EkoTahto-hankesuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
EkoTahto-hankkeen esittely. Harri Välimäki

RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves Paasitorni

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Mpankki kierrätysmateriaalien sekatavarakauppa

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

SUVI-ESISELVITYSHANKE

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Yhteinen keittiö -hanke

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Digiohjausta kaikille!

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU Infotilaisuus Turku

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Jakeluosoite PL Postinumero Postitoimipaikka

Jäte- ja sivuvirtojen tietoalusta - Materiaalitori. Kiertotalouden kirittäjät , Espoo Ilkka Hippinen, Motiva Oy

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU Info=laisuus Turku

KSAO Raimo Jalkanen ( ) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Lobistech-seminaari Case: HMT

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Erityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 25.1., Oulu

Tietokiri on alkanut tule mukaan!

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö

Ratkaisuja tekstiilijätteen keräykseen ja lajitteluun. Espoo , Jukka Heikkilä LSJH

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

AVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Tekesin rahoitus yritysten IPRkustannuksiin

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Kotona Suomessa -hanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

RAHOITUKSEN HAKEMINEN HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUUN

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Tulevaisuuden palvelusetelit

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Transkriptio:

Tässä dokumentissa kuvataan Kierrätysverkko Oy:n hallinnoiman EkoTahtohankkeen hankesuunnitelma. Suunnitelma on kaikilta osiltaan julkinen ja sitä saa jakaa vapaasti. 1 Tiivistelmä EkoTahto-hankkeen avulla nostetaan Lahden seutukunta uudelleenkäytön ja ylijäämämateriaalien hyödyntämisen mallialueeksi Suomessa. EkoTahtohankkeessa materiaalihyödynnettävien ylijäämämateriaalien ja -tuotteiden jalostusarvoa kasvatetaan Lahden alueen monipuolista muotoilutoimintaa hyödyntämällä. Tavoitteena on luoda uusia verkkopohjaisia palveluja ja käytännön toimintatapoja, joissa 3. sektorin, yritysten ja julkishallinnon yhteistyö edistää jätehierarkian tasojen 1-3 toteutumista kokonaisuutena. Luodut yhteiskuntavastuulliset palvelut ja käytännöt on tarkoitus jatkovuosina monistaa vaiheittain valtakunnallisiksi sekä muodostaa hankitusta asiantuntijuudesta vientikelpoista palveluliiketoimintaa. 2 Yleistietoa hankkeesta 2.1 Jätepoliittinen vaikuttavuus Hanke läpileikkaa teemoja 1, 7 ja 8. Vaikuttavuus perustuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseen sekä monistettavan konseptin ja verkottumisen ansiosta saavutettaviin mittakaavaetuihin. Hanke lähestyy teemoissa havaittuja ongelmakohtia uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovatiivisen tuote- ja palvelumuotoilun kehittämisen näkökulmasta. Pääpaino on jätehierarkian tasoilla 1-3. 2.2 Hankkeen erityispiirteet Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on yhteiskunnallinen yritys, joka on sitoutunut avoimuuden periaatteeseen. Tämän vuoksi hanke toteutetaan open book periaatteella, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että suunnitellut ja toteutuneet kulut ovat julkisia myös yksityiskohdiltaan. Hankkeessa käytetään perinteisen vesiputous-projektimallin sijasta ketteriä menetelmiä (agile methods). Periaatteena ovat hyvin lyhyet kehityssyklit, joissa suunnitelmia korjataan jatkuvasti käyttäjäpalautteen perusteella. Tämä toimintatapa vaatii selkeän näkemyksen pitkän tähtäimen tavoitteista sekä hankehallinnolta herkkyyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä. 2.3 Muutokset aiehakemukseen Hanketta on saadun palautteen perusteella muokattu aiehaku-vaiheesta. Kustannusten karsimiseksi hankkeen sisältöä on supistettu ja osa tuotoksista on siirretty hankkeen jatkovuosille. Teknisen toteutuksen ominaisuustasoa on laskettu ja lisäksi toteutuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman Koulukatu 14, 11100 Riihimäki Puhelin 0400 974 720 etunimi.sukunimi@kierratysverkko.fi Y-tunnus 2388629-7

