Nuttu-projektin raportti

Nuttu-projektin raportti

2 Prologi Asunnottomuus on yleisesti ongelmaksi ymmärretty äärimmäisen sitkeä yhteiskunnallinen ilmiö. Sen kestämättömyys on yksilön kannalta tunnustettu. Asunnottomuuden helpottamisen ja ratkaisemisen keinot tunnetaan. Tietoisuudesta huolimatta ilmiö on voimissaan. Ratkaisematon asunnottomuusongelma on johtanut tilanteeseen, jossa asunnottomuuden hoitamiseen on syntynyt moninaisten palvelujen kenttä. Palveluja tarjoavat kunnat, yksityiset ja kolmatta sektoria edustavat kansalaisjärjestöt. Toimintojen ulkoistaminen on tyypillinen suuntaus monissa kunnissa. Kunta, kolmas sektori ja asunnottomat voivat muodostaa toiminnallisen jatkumon. Olemme havainneet, että hajautettu toimintakenttä voi tarjota paikallisia toimintamahdollisuuksia myös kansalaisjärjestölle, jonka piirissä halutaan kokeilla ja testata uutta työskentelymenetelmää. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on varsin tärkeää, että uusi toimintamuoto hyväksytään ja että se saadaan juurtumaan esimerkiksi osaksi sosiaalisektorin palvelutarjontaa. Kaksivuotisen ja edelleen jatkuvan uurastuksen Nuttu-projektin parissa olemme kokeneet oppimiskokemuksena. Työskentely on ollut innostavaa ja uusia mahdollisuuksia luovaa. Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että yhteistyötahot ja etenkin nuoret ovat ottaneet Nuttuprojektin myönteisellä tavalla vastaan. Kansalaistoiminnan, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksen innostus ja sitoutuminen on ollut Nuttu-projektin onnistumisen kannalta arvokasta. Markku Rautiainen Ilpo Simonen

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN JA AJATTELUN TAUSTA 1.1 Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry 1.2 Taustaorganisaatio ja toiminnan periaatteet 1.3 Asuminen ja asumispalvelut 1.4 Sosiaalisen toiminnan teoria ja vuorovaikutus 1.5 Asiakaslähtöinen työskentely 2. PROJEKTIN TARVE MIKSI NUTTU-PROJEKTI? 2.1 Projektin tausta 2.2 Nuttu-projektin tavoitteet 2.3 Tuetun asumisen malli 2.4 Toiminnan seudullinen levittäminen 3. PROJEKTIN TULOKSIA 3.1 Tuetun asumisen malli ja mallin toteutus 3.2 Laatujärjestelmä laatukäsikirja 3.3 Hankkeet ja kehittäminen 3.3.1 Äijä-hanke 3.3.2 Idän pikajuna 3.3.3 Yhteistyöverkosto 3.3.4 Koulutus 3.3.5 Jälleenvuokraaminen ja rakentaminen 4. ASIKASPROFIILI JA TILASTOJA 4.1 Asiakastarjonta 4.2 Lähettävät tahot 4.3 Asumisneuvonta ja asiakasohjaus 4.4 Tukiprosessi ja asiakaspolku 5. HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINNAN HAASTEET 5.1 Hyvät käytännöt 5.2 Tulevaisuuden suunnitelmia 6. KYSELYT: SIDOSRYHMÄKYSELYT 7. YHTEENVETO 6.1 Kyselyjen taustaa 6.2 Kyselyjen tuloksia

1. TOIMINNAN JA AJATTELUN TAUSTA 1.1 Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry 4 Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys (Josna) aloitti toimintansa vuonna 2002 ja rekisteröityi vuonna 2003. Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Nuorisoasuntoliittoon (NAL), joka on laajapohjainen, valtakunnallinen nuorisoasumisen etu- ja palvelujärjestö. Joensuuhun perustetun nuorisoasuntoyhdistyksen tavoitteena on toimia nuorten asuntoolojen parantamiseksi ja elämänhallinnan edistämiseksi. Yhdistyksen tavoitteena on etsiä vaihtoehtoja ja tarjota tukea asumisongelmien kanssa eläville nuorille. Yhtenä kohderyhmänä ovat itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret. Nuoria tuetaan asumisessa sekä asuntojen saamisessa että heitä kannustetaan omaehtoiseen toimintaan elinolosuhteidensa ja hyvinvointinsa kohentamisessa. Asunnottomuuteen vaikuttamisen arvioimme näkyvän sosiaalitoimen ja terveystoimen säästyvinä menoina. Tämän edellytyksenä on myös riittävän suuri vuokra-asuntojen määrä ja asuntojen uustuotanto, jotta vuokrataso pysyy riittävän alhaisena. Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksen tavoitteena on herättää keskustelua nuorisoasumisesta, asumiseen liittyvästä tukitoiminnasta ja sen tarpeellisuudesta Joensuun seudulla. Yhdistyksen toiminta keskittyy tällä hetkellä yhteistyötahojen kanssa kehitettävien työmuotojen suunnitteluun ja tukiasumismuodon mallintamiseen ja sen kokeilemiseen Joensuussa. Yhteistyö on julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden (kansalaisjärjestöjen) kanssa merkityksellistä. Tavoitteena on luoda toimivaa palvelumuotoa nuorten tukiasumiseen. Olemme havainneet, että nuorilla on vaikeuksia päästä tukipalveluiden piiriin ja samalla saada omaan elämänhallintaan tarpeellista ja oikeanlaista tukea, mikäli esimerkiksi asunnon saamisen (esim. maksuhäiriöt) tai asumisessa (esim. häiriökäyttäytyminen ja haitallisen/pahantapainen elämäntapa) on ilmennyt vaikeuksia. Myös nuorten jaksamiseen, elämänhallintaan ja omatoimisuuteen liittyvät kysymykset ja palvelujen saatavuus ovat nousseet esille tukitoiminnan kehittämisen yhteydessä. Joensuun kaupungilla on vuosien aikana ollut tasaisesti jälkihuoltonuoria, joiden tukitoimet ovat olleet riittämättömiä itsenäistymisvaiheessa. Nuorten kohdalla itsenäiseen asumiseen liittyviä tukitoimia ei ole ollut riittävästi saatavilla. Asumis- ja maksuhäiriöt ovat tyypillisiä nuorten kohdalla. Asumiseen liittyvien sääntöjen rikkominen (häiriökäyttäytyminen) ja maksuvalmiuteen liittyvät ongelmat on keskeisimpiä varoituksen aiheita. Myös asunnottomuus on pysynyt korkeana nuorten kohdalla. Nuorten aikuisten (17 29-vuotiaiden) osuus tästä ryhmästä on kolmasosa. Syrjäytymisen ja haitallisen elämäntavan korjaamiseen tarvitaan sekä nopeaa puuttumista että selkeästi suunniteltua toimintaa. Nuttu-projektin alkuvaiheessa havaitsimme, että nuorten aikuisten ikäryhmässä on selvää tarvetta asumiselle ja ohjaukselle. Kysyntää on erityisesti edullisista ja pienistä asunnoista. Tuetussa asumismallissa asumisohjaus ja tuki tuotetaan jo olemassa olevaan asumismuotoon yhdessä eri toimijoiden kanssa. Asukas ja hänen verkostonsa ovat keskeisessä asemassa toimenpiteitä suunniteltaessa, toteutettaessa ja niiden onnistumista arvioitaessa.

