Nuttu-projektin loppuraportti

Transkriptio

1 Nuttu-projektin loppuraportti Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry

2 1 Nuttu-projektin raportti

3 2 Prologi Asunnottomuus on yleisesti ymmärretty sitkeäksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja ilmiöksi. Sen kestämättömyys on yksilön kannalta tunnustettu kuluttavaksi ja yhteiskunnan voimavarjoa vieväksi. Asunnottomuuden helpottamisen ja ratkaisemisen keinot tunnetaan. Tästä tietoisuudesta huolimatta ilmiö on voimissaan. Ratkaisematon asunnottomuusongelma on johtanut tilanteeseen, jossa asunnottomuuden hoitamiseen on syntynyt monenlaisia palveluja. Niitä tarjoavat kunnat, yksityiset palvelujen tuottajat ja kolmatta sektoria edustavat kansalaisjärjestöt. Toimintojen ulkoistaminen on ajallemme tyypillinen suuntaus. Kunta, kolmas sektori ja asunnottomat voivat muodostaa toiminnallisen jatkumon asumiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä. Olemme havainneet, että hajautettu toimintakenttä voi tarjota paikallisia toimintamahdollisuuksia erityisesti kansalaisjärjestölle, jonka piirissä halutaan kokeilla ja testata uutta asumiseen liittyvää työskentelymenetelmää. Asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen kehittäminen on yksi näkökulma asunnottomuuteen vaikuttamisessa. Asunto ei yleensä yksin ratkaise esimerkiksi asunnottoman nuoren kokonaiselämäntilannetta, ellei nuoren elämäntilanteen muutokseen kytkeydy muita toimenpiteitä ja tukipalveluja. Pahimmassa tapauksessa oma asunto voi asumiseen liittyvien ongelmien ilmetessä hankaloittaa myöhemmin asunnon saantia ja muuta tulevaisuuden suunnittelua. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on varsin tärkeää, että uusi toimintamuoto hyväksytään ja että se saadaan juurtumaan osaksi sosiaalisektorin palvelutarjontaa. Asunnottomuuteen vaikuttamisen arvioimme näkyvän sosiaali- ja terveystoimen säästöinä. Näemme, että jatkossa on tarpeellista vakiinnuttaa asumisneuvonnan ja tuetun asumisen rajoitusjärjestelmä ja luoda säädösperusta ja koulutusjärjestelmä. Erityisryhmien tuen tarve ja toimenpiteet asumisen yhteydessä olisi määriteltävä aiempaa täsmällisemmin erityissäännösten pohjalta. Lisäksi on tärkeää ylläpitää asumisen sisältöpalveluja tuottavaa järjestelmää takaamalla, sille riittävät toimintamahdollisuudet ja resurssit. Kehittämishankkeemme taustalla on vaikuttanut sosiaalisen vahvistamisen ja kuntoutuksen viitekehys, joka korostaa arkilähtöisyyttä, osallisten omaa toimijuutta, motivaatiota ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä verkostomaista työotetta. Hanke on pohjautunut kansalaisjärjestö- ja asiakaslähtöiseen työskentelyorientaatioon. Hankkeessa kansalaisjärjestö- ja asiakaslähtöisyys on merkinnyt sitä, että toimintaympäristössä hyödynnetään kansalaisjärjestön kokemusta ja osaamista. Työskentelyssä huomioidaan yksilön, nuoren tarpeet yhteisön jäsenenä. Samalla hänelle pyritään luomaan mahdollisuuksia osallistua sekä asumisen että oman elämänsä hallinnan parantamiseen omassa elin- ja toimintaympäristössään. Nelivuotisen RAY-rahoitteisen uurastuksen Nuttu-projektin parissa olemme kokeneet monessa mielessä arvokkaana oppimiskokemuksena. Työ on ollut haasteellista. Työskentely on ollut innostavaa ja uusia mahdollisuuksia luovaa. Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että yhteistyötahot ja etenkin nuoret ovat ottaneet Nuttu-projektin ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksen toiminnan myönteisellä tavalla vastaan. Kansalaistoiminnan, Josnan jäsenten innostus ja sitoutuminen on ollut Nuttu-projektin onnistumisen kannalta arvokasta. Haluamme kiittää kaikkia työskentelyyn osallistuneita tahoja. Kiitoksia! Markku Rautiainen Ilpo Simonen

4 3 SISÄLLYSLUETTELO Prologi 2 I JOENSUULAINEN MALLI ASUNNOTTOMUUTTA VASTAAN 4 Ilpo Simonen ja Markku Rautiainen 1 Tukimalli syntyi tarpeesta 4 2 Sosiaalisen vahvistamisen idea 5 3 Sisältö seiniä tärkeämpää 8 4 Tilastot Asiakastarjonta Ohjaavat tahot Asumisvalmiuksien kartoitus ja asiakasohjaus Muutoksen vuosi Projektin tuloksia 22 6 Visio 23 LIITE 25 II NUORTEN ASUMISEN SISÄLTÖPALVELUT SOSIAALISENA VAHVISTAMISENA JA PSYOSOSIAALISENA TYÖNÄ: muutostyöskentely, kuntoutuminen, kontrolli ja työskentelyn sinnikkyys Markku Rautiainen 1 Taustaa 28 2 Asunnottomuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutostyöskentely 29 3 Polutettu palveluketju asiakaslähtöisessä työotteessa 31 4 Asiakkaan yksilöllinen polku ja poluttava työote elämänmuutoksen tukena 34 5 Vuorovaikutus ja työskentelyn muoto 37 6 Tiedon tuotannon ja proaktiivinen työskentelyn suhde: reaktiivisesta proaktiiviseksi 39 7 Asumisen sisältöpalvelut ja tuetun asumisen konsepti 40 8 Yhteiset toimintakäytännöt asumisen palveluprosessissa 47 9 Rinnalla kulkemisen merkitys Rajatut kohderyhmät, yhteistyö ja toimivat käytännöt Yhteiset käytännöt ylläpitävät osapuolten sitoutumista toimintaan 56 Kirjallisuutta 60

5 I JOENSUULAINEN MALLI ASUNNOTOMUUTTA VASTAAN 4 Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry, Josna, on nuorten asumisen sisältöpalvelujen kehittäjä ja mallintaja. Josna on toiminut tukipalvelujen tuottajana neljän vuoden ajan vuosina Nuttu-projektilla on kehitetty ja mallinnettu tuetun asumisen palvelu. Se on tuotteistettu. Tuki perustuu sopimukseen. Malli tukeutuu polkuajatteluun, jossa työskentely etenee vaiheittain. Toimintamallin kehittäminen on mahdollistunut Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) projektirahoituksella. Tällä erää Josnan toiminta (asumisen sisältöpalvelu) jatkuu RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Josna on kehittänyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhteistä toimintamallia, jossa asunnottomat nuoret ohjautuisivat matalan kynnyksen palveluverkostoon neuvonnan ja ohjauksen piiriin. Kokeilu kuuluu valtakunnallisen asunnottomuushankkeen piiriin. Kumppanuuden avulla pyrimme myös selkeyttämään eri toimijoiden verkostotyön vaikuttavuutta. Josnan rooli liittyy asumisvalmiuksien kartoittamiseen, neuvontaan, tukemiseen ja ohjaamiseen sekä asukastoiminnan järjestämiseen. Asumisen sisältöpalvelujen, asumisohjauksen, tuetun asumisen ja asumispolkujen sekä asukastoiminnan avulla voidaan osaltaan vahvistaa nuorten elämänhallintaan liittyviä edellytyksiä muutenkin kuin vain asumisen osalta. Asumisohjaukseen ja tukeen liittyvät toimintamallit konkretisoituvat nuorten asunnottomien ja asumisvaikeuksissa kamppailevien kanssa tehtävässä työssä. Asumisohjaus ja asukastoiminta ovat yksi osa muuta yhteiskunnassa olevaa palveluketjua, jossa nuoren kanssa voi toimia useita tahoja. Kansalaistoiminta voi luoda osaltaan erityisosaamista asumispalveluihin tuomalla siihen uusia elementtejä ja vahvistamalla osaltaan palvelutarjontaa ja niiden koordinointia erityisesti nuorten osalta. 1 Tukimalli syntyi tarpeesta Jokainen itsenäistyvä nuori tarvitsee tukea itsenäistymisenä alkuvaiheessa. Tämä koskee myös asumista. Kaikilla ei ole riittävää ja luonnollista tukiverkostoa, joka kannattelisi kun eteen tulee arjen yllättäviä haasteita. Koti on se ympäristö, josta nuori saa asumiseen liittyvää tietoutta. Kodit eivät kuitenkaan kykene antamaan kaikille riittävää tietopohjaa asumisen hallinnasta. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan erilaisia asumista tukevia toimia ja malleja. Nuttu-projekti on esimerkki toiminnallisesta mallista nuorten asumisen tukemisessa. Nuttu-projektin aikana on kehitetty vaiheistettu toimintamalli, joka soveltuu seudulliseen työskentelyyn nuorten tuetussa asumisessa osana asumisen sisältöpalvelua. Tukipalvelua on lähetty

6 5 rakentamaan huomioiden nuorten tarpeet ja seudullisuuden asettamat haasteet. Tavoitteena on ollut vastata haasteellisten nuorten tarpeeseen saada tukea asumiseensa. Tukipalveluajattelun pohjana on Nuorisoasuntoliiton piirissä, NAL-kentällä, hyväksi todettu malli, jossa portaittaisessa työskentelytavassa pyritään vaiheittaan saattamaan nuori kohti itsenäisempää elämänhallintaa. Nykyisen seudullisen tilanteen, muun muassa työttömyyden, muuttoliikkeen ja syrjäytymisen johdosta, ennaltaehkäisevälle työlle on kasvavaa tarvetta myös kansalaistoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna. Yhteistyötahojen kanssa olemme Nuttu-projektissa toteuttaneet asunnottomille ja heikossa asuntotilanteessa oleville asumismahdollisuuksien kartoittamista. Työskentelyllä on mahdollistettu jatkopolun (asiakaslähtöinen työskentelyote ja poluttaminen) rakentumista asumisen tukitoimintojen ja sisältöpalvelujen piiriin. Asiakastyön ratkaisukeskeinen työote tavoitteellisessa muutostyöskentelyssä perustuu prosessinomaiseen työskentelyyn, jossa asiakas etenee tilanteen selvittämisen ja määrittelyn kautta vaiheittain asettamaansa tavoitteeseen. Työskentely ja toiminta edistävät itsenäistä asumista. Nuttu-projektissa on ollut 250 nuorta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Nuttu-projektin avulla on Joensuun seudulle rakennettu toimiva verkosto, joka auttaa nuoria yhä paremmin selviytymään asumiseen liittyvistä haasteista. Projekti on päättynyt vuoden 2009 lopussa. Nyt toiminta jatkuu RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Tuetun asumisen tukipalvelu on vuoden 2010 aikana muuttumassa myytäväksi palveluksi. 2 Sosiaalisen vahvistamisen idea Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaksi vuosina sisältää asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Nuorten kansallisen tuetun asumisen hankkeen, joka toteutetaan yhdessä valtion, kuntien, kirkon, yritysten ja järjestöjen kesken. Valtioneuvoston päätös auttaa nuorten syrjäytymisuhan lieventymiseen ja antaa mahdollisia keinoja vaikuttaa nuorten auttamiseen. Nuorten valtakunnallisen asunnottomuushankeen kautta olemme jakaneet tietoa asunnottomuudesta ja sen vaikutuksesta nuorten elämään myös poliittisille päättäjille. Hyvien kokemuksien kirjaaminen ja jakaminen on koettu tärkeäksi. Josna on tehnyt vahvasti työtä nuorten asumisolojen paranemiseen, tukiverkoston ja luontevien puheyhteyksien luomiseen. Tärkeä osa tässä toiminnassa ovat yhteistyöverkostot, työskentelyn oikea mitoitettavuus ja toimintaan kohdennetut resurssit. Verkostojen toimivuus korostuu erityisesti tilanteissa, kun nuoren on vaikea kiinnittyä erilaisiin toimintoihin ja palveluihin. Palvelujen ja verkoston rakentuminen ja mitoitus muodostuvat nuoren

