Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet ja mahdottomuudet opetuksen kehittämisessä Orientaatioluento

Samankaltaiset tiedostot
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Kunnallisjohdon seminaari / Koulutus ja osaaminen Mitä data tarjoaa koulutuksen johtamiseen ja oppimisen edistämiseen?

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Innovative teaching practices

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Mikä innostaa oppimaan yhdessä?

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Opettajan pedagoginen ajattelu

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Vuorovaikutus on meistä kiinni

Digitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference Ms. Piia Liikka

yhteisöllinen opettajuus Asiantuntijuus ja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Luento Niina Impiö

Vain vahvat selviytyvät?

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Sitoutumista ja yhteistyötä

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Sulautuva sosiaalityö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Virtuaalimaailmat. Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt koordinointihanke Anna Linnakylä, Minna Kytölä, Petri Lounaskorpi

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija. Kasvatustiede)

Tutkiva oppiminen. Minna Lakkala

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Motivaatio ja tunteiden säätely -strategisen oppimisen edellytyksiä. Hanna Järvenoja

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?

LUKUTAIDON KEHITTYMINEN LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN

Innovatiiviset opetuskäytännöt

Mediakasvatus (koodi 68420) Mediefostran Media Education 35 op:n opintokokonaisuus

Yleistä kanditutkielmista

Getting Deeper - Research Studies and Active Learning for Student Teachers Competences

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Research in Chemistry Education

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

PEDAFORUM klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen EduTool Topsek Johanna Bluemink

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student


Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Uudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy

Edtech kestää aikaa!

Kirjasto oppimisympäristönä

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Matemaattisten aineiden osaamisen arviointi teknologisissa oppimisympäristöissä

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Transkriptio:

Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet ja mahdottomuudet opetuksen kehittämisessä Orientaatioluento Mikko Vesisenaho mikko.vesisenaho@jyu.fi

Tamä luento Tämä on orientaatioluento kurssille, opetustyöhön suuntaaville / virikkeitä opetuksen kehittämiselle (kurssi jatkuisi tämän orientaatioluennon jälkeen) Tavoitteena on viritellä ajatuksia siitä, mistä ja tultu, missä ja minne mennään; johdatella soveltamaan omassa työssä. Koko kokonaisuuden tavoitteena, opintojakson suoritettuaan oppila - omaa yleisnäkemyksen tieto ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön taustasta ja yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä niiden yhdistämisestä opetus- ja oppimiskontekstiin; - on rakentanut pedagogisia näkökulmia tieto ja viestintäteknologian soveltamisesta opetuksessa ja oppimisessa; ja - on yhdistänyt tieto ja viestintäteknologian opetuskäytön osaksi omaa pedagogista ajatteluaan (prosessi toki jatkuu).

Pohdintaa Mihin opetus- ja oppimistilanteisiin tieto- ja viestintäteknologiaa voisi mielestäsi käyttää? Mihin ei? Millaista lisäarvoa tieto- ja viestintäteknologia toisi oppimisen kannalta? +/- Millaisia mahdollisuuksia? Millaisia haasteita?

mm. Kankaanranta, M., & Puhakka, E. (2008); European School Net, (2013)

Taustaa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehityksestä Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia Älykkään tutorin utopia Mikromaailmoiden utopia Multimedian utopia Etäopetuksen utopia, oppimisalustat Mobiilioppimisen utopia Yhteisöllisen oppimisen utopia (ks. Lehtinen, 2006)

Mitä on tullut noiden jälkeen?

Mitä on tullut noiden jälkeen? Älytaulut Tabletit Sosiaalinen media Pilvipalvelu Pelit ja pelillinen oppiminen MOOC:it Ubiikkius

Onko edellisillä käyttöä opetuksen kehittämisessä vai ovatko ne vain historiaa?