1.2 Taustaorganisaatio ja toiminnan periaatteet 5 NAL on laajapohjainen ja ainoa paikallisyhdistysverkkoa rakentava nuorten aikuisten asumisen ja elinolojen kehittämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö Suomessa. Paikalliset nuorisoasuntoyhdistykset muodostavat toiminnan selkärangan. Paikallisten toimijoiden toiminnassa on mukana nuoria ja toiminnasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä. Yhdistykset vaikuttavat paikallisiin päättäjiin, ylläpitävät ja rakentavat nuorille aikuisille tarkoitettuja asuntoja sekä organisoivat asukastoimintaa. 1.3 Asuminen ja asumispalvelut Asunto muodostaa oleellisen osan ihmisarvoista elämää. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen oikeutta asumiseen tulee edistää. Kunnilla on useiden lakien perusteella lakisääteinen (pakollinen) tehtävä järjestää hyvinvointipalveluja asukkailleen. Julkisen vallan asuntopolitiikkaa koskeva toimintavelvoite on perustuslain 19 :n 4 momentissa muotoiltu yleisesti. Sen mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen yksilön oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Säännös ei kuitenkaan perusta subjektiivista oikeutta asuntoon, vaan se on julkiseen valtaan kohdistuva toimintavelvoite. Tavallisessa lainsäädännössä ei taata yleistä subjektiivista oikeutta asumiseen. Myöskään laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ei saa aikaan yksilölle suoraan kuuluvia subjektiivisia oikeuksia, vaan laki on kohdistettu tietyt kriteerit täyttäviin erityisryhmien rakennushankkeisiin. Erityisryhmillä, kuten lastensuojelun tarpeessa olevilla nuorilla, vaikeavammaisilla ja eräissä tapauksissa mielenterveyspotilailla, on subjektiivinen oikeus erityissäännösten nojalla. Subjektiivinen oikeus merkitsee sitä, että asiakas voi vaatia tällaista palvelua kunnalta tarvittaessa tuomioistuimen kautta eikä kunnalla ole oikeutta evätä tätä palvelua vetoamalla määrärahan puuttumiseen. Erityisryhmiä koskevat lait sisältävät normeja, joissa on liittymäkohtia asumiseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnalla on velvollisuus huolehtia asumispalvelujen toteuttamisesta. Asumispalveluja annetaan sosiaalihuoltolain mukaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Mielenterveyslaki puolestaan edellyttää, että mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen. Lastensuojelulaissa säädetään kunnan velvollisuudesta korjata tietyissä olosuhteissa viivytyksettä asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista kunta velvoitetaan järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee asumispalvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Toisaalta on ajateltavissa, että perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain takaama ihmisarvoisen elämän vaatima välttämätön huolenpito edellyttää siis myös asumista turvaavia toimenpiteitä, jolloin asuntoa vailla olevalla olisi näihin toimenpiteisiin subjektiivinen oikeus.

6 Säännös ei esimerkiksi aseta asumisen tasolle nimenomaisia laatuvaatimuksia. Asumisen terveellisyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Asunnottomuus on este perusoikeuden täysimääräiselle toteutumiselle. Oikeus asuntoon on ymmärrettävä osana oikeutta elämään, osana yksityisyyden suojaa ja osana kotirauhaa. Asunnottomuus on lisäksi esteenä sananvapauden ja kokoontumisvapauden toteutumiselle. Kaikki edellä mainitut oikeudet ovat subjektiivisia oikeuksia, joiden toteutumisen varmistaminen on julkisen vallan tehtävä. Perusoikeusnäkökulmasta tarkastellen tilanne on kestämätön, sillä asunnottomuuden vuoksi toteutumatta jäävät oikeudet ovat niitä, joita on pidettävä länsimaisen demokratian kulmakivinä. Sosiaalihuoltolaissa asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä ja niihin liittyviä tukipalveluja. Asumispalvelut kohdistuvat henkilöihin, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai itsenäisen asumisen järjestämisessä. Tärkeimmät asuntojen hallintamuotoja ja niitä koskevaa suojaa säätelevät lait ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta ja asunto-osakeyhtiölaki. 1.4 Sosiaalisen toiminnan teoria ja vuorovaikutus Asumiseen liittyvää tukitoimintaa voi tarkastella vuorovaikutuksen, suunnittelukäytäntöjen ja tiedon käytön yhteyden kautta (Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria). Vuorovaikutuksella on merkittävä rooli asumiseen liittyvän kuntoutumisen toteutumisen onnistumiselle (sitoutuminen ja sopimukset). Vuorovaikutuksen merkitys näkyy moniammatillisen ja asiantuntijakeskeisen järjestelmän toiminnassa. Tukitoiminnassa on tärkeää asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan verkostojen välinen vuorovaikutus. Asuminen ja kuntoutuminen toteutuvat yksilön ja järjestelmän vuorovaikutuksessa muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Sen on ylitettävä byrokratiatyön konteksti (muodollinen viranomaistyö). Vuorovaikutus voi olla sisäistä ja ulkoista. Sisäinen vuorovaikutustyö sisältää työntekijöiden ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen ja verkostotyön (asiakas on mukana). Asiakkaan kanssa tapahtuva työ on sisäistä vuorovaikutusta. Ulkoinen vuorovaikutus on viranomaistahojen kanssa tehtävää työtä ja verkostotyötä, joka perustuu moniammatillisuuteen. Se on myös kirjallisten dokumenttien tuottamista, pyytämistä ja konsultaatiota. Sisäinen vuorovaikutus on asiakaan kanssa työskentelyä (erilaisia toimintoja). Ulkoinen vuorovaikutus on pääasiallisesti byrokratiatyötä (asiakas ei ole mukana). Se on kirjallista työtä ja viranomaistoimintaa, jossa on keskeistä sovittaa yhteen asiakkaan tarpeet ja palveluiden saamiskriteerit. Ongelmat suunnitelmien toteuttamisessa eivät liity suunnitelmien sisältöön kuin niiden toteuttamiseen. Olennainen kysymys suunnitelman ja prosessin toteutumisen kannalta on se, missä määrin järjestelmien (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorit) toimivat ja toteuttavat osaltaan suunnitelmaa. Tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja koordinointi edellyttävät sekä organisaatio- että järjestelmä- ja asiakastyötasolla säännöllisyyttä, vastavuoroisuutta ja luottamuksellisuutta. Kommunikatiivisella vuorovaikutuksella ja toiminnassa kyse on siitä, että eri osapuolet tavoittelevat yhteisymmärrystä. Toiminnan koordinointi takaa dialogin asiakkaan mahdollisuuskontekstissa toteutettavissa olevista asioista. Vuorovaikutuksen määrä ja intensiviteetti vähenevät ja vuorovaikutus on vähemmän systemaattista, kun suunnitelman