7 6 tuen tarpeen mukaan. Josna on mallintanut nuorten asumisen tukimallin verkostoineen, joka toimii palvelumallina myös muualla. Saatuja kokemuksia ja toiminnan elementtejä olemme jakaneet muiden toimijoiden käyttöön sekä Pohjois-Karjalassa että eri puolille Suomea. Samalla olemme saaneet mahdollisuuden oppia vastavuoroisesti toisilta toimijoilta. Olemme havainneet, että tekemisessä näkyy halu tehdä töitä nuorten asumisen asioiden ja olojen paranemiseen. Asumiseen liittyvän selvittelyn ja tuen tarpeesta saadut kokemukset näkyvät asumisen sisältöpalvelujen kehitystyössä sosiaalisena vahvistamisena ja isännöintinä osallisuutena nuorten asumiseen, arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ratkaisuyrityksiin. Työskentelyyn liittyvä arkilähtöisyys, jalkautuminen, määrätietoisuus ja sinnikkyys luovat puitteet asiakastyön onnistumiselle. Elämänhallinnan ja -kaaren näkökulmasta katsottuna asiakkaan tilanne ratkaisee, onko asumisen ohjaukseen ja tukeen liittyvä työmenetelmä ja työskentelymalli sopiva. Asumiseen liittyvien palveluiden jatkumo on asunnottomuuden ehkäisyssä, asumisongelmien, asunnottomuuden ja asunnon saamisen seurausten hoidon käsittelyssä järjestettävissä tilaaja tuottaja-mallin kautta (liite 1). Kuvassa 1 on kuvattu asumisen tukiportaat. Kuva 1. Asumisen tukiportaat. ARVIOINTI/PALAUTE NEUVONTAA, OHJAAMISTA JA MUU PALVELU- OHJAUS ASUMISEN TUKIPORTAAT NORMAALI TUKI VAHVA TUKI Ohjautuminen Itsenäinen asuminen KEVYT TUKI ASIAKAS JA YHTEISTYÖTAHOT/VERKOSTOT T U K I T O I M I N T A J A S E U R A N T A Vahva tuki: Mahdollistaa useamman tapaamisen viikossa (2 3 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa, käytännön asioiden yhdessä hoitamista ja asumisessa ohjaamista. Normaali tuki: Tapaamisia viikoittain (1 2 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa ja asumisessa ohjaamista. Kevyt tuki: Tapaamisia on 1 2 kertaa kuukaudessa. Nuorelle annettava tuki on asetettujen tavoitteiden seurantaa ja neuvontaa. Sosiaalinen vahvistaminen ja tuetun asumisen malli: Asumisvalmiuksien kartoitus (haastattelut ja taustaselvitykset) Asumisneuvonta, -perehdytys ja -ohjaus Asumiseen liittyvä tuki (tarpeeseen perustuva tuki: tuettu asuminen) Asukastoiminta (yhteisöllisyys ja vertaistuki)

8 7 Erilaiset tukipalvelut ovat monelle nuorelle arkipäivää. Tukipalveluiden jatkumo ja yhtenevä suunnitelmallinen toimintapa nuoren asumisen edistämisessä on tukipalvelujen tuottajien haasteena. Nuorten haasteena on oma motivaatio hoitaa asioita ja nähdä asioiden vaikutuksia pidemmälle. Elämäntilanne, velkaantuminen, asumishistoria, vaikea työllistymistilanne ja nuorten oman jaksaminen heikentävät nuorten kärsivällisyyttä tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä. Muutostyöskentelyssä korostuu ohjaustyö ja asiakkaan lähiverkoston nopea mukaan saaminen. Poluttamisen merkitys näkyy vaihtoehtojen kartoituksen, palvelujen suunnittelun yhteydessä ja työskentelyn onnistumisen arvioinnissa (kuvat 2, 3 ja 4). Kuva 2. Asumisen sisältöpalvelujen rakenne. ASUMISEN SISÄLTÖPALVELUT JA TUKIPALVELUN RAKENNE Asumisohjaus Asuntohakemus Haastattelu Tapaaminen Palaveri Kevyempi tuki (Ray) Kumppanuudet Asumisneuvonta Asukastoiminta Asumisneuvonnan keskeisiä työprosesseja ovat vastuullinen asukasvalinta, perehdytys sekä rästi- ja häiriöpuuttuminen. Asukas Asiakasvalinta Vahvempi tuki (Palvelu ) Tuettu asuminen Asumisneuvonta Asumisohjaus Tuettu asuminen on sopimuksellista, suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja räätälöityä palvelua asukkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä, asumisneuvontaa vahvempaa, tukea asumisen aloittamiseen. Kuva 3. Asiakaspolku tuetussa asumisessa. ASIAKASPOLKU TUETUSSA ASUMISESSA Asukashaastattelu Tuen tarpeen kartoitus Verkoston kokoaminen Ohjaustapaamiset * Vahva 11 krt/kk * Perus 7 krt/kk * Kevyt 4 krt/kk Muutossa tukeminen Vertaistuen kartoittaminen Asukastoiminta Seuranta ja puuttuminen * Suunnitelmien seuranta *Asumisen seuranta * Palaute Yksilölliset tuen tarpeen kartoitus Suunnitelma Sopimukset Asunnon näyttö Perehdytys Arviointi * Tuen tarve * Tuen jatkamisen tarve * Yhteistyö * Jatkosuunnitelmat Tuetun asumisen päättäminen (elämänhallinnan kohentuminen)

9 8 Kuva 4. Tuetun asumispalvelun suunnitelma. TUETUN ASUMISPALVELUN 6 KUUKAUDEN SUUNNITELMA Tapaamiskertoja 47 jakson aikana Tapaamiskerran kesto 1 tunti Suunnitelmallinen tuki, seuranta ja arviointi/palaute Tehdään nuoren omaan vuokra-asuntoon Vahva tuki 11 krt/kk 2 kk Normaali tuki 7 krt/kk 3 kk Kevyt tuki 4 krt/kk 1 kk Tavoitteena on sosiaalisen vahvistamisen kautta nuoren itsenäistyminen Ennaltaehkäisevää asumisen ohjaustyötä emme ole onnistuneet tekemään riittävästi. Monen nuoren lähtötilanne on ollut haasteellinen. Työote on painottunut korjaavaan työhön, koska tukipalveluun tulessa nuorella syrjäytymisprosessi on yleensä jo pitkällä. Tavoitteena on jatkossa tehdä ennaltaehkäisevää työtä entistä vahvemmin moniammatillisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tätä varten olemme luoneet kontakteja ja rakentaneet erilaisia tukiverkostoja, joiden kautta saamme ammatillista apua nuorten ongelmatilanteiden käsittelyyn. Psyykkisen hyvinvoinnin Laturi, Nuorisoverstas, Rikosseuraamuslaitos (Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto, aiemmin Kriminaalihuoltolaitoksen Joensuun aluetoimisto), Joensuun kaupunki ja ammattioppilaitos Luovi ovat muun muassa auttaneet tekemään kokonaisvaltaisemmin töitä nuorten asioissa. Verkoston merkitystä nuoren kasvulle voidaan pitää keskeisenä. On tärkeää on, että nuoria motivoidaan tiedollisesti ja taidollisesti itsenäiseen vastuunkantoon. Nuorelle kohdentuva oikea-aikainen tuki edistää asumisen onnistumista ja itsenäistymistä. Palvelujen tuottaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, kun nuoren oma suunta on kadoksissa. 3 Sisältö seiniä tärkeämpää Projektin aikana on ilmennyt, että moni nuori tarvitsee tukea asumiseen itsenäistymisvaiheessa ja kun elämänhallinnassa ilmenee äkillisiä ongelmia. Nuoren taustalla ei ole lähtötilanteessa erityistä merkitystä. Ennakkoon ei ole täysin arvioitavissa, kenen nuoren kohdalla asumiseen liittyvissä asioissa tulee haasteita ja vaikeuksia. Joitakin tekijöitä voidaan kuitenkin pitää ennemerkkeinä mahdollisista vaikeuksista, jos elämäntilanne muuttuu merkittävästi. Elämäntilanteen äkillinen

10 9 muuttuminen tai asumisessa ilmenevät vuokran maksuun tai häiriökäyttäytymiseen liittyvät ongelmat lisäävät osaltaan asumiseen liittyvää nopean puuttumisen tarvetta. Se tarkoittaa sitä, että tällöin on nuorella kohdennetun tuen tarve. Tukitoiminnalle on nuorten keskuudessa kysyntää, mutta ongelmaksi muodostuu se, kuka maksaa asumiseen liittyvän tuen ostopalvelun kun tarve ilmenee. Monessa mielessä nopeaa puuttumista sosiaalisiin ongelmiin voidaan pitää tehokkaana keinona ennaltaehkäisyssä. Vuoden 2010 alusta olemme aloittaneet asumisen tukitoimintaan liittyvän palvelumyynnin. Josna toimii tuetun asumispalvelun tuottajana. Raha-automaattiyhdistys ei rahoita tuettuun asumiseen liittyviä palveluja. Palvelumme muuttuminen maksulliseksi on seurausta kahdesta eri syystä: kasvavista asiakasmääristä ja henkilöstöresurssien lisäämistarpeesta. Asiakasmäärissä on havaittavissa nuorten elämän ja asumisen liittyvien haasteiden monimutkaisuus. Tukipalveluiden tuottamisen kautta on luonnollista lisätä ammattitaitoisen henkilöstön määrää yhdistyksen toiminnassa. Työskentelyssä koemme ongelmiksi nuorten arkisen jaksamisen, arjen hallinnan, velkaantumisen, hoitamattomat päihde- ja mielenterveysongelmat. Olemme havainneet, että asunnottomien nuorten osuus kasvaa tasaisesti ja heidän asuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen ei onnistus ilman systemaattista pitkäjänteistä tukitoimintaa. Kuvassa 5 on esitelty asumisen sisältöpalvelujen kokonaisuus tilanteessa, kun nuorella on asunto. Kuva 5. Asumisen sisältöpalvelujen kokonaisuus. PALVELUKOKONAISUUS, KUN NUORELLA ON ASUNTO Asumisneuvonta Tarpeiden ja verkoston kartoitus Asumisen sisältöpalvelut Asumisen ohjaus Asukastoiminta Nuori (17 25-vuotias) Sosiaalinen isännöinti Tuettu asuminen (Palvelu) Huhtikuussa 2010 Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta.