paljon valmiita avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, minkä ansiosta kustannuksia on saatu radikaalisti pienennettyä. 3 Hankkeen sisältö, aikataulu ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena on testata ja tuottaa lisää yhteiskuntavastuullisia toimintamalleja ylijäämien väyläämiseen ja jalostusarvon nostamiseen. Menetelminä ovat uudenlaiset kokeilut, asiantuntijayhteistyö ja tutkimus sekä verkostoitumisen tuoman vuoropuhelun tuotoksena syntyvät ratkaisumallit. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa erilaisten materiaalien ylijäämien, hukkapalojen, sivuvirtatuotteiden ja long tail -tuotteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävä verkkopalvelu. Tarjoaville yritykselle koituvat vaikutukset ovat mm. parantunut varastovirtaus, tyhjät varastokuutiot, parantunut työviihtyvyys ja turvallisuus, hyvä omatunto ja mahdollisuus kehittää aiemmin roskaksi luokitelluista eristä uusia tuotteita. Muotoilijoitten ja käsityöläisten (= hyötyvien yrityksien) mahdollisuus matalamman kynnyksen työllistymiseen ja helpompaan ja kustannustehokkaampaan materiaalihankintaan paranee. Em. yrittäjät voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa materiaalihankintakanavan tarjotessa rationaalisen vaihtoehdon ostotoimintoihin. Hankkeen jatkosuunnittelu ja edistäminen valtakunnanlaajuisena toimintamallina etenee ensimmäisen pilottivuoden kokemusten perusteella. Jatkovuosista ei ole mielekästä antaa yksityiskohtaista kuvausta, mutta vuosista 2014 ja 2015 pyritään antamaan raamit ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeät suuntaviivat. 3.1 Vuosi 2013 (1. vuosi) Tavoite on luoda materiaalipankki-verkkopalvelu yritysten ylijäämämateriaalien välityspaikaksi. Palvelun yhteyteen perustetaan Lahden seudulla toimivien muotoilijoiden ja tuotekehittelijöiden keskustelupalsta, jossa kokeilujen, kilpailujen ja kokemusten vaihdon kautta luodaan ratkaisupankki eri materiaalierin hyödyntämisestä jatkojalostamisen kautta. Kerätyn osaamispääoman ja verkostoitumisen avulla vauhditetaan muotoilijoiden, käsityöläisten yms. liiketoimintamahdollisuuksia. Lisätietoa toteutuksesta on kohdassa 3.4. Prosessissa syntyneille valmiille tuotteille perustetaan lisäksi verkkokauppa, jossa hyödynnetään jo kehitettyä Kierrätysverkko Oy:n dokumentointi- ja verkkojulkaisualustaa. Verkkokauppaa on tarkoitus hyödyntää myös senioreille suunnatun sorttausapupalvelun tuloksena saatavien tarpeettomien tavaroiden kauppapaikkana. Samalla haetaan kokemuksia tavaramääristä, niiden saatavuudesta (kertapoistot / säännöllisesti saatavat) ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista. Tietoa käytetään hyväksi suunniteltaessa vuoden 2014 yhteistyötä Lahden seutukunnan kierrätyskeskusten kanssa. Hankkeen viestintä tullaan kustannusten minimoimiseksi hoitamaan pääosin sosiaalisen median ja rakennettujen verkkopalvelujen välityksellä. Lisäksi Sivu 2 / 8