7 toteutus siirtyy ulkoiseen vuorovaikutukseen esimerkiksi verkostotyöhön. Yhteistyötä voi vahvistaa systemaattisella vuorovaikutuksella eri toimijoiden kesken. Kuntoutuksellisen toiminnan tulisi olla tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka avulla voidaan löytää eri yhteistyötahojen hyväksymiä ja tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä (koordinointimekanismi). Yksilön kannalta esimerkiksi järjestelmän toiminnallinen perusta voi olla epävakaa: kielteisiä päätöksiä, byrokratiaa, neuvottomuutta, marginaalisia toimenpiteitä, epäloogisia suosituksia ja päätöksi ja niihin liittyviä ristiriitaisia velvoitteita. Asiakkaan on kyettävä tunnistamaan, hyväksymään ja kohdistamaan itseensä työntekijän tekemät havainnot ja väittämät hänen tilanteestaan. Asiakkaat voivat kokea olevansa tiedon tuotannon kohteita ja objekteja kuin tasavertaisia toimijoita. Yhteisen tiedon ja yhteisymmärryksen muodostumiselle jää suhteellisen vähän aikaa ja tilaa. Asiakkaat saattavat odottaa myös, että heidän tilanteensa selviää ja ratkeaa jonkin ulkopuoleisen tahon vaikutuksesta. Asiantuntijatyö saattaa painottua arviointiin ja vähemmän varsinaiseen proaktiiviseen työskentelyyn asiakkaan kanssa. Tiedontuotanto palvelee järjestelmää, ei niinkään asiakkaan tarpeita. Tosin sitä voidaan hyödyntää prosessien ja järjestelmän kehittämisessä. Tietomäärää kyetään hyödyntämään vähemmän työskentelyssä, jos asiakkaalla ei ole motivaatiota työskentelyyn. 1.5 Asiakaslähtöinen työskentely Vaikuttamisen tasoja asumisen tukemiseen liittyvässä työssä ovat politiikka-, rakenne-, työkäytäntöjen- ja asiakkaan omien toiminen taso. Työskentelyä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ohjaavat arvot (etiikka ja moraali), valtakysymykset (resurssit, toimintamahdollisuudet, toimintavälineet ja interventiot) ja tieto (ymmärrys, arviointi ja tietoperusta). Kuntoutus, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä korostuu eettinen velvollisuus auttaa ihmisiä tosiasiallisesti vaikeissa elämäntilanteissa sosiaalisten, psyykkisten ja terveydellisten ongelmien kartoittamisessa, vähentämisessä ja hyvinvoinnin (elämänhallinnan) lisäämisessä ja edistämisessä. Ratkaisukeskeisessä muutostyöskentelyssä on ymmärrettävä mitä on käytäntö, prosessi ja interventio. Sosiaali- ja kuntoutustyön käytäntöä on kaikki se mitä kyseessä olevaa työtä tekevät työntekijät toteuttavat arkisessa työssään. Käytäntö kattaa sekä prosessit (asiakkaan kulkeman polun muutostoimenpiteiden aikana ja ongelmanratkaisuprosessit) että suunnitellut muutokseen tähtäävät toimenpiteet (interventiot), joihin kuuluu esimerkiksi asiakkaan saamat palvelut). Muutostyöskentely vaatii asiakkaan henkilökohtaista kohtaamista, aikaa, ohjausta, tukea, pieniä askelia ja räätälöityjä toimia asiakkaan kokemusten ja tunteiden kohtaamista muutosprosessin aikana. Erityisen merkityksellistä muutostyöskentelyssä on koko prosessin ajan asiakkaan, työntekijän ja palvelun tarjoajan kannalta kyky keskeyttää työskentely, palvelu tai vaihtaa se, mikäli työskentely ei näytä tuottavan muutosta, haluttua lopputulosta. Asiakaslähtöisellä yksilöllisellä palveluohjaustoiminnalla (työotteella) pyritään pelkkää saattaen vaihdettava -työotetta vanhempaan ja palvelujärjestelmän pitkäaikaista sitoutumista asiakkaan tukemiseen. Oikeaan osunut muutostyöskentely voi edistää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemistä, lieventämistä ja parantumista ja psyykkisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun edistämistä. Muutostyöskentely on tärkeää kohdentaa toteutettavissa oleviin asioihin.

8 Asiakaslähtöinen työskentelyote polkumallissa kohtaa asiakkaan tarpeineen eikä pelkästään asumiseen liittyvien toimien kohteena, jolloin esimerkiksi kuntoutuksen, syrjäytymisen ehkäisy, taloudellisen tilanteen selvittely ja uusintarikollisuuden vähentymiseen tähtäävät toimenpiteet, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuvat. Työskentely voi olla muodoltaan muunneltavaa ja limittäistä. Se voi perustua ja toteutuu riski-, tarve-/kohdentamis- ja vastaavuusperiaateen mukaisesti. Työskentelyyn liittyviä painotus- ja näkemyseroja on eikä niitä pidä kavahtaa ei ole olemassa yhtä työskentelymenetelmään tai -otteeseen liittyvää totuutta. Työskentelyssä on tavoitteena herättää asiakas näkemään uusia puolia ongelmissaan ja kyseenalaistaa hänen ajatuskuvioitaan (asiakkaan ääni). Taustojen purkaminen ja käsittely, jotta asiakas näkee syy-yhteyksiä ja ajatuksia muutostyöskentelyyn. Asiakas voi pohtia aikaisempien vaiheiden vaikutusta nykyiseen elämään ja pyrkiä löytämään uusia suhtautumistapoja menneisyyteen ja uusien valintojen tekemiselle. Huomiota on kiinnitettävä asiakkaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, motivoituneisuuteen (motivoituminen = ajatus on myötämielinen sille, mitä on tekemässä), suunnitelmallisuuteen, pitkäjänteisyyteen, kykyyn kontrolloida käyttäytymistään (esim. päihteiden käyttöä) ja suoriutua sosiaalisen käyttäytymisen vaatimuksista. Kuvio 1. Palveluketju polkumallissa. PALVELUKETJU ASIAKASLÄHTÖISESSÄ TYÖSKENTELYOTTEESSA Ohjaus Valikointi Palvelujen suunnittelu ja järjestäminen (verkosto/sopimus) Palvelujen korjaaminen/siirtyminen Kartoitus/arviointi Työskentely ja seuranta Kuntoutumisodote, sitoutuminen ja mahdollisuuskonteksti Asiakkaan elämänkulku, vastuu ja palvelutarpeen korostuminen Palveluohjaus = asiakkaan kohtaaminen, asiakkaan ja tarvittavien eri sektoreiden ammattilaisten kanssa yhdessä tuotettava arvio tilanteesta ja etenemissuunnitelma, asiakkaan ohjaaminen ja muu tarvittava tuki palveluun tai palvelusta toiseen siirryttäessä ja/tai palveluiden aikana, arvion ja suunnitelman tarkistaminen ja muokkaaminen, asiakkaan psykososiaalinen tukeminen kriisitilanteessa. Työote vaatii poikkihallinnollista ja moniammatillisuuteen pyrkivää työskentelyä (kohderyhmä- tai muu tarvelähtöinen palveluiden integroiminen asiakastasolta hallintotasolle yltäväksi kokonaisuudeksi). Palveluketjuajattelu palvelee esimerkiksi rikostaustaisia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Asuminen ja asumispalvelu: asunto ja tuetun asumisen mahdollisuus Terveyspalvelut ja kuntoutus: tilannearvio, kuntoutuksen jatkuminen tai aloittaminen Toimeentulon suunnittelu: tuet ja esimerkiksi velkojen hoitaminen ja velkajärjestelymahdollisuuden varmistaminen Työ/opiskelu = mielekäs tekeminen: työ tai työnluonteinen toiminta, valmennus tai opiskelu, työja toimintakyvyn selvittäminen Oikeusprosessi ja seuraamukset: poliisin, ulosoton ja muun oikeusviranomaisen asiakkaan toiminnalle ja suunnitelmille asettamat ehdot ja osallisuus palvelukokonaisuuteen Palveluohjaustoiminnassa on huomioitava asiakkaan kokonaistilanne ja elämäntilannetekijät (mm. työ- ja toimintakyky, sosiaaliset olosuhteet, perhe-elämä, henkilökohtaiset ominaisuudet, kyvyt ja taidot ja muut henkilökohtaisen elämänsisällön reunaehdot).