11 10 Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokra-asuntoon tai yhdistyksen välivuokraamiin tai Alkuasunnot Oy:n asuntoihin (Apilakuja 2). Asukkaiden määrä on lisääntynyt välivuokrauksen kautta hallitusti. Asunnottomien osuus toiminnassamme on noin 20 prosentin luokkaa. Asukkaat valitaan kohteisiin hakemusten ja haastattelujen avulla. Olemme havainneet, että verkostotyöskentely nuorten asioissa toimimisessa on merkittävällä sijalla. Joensuun seudulla on vuosien ajan ollut tarve nuorisoasunnoista. Asuntojen saamiseksi Joensuuhun on tehty määrätietoisesti töitä. Yhdistyksen ja Nuttu-projektin rooli on ollut merkittävä nuorisoasuntojen saamiseksi Joensuuhun. Taustalla on myös Joensuun kaupungin tahtotila lähteä kehittämään nuorten asumisoloja. Tällä erää Joensuussa nuorisoasuntoja on tarjolla 38. Toukokuussa 2009 Apilakujalle valmistui kohde, jossa on 27 asuntoa. Yhdistyksellä on lisäksi 11 välivuokrausasuntoa eri kaupunginosissa. Käytössä olevat asunnot ovat mahdollistaneet Josnalle tuottaa asumisen sisältöpalveluja ja toimia asuntojen tarjoajana. Vuonna 2012 tai 2013 Joensuuhun valmistuu tavoitteellisesti lisää nuorisoasuntoja. Rakentamissuunnitelmien osalta Koulukadun kohteessa, Joensuun keskustassa, on menossa kaavamuutoskäsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Toivomme, että päätös tulisi vuoden 2010 aikana. Se, milloin kohteen rakentaminen alkaa, on avoinna. Toivomme, että pääsemme piakkoin työstämään kohteen suunnittelemista ja rakentamista. Tavoitteena on, että kohteen rahoitus etenee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran rahoituksena. Arvioimme, että nuorten asumiskohteen mukanaolo kaupungin asuntostrategiassa on tärkeää hankkeen toteutumisen kannalta. Emme ole jääneet tuottamaan pelkästään seiniä. Olemme lähteneet rohkeasti tekemään työtä asumisen sisältöjen kanssa sosiaalisen isännöinnin avulla. Puuttumisia ja nopeaa reagointia on tarvittu ongelmakierteen katkaisemiseksi. Asumisohjaus ja isännöinti ovat merkittävimmät toimintatavat. Haasteita on riittänyt ja töitä riittää jatkossakin, jotta nuorten asumisen onnistuisi ilman asumiseen liittyviä häiriöitä ja kriisejä. Nuoren oma motivaatio elämänlaadun parantamisessa on keskeisessä asemassa. Onnistuminen ruokkii vahvempaa tahtotilaa tehdä parempaa asiakastyötä. Asumisen sisältöpalvelujen monimuotoisuus ja työskentelyn mitoitettavuus kuvastaa sosiaalisen vahvistamisen keinovalikoimaa ja asumiseen liittyvät ongelmat puolestaan kuvaavat muutosta tukevan työotteen tarvetta. Sosiaalisella vahvistamisella ja asumisen sisältöpalveluilla, asumisneuvonnalla ja ohjauksella sekä tuetulla asumisella, saadaan aikaan säästöjä vuokranantajille ja kiinteistöyhtiölle (esim. asuntojen käyttöaste, ilkivaltakulut ja vuokravelat), viranomaiselle ja asukkaille. Tuloksia voi arvioida myös asukasryhmien ja asuinyhteisöjen asukasviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden mainetta tarkastelemalla (esim. ilkivalta, järjestyshäiriöt ja yleinen viihtyvyys).

12 11 Nuttu-projektin aikana olemme keskustelleet nuorten ja eri viranomaistoimijoiden kanssa kohderyhmästä ja työskentelyn sisällöstä. Haasteena voivat olla inhimilliset tekijät kuten työntekijän vaihdokset ja henkilöstön resurssien riittämättömyys. Kun nuori muuttaa omaan ensimmäiseen asuntoonsa, häneltä saattaa puuttua suunnitelmallinen tuki ja jälkiseuranta. Sama koskee myös tilannetta, kun asukas on kohdannut asumiseen liittyviä vaikeuksia esimerkiksi häiriökäyttäytymisen tai vuokrarästien muodossa. Asunto ei yksin ratkaise itsenäistymässä olevan nuoren asioita. Se voi olla ilman tukea johtaa pahenevaan ongelmakierteeseen esimerkiksi vuokrarästien näkökulmasta. Nuttu-projekti on keskittynyt työotteensa mukaisesti nuoren asumisen laadun parantamiseen ja tukemaan nuorta kohti itsenäistä asumista ja arjen hallintaa. Nuoren polku tuen piiriin muotoutuu jokaisen yksilöllisen tarpeiden, elämäntilanteen ja voimavarojen mukaan. Jokaiselle nuorelle on laadittu yksilöllinen suunnitelma, jota on tilanteen vaatiessa muutettu. Asiakkuuksissa ja työskentelyssä on havaittavissa yhteneväisyyksiä, tietynlaisia tendenssejä. Asiakaspolku kuvaa nuoren liikkumista tuetun asumisen palvelun sisällä ja muiden tukipalvelujen piirissä. Asiakkaan tilanteen muuttuminen ja haasteet muuttavat polun muotoa ja prosessin aikatauluja. Kaikissa tilanteissa päädytään johonkin lopputulokseen, päätelmään. Lopputuloksena voidaan pitää sitä, että asiakas pärjää itsenäisesti ja asuminen sujuu ilman vaikeuksia. Toiminnassamme näkyy tällä erää myös kuntien huono taloudellinen tilanne. Nuorille on vaikea saada kohdennettua apua tilanteissa, jolloin he olisivat vailla kohdennettuja ja nopeita tukitoimia. Asetelma muodostuu haasteeksi. Erityinen huolemme kohdistuu nuorten tukipalveluiden karsimiseen ja niiden saamisen vaikeuteen Joensuun kaupungissa, vaikka nuoren tarve olisi ilmeinen. Tuen tarpeeseen vastaaminen varsinkin tilanteissa, joissa asiakas on motivoitunut ja verkosto näkee myös tuen tarpeen, on kokemuksemme mukaan haasteellista. Jälkihuoltonuorten ohjaaminen on mielestämme lastensuojelun ja aikuissosiaalityön puolen välillä haasteellista. Mielestämme olisi merkityksellistä selkiinnyttää asumisen ohjaamispalvelun ohjausreittejä ja työkäytäntöjä. Yhtenäisten käytäntöjen syntyminen helpottaa niiden nuorten asemaa, joilla on ongelmia itsenäistymisen ja elämänhallinnan kanssa. Oikein kohdentuvien tukitoimien avulla voidaan estää uusien asunnottomien nuorten joukon syntymistä. Huolemme kohdistuu voimakkaasti nuorten henkisten ja päihteidenkäyttöön liittyvien tukipalvelujen karsiutumiseen ostopalvelupuolella. Olemme havainneet, että jaksaminen sekä nuorilla että heidän perheillään ei voi olla näkymättä asumisessa ja sen onnistumisessa.

13 12 4 Tilastot 4.1 Asiakastarjonta Projektin aikana olemme havainneet, että asiakkaiden saaminen toiminnan piiriin ei ole ollut vaikeaa. Asiakkuuksien merkittävimmät perusteet ja syyt ovat olleet asunnon puute tai asumisessa ilmenneet vaikeudet. Nuoren asiakkaan pääseminen Nuttu-projektin piiriin on tapahtunut pääsääntöisesti viranomaistahon kautta. Asumisvalmiuksien kartoittamisen ja tuetun asumisen piiriin ohjautuneista ja hakeutuvista nuorista suurin osa on poikia (kuva 6). Voidaan arvioida, että poikien vaikeudet liittyvät asunnon saamisen yhteydessä heidän elämäntapaansa. Nuoren asema asunnon hakijana voi olla heikko joko menneisyyden tai omien voimavarojen puutteellisuuden vuoksi. Yleisesti ottaen tiedon jakamisen nuorille asumiseen liittyvistä haasteista ja ongelmakohdista tulisi lisätä. Kuva 6. Asiakastarjonta Nuttu-projektin asumisen tukitoimintaan vuosian ASIAKASTARJONTA NUTUN ASUMISEN TUKITOIMINTAAN % % % Tytöt (N 99) 150 N % Pojat (N 146) % N 99 0 % 17 v. 18 v. 19 v. (35) (43) (35) 20 v. (31) 21 v. (28) 22 v. (24) 23 v. (23) 24 v. (11) 25 v. (10) N nuorta yli 25 v N 245 Nuoren tarve muodostuu joko asunnottomuuden tai asumisen hallinnan riittämättömyyden kautta. Osalla nuorista ei ole projektiin tullessa omaa asuntoa. Hän asuu esimerkiksi vanhempiensa, sukulaisten tai kavereidensa luona tai oppilaitoksen asuntolassa tai hoitolaitoksessa (kuva 7). Asunnon tarve on ollut merkittävin syy projektiin hakeutumiselle. Tukitoiminnan tarve ja suunta selkeytyy, kun nuoren kanssa ja yhteistyötahojen kanssa on käyty keskusteluja asumiseen liittyvistä asioista.

14 13 Kuva 7. Nuoren lähtötilanne asumisen osalta. ASUMINEN (NUOREN LÄHTÖTILANNE ASUMISESSA) % % 60 % % % 0 % v v v v v v v v. kotona sijoitus oma asunto muu Asiakastarjonta Joensuussa ja Joensuun seudulla vuotiaiden keskuudessa on painottunut Joensuuhun (kuva 8). Ne nuoret, jotka tulevat seutukunnista, ovat tulossa Joensuuhun hakemaan asuntoa, vaikka heillä ei ole opiskelupaikkaa tai työtä. Havaittavissa on myös monen nuoren kohdalla se, että nuori muuttaa Joensuuhun asumaan kaverinsa luokse ja vasta sitten hakee asuntoa. Asunnon saaminen näissä tapauksissa on yleensä vaikeaa, koska nuorella ei ole kiinnekohtia arjessa (esim. opiskelupaikkaa tai työtä). Lisäksi nuorten kaveripiirillä on osaltaan vaikutusta nuoren hakeutumiseen ja muuttamishalukkuuteen Joensuuhun. Kuva 8. Asiakkaiden kotipaikkakunnat yhteydenoton yhteydessä Nuttu-projektiin. ASIAKASTARJONTA JOENSUUSSA JA JOENSUUN SEUDULLA Joensuu Joensuun seutu Tuetussa asumisessa (N 32) Asumisvalmiuksien kartoitus (N 213) Nuorten asuinkunnat: Joensuu Lieksa Eno Kontiolahti Polvijärvi Liperi Kitee Juuka Juankoski Pyhäselkä Ilomantsi Leppävirta Heinävesi

15 Ohjaavat tahot Ohjaavina tahoina tarkoitamme niitä toimijoita, jotka ohjaavat nuoria toimintamme piiriin ja ovat tukemassa nuorta itsenäistymisen polulla. Lähettävinä tahoina ovat olleet muun muassa Joensuun kaupungin sosiaalityö, Rikosseuraamuslaitoksen Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto (aiemmin Kriminaalihuoltolaitoksen Joensuun aluetoimisto), oppilaitokset, nuorten sijoituspaikat ja työvoimahallinto (kuva 9). Nuoret ovat myös itse ottaneet yhteyttä suoraan työntekijään ja hakeutuneet palvelumme piiriin. Kuva 9. Nuttu-projektin piiriin asiakkaita ohjanneet tahot. OHJAAVAT TAHOT Sosiaalityö Rikosseuraamuslaitos (Rise): Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto (ykst, aiemmin KHL) Työvoimapalvelut Nuorisoverstas Typpi Koulut RISE 12 % Työvoimapalvelut 9 % Koulu 11 % Nuori 19 % Luovi Perhetyö Noppa Perhetyö Muut Lastensuojeluyksiköt Muut tukitoimintaa tekevät tahot Nuori itse Itsenäisesti yhteyttä ottaneet nuoret Sosiaalityö 30 % Muut 12 % Perhetyö 7 % Projektin avulla olemme lisänneet asumiseen liittyvää tukimahdollisuutta. Toinen osa on nuoria aikuisia, joilla ei ole selkeää ja yhtenäistä asumishistoriaa. He ovat haasteellisessa tilanteessa elämäänsä liittyvien kriisien, häiriöiden ja velkaantumisen takia. Kriisit voivat muodostua muun muassa parisuhteesta, perhetilanteesta, työttömyydestä, velkatilanteesta, psyykkisestä oirehdinnasta, ahdistuksesta, väsymyksestä tai elämänhallinnan menetykseen liittyvästä tunteesta (ajelehtiminen). Sosiaalityön kautta tulevista nuorista voidaan jakaa kahteen ryhmään: suurin osa tulee alle 20- vuotiaiden (17 18-vuotiaiden) ikäryhmästä. Näiden nuorten kohdalla puhutaan selkeästi jälkihuoltonuorista (lastensuojelu), joiden asumismuoto jatkuu itsenäisellä asumisella. Yhteydenotto tulee sosiaalityöntekijän kautta, jolloin ensimmäistä kertaa päästään keskustelemaan tuen tarpeesta.