tullaan hyödyntämään Lahden GreenCity hankkeen viestintäresursseja. Hanke tulee myös aktiivisesti käymään vuoropuhelua ja jakamaan tietoa muiden YM:n rahoittaminen hankkeiden kanssa. Tärkeimpänä 1. vuoden tuotoksena on rakennettavien verkkopalvelujen lisäksi löytää toimiva liiketoimintamalli materiaalipankille. Vasta kun varmistutaan, että materiaalipankilla on jossain vaiheessa edellytykset toimia oman tulorahoituksen turvin, voidaan jatkovuosien tavoitteita ja budjettia suunnitella yksityiskohtaisemmin. 3.2 Vuosi 2014 (2. vuosi) Tavoite on laajentaa ylimäärämateriaalien tarjoajien ja hyödyntäjien toimintaaluetta. Edellisen vuoden toimintaa ja malleja on tarkoitus viedä yhä syvemmälle käytännön tasolle esim. oppilaitosyhteistyön kautta. Lisäksi palvelun viestintää ja markkinointia kohdennetaan tarkemmin oikeille kohderyhmille, mikä vaatii yksityiskohtaisen viestintäsuunnitelman laatimisen. Tavoitteena on myös laajentaa kaupallisesti hyvien uniikkitavaroiden verkkokauppapalvelua parantamaan uusio- ja toisiotuotteiden tunnettuutta, helpottamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, sekä lisäämään em. tuotteiden kilpailukykyä. 3.3 Vuosi 2015 (3. vuosi) Tavoite on monistaa edellisten vuosien palveluja ja käytäntöjä yhä laajemmalle alueelle. Lisäksi tarkoitus on tuotteistaa ylijäämämateriaalien hyödyntämisestä ja jalostusarvon nostamisesta hankitusta asiantuntijuudesta vientikelpoista liiketoimintaa. Erityinen huomio 3. toimintavuotena kiinnitetään siihen, että hankkeen päättymisen jälkeen toiminta jatkuu ja kehittyy oman tulorahoituksen turvin, mikä mahdollistaa valtakunnallinen kattavuuden saavuttamisen seuraavien vuosien aikana. 3.4 Verkkopalvelujen kuvaus Kokonaisuus koostuu seuraavan sivun kuvan mukaisesti neljästä teknisesti erilaisesta verkkopalvelusta, jotka integroidaan yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi (palvelujen nimet ovat työnimiä). Sivu 3 / 8

Materiaalipankki Ylijäämämateriaalien välityspaikka, jossa tarjoajat voivat ilmoittaa nyt tai tulevaisuudessa saatavilla olevista materiaalieristä ja ehdoista. Lisäksi materiaalien hyödyntäjät voivat ilmoittaa tarpeistaan palvelussa ja asettaa vahteja. Tavoitteena on minimoida välivarastoinnin tarve eli materiaalit liikkuisivat pääosin suoraan tuottajalta tarvitsijalle. Alkuvaiheessa palvelu on yritysten välinen suljettu välityspaikka. Tavoitteena on löytää liiketoimintamalli ja palvelurakenne, joka kannustaa sekä tarjoajia että ostajia käyttämään materiaalipankkia jatkossakin, eikä vain ensimmäisen kontaktoinnin yhteydessä. Tavoitteena on luoda materiaalipankista omarahoituksen turvin toimiva itsenäinen palvelu, jonka kassavirralla pystyttäisiin rahoittamaan myös keskustelupalstan ja ratkaisupankin kehitys ja ylläpito. Kun toiminta saadaan kannattavaksi, voidaan palvelua myös laajentaa kuluttajasuuntaan esim. tarjoamalla kuluttajille ilmaiseksi eriä, joista yritykset eivät ole kiinnostuneita (esim. pienet tai kertaluonteiset erät). Sivu 4 / 8