9 Polkumallilla tarkoitetaan asiakkaan toivomia ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen mahdollistamaa kunkin yksilön tilanteeseen sopivaa etenemissuunnitelmaa (mahdollisuuskonteksti), johon eri osapuolet sitoutuvat ja jota tarkistetaan olosuhteiden ja asiakkaan tilanteen muuttuessa, josta muodostuu kuntoutumisodote. Yksilö voi saada tarvitsemiaan palveluja ilman, että hänen täytyisi tuntea palveluverkostoja ja niiden toimintatapoja. Yksilöllinen palveluohjaus on toiminnan ja tukitoimenpiteiden kohdentamista arvioinnin avulla, jossa seurataan sekä yksilötason asiakkaan että järjestelmän toimintaa. Oikein kohdennetuilla, ajoitetuilla ja tarpeita vastaavilla toimilla voidaan edistää elämänhallintaa ja samalla vaikuttaa esimerkiksi asumiseen ilmenevien häiriöiden todennäköisyyttä vähentävästi. Palveluohjauksella kohdennetaan toimenpiteet tarpeita vastaavalla tavalla. Periaatteet ovat yksilöllisyys, sopimuksellisuus, vastuullisuus ja jatkuvuus. Työntekijän perustehtävä on koordinointi, poluttaminen ja neuvonta. Sopivan väliintulon (intervention) oikea-aikaisuus edellyttää vastuullista asiakas-, ongelma- ja ratkaisulähtöistä toimintaa järjestelmäkeskeisyyden sijaan. 2. PROJEKTIN TARVE MIKSI NUTTU-PROJEKTI? 2.1 Projektin tausta Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksessä on useiden vuosien ajan 2000-luvulla mietitty nuorten asumistoiminnan kehittämistä ja käynnistämistä. Ensimmäisessä vaiheessa ajatuksena oli tuottaa edullisia vuokra-asuntoja nuorille. Yhdistyksen toiminnassa huomattiin varsin nopeasti, että rakentamisen aloittaminen olisi vaatinut huomattavia taloudellisia resursseja, joita pienellä yhdistyksellä ei ollut. Voimavaroja siirrettiin siirtää enemmän asumisen tukitoiminnan aloittamiseen ja sen kehittämiseen. Josnan piirissä on kartoitettu vuosien aikana erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Yhdistys jätti vuonna 2004 ensimmäinen projektiavustushakemuksensa RAY:lle, jolloin emme saaneet rahoitusta. Päätöksen jälkeen aloimme laatia uutta hakemusta RAY:lle, jossa pyrimme selkeämmin ilmaisemaan rahoituksen tarpeellisuuden nuorten asumiseen liittyvän tukiasumismallin kehittämiseksi ja toiminnan aloittamiseksi. Kehittämishankkeelle nähtiin tarvetta muun muassa sidosryhmien piirissä. Tarve kohdistui selkeästi nuorille tarkoitetun asumisen tukimallin kehittämiseen ja kokeilemiseen. Uusi hakemus jätettiin RAY:lle keväällä 2005. RAY myönsi Josnalle projektiavustuksen vuosiksi 2006 2007 asumisohjausprojektiin (Nuttu-projekti). Projektissa työskentelee yksi palkattu projektityöntekijä. Josnan hallitus ohjaa työskentelyä. Projektin tavoitteena on kehittää nuorille (17 29-vuotiaille) asumisen tukimalli, jonka avulla voidaan ehkäistä mahdollisia asumisen onnistumista haittaavia tekijöitä ja tukea nuorta omassa itsenäistymisprosessissaan ja parantaa hänen elämänhallintaansa. Yhdistyksellä ei ole omaa vuokra-asuntokantaa, vaan tukitoimintaa annetaan yhdistyksen välivuokaraamiin asuntoihin tai nuoren omaan vuokra-asuntoon. RAY on myöntänyt Nuttu-projektille jatkorahoituksen vuosille 2008 2009.

10 2.2 Nuttu-projektin tavoitteet Nuttu-projektin tavoitteeksi määriteltiin tukimuodon tuottaminen ja mallintaminen sekä tarjota ja tuottaa jatkossa ostopalvelutuotetta Joensuun seutukunnassa, jolla pyritään tukemaan nuorten itsenäistä asumista ja elämänhallintaa. Tuki rakennetaan jo olemassa olevaan asumismuotoon yhdessä eri toimijoiden kanssa. Projektin keskeiseksi tavoitteeksi nousi kehittää malli, joka palvelisi asumisen haasteiden piirissä olevia nuoria, jotka ovat 17 25-vuotiaita elämäntilanteesta riippumatta. Lisäksi haasteeksi nousi kehittää nuorten asumisen kenttään soveltuva asumisen tukipalvelu. Alkuvaiheessa projektin arvioitiin olevan asumiseen liittyvää perustiedon kokoamista ja yhteistyökentän selvittämistä ja nuorten asiakkaiden asumiseen liittyvissä kysymyksissä tapahtuvaa neuvontaa ja ohjaamista (informatiivista asumisneuvontaa) ja kodin ylläpitoon liittyvien asioiden opettelua yhdessä nuoren kanssa. Tavoitteiden laatimisessa kävimme keskustelua Nuortenasuntoliiton toimiston ja jäsenyhdistysten kanssa siitä, millaiset toimintamallit olivat toimineet muilla paikkakunnilla. Pyrimme löytämään ja kartoittamaan erilaisia malleja, joita soveltaen olisimme voineet saada toimintamme käyntiin. Projektin alkuvaiheessa huomasimme, että meidän tulee kehittää paikallisesti oma tuetun asumisen malli. Keinot voisivat muodostua omista paikallisista erityispiirteistä. Toiminnan perusrakenne voisi muodostuu muiden NALyhdistysten hyviksi toteamista tavoista tuottaa nuorille suunnattua asumisen tukitoimintaa. Hankkeen tavoitteet: luoda toimiva nuorten tuetun asumisen malli ja palvelutuote Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistykselle, luoda ja kehittää yhteisverkostoa niiden toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät tukea tarvitsevien nuorten kanssa. tiedottaa ja levittää mallia seudullisesti ja tehdä yhteistyössä Joensuun seudulla tutkimusta nuorten asumisesta, olosuhteista ja asunnottomuudesta. Hankkeen pitkän ajan tavoitteet: nuorten tuetun asumisen mallin kehittäminen ja täydentäminen, tuottaa toiminnasta palvelumuoto ja tuote, kehittää toimintaa seudulliseksi osaamiskeskukseksi, toimia osana asuntopalvelujen tuottajana ja vakiinnuttaa toiminta osaksi Joensuun kaupungin ja seutukuntien asumisen strategioihin. 2.3 Tuetun asumisen malli Olemme havainneet, että nuorilla on vaikeuksia päästä omatoimisesti tukipalveluiden piiriin ja samalla saada oman elämänhallintaansa tukea. Joensuun kaupungilla on vuosien aikana ollut tasaisesti jälkihuolto nuoria, joiden tukitoimet ovat riittämättömiä. Nuorten kohdalla itsenäisen asumiseen liittyviä tukitoimia ei ole ollut riittävästi saatavissa. Asumishäiriöt ovat tyypillisiä nuorten kohdalla. Asunnottomuus on pysynyt korkeana ja nuorten aikuisten (17 29-vuotiaiden) osuus tästä ryhmästä on kolmasosa. Syrjäytymisen ja haitallisen elämäntavan korjaamiseen tarvitaan sekä nopeaa puuttumista että selkeää

11 suunnitelmallista toimintaa ja yhteistyötä nuoren ympärillä olevien verkostojen kanssa. Nuorten aikuisten ikäryhmässä on tarvetta tuetulle asumiselle ja asumisohjaukselle. Nuoren kohtaamisen lähtökohtana on nuoren omien voimavarojen tukeminen, vastuullisuuden vahvistaminen ja myönteisen ja hyvän huomioiminen nuoressa ja hänen elämässään. Luottamuksellinen tukisuhde sisältää asumisohjausta ja erilaisten elämänhallintaan liittyvien kysymysten ohjausta ja tukea koulutus- ja työpaikan etsimisessä, erilaisten vapaa-ajan toimintojen piiriin ohjausta sekä tukea sosiaalisissa suhteissa. Tavoitteena on nuoren asumisen onnistuminen ja hänen itsenäisyyskehityksensä tukeminen ja yhteiskunnassa toimimiskyvyn edistäminen. Tukitoiminta (asumisneuvonta, asumisohjaus ja asumiseen liittyvä tuki) tulee perustumaan tukisopimukseen, joka tehdään yhteistyössä nuoren, yhdistyksen edustajan sekä lähettäjätahon (esim. sosiaalitoimen, työvoimatoimiston tai Kriminaalihuoltolaitoksen edustajan) kesken. Yhteydenpito ja tuki ovat säännöllistä ja tiivistä. Nuori tapaa ohjaajansa sopimuksessa määritellyt kerrat sekä tarvittaessa. Ohjaajalla on valmius puuttua nopeasti nuoresta itsestä johtuviin tai ympäristön aiheuttamiin kriisitilanteisiin ja häiriöihin. Kuvio 2. Tuetun asumisen malli. ARVIOINTI NEUVONTAA JA OHJAAMISTA TUKIPORTAAT NORMAALI TUKI VAHVA TUKI Itsenäinen asuminen KEVYT TUKI ASIAKAS JA YHTEISTYÖTAHOVERKOSTOT T U K I T O I M I N T A J A S E U R A N T A Vahva tuki: Mahdollistaa useamman tapaamisen viikossa (2 3 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa, käytännön asioiden yhdessä hoitamista ja asumisessa ohjaamista. Normaali tuki: Tapaamisia viikoittain (1 2 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa ja asumisessa ohjaamista Kevyt tuki: Tapaamisia on 1 2 kertaa kuukaudessa. Nuorelle annettava tuki on asetettujen tavoitteiden seurantaa ja neuvontaa.