16 15 Osalla nuorista on jo tiedossa, milloin itsenäinen asuminen alkaa. Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimiston kautta tulevien asiakkaiden elämänhallinta on rikosoikeudellisen seuraamuksen vuoksi selvitysvaiheessa tai yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanovaiheessa. Esimerkiksi valvonnan yhteydessä havaitut elämäntilanteen vaikeudet liittyvät varsin yleisesti oman käyttäytymisen kontrolloimattomuuteen, rikoshistoriaan, päihdeongelmaan, asunnottomuuteen, koulutuksen puutteeseen ja työttömyyteen. Nuorella ei välttämättä ole omia resursseja hankkia asuntoa. Eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä selkeytetään muun muassa asumiseen liittyviä asioita. Tilanteessa pyritään vaikuttamaan nuoren asunnon saamiseen. Nuoren ympärillä on varsin usein jo olemassa oleva moniammatillinen verkosto, joka pyrkii tukemaan nuorta laaja-alaisesti. Työvoimahallinnon kautta ja esimerkiksi Joensuun nuorisoverstaalta (Joensuun nuorisoverstas ry) tai Typiltä (Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus) tulevat nuoret ovat saaneet tukea elämänhallinnallisiin asioihin. Joissakin tapauksissa nuorella ei ole riittäviä voimia tehdä asioiden eteen töitä, jotta asunto järjestyisi. Yhteistyössä pyritään laatimaan suunnitelma, joka tukisi kokonaisvaltaisesti nuorta, kuitenkin niin että nuori voi hoitaa itsenäisesti asioitaan. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kehiteltäessä toimintatapoja ja malleja tukiverkon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Samalla voidaan hyödyntää toistemme ammatillista osaamista asiakastyössä (moniammatillisuus) nopealla aikataululla. Oppilaitoksista tulevilla nuorilla (esim. ammattiopisto Luovi), on haasteena hahmottaa nuoren oma vastuu asumisessa. Nuorten kanssa tehdään kouluissa työtä ammatillisen opiskelun eteen. Tukimuodon ja opetuskeskustelujen avulla voidaan tuota jatkuvuutta koulun jälkeiseen itsenäistymiseen. Oppilaitoksien kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään tekemään tiedottamista (esim. oppitunnit asumiseen liittyvistä asioista), nuoren itsenäistymisen ohjausta ja asumiseen liittyvien tarpeiden kartoittamista. Tapaamiset voivat olla yksilö- tai ryhmätapaamisia. Samalla pyrimme kehittämään erilaisia toimintamuotoja, jotka tukisivat koulujen opetusta ja nuoren itsenäistymistä. Lastensuojeluyksiköiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa suunnitella nuoren siirtymistä itsenäiseen asumismuotoon. Tämä voi alkaa valmentautumisella, joka aloitetaan puoli vuotta ennen sijoituksen päättymistä. Kysymys on siitä, kuinka nuorta voidaan tukea itsenäistymiseen laitoksessa tai perhekodissa. Olemme havainneet, että nuoren vastuuttaminen jo sijoituspaikassa auttaa häntä oppimaan itsenäistymiseen liittyviä asioita ja vastuita. Tärkeä on myös se, että sijoituksen päättyminen tapahtuu vaiheittainen tukimuodosta toiseen, sillä sijoituksen/tuen loppuminen voi olla suuri elämänmuutos joka vaikuttaa nuoren

17 16 kehitykseen. Vapauden mukanaan tuomat haasteet ovat yleensä rajuja. Yhteistoiminta ja suunnitelmallisuus parantavat nuoren valmiuksia itsenäistymiseen ja helpottavat siirtymistä omaan asuntoon. 4.3 Asumisvalmiuksien kartoitus ja asiakasohjaus Erityisen kiinnostavaa ja merkityksellistä on, että nuoret ovat ottaneet yhteyttä suoraan projektin työntekijään, asumisohjaajaan. Nuoret ovat saaneet tietoa kavereiltaan, eri viranomaisilta tai tiedotusvälineistä. Pääsääntöisesti yhteydenoton perusteena on ollut asunnon tarve. Tukisopimusvaiheeseen päässeitä nuoria on Nuttu-projektissa ollut vuosina Pääsääntöisesti nuorten tukisopimusten perusteena on ollut tarve ja nuoren halu saada tukea asumisen liittyvissä haasteissa ja ongelmatilanteissa. Tukisopimusten määrä on ollut riippuvaista pitkälti asuntojen saatavuudesta. Nuttu-projektissa on ollut neljän vuoden aikana 250 nuorta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusasiakkaita on ollut noin 15 prosenttia kaikista asiakkaista. Tiiviimmän, tuetun asumisen piirissä on ollut viidesosa asiakkaista (kuva 10 ja 11). Alkuvuonna 2010 Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta. Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokraasuntoon tai yhdistyksen välivuokraamiin tai yleishyödyllisen Alkuasunnot Oy:n asuntoihin. Tukitoimenpiteet etenevät vaiheittain ja työskentely perustuu sopimukseen. Kuva 10. Nuttu-projektin asumisvalmiuksien kartoitukseen ja tukiasiakkuudet kuukausittain vuosina TUKIASIAKKUUDET JA ASIAKASTARJONTA touko (06) 1 7 heinä 3 3 syys marras tammi (07) 7 5 maalis touko heinä (loma) 0 7 syys marras tammi (08) maalis touko 5 0 elo loka joulu 3 Asumisvalmiuksen kartoitus Tukiasiakkaat

18 17 Suurin osa nuorista on ohjautunut asumisvalmiuksien kartoituksen piirin. Asumisvalmiuksien kartoituksessa keskeisenä tavoitteena on selvittää nuoren tilannetta, antaa tietoa asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja laatia suunnitelma asumiseen liittyvissä asioissa. Projektin aikana on ollut havaittavissa asumisvalmiuksien kartoituksien lisääntyminen varsinkin heikosti asuntoja saavien nuorten kohdalla. Tärkeää asunnottomuuden ehkäisemisessä on aktiivisen ja suunnitelmallinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja pitkäjänteinen sitoutuminen nuorten asumisen sisältöpalveluiden tuottamiseen. Vuoden 2009 asiakastarjontaa on vaikea laittaa samaan kuvaan edellisten vuosien kanssa. Suurimpana syynä on 27 asunnon valmistuminen/saaminen nuorten asumiskäyttöön. Vuosi 2009 on ollut monessa suhteessa poikkeuksellinen hankkeen muihin vuosiin verrattuna: projektin toimintoja ajettiin alas ja samalla asukasmäärät lisääntyivät merkittävästi. Toisaalta 2009 vuoden aikana pääsimme toteuttamaan projektin aikana kehittämiä työ- ja toimintamalleja omiin ja Alkuasunnot Oy:n kohteisiin. Olemme joutuneet miettimään toiminnan vaikutusta myös asumiskohteiden kautta. Siihen millaisena esimerkiksi naapurusto ja muut toimijat kokevat kohteet ja toimintamme. Projektissa (vuosina ) asiakkaiden tarjonta ollut syklimäistä. Se on jakautunut ja painottunut kolmeen eri vuodenaikaan: alkusyksyyn, alkuvuoteen ja loppukevääseen. Asiakkaiden tarjonta liittyy koulujen alkamiseen tai päättymiseen. Esimerkiksi kesän jälkeinen vaihe on kiireistä aikaa. Asiakastarjontaan on vaikuttanut myös lähettävien tahojen loma-ajat ja nuorten oma halukkuus asuntotarpeen selvittämiseen. Asiakkaiksi hakeutuvien nuorien kohdalla voidaan todeta, että alkusyksyllä on Joensuussa vaikea saada asuntoa. Asuntotilanne on vapautuvien asuntojen osalta heikkoa. Kesän aikana tulevat koulujen päätökset oppilasvalinnoista. Se vaikuttaa suoraan vuokra-asuntojen kysyntään. Se tuottaa hetkellisen piikin kysynnän ja tarjonnan välille. Yksityisillä asuntomarkkinoilla asuntojen hinnat nousevat. Hintataso on Joensuussa korkea, jolloin nuorella ei ole taloudellisesti mahdollisuutta saada asuntoa varsinkaan yksityiseltä. Asunnon saamiseen voi myös vaikuttaa menetetyt luottotiedot. Lisäksi vuokranantajien tarkemmat kriteerit asukasvalinnassa (esim. etusijajärjestys) vaikeuttavat omalta osaltaan nuorten tilanteeseen, kun nuori hakee asuntoa. Asumisvalmiuksien kartoitus voi johtaa tukisopimuksen alkamiseen, mutta usein nuorelle riittää alkuvaiheessa muutaman tapaamisen asumisneuvonta (kuva 11). Tuen tarve koostuu lähinnä muun muassa virastoasioiden hoitamisesta ja asunnon hakemisesta, jolloin nuori saa tietoa asumiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Asiakasohjaus liittyy pitkäjänteisempään tukitoimintaan. Työskentelyn tavoitteena on se, että oikeat asiakkaat pääsisivät asumisen sisältöpalvelujen piiriin.