Materiaalipankki tullaan toteuttamaan Sharetribe-palvelun tarjoaman avoimen lähdekoodin alustan päälle. Tämän alustan perustoiminnallisuus on kehitetty Aalto-yliopistossa ja tällä hetkellä palvelun pohjalta toteutettuja vaihdantayhteisöjä on satoja ympäri maailmaa. Keskustelupalsta Eri toimijoiden yhteinen ajatustenvaihtoareena, jossa palvelun moderaattorit nostavat kulloinkin ajankohtaiseksi havaittuja teemoja keskusteluun. Yhteenliittymän jäsenten kesken voidaan myös järjestää workshop-tapaamisia tai kilpailuja. Tavoitteena on lisäksi yhdistää eri toimialojen ammattilaisia ja tämän ristiinpölytyksen avulla löytää uusia kaupallisesti hyödynnettäviä ratkaisuja saatavilla oleville materiaalierille. Ratkaisupankki Keskustelupalstan ongelmana on usein tietojen pirstaloituminen. Tämän vuoksi palstan moderaattorit siirtävät parhaat ideat ratkaisupankkiin, josta ne ovat helposti ja aina samalla toimintalogiikalla löydettävissä. Usein idean siirto ratkaisupankkiin tarkoittaa toimitustyötä eli ideasta käytyjen keskustelujen kokoamista yhteen johdonmukaiseksi ohjeistukseksi. Vastaavaa toimintatapaa ovat lukuisat nettiyhteisöt käyttäneet menestyksekkäästi. Ratkaisupankin pitkän tähtäimen tavoitteena on yhä enenevässä määrin siirtyä kohti ennakoivan kysynnän mallia: valmistettaville tuotteille olisi jo olemassa kysyntää (ostajia) eli tuotteen valmistaminen riippuu vain sopivien tekijöiden, raaka-aineiden ja kustannustason kohtaamisesta. Verkkokauppa Yhteinen verkkokauppa-alusta ylijäämämateriaaleista valmistettujen tuotteiden nettimyyntiin. Palvelussa hyödynnetään Kierrätysverkon kehittämää uniikkitavaroiden kuvaus- ja verkkojulkaisualustaa. Yhteisen verkkokaupan etu on se, että kuluttajien rajapinta ei pirstaloidu ja suuruuden ekonomiaa voidaan hyödyntää esim. logistiikkakustannuksissa. Jos kaikki toimijat perustaisivat tuotteiden myyntiin oman verkkokaupan, jäisivät kävijämäärät huomattavasti pienemmiksi kuin mitä kaikkien toimijoiden yhteisellä verkkopalvelulla. 3.5 Vuoden 2013 aikatauluhahmotelma Hankkeessa pyritään iteratiiviseen toimintatapaan, jossa jatkuvasti kerätään palautetta ja saadun palautteen perusteella korjataan mahdollisimman tehokkaasti toteutusmallia. Toimintamallissa aikataulua ei rakenneta kovin yksityiskohtaisesti, jotta kyky nopeaan muutosherkkyyteen säilyy. Kuvatussa toimintatavassa on kuitenkin erittäin tärkeää, että isot tavoitteet ja niiden saavuttamisen aikataulu ovat selkeitä, ja että muutoksia näihin tehdään vain erittäin painavista syistä. Hanke on aikataulutettu vuosineljännes-tasolla: Q1-tavoitteet Materiaalipankin, keskustelupalstan ja ratkaisupankin suunnittelu, testaus ja käyttöönotto (versio 0.5, toiminnallisuuksissa vielä puutteita) Muotoilijoiden, käsityöläisten yms. yhteisön kokoaminen Sivu 5 / 8