12 Jos nuorella on asunnon tarve, häntä ohjataan hakeman asuntoa. Vuokrasopimus voidaan solmia aluksi määräaikaisiksi, jolloin nähdään soveltuuko tämä asumisratkaisu nuorelle. Jos asuminen koeaikana onnistuu, voidaan vuokrasuhde sen jälkeen vakinaistaa ja nuori voi jatkaa asumista normaalisti myös erityisten tukitoimien loputtua. Asumisneuvontaan, asukasohjaukseen ja tukeen liittyvä portaittainen toimintamalli on Nuttu-projektissa nähty asumiseen liittyvien polkujen (nuoren saama ja räätälöity asumisohjaus ja tuki) muodostumisen osalta keskeiseksi havainnoksi ja tulokseksi. Asumiseen liittyvien palveluiden jatkumo on asunnottomuuden ehkäisyssä, asumisongelmien, asunnottomuuden ja asunnon saamisen seurausten hoidon käsittelyssä järjestettävissä tilaaja tuottaja-mallin kautta. Tuetussa asumismuodossa nuori asuu omassa asunnossaan (esim. vuokra- tai välivuokratussa asunnossa) saaden tarpeen mukaan tukea. Tuettu asuminen on mahdollista, kun asumisen ja itsenäisen elämisen taidot mahdollistavat sen. Suurin osa nuorista selviytyy jokapäiväisen elämän asioista. Vaikeinta on raha-asioiden, julkishallinnon asettamista kansalaisvelvoitteista huolehtiminen ja asumiseen liittyvien häiriöiden välttäminen. Asumisohjauksen ja tuen tarkoituksena on tukea ammatillisesti niitä nuoria, jotka tarvitsevat aluksi tiiviimpää tukea ja ohjausta itsenäisen elämisen ja asumisen aloittamisessa. Asumisohjauksella, tuetulla asumisella ja asumispoluilla, voidaan osaltaan vahvistaa nuorten elämänhallintaan liittyviä edellytyksiä. Asumisohjaukseen ja tukee liittyvät toimintamallit konkretisoituvat nuorten asunnottomien ja asumisvaikeuksissa kamppailevien kanssa tehtävässä työssä. Asumisohjaus on ajateltu yhdeksi osaksi muuta kuntoutuksellista ja sosiaalista palveluketjua, jossa nuoren kanssa voi toimia useita julkisen sektorin toimijatahoja sekä palvelujen tuottajia. Kansalaistoiminta voi luoda osaltaan erityisosaamista asumispalveluihin tuomalla siihen uusia elementtejä ja vahvistamalla osaltaan palvelutarjontaa ja niiden koordinointia nuorten osalta. 2.4 Toiminnan seudullinen levittäminen Seudulliseen yhteistyön kehittäminen on keskittynyt asiakkaiden kautta tapahtuvaan työskentelyyn. Joensuun seutukunnissa on tarvetta kehittää toimintamallia, jossa nuorelle tarjotaan mahdollisuus tuettuun itsenäiseen asumiseen itsenäistymisvaiheessa tai ongelmatilanteessa. Samalla tuodaan kolmannen sektorin järjestöosaaminen nuorten asumisolojen ja sisällön kehittämiseen palvelutarjonnalla. Toimintakentän laajentuminen vaatii kuitenkin nykyistä suurempaa työvoimaresurssia. 3. NUTTU-PROJEKTIN TULOKSIA 3.1 Tuetun asumisen malli ja mallin toteutus Nuttu-projektin aikana olemme keskustelleet nuorten sosiaalisten tukitoimijoiden kanssa tukitoiminnan sisällöstä. Kun nuori muuttaa omaan ensimmäiseen asuntoonsa, häneltä puuttuu yleensä riittävän suunnitelmallinen tuki ja jälkiseuranta. Sama koskee myös tilannetta, kun asukas on kohdannut asumiseen liittyviä ongelmia esimerkiksi häiriökäyttäytymisen tai vuokrarästien muodossa. Nuttu-projekti keskittyy työotteensa

13 mukaisesti nuoren asumisen laadun parantamiseen ja tukemaan nuorta kohti itsenäistä asumista ja arjen hallintaa. Tuetun asumisen mallissa tuki perustuu arkisten asioiden hoitamiseen ja ohjaamiseen esimerkiksi kodin, talouden ja velvoitteiden hoitamiseen sekä asiointiin. Tukitoimintaan ohjautuminen ja asiakkaan tarpeiden määritteleminen edellyttää keskusteluja ja tarkennusta asiakkaan lähettävien tahojen kanssa. Yhteistyössä on muodostumassa kolmeportainen tuetun asumisen malli, jonka taustalla ovat erilaiset asiakasprofiilit. Projektin toiminnan aikana on ollut havaittavissa se, että nuorella on ympärillään monia eri toimijatahoja, joiden työnjako asiakkaan kanssa tapahtuvassa työskentelyssä ei ole kovinkaan selkiytynyttä. Nuttu-projektin työntekijän työ on ollut projektin merkittävissä määrin konsultointia. Asunnon saaminen tuottaa erityisiä vaikeuksia nuorilla (17 25-vuotiailla), jotka ovat sosiaalisen tuen tarpeessa. Vuokranantajat (myös julkiset vuokranantajat) ovat kiinnostuneita nuoren asumishistoriasta ja maksukyvystä. Myös nuoren vanhempien maksuvaikeudet vaikuttavat hänen asunnon saantiinsa. Yleisimpinä asumiseen liittyviä ongelmina nuorilla ovat aikaisemmat maksuhäiriöt, häiriökäyttäytymiset ja vuokrasuhteen päättymiset ja häädöt. Asunnon saaminen samalta vuokranantajalta vuokrasopimuksen irtisanomisen tai häädön jälkeen voi olla erityisen vaikeaa. Vuokranantaja vaatii yleensä jatkossa näyttöä onnistuneesta asumishistoriasta ja esimerkiksi maksurästien suorittamista tai niiden sopimuksellista suorittamista maksuaikataulun mukaan, jotta uutta vuokrasuhdetta voidaan harkita. Tukiverkoston avulla on mahdollista nopeuttaa asunnon saamista ja estää syrjäytyminen. Tämä edellyttää nuoren tietoista sitoutumista sovittuihin asioihin. Lisäksi työskentely vaatii suunnitelmallista tukea ja ohjaamista. Tällaisessa tilanteessa nuoren puheilla ja lupauksilla ei enää ole suurta merkitystä, vaan tarvitaan ennen kaikkea näyttöä asumisen hallinnasta ja asioiden järjestelmällisestä hoitamisesta. Joensuussa vuokra-asuntoja tarjoavista tahoista suurin on Joensuun Kodit (kaupungin vuokra-asunnot) ja opiskelijoille Joensuun Elli. Muita vuokranantajatahoja on vain muutamia. Varsinkin yksityisellä sektorilla vuokrataso on korkea. Projektin toiminnan aikana on ollut vaihtelua vuokra-asuntojen tarjonnassa. Ajoittain on ollut tarjolla vähän vapaita vuokra-asuntoja asuntoja on vapautunut vähän. Vaikka rakentamista tapahtuu Joensuussa, niin valtaosa rakentamisesta kohdistuu omistusasuntoihin. Vuokra-asuntojen rakentaminen on vähäistä, vaikka tarve on koko ajan suuri. Erityisesti kysyntää on pienistä ja muunneltavista asunnoista. Vuokranantajat haluavat varman vuokran ja maksuvaikeuksien takia nuoren on vaikea saada asuntoa. Joensuun Kodin kanssa olemme kokeilleet nuoren asiakkaan kanssa yhtä pitkää vuokra- ja tukisopimuksesta. Tällä sopimuksella on taattu pelisäännöt vuokralaiselle ja vuokranantajalle. Nuori ja vuokranantaja ovat hyväksyneet tämän toimintamallin, koska osapuolet tietävät vuokrasopimuksen jatkuvan tukisopimuksen jälkeen, jos asumisessa ei ole ilmennyt häiriöitä. Tällä tavoin pystymme toiminnallamme puuttumaan nopeasti nuoren asukkaan alkaviin ongelmiin. Isännöitsijät ilmoittavat häiriöistä ensin projektityöntekijälle, jonka jälkeen työntekijä käy asiakkaan kanssa keskustelun syntyneestä tilanteesta. Yhteistyön kehittyminen Joensuu Kodin ja muiden vuokranantajien kanssa vaatii aikaa, koska projektin tukitoiminnasta