19 Kuva 11. Asiakasjakauma tuetussa asumisessa ja asumisvalmiuksien kartoituksessa. Asiakasjakauma tuetussa asumisessa, asumisohjaus ja asumisvalmiuden kartoitusasiakkaat 18 Asumisvalmiuksien kartoitus ja asumisohjaus (5-7) 55 Asumisvalmiuksien kartoitus ja asumisohjaus (2-4) Asumisvalmiuksien kartoitus (0-1) Tuettu asuminen Tuetun asumisen piirissä on ollut 32 nuorta. Tukitoiminnan kesto on vaihdellut 3 12 kuukauden välillä nuoren tilanteesta riippuen. 65 nuorta on tavattu 0 1 kertaa (asumisvalmiuksien kartoitus) 61 nuorta on tavattu 2 4 kertaa (asumisvalmiuksien kartoitus ja asumisohjaus) 55 nuorta on tavattu 5 7 kertaa (asumisvalmiuksien kartoitus ja asumisohjaus) Olemme työskentelyn aikana havainneet, että nuorilla on vaikeuksia tunnistaa omaan jaksamiseensa ja terveydentilaansa liittyviä ongelmia. Palvelujen piiriin ja hoitoon hakeutuminen on osalle vaikeaa. Tärkeää on, että nuoren kanssa kuljetaan rinnalla. Häntä kuunnellaan ja tuetaan voimaannutetaan. Terveydenhuollon palveluihin pääseminen vaatii nuorelta yleensä huomattavia ponnistuksia. Omia ongelmia ei myöskään osata tunnistaa riittävän varhain. Myös nuoren oma motivaatio hoitoon hakeutumiseen voi olla vähäistä. Kun nuori on tullut hoitopalvelupiiriin, on tärkeää, että kaikilla nuoren ympärillä toimivat tahot osaltaan vaikuttavat palveluketjun katkeamattomuuteen. Suurimmalla osalla projektiin tarjottavista nuorista on ollut kiireellinen asunnon tarve. Heillä on ollut tarve saada asunto kuukauden sisällä. Asunnon saannin kiireellisyyteen voi vaikuttaa se, että nuoren elämätilanne on kriisiytymässä tai kriisiytynyt. Hänen voi olla vaikeus hoitaa velvoitteitaan tai tehdä hakemuksia ajallaan. Kiireellisyyteen vaikuttaa myös nuorten erilainen tapa käsitellä asioita. Käsitys asioiden tärkeysjärjestyksestä vaihtelee. Elämäntilanteessa tapahtuvat nopeat muutokset vaikuttavat siihen, mikä on nuorelle milläkin hetkellä tärkeää hoitaa. Asunto tai tukitoiminnat eivät aina välttämättä ole tärkeysjärjestyksessä korkealla. Työntekijän kyky arvioida tilannetta on tällöin tärkeää. Hänen on kyettävä arvioimaan/katsomaan pidemmällä aikavälillä nuoren kokonaistilannetta.

20 19 Vaikutusta asunnon saantiin on erityisesti sillä, miten nopeasti ja miltä alueelta nuori haluaa asunnon. Realistinen suhtautuminen asunnon saamiseen ja varhaisessa vaiheessa suunniteltu asunnon hakeminen helpottavat hakijaa ja hänen kanssaan työskenteleviä tahoja. Joensuussa asunnon saantiin liittyvä odotusaika on muutamia kuukausia. Voimavarojen heikkous voi näkyä nuoren haluttomuutena tai jaksamattomuutena tai suoranaisena kyvyttömyytenä hoitaa omia asioitaan itsenäisesti. Tämä näkyy erityisesti nuorten kanssa tehtävässä työssä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kaikilla asunnonhakijoilla ei ole riittävää perustietoutta asunnon hakemisesta ja asumiseen liittyvistä velvoitteista, vaan tieto perustuu enemmän olettamuksiin ja kavereilta kuultuihin tarinoihin. Nuorten uskomukset ja legendat ruokkivat väärää toimintamallia, jossa vastuu omasta tekemisestään jää vähäiseksi. Se on häilyvää. Asunto ei yleensä yksin ratkaise esimerkiksi asunnottoman nuoren kokonaiselämäntilannetta ellei nuoren elämäntilanteen muutokseen kytkeydy muita toimenpiteitä (esim. opiskelu, harjoittelu ja työ) ja tukipalveluja (esim. terapia). Pahimmassa tapauksessa oma asunto voi asumiseen liittyvien ongelmien ilmetessä hankaloittaa myöhemmin asunnon saantia ja muuta tulevaisuuden suunnittelua. Tämän asian ymmärtäminen ja toteaminen nuoren kanssa yhdessä on haasteellista. Tuen tarjoaminen ja varsinkin sen ottaminen on kiinni nuoren ympärillä toimivien tahojen tahtotilasta. On uskallettava puhua ääneen asioista ja on pidettävä yllä keskustelua asioista, jotka mahdollisesti tulevat esteeksi asumisen onnistumiselle. Taustalle on rakennettava tukiverkko, johon nuori mahdollisesti voi tipahtaa jos asumisessa ilmenee vaikeuksia. Myönteisistä asioista ja asioiden hoidosta palautteen antaminen on nähty nuorta motivoivaksi. 4.4 Muutoksen vuosi 2009 Vuonna 2009 asumisen sisältöpalvelut saivat konkreettisen muodon. Kolmen aiemman vuoden aikana vahvana työmuotona oli tuottaa toimiva palvelumalli ja kehittää nuorten asumisoloja. Projektin viimeisenä vuotena tuli toiminnan piiriin kaikkiaan 33 nuorisoasuntoa. Toukokuussa 2009 valmistui Apilakujan kohde (Apilakuja 2). Kohteessa on 27 asuntoa. Se mahdollisti vuoden 2009 aikana konkreettisimmin toteuttaa asukastoimintaa ja asumisohjausta. Kohteeseen haki kaikkiaan 100 nuorta, joista haastateltiin 50 nuorta. Haastattelujen kautta pyrittiin löytämään asukkaiksi erilaisista taustoista tulevia nuoria. Valinnoissa huomioitiin asunnon tarve. Kuvassa 12 on kuvattu asuntohakemusten ja puuttumisten määrää Nuttu-projektin aikana. Kuvassa 13 on esitetty asuntohakemusten määrä. Asukastoiminnan ideointi uuteen asumiskohteeseen osoittautui haasteelliseksi. Suurin haaste oli se, että kohteelle tuli rakentaa omaa toimintakulttuuria. 30 nuorta muutti yhtä aikaa kohteeseen. Työtä

21 20 vaati erityisesti yhteisten pelisääntöjen (järjestyssäännöt ja vastuut) sopiminen. Ajankohdallisesti kesäkuun alkuun sijoittunut muutto oli monelle nuorelle kesän avaus itsenäistymiseen ja vapauteen. Projektin vaikutus asukkaiden asumiseen näkyi puuttumisten, työntekijöiden näkyvyyden ja tiedon jakamisen kautta. Varsinainen asukastoiminta oli alussa vähäistä, koska monelle nuorelle koko toiminta oli uutta. Osa nuorista koki asukastoiminnan liian pakolliseksi. Kuva 12. Asuntohakemukset vuosina ja puuttumiset vuonna Josnan Nuttu-projekti numeroina 2009 Asuntohakemuksia Asuntohakemuksia 2009 Asuntohakemuksia kpl 199 kpl 33 kpl (NAL 2245 kpl) Asukkaita vuonna 2009 Asiakastapaamisia vuonna 2009 Puuttumisia vuonna 2009 Vuokraan Häiriöön Muut 68 henkilöä 365 tapaamista (n. 1,5 hlö/pv) 235 kertaa 122 kertaa 74 kertaa 39 kertaa Kuva 13. Asuntohakemukset vuosina ASUNTOHAKEMUKSET Tyttö Poika Pari

22 21 Isännöinnin haasteet uuden kohteessa liittyivät perinteisiin asioihin: vuokranmaksuun, päihteidenkäyttöön ja häiriökäyttäytymiseen. Projektin kannalta opettavaista oli nähdä uudella tavalla eri viranomaisten toimintaa esimerkiksi vuokranmaksujen sujuvuuden hoitamisen osalta. Nuorten kannalta haasteena oli se, että he saivat toimitettua ajallaan toimeentulohakupaperit. Asiakirjojen toimittaminen ajallaan esimerkiksi Kelaan tai sosiaaliviranomaisille ei ole taannut vuokrien maksamista ajallaan, sillä maksajia oli yleensä kolme: nuori itse, Kela ja sosiaalitoimi. Keskustelu raha-asioista ja niiden selvittely ovat haastavaa. Asumisohjaajan aktiivisuudesta riippuu, kuinka paljon missäkin kohteessa nuorella on vuokrarästejä. Jos nuori ei hallitse oman elämänsä ja taloutensa suunnittelua, niin ajattelu ja käyttäytyminen muistuttavat sahanterää. Tällä tarkoitamme, että mielenkiinto vaihtelee eri asioiden välillä, eikä välttämättä vuokramaksu ole kiinnostavin asia, kun se ei ole ajankohtaisin. Päihteidenkäyttö lisääntyy kesää kohden. Tämä on ollut havaittavissa projektin aikana. Toukokuussa 2009 valmistunut kohde ei muodostanut poikkeusta. Päihteet tuovat tullessaan järjestyshäiriöitä. Osallisina ovat myös talon ulkopuoliset nuoret. Vuosi 2009 oli monessa mielessä erilaisten rajojen testaamista. Toimintamme kannalta se oli oiva tilaisuus testata hankkeen erilaisia toimintatapoja ja puuttumisen keinoja. Puuttumisen taustalla oli koko ajatus siitä vaarasta, että kohteesta muodostuisi nuorten keskuudessa yleinen kokoontumispaikka ja rauhaton asumiskohde. Puuttuminen, tiedonjakaminen ja keskustelut olivat tärkeimpiä keinoja vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen. Keskustelut auttoivat ymmärtämään sitä, mitä oli tapahtunut ja mitä kaikkea voi menettää, jos asuminen epäonnistuu. Asumisohjaajan rooli on näissä toimintavoissa merkittävä. Asukasvalinnassa on käytetty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran antamia ohjeita, joiden mukaan asukaan elämäntilanne, asunnottomuus ja varallisuus tulee ottaa huomioon valinnassa. Kun kyseessä on yksittäinen kohde, tulee asukasvalintojen haasteeksi talon toimivuus. Emme pystyneet haastattelujen avulla näkemään, millaisia vaikutuksia asukasvalinnoilla on. On vaikea ennakoida, millaisiksi asukkaiden väliset suhteet muodostuvat. Kun mietitään talon toimivuutta ja asukastoimintaa (yhteisöllisyyttä), on tärkeää löytää asukkaiksi erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Asukasvalinnalla voidaan jossakin määrin vaikuttaa siihen, että nuoren toimintatavat voivat muuttua positiiviseen suuntaan. Toisaalta talon asukkailla voi olla myös uudelle asukkaalle haitallinen vaikutus muun muassa päihteiden käyttöön tai sosiaalisiin suhteisiin. Apilakujan asukasvalinnassa tehtiin rohkeita ratkaisuja. Tiesimme jo ennakkoon mahdolliset haasteet. Näitä haasteita jouduimme kohtaamaan Apilakujalla syksyn 2009 aikana. Ongelmien ratkaiseminen tapahtui nopean puuttumisen kautta. Ajatusmalli lähti liikkeelle selvittelystä ja asumiseen liittyvistä realiteeteista. Asukastyöntekijän on ymmärrettävä ja

