin toisiaan Seurantaraportin liityttävä selkeästi tavoitteisiin. Raportista käytävä ilmi missä onnistuttu, missä epäonnistuttu.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Huomioita Eri metsäkeskukset tekevät metsäohjelmat samalla kaavalla, vaikka todellisuudessa metsätalouden tärkeys ja painotukset poikkeavat Metsäohjelmasta pitäisi paremmin näkyä metsäsektorin sosioekonominen merkitys; se miten metsäsektori oikeasti vaikuttaa hyvinvointiimme työn rajaus? Mitä on sosiaalinen kestävyys Tavoitteen tulee olla metsästä saatavan hyvinvoinnin lisääminen ohjelma on nyt hyvin metsätalouspainotteinen Pohjana jatkossa laaja-alainen klusteriajattelu Kokevatko ylimaakunnaliset toimijat alueelliset metsäohjelmat omakseen Ohjelman päivityksessä huomioitava ilmastonmuutos, koulutuksen merkitys, työvoiman riittävyys, Metso2

Ohjelman rakenne Harkittavaksi sellaista vaihtoehtoa, jossa ohjelmaosa olisi tiiviisti esitettynä 1-2 sivulla ja sen lisäksi olisi liiteosa.