14 saadut kokemukset ovat vielä alustavia. Tämän yhteistyön tuloksia voidaan tarkastella myöhemmässä vaiheessa. Yhdistyksen tavoitteena on, että asumisohjaus ja tuki perustuu asiakkaan tarpeeseen ja sen pohjalta laadittuun tukisopimukseen, joka tehdään yhteistyössä nuoren, yhdistyksen työntekijän/edustajan sekä lähettäjätahon (esim. sosiaalitoimen, työvoimatoimiston tai Kriminaalihuoltolaitoksen edustajan) kesken. Tuki on tavoitteellista toimintaa säännöllistä ja tiivistä. Työskentelyn tavoitteena on nuoren itsenäistyminen ja omien voimavarojen kohentaminen. Nuori tapaa ohjaajansa sopimuksessa määritellyt kerrat sekä tarvittaessa. Ohjaajalla on valmius puuttua nopeasti nuoresta itsestä johtuviin tai ympäristön aiheuttamiin ongelmatilanteisiin. Mikäli nuorella on asunnon tarve, häntä ohjataan hakeman asuntoa. Vuokrasopimus voidaan solmia aluksi määräaikaisiksi, jolloin nähdään soveltuuko asumisratkaisu nuorelle. Jos asuminen koeaika onnistuu, voidaan vuokrasuhde sen jälkeen vakinaistaa ja nuori voi jatkaa asumista erityisten tukitoimien päätyttyä. Projektin tavoitteena on asumiseen liittyvän asumisohjauksen ja tukitoiminnan tuotteistaminen vuoden 2008 aikana. 3.2 Laatujärjestelmä laatukäsikirja NAL on laatinut laatukriteerit yhdistysten ja keskustoimiston määrittelemien toimintojen arviointiin. NAL-laatu perustuu jatkuvaan toiminnan parantamisen ajatukseen. Laadun hallinta perustuu oman toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen. Toiminnan kehittäminen, seuranta ja arviointi tapahtuvat johtamisen, kehittämistyöskentelyn, arviointien sekä laatujärjestelmään kuuluvien sisäisten vertaisauditointien avulla. Keskustoimiston vastuulla on huolehtia siitä, että kukin ydinprosessi toteuttaa päämääriä parhaalla mahdollisella tavalla ja, että prosesseja kehitetään systemaattisesti. Laatujärjestelmän puitteissa huolehditaan laatukäsikirjassa kuvattujen prosessien systemaattisesta seurannasta ja parantamisesta. Projektin aikana on työstetty toiminnan laatukäsikirjaa, joka toimii dokumentointiperiaatteella. Josnan laatukäsikirjan tarkoituksena on tukea NAL-laatujärjestelmää ja olla yhdistyksen työvälineenä toiminnan dokumentointina. Laatukäsikirjaan on koottu yhdistyksen toiminnan perusteet: Nuttu-projektin tuottama tuetun asumisen malli, toimintatavat ja yhdistystoiminta. Josnan toiminta on auditoitu vuosina 2007 ja 2008. 3.3 Hankkeet ja kehittäminen 3.3.1 Äijä-hanke Äijä-hankeen tavoitteena on tuottaa ryhmätoiminnan avulla keinoja vaikuttaa nuorten miesten selviytymiseen itsenäistymisen tiellä. Hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisia ryhmätoiminnan sisällöllisiä muotoja, joilla tuetaan muun muassa asumiseen, itsenäistymiseen, jaksamiseen (sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin) ja työllistymiseen liittyviä osa-alueita nuoren elämässä. Tavoitteena on parantaa nuorten kykyä vaikuttaa omien asioidensa käsittelyyn. Keskeinen kysymys kuuluu: mitä päätökseni vaikuttaa elämääni nyt ja miten se vaikuttaa tulevaisuudessa?

15 Ryhmä toteutetaan pienryhmä toimintana, jossa on 5 7 nuorta miestä. He ovat iältään 18 21-vuotiaita. Ryhmätapaamiset sisältävät erilaisia tehtäviä, pohdintoja ja yksilökeskusteluja. Jokaiselle nuorelle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, jota voidaan toteuttaa ja tarkastella pidemmällä aikavälillä. Keväällä 2007 käynnistyi ensimmäinen ryhmämuotoinen kokeilu. Asiakkaat tulevat ammattiopisto Luovin kautta. Hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa jatkossa uusissa asumiskohteissa toteutettavalle asukastoiminnalle. 3.3.2 Idän pikajuna Idän pikajuna on vertaistukiryhmä Joensuun, Savonlinnan ja Kuopion nuorisoasuntoyhdistysten työntekijöille. Toiminnan ideana on löytää yhteisiä toiminnallisia työskentelytapoja toimia paikallistasolla ja vaikuttaa myös järjestökentän suuntaan. Ryhmä on luonteeltaan työnohjauksellinen. Tapaamisten sisältönä pyritään pitämään enemmän projektien ja toiminnan sisältökeskusteluna kuin yksittäisten tapahtumien purkuna. 3.3.3 Yhteistyöverkosto Toimiva verkosto projektityöskentelyssä on kehittymisen ja vahvistumisen kannalta edellytyksen ehtona. Yhteistyöverkoston muodostuminen ja rakentuminen on tapahtunut asiakastyön kautta. Projektin alkuvaiheessa oli havaittavissa, että nuorilla oli jo valmiiksi oleva tukiverkosto. 3.3.4 Koulutus Ammattiopisto Luovin kanssa olemme tehneet yhteistyötä ja kehittäen asumiseen liittyvää neuvontaa koulutusta. Toiminnan ideana on tuottaa tietoa nuorille opiskelijoille asumisesta joko yksilökeskusteluilla tai isommalle ryhmälle luentoina. Työskentely painottuu niihin nuoriin, jotka ovat valmistumassa ja siirtymässä itsenäisempään elämään. 3.3.5 Välivuokraus ja rakentaminen Projektin aikana on havaittu, että nuorten on vaikea saada asuntoa, jos elämän hallinnallisissa asioissa on erityisiä puutteita. Yhdistyksessä aktiivisella toiminnalla ja Joensuun Kotien myönteisellä aktiivisuudella, mahdollistettiin vuoden 2007 aikana yhdistyksen ensimmäiset välivuokrausasunnot. Asukasvalintojen ja välivuokraustoiminnan yhteydessä olemme havainneet, että uuden toiminnan aloittaminen on vaatinut yhdistyksen piirissä keskustelua. Ratkaisua toiminnan käynnistämisestä on pidetty rohkeana ja tämän mennessä toiminta on ollut onnistunutta. Vuonna 2008 yhdistyksellä on käytettävissä 4 välivuokrausasuntoa. Toiminnan käynnistämisen yhteydessä keväällä 2007 saimme uutta kokemusta asukasvalintojen tekemisestä. Erityisesti saimme kuulla nuorten toiveita asumisen laadusta ja motiiveista hakea asuntoa. Paikalliseen ja seudulliseen asuntotilanteeseen tulee helpotusta, kun keväällä 2009 valmistuu Alkuasunnot Oy:n nuorisoasuntokohde Joensuun Noljakkaan, Apilakuja 1. Kohde on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämän rahoituksen keväällä 2008. Kohteeseen tulee 27 asuntoa. Hankkeen kokonaisarvio on 2,1 miljoonaa euroa, josta korkotukilainaa on 80 prosenttia ja avustusta 20 prosenttia. Osaisännöintiä ja asukastoiminnan järjestämisestä koskeva aiesopimus Alkuasunnot Oy:n ja Josnan välillä on allekirjoitettu syksyllä 2007. Toisen asuntokohteen tavoitteellinen