Entä mitä vaikuttavat tulevaisuuden oppijat ja tulevaisuuden taidot? Nettisukupolvi tai diginatiivit (Tapscott, 2009; Prensky, 2001) 2000-luvun taidot (Binkley et al, 2012; Griffin et al, 2012)

Tulevaisuuden taidot 1. Taito ajatella 2. Taito työskennellä 3. Työskentelyvälineet 4. Kansalaisena maailmassa ks. Binkley et al, 2012; Griffin et al, 2012

Toimintaympäristömme on joka tapauksessa muuttunut

Tieto ja viestintäteknologian pääkäyttömahdollisuudet jaettiin aiemmin esimerkiksi kolmeen kategoriaan tvt resurssina, kognitiivisena työvälineenä ja kommunikointivälineenä (ks.mm. Kukkonen & Vesisenaho, 1999; Vesisenaho, 2009)

Uudempi lähestymistapajaottelu tiedonrakentelun ja yhteisöllisen oppimisen tukena havainnollistamassa yksilön oppimisen tukena Ks. Kaisto et al, 2007; Vesisenaho, 2009

Entä mitä tavoittelemme? tool subject object Ks. Sharples, Taylor and Vavoula (2005)

Väline vai oppimistavoite kärjessä? Teknologia Pedagogiikka

Mitä tavoittelemme? Tiedon siirto (Yhteisöllinen) konstruktivistinen oppimisen

Esimerkkejä pedagogisista lähestymistavoista suunnittelemalla oppiminen ongelmakeskeinen oppiminen tutkiva oppiminen verkko-oppiminen mobiilioppinen pelillinen oppiminen blended learning

Ks. Lehrer, 1993; Kukkonen & Vesisenaho, 1999; Reeves, 2006;

Koschman et al. (1994); Kukkonen & Vesisenaho, 1999

Verkko-oppiminen/-opetus

Tutkivan oppimisen malli http://mlab.uiah.fi/polut/yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html Hakkarainen et al, 1999

Mobiilioppiminen Mobiilioppiminen formaalin ja informaalin oppimisen alueilla (Sharples 2013)

Pelinomainen oppiminen Digitaalisen pelinomainen oppiminen taustalla on tavoite edistää oppilaiden innostusta ja sitoutumista tuomalla yhteen oppimisen ja viihteen näkökulmat (Prensky, 2007) Erityyppisiin prosesseihin ammattilaisten tekemien oppimispelien käyttö, kaupallisten viihdepelien opetuskäyttö sekä oppilaiden toimiminen itse pelintekijöinä (Van Eck, 2006) Onko pelillisyys vain digitaalista? (ks. Nousiainen, 2013)

Blended learning face-toface online blended (Ks. esim Vesisenaho et al, 2010: yhteisöllisyys Dillenbourgh, 1999)

Edellä on esimerkin oloisesti nostettu muutamia virikkeitä opetuksen kehittämiseen. Millaisia polkuja me avaamme opetuksen kehittämiseen?

Voisiko ratkaisuilla luoda pohjaa luovuudelle, innovaatioille ja ongelmanratkaisulle? Millaisia polkuja avautuu tulevaisuuden oppimiselle?

Tavoite Konteksti Toimijat Prosessi Arviointi??? (ks. Dillon, Wang, Vesisenaho, Valtonen & Havu-Nuutinen, 2013; Vesisenaho & Dillon, 2013)

Valmistautumistehtävä seuraavaan kertaan Kuvaile lyhyesti kurssiblogiimme kohtaan Aiempia kokemuksia viisi (5) erilaista tilannetta, joissa on hyödynnetty tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Pyri löytämään erilaisia esimerkkejä.