23 22 hahmotettava se, millaisessa maailmassa nuori elää. Tätä kautta on mahdollisuus vaikuttaa nuoren ympärillä olevaan kaveripiiriin. Tämä koskee erityisesti tilanteita, kun kavereilla on haitallisia vaikutuksia asukkaaseen. Tällaisissa tilanteissa on oltava rohkeasti mukana selvittämässä tilannetta. Yhteistyötahojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä, puutumisesta saadaan tehokkaampi ja laajuudeltaan vaikutuksellinen. Vuonna 2009 toiminta kohdistui pitkälti uuden asuntokohteen toiminnan kehittymiseen ja toteuttamiseen. Voidaan sanoa, että projekti sai konkreettisen muodon kun pääsimme toteuttamaan monella tasolla hankkeen aikana tehtyjä toimintamuotoja ja -malleja. 5 Projektin tuloksia Neljän toimintavuoden aikana projekti on kasvanut kuin lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan. Yhdistyksen toimijoiden aktiivisuus ja kansalais- ja asiakaslähtöinen työote ovat olleet hankkeen kehitykselle keskeistä. Projektin toiminta on perustunut todelliseen nuorten asunto- ja tuen tarpeeseen. Yhdistyksen hallituksen uskallus lähteä kehittämään asumisen tukitoimintaa haasteellisten nuorten osalta koettiin tärkeäksi. Yhteistyöverkostojen syntyminen: Merkittävää projektin aikana oli se, että sen aikana syntyi erilaisia verkostoja jotka tukevat nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Verkostojen syntyminen ei ole itseisarvo, vaan kaikessa näkyy se, että se on osaltaan työväline joka voi edistää osaltaan nuoren itsenäistymistä (kuva 14). Kuva 14. Joensuun nuorisoasuntoyhdistyksen verkosto. JOSNAN VERKOSTO Järjestöt Nuorisoverstas SPR Soroppi Sosiaaliturvayhdistys Yhtiöt Alkuasunnot Oy Joensuun Kodit Laturi Viranomaisverkosto Päihdepalvelut Rikosseuraamuslaitos Mielenterveyspalvelut Sairaanhoitopalvelut Poliisi Taustajärjestöt Nuorisoasuntoliitto Valtakunnalliset järjestöt Oppilaitokset Luovi Humak Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuun yliopisto Rahoitus Raha-automaattiyhdistys ry Muut rahoittajat Sosiaalityö Joensuu ja seutukunnat Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Josna Asiakkaan verkosto Nuorten vanhemmat ja tukiverkko

24 23 Palvelumalli: Hankkeen tärkein tehtävä oli tuottaa palvelumalli nuorten tuettuun asumiseen. Palvelumallin rakentamisessa olemme saaneet vertaistukea muilta Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistyksiltä. Mallin rakentamisessa on huomioitu paikalliset erikoispiirteet, jotka vaikuttavat yhteistyöhön ja nuoren itsenäistymiseen ja kasvuun. Tuettu asuminen on tuotteistettu (liite 1). Nuorten asuntotilanne: Olemme toiminnallamme voineet vaikuttaa nuorten asuntotilanteeseen Joensuussa. Apilakuja valmistui keväällä 2009 ja toinen asuntokohde on kaavamuutosvaiheessa. Lisäksi yhdistys on välivuokrannut 11 asuntoa, joiden määrää pyritään lisäämään hallitusti. Nuorten asumisen edunvalvoja: Yhdistyksen rooli, työ ja arvostus ovat projektin myötä muokkautuneet nuorten asumisasioiden asiantuntijuuden suuntaan (kuva 15). Olemme saaneet toimintamme kautta asioita kaupungin strategioihin. Kuva 15. Yhdistyksen tehtävät. MITÄ JOSNA ON? Nuorten asumisen sisältöpalvelujen tuottaja Yhdistystoiminnan ylläpitäjä Nuorten asumisen edunvalvoja JOSNA Josna Dokumentointi: Olemme kirjanneet toiminnastamme erilaista tietoa, joka palvelee ja tukee jatkossa erilaisten palvelujen ja palveluketjujen kehittämistä. Jatkuvuus: Projekti päättyi vuoden 2009 lopussa. Toiminta jatkuu. RAY:n kohdennettutoimintaavustus turvaa perustoiminnan jatkamisen ja asumisen tukipalveluiden myyminen alkaa vuoden 2010 aikana. Yhdistyksen työntekijöiden määrä kasvaa vuoden 2010 aikana kahteen. 6 Visio Projektilla on ollut merkittävä vaikutus yhdistyksen toimintaan. Ilman rahoitusta ei olisi ollut mahdollista kehittää tämän laajuista palvelumallia ja nuorten asumisoloja. Projekti on luonut pohjan

25 24 uudelle työmuodolle, josta on nyt hyvä jatkaa. Toimintamuodot kehittyvät, kun taloudelliset resurssit lisääntyvät. Tämä tarkoittaa asumisen sisältöpalvelujen monipuolistumista. Palvelut tulevat kohdentumaan nuorten asumiseen, jossa osaamisemme on parhaimmillaan. Asiakkaiden ohjaukseen on jatkossa panostettava yhteistyötahojen kanssa enemmän. Sosiaalisen isännöinnin keinot auttavat asumiseen liittyvien ongelmien ennakoinnissa ja ratkaisemisessa. Toimintamme laajentumiseen vaikuttaa se, millaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat lähivuosina vallalla. Kuntien talous tulee varmasti paranemaan. Toisaalta sosiaalisiin toimintoihin yksilötasolla ei välttämättä ole jaettavissa merkittävissä määrin nykyistä enemmän rahaa. Kasvavat asiakasmäärät vaikuttavat varmasti palvelujen tarjontaan. Haasteena on siis laadullisen työn toteuttaminen ja toimintatapojen vaiheittainen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdistys on saanut paljon käytännön kokemuksia projektista ja nyt on aika toteuttaa kehitettyjä palveluja. Olemme saaneet mahdollisuuden olla kehittämässä nuorten asumisen sisältöpalveluja ja toimia nuorten kanssa. Tulevaisuus tuo omat haasteensa. Yhdistyksenä olemme valmiita vastaamaan ja reagoimaan haasteisiin, mikäli toimintaympäristössä tulee niitä esille.

26 25 LIITE 1. TUETUN ASUMISEN PALVELUKUVAUS. Palvelun nimi ja sen toteuttaja Nuorten tuetun asumisen palvelu, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys, Josna Palvelun kuvaus Asumisen tukipalvelu etenee vaiheittain (vahva, perus ja kevyt tuki). Palvelu on kohdennettu 17 25(29)-vuotialle nuorille, jotka tarvitsevat tukea itsenäisen asumisen aloittamiseen tai ne, joiden elämäntilanne ja asuminen on kriisiytynyt. Työskentely etenee vaiheittain ja se on dokumentoitua. Toiminta on sopimuksellista. Palvelu on tarkoitettu 17 25(29)-vuotialle nuorille: itsenäisen asumisen aloittamiseen tukea tarvitsevat ja asumisessaan kriisiytyneet nuoret: - vaikeasta kotitilanteesta itsenäistyvät nuoret - kiinnittymättömät nuoret (mm. asunnottomuus, pitkäaikaistyöttömyys ja ammattikouluttamattomat) - mielenterveyskuntoutujat Kenelle palvelu on tarkoitettu? Kohderyhmä - päihdekuntoutujat - lastensuojeluasiakkaat - alaikäiset - velkaantuneet - nuorten perheet Kohderyhmään EI kuulu: - nuori, jolla on hoitamaton päihde- tai mielenterveysongelma tai nuori, joka ei halua hakeutua hoitojärjestelmien piiriin Palvelun tavoitteet - asiakkaan edellytykset onnistua itsenäisessä asumisessa paranevat - turvataan asumisen jatkuminen - itsenäistymiskehityksen tukeminen Palvelun hyödyt - nuori ymmärtää kokonaisvaltaisen elämänhallinnan vaikutuksen asumiseen ja asumisen vaikutuksen hyvinvointiinsa - asiakkaan itsenäisen asumisen aloittaminen mahdollistetaan ja asuminen turvataan - nuoren voimaannuttaminen ja aktivointi itsenäisempää asioiden hoitamiseen

27 26 Sosiaalinen vahvistaminen ja tuettu asuminen: - palvelun piiriin hakeutuminen ja asunnon hakeminen - asumisvalmiuksien kartoitus (haastattelut ja taustaselvitykset) - asumisperehdytys, -neuvonta ja -ohjus - asumiseen liittyvä tuki (tarpeeseen perustuva tuki: tuettu asuminen) - asukastoiminta (yhteisöllisyys ja vertaistuki) Palvelun sisältö Palvelun kulun tai prosessin hahmottaminen auttaa sisällön täsmentämistä. Kuten esim. mitä tapahtuu palvelun alussa ja eri vaiheissa. Palvelun työskentelyvaiheet: 1. asunnon hakeminen ja asukashaastattelu 2. tuen tarpeen kartoitus 3. yksilölliset tavoitteet tuetun asumisen jaksolle 4. sopimukset 5. asumiseen liittyvä perehdytys 6. muutossa tukeminen 7. asunnon näyttö 8. ohjaustapaamiset - vahva min 11 t/kk - perus 7 t/kk - kevyt 4 t/kk 9. vertaistuen kartoittaminen 10. seuranta ja puuttuminen suunnitelmien seuranta asumisen onnistuminen 11. arviointi - tuen tarve - tuen jatkamisen tarve - yhteistyön arviointi 12. palaute 13. tuetun asumisen päättäminen 14. jatkosuunnitelmat/jatkumot V e r k o s t o y h t e i s t y ö Laatutekijät KeskeisetIerityiset laatuvaatimukset = mitä vaaditaan, jotta palvelu olisi HYVÄ ja LAADUKAS NAL- laatujärjestelmän toteuttaminen - max 10 tuettavaa/työntekijä (henkilökohtaisessa tuessa) - tasapainoinen asukasrakenne, asuntokohteen asukkaista max15 prosenttia on tuetun asumisen piirissä - tuetussa asumisessa nuoria tavataan säännöllisesti, kahden ensimmäisen asumiskuukauden aikana vähintään joka toinen viikko - tuettavien nuorten luona tukitoiminnan työntekijä vierailee ensimmäisen kuukauden aikana tervehdyskäynnillä - onnistuneen tuetun asumisen jälkeen asukas voi jatkaa halutessaan samassa asunnossa kokonaisvuokra-ajan loppuun (5 v.) - mikäli tuettu asuminen joudutaan keskeyttämään, saatetaan nuori jonkun muun asumisvaihtoehdon piiriin (aiempi asunto, lapsuuden koti, yhteistyökumppanin tarjoama tukiasunto ja hoitolaitos)

28 27 - nuorella on keskeyttämispäätöksen jälkeen mahdollisuus kokeilla tuettua asumista uudelleen, mikäli aloittamisen kriteerit täyttyvät Laatuvaatimukset henkilökunnalle: - henkilökunnalla on sosiaali- ja/tai nuorisotyön (tai vastaava esim. kasvatusalan) vähintään opistotasoinen tutkinto - työnohjaus on järjestetty - täydennys- ja jatkokoulutusta tarjotaan säännöllisesti Laatuvaatimukset tuetun asumisen tuotepaketille: - prosessikuvaukset on tehty kirjallisesti ja niistä on lomakepatterit - työskentely on sopimuksellista - toimintamalliin sisältyy säännölliset palautekyselyt - tärkeät päätökset tehdään aina yhdessä asiakkaan, tilaajan ja tuottajan kesken Laatuvaatimukset verkostolle: - viestintä verkostossa on avointa ja toimivaa - asiakkaalta on kirjallinen lupa oleellisten tietojen vaihtoon verkostossa - tavoitteet palvelulle on määritelty yhdessä - ilmoitus palvelun tuottamisesta on tehty lupaviranomaisille ja ilmoituksen liitteenä on kunnan lausunto - verottajalta on haettu ennakkopäätös toiminnan verottomuudesta/verollisuudesta Palvelun onnistumisen arviointi Millä kriteereillä tai mittareilla voi arvioida lopputulosta? - isännöinnin ns. kovat mittarit (vuokrarästit, häiriöt, asunnon kunto ja remonttikustannukset) - jaksolle asetettujen nuoren yksilöllisten tavoitteiden toteutuminen - asumisviihtyvyyskyselyt, nuoren viihtyminen asunnossa (onko asunnosta tullut koti?) - asumisuralla eteneminen - nuoren osallistuminen muihin toimintoihin