16 valmistuminen sijoittuu aikaisintaan vuoteen 2010. Se tulee sijaitsemaan Joensuun keskustaan ruutukaava-alueelle. 4. ASIAKASPROFIILI JA TILASTOJA 4.1 Asiakastarjonta Nuoren asiakkaan pääseminen Nuttu-projektin piiriin tapahtuu pääsääntöisesti viranomaistahon kautta. Nuoren tarve muodostuu joko asunnottomuuden tai asumisen hallinnan riittämättömyyden kautta. Nuorella ei ole projektiin tullessa omaa asuntoa. Hän asuu esimerkiksi vanhempiensa, sukulaisten tai kavereidensa luona tai oppilaitoksen asuntolassa tai hoitolaitoksessa. Asunnon tarve on suurin syy projektiin hakeutumiselle. Tukitoiminnan tarve ja suunta selkeytyy, kun nuoren kanssa ja yhteistyötahojen kanssa on käyty keskusteluja asumiseen liittyvistä asioista. Kuvio 3. Nuoren lähtötilanne asumisessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17-18 v. 19-20 v. 21-22 v. 23-25 v. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17-18 v. 19-20 v. 21-22 v. 23-25 v. kotona sijoitus oma asunto muu Tukitoimintaa hakeutuvista nuorista suurin osa on poikia. Voidaan arvioida, että poikien vaikeudet liittyvät asunnon saamisen yhteydessä heidän elämäntapaansa. Nuoren asema asunnon hakijana voi olla heikko joko menneisyyden vuoksi tai omien voimavarojen puutteellisuuden vuoksi. Voimavarojen heikkous voi näkyä nuoren haluttomuutena tai

17 jaksamattomuutena tai suoranaisena kyvyttömyytenä hoitaa omia asioitaan itsenäisesti. Tämä näkyy erityisesti nuorten kanssa tehtävässä työssä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että jokaisella hakijalla ei ole riittävää perustietoutta asunnon hakemisesta ja asumiseen liittyvistä velvoitteista, vaan tieto perustuu enemmän olettamuksiin ja kavereilta kuultuihin tarinoihin. Kuvio 4. Asiakastarjonta Nuttu-projektin asumisen tukitoimintaan sukupuolen mukaan 1.4.2006 31.12.2007. 20 18 80 16 14 12 10 8 Tytöt (N 23) Pojat (N 48) 70 60 50 40 N 48 6 30 4 2 20 10 N 23 0 17 v. (19) 18 v. (15) 19 v. (9) 20 v. (9) 21 v. (4) 22 v. (6) 23 v. (4) 24 v. (3) 25 v. (2) N 71 0 N 71 Asiakastarjonta Joensuussa ja Joensuun seudulla 17 25-vuotiaiden keskuudessa on painottunut Joensuuhun. Ne nuoret, jotka tulevat seutukunnista, ovat tulossa Joensuuhun hakemaan asuntoa, opiskelupaikka tai työtä. Lisäksi nuorten kaveripiirillä on osaltaan vaikutusta nuoren hakeutumisessa ja muuttamissa Joensuuhun. Asiakkaiden ohjaamisessa on tärkeä rooli ollut ammattiopisto Luovilla, kun tarkastellaan asiakkaan pääsyä Nuttu-projektin piiriin. Luovin osuus ohjauksessa on ollut merkittävää erityisesti ulkopaikkakuntalaisten kohdalla. Ulkopaikkakuntalaisten haasteena on löytää työpaikkaa tai työharjoittelupaikka. Mikäli paikka löytyy, on asiakkuuden muodostumiselle ja työskentelylle olemassa edellytyksiä. Näin ollen projektilla voidaan arvioida olevan myös vaikutusta ulkopaikkakuntalaisten nuoren asumisolosuhteiden paranemiseen.

18 Kuvio 4. Asiakkaiden kotipaikkakunnat yhteydenoton yhteydessä Nuttu-projektiin. 60 50 8 Nuorten asuinkunnat: 40 30 20 10 47 2 14 Tuetussa asumisessa (N 10) Asumisneuvonta- asiakkaat (N 61) Joensuu Lieksa Eno Kontiolahti Polvijärvi Liperi Kitee Juuka Juankoski Pyhäselkä 0 Joensuu Joensuun seutu Projektin aikana olemme havainneet, että asiakkaiden saaminen toiminnan piiriin ei ole ollut vaikeaa. Asumisohjaus, tukitoimintamalli ja seudullinen yhteistyö vaativat voimakasta panostamista asiakastyöhön, sidosryhmätyöskentelyyn, tiedottamiseen, raportointiin ja uusien avausten tekemiseen. Asiakkuuksien merkittävimmät perusteet ja syyt ovat olleet asunnon puute tai asumisessa ilmenneet vaikeudet. Merkittävin havaintomme on, että Nuttu-projektin tukitoiminnan piiriin ohjautuvista nuorista suurin osa on ilman omaa asuntoa. Havaintomme mukaan asunnon löytäminen on suurin haaste, jos nuorella ei ole ollut asiakkuutemme piiriin tullessa asuntoa tai kokemusta itsenäisestä asumisesta. Joissakin tapauksissa nuoren puolesta on tehty paljon asioita, jolloin itsenäistymiseen liittyvien haasteiden todellisuus vääristyy. Tällöin on tärkeää, että toiminta keskittyy käytännöllisten asioiden hoitamiseen yhdessä nuoren kanssa, jolloin nuori näkee ja kokee sen millaista asioiden hoitaminen on konkreettisesti. Nuoren kanssa tarkastellaan asioiden etenemistä säännöllisin väliajoin. Havaintomme on, että luottamus nuoreen ja hänen kykyynsä hoitaa itsenäisesti asioitaan lähtee muodostumaan parhaiten oma-aloitteisesti hoidettujen asioiden kautta.