Materiaalin luovuttajien kartoitus ja informointi Q2-tavoitteet Verkkopalvelujen pilottikäyttö Verkkopalvelujen graafisen ilmeen yhdenmukaistaminen Palvelujen korjaaminen palautteen perusteella Ensimmäiset workshopit Liiketoimintamallin suunnittelu Kuvausjärjestelmien ja verkkokauppa-alustan toimitus Q3-tavoitteet Verkkopalvelujen aktiivikäyttö alkaa pilottiryhmällä Maksurajapintojen integrointi materiaalipankkiin Liiketoimintamallin testaus Uusien ominaisuuksien toteutus palautteen perusteella Verkkokauppa-alusta käytössä myös seniorisorttauksessa Q4-tavoitteet Prosessien hiominen saatujen kokemusten perusteella Palvelujen ylläpidon ja ohjaamisen resurssien varmistaminen Palvelun kehittäminen palautteen perusteella Uusien yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden kartoitus Seuraavan vuoden tavoitteiden ja budjetin määrittely 4 Hakijaorganisaatiot ja yhteistyötahot Hankkeen hakijana ja päävastuullisena sopimuskumppanina toimii Kierrätysverkko Oy, joka vastaa myös alihankintana yhteistyötahoilta ostettavien töiden tilaamisesta ja valvonnasta. EkoTahto-hanke toteutetaan läheisessä yhteistyössä Lahden kaupungin GreenCity-hankkeen kanssa. Lisäksi hankkeessa pääyhteistyökumppaneina toimivat Risain Oy (aputoiminimi Sorttausapu) ja Muotoilutoimisto Kaisa K. Pääasiallisina henkilöresursseina toimivat Harri Välimäki (Kierrätysverkko Oy), Sirpa Rivinoja (Risain Oy) ja Kaisa Känsälä (Muotoilutoimisto Kaisa K). 4.1 YM:n rahoittamien hankkeiden yhteistyö EkoTahto on neuvotellut seuraavien aiehausta jatkoon päässeiden hankkeiden kanssa: 2. Tuottajavastuujärjestelmien laajentaminen ja kehittäminen case: Huonekalujen uudelleenkäyttö ja tuottajavastuu 12. Rakennuselementtien uudelleenkäyttö (REUSE) 15. Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet 18. Uudelleenkäyttöön ohjaavan ja motivoivan palvelumallin rakentaminen yrityksille Kaikkien hankkeiden kanssa on sovittu jatkuvasta yhteydenpidosta ja tietojenvaihdosta. Lisäksi hankkeen 2. kanssa tehdään mahdollisesti tiiviimpää yhteistyötä mm. viestinnän ja kerättyjen tietojen analysoinnissa. Sivu 6 / 8

4.2 Yhteistyötahot Seuraavat tahot ovat lupautuneet yhteistyöhön hankkeen kanssa: - Muotoilija Heikki Koivurova Total Design Oy, Joensuu - Muotoilija Kari Leppälä OHTO Design, Lahti - Muotoilija Henri Halla-aho, Lahti - Muotoilija, teollinen suunnittelija Sami Huuskonen, Desierto Design, Lahti - Proj.pääll. Kristiina Palmgren, Shanghai Radical Design Week -hanke - Tuottaja Leena Lehtiniemi, Promade Oy, Joensuu - Johtaja Silva Paananen, Promade Communications India Pvt. Ltd, Intia - Puheenjohtaja Helena Hinkkala, Suomen poistotekstiilit ry - Vaatesuunnittelija Anniina Nurmi, NurmiDesign Oy, Helsinki - Muotoiluopettaja Ari Känkänen, Lahden Muotoiluinstituutti, Lahti - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahti - Sharetribe Oy, Espoo 5 Kustannusarvio Seuraavassa taulukossa on hankkeen (alv 0%) kustannusarvio 1. vuoden osalta. Laskelmissa oletetaan, että työt ostetaan yhteistyötahojen yrityksiltä. Näin ollen yritykset hoitavat itse palkanmaksun työnantajavelvoitteet yms. Hankkeen omarahoitusosuus katetaan osallistujayritysten työllä, laitteistojen hankinnalla, tilavuokrilla sekä yhteistyösopimuksilla. Lisäksi Lahden kaupunki osallistuu hankkeeseen 10 000 panoksella. Risain Oy ja Muotoilutoimisto Kaisa K sisällyttävät omarahoitusosuuteensa Anja ja Jalo Paanasen rahaston myöntämästä avustuksesta n. 7 500 osuuden. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy tulee lisäksi antamaan ehdollisen 3 000 sponsoroinnin, mikäli Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymään kuuluva Tuoterengas tulee mukaan hankkeeseen. Tältä osin neuvottelut ovat vielä kesken. Tehtävä YMrahoitus Omarahoitusosuus Yhteensä A Tietotekninen toteutus 22 000 10 000 32 000 B Moderointi, toimitustyö, ylläpito, workshopit 23 000 11 000 34 000 C Järjestelmien toimitus 0 3 000 3 000 D Laitteistot, serverivuokrat 0 4 000 4 000 E Kuljetuspalvelut 0 3 000 3 000 F Varastotilat 0 6 000 6 000 G Jätemaksut 0 3 000 3 000 H Matkakulut 2 000 1 000 3 000 I Muut ostopalvelut 8 000 6 000 14 000 J Hankehallinto, T&K, neuvottelut, yleiskulut 23 000 6 000 29 000 Yhteensä 78 000 53 000 131 000 Sivu 7 / 8