29 28 Markku Rautiainen: YTM, HTK II Nuorten asumisen sisältöpalvelut sosiaalisena vahvistamisena ja psykososiaalisena työnä: muutostyöskentely, kuntoutuminen, kontrolli ja työskentelyn sinnikkyys 1 1 Taustaa Asumisvaikeudet, asunnottomuus, elämänhistoria ja velkaantuminen ovat yhteydessä nuoren itsenäistymiseen ja elämänmuutoksiin. Asumiseen liittyvän tuen tarpeesta saadut kokemukset näkyvät asumisen sisältöpalvelujen kehitystyössä sosiaalisena vahvistamisena ja isännöintinä osallisuutena nuorten asumiseen, arkeen ja elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ratkaisuyrityksiin. Työskentelyyn liittyvä arkilähtöisyys, jalkautuminen, määrätietoisuus ja sinnikkyys luovat puitteet asiakastyön onnistumiselle. Elämänhallinnan ja -kaaren näkökulmasta katsottuna asiakkaan tilanne ratkaisee, onko asumisen ohjaukseen ja tukeen liittyvä työmenetelmä tai työskentelymalli sopiva. Asumiseen liittyvä työ on asiakastyössä, kuten monella muullakin sektorilla, arjen rakenteiden vahvistamista eri elämänareenoilla ja verkostotasolla sovittuja työkäytäntöjä. Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys (Josna) 2 on mallintanut Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamalla Nuttu-projektilla (vuosina ) asumisen sisältöpalveluja ja tuetun asumisen käytänteitä. 3 Arjessa, työskentelyssä, siirtymävaiheissa ja verkostotyöskentelyssä näkyy helposti se, että palvelujärjestelmä ei onnistu tavoittamaan asiakkaan tarvetta oikea-aikaisesti. Se ei ole kaikissa tilanteissa palvelujärjestelmän ongelma, vaan se on myös erityisesti asiakkaan motivaatiosta riippuvaista. Asiakkaan motivaation vahvistaminen on arvokasta, jolloin työskentelyyn käytetty aikajänne ja sitoutuminen muodostuvat ratkaiseviksi. Tämän hetkiset sosiaali- ja terveysalan resurssiongelmat voivat pahimmillaan, esimerkiksi nuorten kohdalla, johtaa ongelmien pitkittymiseen ja loppujen lopuksi vain ongelmien pahenemiseen osattomuuteen, todelliseen syrjäytymiseen kaikesta. Asumisen tuen mallintamisesta saadut kokemukset halutaan jakaa hyväksi käytänteeksi. 1 Artikkeli on julkaistu Edita Publishing Oy:n EDILEX-artikkelina: 2 Josna on perustettu vuonna Yhdistys saa RAY:n kohdennettua avustusta. Josna kuuluu valtakunnalliseen nuorten asumisen etujärjestö Nuorisoasuntoliittoon (NAL). Sen paikallisyhdistykset, joita on 28, tuottavat asumisen sisältöpalveluja, vuokraavat kohtuuhintaisia asuntoja alle 30-vuotiaille työssä käyville tai työelämään hakeutuville nuorille. Lisäksi yhdistykset toimivat nuorten asumisen edunvalvojana ja asumisedellytysten vahvistajina. 3 Nuttu-projektin raportti (2007) ja Rautiainen (2010). Nuttu-projektissa on ollut neljän vuoden aikana 250 nuorta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusasiakkaita on ollut noin 15 prosenttia kaikista asiakkaista. Tiiviimmän, tuetun asumisen piirissä on ollut viidesosa asiakkaista. Alkuvuonna 2010 Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta. Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokra-asuntoon tai yhdistyksen välivuokraamiin tai yleishyödyllisen Alkuasunnot Oy:n asuntoihin. Tukitoimenpiteet etenevät vaiheittain.

30 29 Artikkelissa esitellään asumiseen liittyvän tukitoiminnan teoreettista ajattelupohjaa, käsitteitä, työskentelyssä syntyneitä käytänteitä ja käytännön kokemuksia asumiseen liittyvien huolten käsittelyssä. Kokemuksissa korostuu sosiaalisen vahvistamisen, puuttumisen, poluttamisen ja isännöinnin ennaltaehkäisevä näkökulma. Artikkelissa kuvataan havaintoja asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen kontekstista, tukitoiminnan mallintamista ja työkäytäntöjä, työskentelyn mitoitusta, palveluohjausta, poluttamista ja verkostotyöskentelyyn liittyvää työotetta. Asuminen nähdään osana sosiaalista kuntoutumista ja toimintakyvyn ylläpitoa. 2 Asunnottomuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutostyöskentely Asunnottomuuden riskitekijöinä voidaan pitää erilaisissa laitoksissa ja instituutioissa kasvamista ja elämistä (esim. sijoitus-, lasten- ja nuorisokoti, psykiatrinen sairaala, päihdehoitopaikka ja vankila), muuttoliikettä, opiskelun keskeytymistä, perheongelmia, sosiaalisia vaikeuksia omassa toimintaympäristössä, traumaattisia elämänkokemuksia (takaiskuja), työttömyyttä, velkaantumista (esim. vuokrarästit, pikavipit, takausvastuut, sakot ja puhelinlaskut), avioeroa, päihdeongelmaa, psyykkisiä sairauksia, persoonallisuus- ja käytöshäiriöitä sekä etnistä että maahanmuuttajataustaa. 4 Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Monet yritykset tarkistavat mahdollisten asiakkaidensa luottotiedot ennen kuin tekevät heidän kanssaan sopimuksia. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa merkittävästi vuokra-asunnon saamista. Erityisen vaikeaa vuokra-asunnon saaminen on silloin, kun merkinnät koskevat vuokra-asumiseen liittyviä maksuhäiriöitä. Myös rikollisesta elämäntavasta irtautumista vaikeuttavat velkasuhteisiin ja rikoksiin liittyvät keskinäiset riippuvuudet luovat omia paineita. 5 Asunnottomuuden yhteydessä erilaiset ongelmat kasautuvat ja pitkittyvät. Asumiseen liittyvät vaikeudet liittyvät sopeutumisvaikeuksiin, avuttomuuteen, taitamattomuuteen ja kyvyttömyyteen huolehtia itsestä ja omista asioista (esim. arjen taidot ja taloudenhallinta). 6 Vuokranmaksuvaikeuksien, vuokravelkojen ja järjestyshäiriöiden taustalta löytyy elämänhallintaan ja -tapaan liittyviä vaikeuksia. Usean nuorten osalla on kyse sukupolvien kierrosta monien eri ongelmien osalta. Lähipiirissä olevilla henkilöillä ei ole ammatillista koulutusta, taustalla on rikollista käyttäytymistä, eletään sosiaalietuuksien varassa ja elämä on ylipäätänsä ajelehtimista. Ketjun katkaiseminen on merkittävä haaste asiakastyössä, koska siinä tavoitellaan nuoren pois saamista jo 4 Lehtonen ja Salonen (2008) osoittavat, että asunnottomien kohderyhmissä on tarvetta kohdennetuille asumisen tukitoimille. Lehtinen ja Peura-Kapanen (2005, s ) kuvaavat nuorten velkaantumista kulutuksen näkökulmasta. Kuluttajavirasto kuvaa Velkaantumisen taustat -selvityksessä (2008) velkaantumisen taustalla olevia tekijöitä. 5 Karjalainen ja Viljanen (2009) kuvaavat miten erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä voidaan vaikutta lainrikkojien tuen tarpeeseen esimerkiksi asumisen osalta. Rikoksesta rangaistujen tuen tarve (2006) kuvaa yhteistyötarvetta. Ryynänen (2010) kuvaa vankilasta vapautuvien asumiseen liittyviä tukimahdollisuuksia. 6 Asunnottomuuskirjassa (2007) on esitelty useita näkökulmia asunnottomien palvelujen kehittämiseen.

31 30 hyväksi koetusta elämäntavasta. Siinä joudutaan taistelemaan myös oman lähipiirin kanssa. Asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen 7 tavoitteena on luoda yhteys asukkaan, vuokranantajan, kiinteistöyhtiön sekä palveluntuottajien välille, kun asukkaan itsenäinen asumiskykyisyys ei ole enää riittävä. 8 Mitä sosiaaliseen vahvistamiseen perustuva muutostyöskentely näkyy asumisen sisältöpalveluissa ja tukitoiminnassa? Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista kohdennettua toimintaa, joka keskittyy riskiryhmässä olevaan yksilöön tai koko ryhmän jäseniin. Se on kognitiivis-behavioraalista työskentelyä, joka tähtää toiminnan (toimintatapojen), arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen (käyttäytymismallien) muuttamiseen. Sosiaalinen vahvistaminen korvaa leimaavan syrjäytymisen ehkäisyä kuvaavan käsitteen. Sosiaalinen vahvistaminen on jäsennelty ja vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa asteittain parannetaan yksilön tai kohderyhmän yleisiä sosiaalisia taitoja, toiminnallisuutta, yhteisöllisyyttä, elämäntilannetta ja asemaa. Tavoitteena on vahvistamisen kautta yksilön ja ryhmän saaminen toimintakykyiseksi, itsenäiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi. Työskentely voi koostua yksilö- ja/tai kohdennetusta ryhmätyöstä. Verkostossa toimiminen luo osapuolille tilannesidonnaiset identiteetit vuorovaikutustilanteisiin ja asemoi osapuolet keskusteluareenalle (kuva 1). Verkostotyömenetelmää käytetään asumiseen liittyvien sisältöpalveluiden yhteydessä silloin, kun asiakkaalla on samanaikaisesti useita tarpeita, joihin hän tarvitsee eri asiantuntijoiden moniammatillisesti toteutettavaa apua ja tukea. Verkostokokoukseksi katsotaan asiakkaan asioiden hoitamiseksi järjestettävät kokoukset, joissa järjestäjän ja asiakkaan lisäksi on mukana vähintään yksi ulkopuolinen taho. Myös asiakkaan läheisverkoston kanssa toteutettavat läheisneuvonpidot, joissa vahvistetaan nuoren ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, luetaan verkostotyöksi. Asumiseen ja sen onnistumiseen liittyvä muutostyöskentely on huolten käsittelyä, asumistaitojen tarkastelua, käyttäytymisen ja toiminnan korjaamiseen ja muuttamiseen (toiminnasta oppimista) liittyvä prosessi, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitoon. Se on asenteiden, ajattelun, toiminnan ja käyttäytymisen muuttamiseen suuntaava toimintatapa, 7 Asuntoja ja tukea asunnottomille (2005) on tuetun asumisen toimintamallien arviointia. 8 Asuminen ei kuulu yksilöiden subjektiivisten oikeuksien piiriin. Suomen perustuslaki (1999/734) toteaa, että Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalitoimen viranomaistehtäviin kuuluu huolehtia ihmisistä, jotka eivät omin avuin kykene järjestämään asumistaan. Laki asuntoolojen kehittämisestä (1985/919) määrää, että kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee sitä, että kaikilla yksilöillä on oikeus tiettyyn palveluun tai etuuteen, mikä velvoittaa julkista valtaa järjestämään tai toteuttamaan tämän oikeuden kansalaiselle määrärahojen puutteesta huolimatta. Joillakin ryhmillä, kuten lastensuojelun tarpeessa olevilla nuorilla, vaikeavammaisilla ja tietyissä tapauksissa myös mielenterveyspotilailla, on tällainen subjektiivinen oikeus asumiseen erityissäännösten nojalla. (Tuori ja Kotkas 2008, s. 242.)