Toinen keskeinen havaintomme liittyy asumisen onnistumiseen. 19 Epäonnistumiset talouden ja raha-asioiden hoidossa, asunnon ja oman elämänhallinnassa vaikeuttavat kokonaisuudessaan omien asioiden hoitamista. Haasteita saattaa lisätä kyvyttömyys katsoa asioita eteenpäin pidemmällä aikavälillä. Tavoitteet ovat lyhyelle aikavälille suunniteltuja. Yleensä haasteena saattaa olla nuoren ympärillä olevat erilaiset houkutukset muun muassa päihteet, kaveripiiri, säännöllisyyden ja tavoitteellisuuden puuttuminen elämästä, elämäntilanteen sekavuus ja ajelehtiminen. Nuorten asumisen piirissä tapahtuva työ on tästä syystä haasteellista. Kolmas haaste liittyy nuorten motivaatioon ja sen ylläpitoon, kun häntä ohjataan uusien palvelujen piiriin. Arkinen jaksaminen ja omien asioiden hoitaminen ei aina kestä epäonnistumisia. Tähän saattaa vaikuttaa muun muassa nuoren mielikuva viranomaistyöskentelystä, torjutuksi tulemisen pelko, nuoren omat voimavarat tai luottamuksen puute. Nuoren kasvaminen oman haasteidensa hoitajaksi saattaa viedä paljon aikaa. Lisäksi nuorelta ei aina löydy riittävästi jaksamista ja pitkäjänteisyyttä asioidensa hoitamiseen. Motivaatio voi olla tilannesidonnaista. Asioita hoidetaan siinä määrin, että haluttu asia saadaan. Se, että nuori joutuu tekemään itsenäisiä päätöksiä siitä, millaisia palveluja hän tarvitsee, voi olla yllättävän kova paikka. Neljäntenä haaste on asunnottomuus. Elämänhallinnallisten asioiden vinoutumisen ja erilaisten epäonnistumisten takia nuorella ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Näillä nuorilla on vaikeuksia aloitta itsenäistä asumista ilman tukipalveluja ja asuntoa. He ovat säännöllisen tuen tarpeessa. Asuminen sukulaisten tai kavereiden luona muutamasta päivästä muutamaan viikkoon eri paikoissa lisää irrallisuuden ja ajelehtimisen tunnetta. Kokemuksemme mukaan nuorten tukiverkosto koostuu useista eri toimijasta. Projektin tavoitteena on ulkopuolisen toimijana selkeyttää toimijoiden tehtäväkuvia nuoren tukiverkossa. Lähettävällä taholla on merkittävä rooli siitä, millaisiin palveluihin nuorta ohjataan. Palvelut voivat tukea nuorta hänen itsenäistymispolullaan. 4.2 Lähettävät tahot Lähettävinä tahoina tarkoitamme niitä toimijoita, jotka ohjaavat nuoria toimintamme piiriin ja ovat tukemassa nuorta itsenäistymisen polulla. Lähettävinä tahoina ovat olleet muun muassa Joensuun kaupungin sosiaalityö, Kriminaalihuoltolaitoksen Joensuun aluetoimisto, oppilaitokset, nuorten sijoituspaikat ja työvoimahallinto. Nuoret ovat myös itse ottaneet yhteyttä suoraan työntekijään ja hakeutuneet palvelumme piiriin. Sosiaalityön kautta tulevista nuorista voidaan jakaa kahteen ryhmään: suurin osa tulee 17 18-vuoden ikäryhmästä. Näiden nuorten kohdalla puhutaan selkeästi jälkihuoltonuorista, joiden asumismuoto jatkuu itsenäisellä asumisella. Yhteydenotto tulee sosiaalityöntekijän kautta, jolloin ensimmäistä kertaa päästään keskustelemaan tuen tarpeesta. Osalla nuorista on jo tiedossa, milloin itsenäinen asuminen alkaa. Projektin avulla pystymme lisäämään asumiseen liittyvää tukimahdollisuutta. Toinen osa on nuoria aikuisia, joilla ei ole selkeää ja yhtenäistä asumishistoriaa. He ovat haasteellisessa

20 tilanteessa elämään liittyvien kriisien takia. Kriisit voivat muodostua muun muassa parisuhteesta, työttömyydestä, psyykkisestä oirehdinnasta, ahdistuksesta, väsymyksestä tai elämänhallinnan menetykseen liittyvästä tunteesta. Kuvio 5. Lähettävät tahot. Sosiaalityö Kriminaalihuoltolaitos (Khl) Joensuun aluetoimisto Työvoimapalvelut Nuorisoverstas Typpi Koulut Luovi Perhetyö Noppa Perhetyö Muut Lastensuojeluyksiköt Muut tukitoimintaa tekevät tahot Nuori itse Itsenäisesti yhteyttä ottaneet nuoret Työvoimapalavelut 11 % Khl 18 % Sosiaalityö 18 % Koulu 10 % Nuori 7 % Perhetyö 16 % Muut 20 % Kriminaalihuoltolaitoksen (Khl) kautta tulevien asiakkaiden elämänhallinta on rikosoikeudellisen seuraamuksen vuoksi selvitys- tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanovaiheessa. Esimerkiksi valvonnan yhteydessä havaitut elämäntilanteen vaikeudet liittyvät varsin yleisesti oman käyttäytymisen kontrolloimattomuuteen, päihdeongelmaan, asunnottomuuteen, koulutuksen puutteeseen ja työttömyyteen. Nuorella ei välttämättä ole omia resursseja hankkia asuntoa. Eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä selkeytetään muun muassa asumiseen liittyviä asioita. Tilanteessa pyritään vaikuttamaan nuoren asunnon saamiseen. Nuoren ympärillä on varsin usein jo olemassa oleva moniammatillinen verkosto, joka pyrkii tukemaan nuorta laaja-alaisesti. Työvoimahallinnon kautta ja esimerkiksi nuorisoverstaalta tai Typiltä (työvoiman palvelukeskus) tulevat nuoret ovat saaneet tukea elämänhallinnallisiin asioihin. Joissakin tapauksissa nuorella ei ole riittäviä voimia tehdä asioiden eteen töitä, jotta asunto järjestyisi. Yhteistyössä pyritään laatimaan suunnitelma, joka tukisi kokonaisvaltaisesti nuorta, kuitenkin niin että nuori voi hoitaa itsenäisesti asioitaan. Nuorisoverstaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kehiteltäessä toimintatapoja ja malleja tukiverkon

21 kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Samalla voidaan hyödyntää toistemme ammatillista osaamista nopealla aikataululla. Oppilaitoksista tulevilla nuorilla (esim. ammattiopisto Luovi), on haasteena hahmottaa nuoren oma vastuu asumisessa. Nuorten kanssa tehdään kouluissa työtä ammatillisen opiskelun eteen. Tukimuodon ja opetuskeskustelujen avulla voidaan tuota jatkuvuutta koulun jälkeiseen itsenäistymiseen. Oppilaitoksien kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään tekemään tiedottamista, nuoren itsenäistymisen ohjausta ja asumiseen liittyvien tarpeiden kartoittamista. Tapaamiset voivat olla yksilö- tai ryhmätapaamisia. Samalla pyrimme kehittämään erilaisia toimintamuotoja, jotka tukisivat koulujen opetusta ja nuoren itsenäistymistä. Lastensuojeluyksiköiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on varhaisessa vaiheessa suunnitella nuoren siirtymistä itsenäiseen asumismuotoon. Tämä voi alkaa valmentautumisella. Kysymys kuuluu, kuinka nuorta voidaan tukea itsenäistymiseen jo laitoksessa tai perhekodissa. Yhteistoiminta parantaa nuoren valmiuksia itsenäistymiseen ja helpottaa siirtymistä omaan asuntoon. Erityisen kiinnostavaa ja merkityksellistä on, että nuoret ovat ottaneet yhteyttä suoraan projektin työntekijään. Nuoret ovat saaneet tietoa kavereiltaan, eri viranomaisilta tai tiedotusvälineistä. Pääsääntöisesti yhteydenoton perusteena on asunnon tarve. 4.3 Asumisneuvonta ja asiakasohjaus Tukisopimusvaiheeseen päässeitä nuoria on Nuttu-projektissa vuosina 2006 2007 ollut kymmenen. Pääsääntöisesti nuorten tukisopimusten perusteena on ollut tarve ja nuoren halu saada tukea asumisen liittyvissä haasteissa ja ongelmatilanteissa. Tukisopimusten vähäinen määrä johtuu pitkälti asuntojen saatavuuden vaikeudesta. Yhdistyksellä ei ole omaa asuntokantaa, joten asunnon saaminen teettää enemmän työtä. Suurin osa nuorista on ohjautunut asumisneuvonnan piirin. Asumisneuvonnan keskeisenä tavoitteena on kartoittaa nuoren tilannetta, antaa tietoa asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja laatia suunnitelma asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asumisneuvonta voi johtaa tukisopimuksen alkamiseen, mutta usein nuorelle riittää alkuvaiheessa muutaman tapaamisen asumisneuvonta. Tuen tarve koostuu neuvonnassa lähinnä muun muassa virastoasioiden hoitamisesta ja asunnon hakemisesta, jolloin nuori saa tietoa asumiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Asukasohjaus liittyy pitkäjänteisempään tukitoimintaan. Olemme työskentelyn aikana havainneet, että nuorilla on vaikeuksia tunnistaa omaan jaksamiseensa ja terveydentilaansa liittyviä ongelmia. Palvelujen piiriin ja hoitoon hakeutuminen on osalle vaikeaa. Tärkeää on, että nuoren kanssa kuljetaan rinnalla. Häntä tuetaan voimaannutetaan. Terveydenhuollon palveluihin pääseminen vaatii nuorelta yleensä huomattavia ponnistuksia. Omia ongelmia ei myöskään osata tunnistaa riittävän varhain.