Tehtävien tarkempi kuvaus: A Sivun 3 kuvan mukaisten tietojärjestelmien suunnittelu, koodaus, testaus ja toteutus. Sisältää myös palvelun ulkoasujen ja käytettävyyden suunnittelun, integroinnin ja toteutuksen. Kokonaisuus ostetaan alihankintana. B Yhteistyökumppaneilta (mm. Risain Oy sekä Muotoilutoimisto Kaisa K) ostettava asiantuntija- ja toteutustyö, johon kuuluu mm. verkkoportaalin moderointi, muotoilijayhteisön aktivointi palvelun käyttäjiksi, kilpailujen ja workshoppien järjestäminen, parhaiden käytäntöjen dokumentointi yms. C Tarvittavien tietoteknisten laitteistojen (serverit, kuvausasemat) asentaminen ja konfigurointi käyttöön. D Tarvittavien laitteistojen hankintakulut ja kuukausimaksut. E Materiaalien kuljetukseen välivarastointiin ostettava alihankinta. F Ylijäämä- ja sivuvirtamateriaalien tilapäinen varastointipaikka, mikäli luovuttava yritys haluaa päästä materiaalista heti eroon ja materiaalille on tunnistettu tarvitsija lähitulevaisuudessa. Käytetään myös valmiiden tuotteiden tilapäisenä säilytyspaikkana (tuotteet nettimyynnissä). G Kokeiluista yli jäävä materiaali, joka kelpaa vain jätteeksi. H Hankkeeseen suoraan kuuluvat matkakulut. I Ulkopuoliset muut ostopalvelut: Ostettava asiantuntijatyö, jonka tarve selviää vasta hankkeen kuluessa kerättävien palautteiden perusteella. J Hankkeen hallinnointikulut (raportointi, alihankinnan ja kehitysprojektien ohjaus yms.). Sisältää myös jatkovuosien suunnitelmien tarkennukset ja yhteistyöneuvottelut sekä pienimuotoista tuotekehitystä. 5.1 Hankkeen 2. ja 3. vuoden kustannusarvio Tässä suunnitelmassa ei anneta tarkkoja yksityiskohtia hankkeen jatkovuosien kustannusarviosta. Jatkovuosien rahoitustarve on pitkälti riippuvainen siitä, miten toimiva liiketoimintamalli materiaalipankille pystytään toteuttamaan. Hanke etsii aktiivisesti myös yrityssponsoreita, minkä avulla voidaan joko nopeuttaa hankkeen aikataulua (laajenemista) tai pienentää hakijaorganisaatioiden omarahoitusosuutta. Lisätietoja Harri Välimäki, EkoTahto-hankkeen yhteyshenkilö harri.valimaki@kierratysverkko.fi Kierrätysverkko Oy Koulukatu 14 11100 Riihimäki Y-tunnus 2388629-7 Sivu 8 / 8