Kysymyksiä -? Lisätietoja: Mikko Vesisenaho Jyväskylän yliopisto Agora Center eeducation mikko.vesisenaho@jyu.fi

Lähteitä Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In P. Griffin, B. McGaw & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills, Dordrecht: Springer, pp.17-66. Dillenbourg, P. (1999). (Ed.). Collaborative learning: cognitive and computational approaches. Amsterdam: Pergamon. Dillon, P., Wang, R. L., Vesisenaho, M., Valtonen, T., & Havu-Nuutinen, S. (2013) Using technology to open up learning and teaching through improvisation: Case studies with micro-blogs and short message service communications, Thinking Skills and Creativity 10, 13-22. European School Net 2013) Survey of schools: ICT in Education http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/dae/document.cfm?doc_id=1800 Griffin, P., Care, E. & McGaw, B. 2012. The changing role of education and schools. In P. Griffin, B. McGaw & E. Care (Eds.) Assessment and teaching of 21st century skills. Dordrecht: Springer, 1-15. Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999). Tutkiva oppiminen. WSOY. Kaisto, J., Hämäläinen, T. & Järvelä, S. (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikuttavuus Pohjoisessa Suomessa. Oulun yliopisto. E98. Koschman, T. (1994). Toward a theory of computer support for collaborative learning. Journal of the learning sciences, 3, 219-225. Kukkonen, J. & Vesisenaho, M. (2000) Computer Supported Learning: Self-direction, Computer Anxiety, Skills Development and Pedagogical Applications. In K. Julkunen & A. Haapala (eds.) Learning and Instruction in Multiple Contexts and Settings II. Proceedings of the Third Joensuu Symposium on Learning and Instruction (JULIS) 1999, University of Joensuu, Faculty of Education, Bulletins of the Faculty of Education 79, 17-27. Lehrer, R. (1993). Authors of knowledge: Patterns of hypermedia design. In S. Lajoie & S. Derry (Eds.), Computers as cognitive tools (pp. 197 227). Hillsdale NJ: Lawrence Erlbaum associates.. Lehtinen, E. (2006). Teknologian kehitys ja utopiat. Teoksessa S. Järvelä ym. (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY. Nousiainen, T. (2013). Polkuja pelinomaisen oppimisen viidakkoon: Pelien ja oppimisen keskeisiä käsitteitä. In L. Pirkkalainen, & P. Lounaskorpi (Eds.), Löytöretkillä toisessa maailmassa, vol 2. Konnevesi: Konneveden lukio. http://konnevedenlukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/42/article-1067 Prensky, M. (2007). Digital Game-Based Learning. St. Paul: Paragon House Prensky, M. (2001). Digital natives, digital immigrants. On the Horizon, 9(5), 1 6 Reeves, T. 2006. Design research from a technology perspective. In J. V. D. Akker, K. Gravemeijer, S. McKenney & N. Nieveen (Eds.), Educational design research. New York: Routledge, 52 66. Sharples, M. 2013. Mobile learning: research, practice and challenges. Distance Education in China, 3(5), 5 11. Sharples, M., Taylor, J., & Vavoula, G. 2005. Towards a theory of mobile learning. Proceedings of mlearn 2005, 1(1), 1 9. Tapscott, D. (2009). Grown up digital. New York, NY: McGraw-Hill. Van Eck, R. (2006). Digital Game- Based Learning: It s Not Just the Digital Natives Who Are Restless. EDUCAUSE Review, 41 (2), 16 30. Vesisenaho, M. (2009). Tarvitaanko tieto- ja viestintäteknologiaa opettajakoulutuksessa? In K. Savolainen, T. Keinonen & S. Pöntinen (Eds.) Kestävä kehitys ja tieto- ja viestintätekniikka perusopetuksessa. Joensuun yliopisto. Vesisenaho, M. & Dillon, P. (2013) Localizing and contextualizing information and communication technology in education: A cultural ecological framework. Pedagogy, Culture and Society, 21(2). Vesisenaho, M., Valtonen, T., Kukkonen, J., Havu-Nuutinen, S., Hartikainen, A. & Kärkkäinen, S. (2010) Blended learning with everyday technologies to activate students' collaborative learning. Science education international 12(4), 272-283.