32 31 jossa huomio, ajattelu, puhe ja toiminta kohdistetaan tunnistamiseen, halutun muutoksen aikaansaamiseen. Työskentelyssä korostuu asiakkaan muutosvaiheen selvittäminen: asiakkaan motivointi, ratkaisukeinojen miettiminen, vaihtoehtojen tarkastelu ja verkoston kokoaminen. Kuva 1. Vuorovaikutusareena verkostomaisessa muutostyöskentelyssä. Rajankäyntitilanne synnyttää tilannesidonnaiset identiteetit ja keskusteluareenan (dialogi) rajasysteemiin, jota voidaan kuvata yhteistyöfoorumiksi/verkostotyöskentelyksi. Rajankäynti tapahtuu sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, jolloin on olemassa jokin asia, joka koskettaa eri osapuolia. Institutionaalinen konteksti ja kieli tuottavat tilanteesta diskursseja ja asemoivat toimijat. Tilanneidentiteetit: Asiakas/ kuntoutuja Toiveet/uhat Kieli/dialogi Ystävät/lähipiiri Rajasysteemi Nuolet kuvaavat Keskusteluvuorovaikutusta areena Neuvottelu(t) Toiminnasta/kuntoutuksesta vastaava(t) organisaatio(t) Suunnitelman toimivuus/vaikuttavuus Toiminnan ja kuntoutuksen rahoittaja(t) Suunnitelman osuvuus/taloudellisuus Muut viranomaiset, yhteisöt ja organisaatiot Suunnitelman täydentäminen/ vaikutukset Verkosto muodostuu ja muokkautuu tilanteen mukaan. Kuka määrittelee, millaista kieltä tilanteessa käytetään ja miten se hahmottelee todellisuutta? Diskurssit ilmentävät merkityssisältöjä, joita kielen käyttö tuottaa sosiaalisissa suhteissa. Rajasysteemi, keskusteluareena kuvaa käytävää keskustelua ja yhteistyökuvioita. Verkosto on yhteistyöfoorumi. Yhteistyön tulisi määrittyä tarpeen kautta, jolloin osallistujien määrä vaihtelee se ei ole vakio. Areenalla on mahdollista tarkastella erilaisia tilanteeseen liittyviä tulkintoja. Osallistujilla on tilannesidonnaiset identiteetit, jotka kertovat asemasta ja vallan määrästä. Asiantuntijoilla on mahdollisuus portinvartijuuteen ja konsulttina toimimiseen. Asiakas/kuntoutuja voi asemoitua subjektiksi tai objektiksi, kun toimenpiteitä/interventioita suunnitellaan ja toteutetaan. Muutostyöskentely edellyttää asiakkaan henkilökohtaista kohtaamista, keskusteluja, kokonaistilanteen hahmottamista, tilannearviota, aikaa, ohjausta, tukea, pieniä askelia ja yksilöllisesti räätälöityjä toimia asiakkaan kokemusten ja tunteiden kohtaamista muutosprosessin aikana. 9 Muutos koostuu poluista, vaiheista ja työskentelystä eri elämänareenoilla, joista asuminen on yksi. Polkuajattelu on käytettävissä olevien toimenpiteiden jatkumo työstettävien asioiden osalta, jotka etenevät eri elämänareenoilla ja vaikuttavat asiakkaan elämään ja tulevien polkujen muodostumiseen. 3 Polutettu palveluketju asiakaslähtöisessä työotteessa Poluttamisella tarkoitetaan Nuttu-projektissa asumisen yhteydessä yksilöllisesti suunniteltua ja sopimuksellista palveluketjua, joissa asiakas etenee erilaisten vaiheiden, toimenpiteiden ja 9 Arnkil (1992) on kehittänyt verkostomaista ajattelutapaa erityisesti toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Edellytykset verkostomaiselle toiminnalle syntyvät silloin, kun tapahtuu tietojen ja resurssien vaihtoa. Rajasysteemi on viranomaisten välinen yhteinen alue, jossa tavoitellaan ongelmatilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemista (Seikkula 1990, s ). Rajasysteemi on vastavuoroinen suhde, jossa mikään osapuoli ei voi suoraviivaisesti säädellä tai painostaa toisia osapuolia.

33 32 auttamistahojen kautta itsenäiseen asioiden hoitamiseen ja elämänhallintaan. Palveluohjaus 10 on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa, jossa hyödynnetään asiakkaan verkostoja. Palveluohjaus soveltuu tilanteeseen, jossa asiakkaalla on monia elämäntilannetta kuormittavia tekijöitä sekä usean erilaisen palvelun tarve. Asiakasvalinnan, työskentelyn ja seurannan pohjana on erilaisia vaihtoehtoja, joiden valintaa erilaiset kriteerit ohjaavat (esim. valinta-, työskentely- ja seurantakriteerit). Asiakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että valinnat ovat perusteltavissa. Se edellyttää tapauksen, ratkaisujen ja päätöksen argumentaatiota ja dokumentointia. Keskeisimpiä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ohjausmekanismeja ovat sosiaalinen tausta ja yhteiskunnan palvelu- ja koulutusjärjestelmä. Sosiaalisten ongelmien kasautuminen näkyy ennen kaikkea yksilön toiminnassa, toimintakykyisyydessä ja arjen hallinnassa. Yhteiskunnallisiin ohjausjärjestelmiin, toimintaa ja käyttäytymistä rajoittaviin järjestelmiin kuuluu erilaiset sosiaaliturvajärjestelmän etuudet ja velvollisuudet ja oikeusjärjestelmän sanktiot, jotka vaikuttavat henkilön saamiin etuuksiin ja toimintamahdollisuuksiin (esim. sosiaalivakuutukseen perustuvat etuudet ja tuet ja rikosoikeuteen kuuluvat seuraamukset täytäntöönpanon osalta), (kuva 2). Kuva 2. Kuntoutuksellisen toiminnan kokonaisuus. Kuntoutuksen toiminnallinen kokonaisuus kuntoutujan ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja palveluketjun kannalta. KUNTOUTUSPALVELUT LÄÄKINNÄLLISET AMMATILLISET SOSIAALISET KASVATUKSELLISET PALVELUT, HOITO- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTTAJAT JA TOIMENPITEET Tilannearvio: Ohjaus Toiminnallisuus: suunnitelman toteutus Kuntoutuja Tutkimukset Kuntoutus- Tavoitteen ja selvitykset suunnitelma Ohjausta, neuvontaa ja seuranta saavuttaminen Kuntoutus päättyy Palvelujen LAUSUNNOT, SUOSITUKSET Intressien vertailu hankinta käynnistävät Suunnitelman kuntoutusprosessin osuvuus Kuntoutusta kustantavat järjestelmät Kuntoutusta koskevat ratkaisut Kela Viranomaisverkostot Kunnat Aika, kuntoutusprosessin kesto Eläke- ja vakuutuslaitokset, VKK Valtio Kuntoutusprosessi on yksilöllisesti määrittyvä tavoitteellinen ja vaiheittain etenevä tapahtumasarja, palveluketju, jolla on tietty tavoite, jonka saavuttamiseksi laaditaan vuorovaikutussuhteessa kirjallinen suunnitelma. Suunnitelma rakentuu usean asiantuntijan ja kuntoutujan näkemyksistä, jotka kootaan yhteen ja ovat luonteeltaan suosituksia. Lausunnossa olevien suositusten merkityksen ratkaisee se, joka kulloinkin on oikeutettu tekemään päätöksen kyseessä olevasta asiasta lakeihin ja sopimuksiin perustuvassa juridisessa päätöksenteossa. Kuntoutustoimenpiteiden arviointi, selvittely ja kuntoutuksen toteutus on vuorovaikutteinen prosessi, jota nuolet ilmentävät. Osuvuus = intressien vertailun yhteydessä arvioidaan kykeneekö kuntoutujan tarpeeseen pohjautuva ja toteuttamiskelpoinen kuntoutussuunnitelma palvelemaan kuntoutujaa eli vastaako suunnitelman sisältö todettua kuntoutustarvetta. 10 Ala-Nikkola ja Sipilä 1996, s , Ala-Nikkola ja Valokivi 1997, Ponkala 2003, Blomberg 2005 ja Suominen Joensuun seudun EQUAL-hanke ( ): Behmo-projektissa osapuolet kokivat palveluohjauksen hyödylliseksi.

34 33 Työskentelyn palveluohjauksellinen viitekehys ja psykososiaalinen lähestymistapa voivat voi tukea ja korostaa arkilähtöisyyttä ja asiakkaan omaa toimijuutta, motivaatiota ja vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä kuntoutumisodotteen toteutumista (kuva 3). Erityistoimenpiteiden osalta on pohdittava kriteereitä, kenelle ja missä vaiheessa toimenpiteitä tulisi osoittaa (riskiperiaate), mitä toimenpiteitä asiakkaalle tulisi tarjota (tarveperiaate) ja millä tavoin toimenpiteitä tarjotaan (vastaavuusperiaate) sekä asiakkaan motivaation, voimavarojen ja taitojen selvittäminen, jotta toimenpiteiden vaikutus olisi tehokasta. Ongelma- ja kriisitilanteiden hallintaa ja käsittelyä ja ratkaisemista eri elämänareenoilla helpottavat käytettävissä olevat ja yhteisesti eri toimijoiden kanssa sovitut toimintamallit ja asiakkuuden piiriin pääsyn kriteerit. 11 Kuva 3. Asiakkaan elämäntilanne, palveluohjaus ja palveluketjuprosessina. PALVELUKETJU ASIAKASLÄHTÖISESSÄ TYÖSKENTELYOTTEESSA Ohjaus Valikointi Palvelujen suunnittelu ja järjestäminen (verkosto/sopimus) Palvelujen korjaaminen/siirtyminen Toimenpiteiden ajoitus Kartoitus/arviointi (valintakriteerit) Työskentely (työskentelykriteert), kannustimet ja seuranta (seurantakriteerit) Kuntoutumisodote, sitoutuminen, mahdollisuuskonteksti ja polku Asiakkaan elämänkulku, motivaatio, vastuu, palvelutarpeen korostuminen, dialogi ja toiminta/työskentely Palveluohjaus = asiakkaan kohtaaminen, asiakkaan ja tarvittavien eri sektoreiden ammattilaisten kanssa yhdessä tuotettava arvio tilanteesta ja etenemissuunnitelma, asiakkaan ohjaaminen ja muu tarvittava tuki palveluun tai palvelusta toiseen siirryttäessä ja/tai palveluiden aikana, arvion ja suunnitelman tarkistaminen ja muokkaaminen, asiakkaan psykososiaalinen tukeminen kriisitilanteessa. Työote vaatii poikkihallinnollista ja moniammatillisuuteen pyrkivää työskentelyä (kohderyhmä- tai muu tarvelähtöinen palveluiden integroiminen asiakastasolta hallintotasolle yltäväksi kokonaisuudeksi). Verkostomainen työskentely, palveluketjuajattelu ja poluttaminen palvelee mm. rikostaustaisia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Dialogi, sosiaalinen vahvistaminen ja kuntoutumisen jatkumot ovat osoitus työskentelyn onnistumisesta (asiakkaan kokemus = elämäntarina ja viranomaisten näkemys = kuntoutuskertomus/kuntoutustapaus). Elämänareenat: Asuminen ja asumispalvelu: asunto, itsenäinen asuminen/tuetun asumisen mahdollisuus Terveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutus: tilannearvio, kuntoutuksen aloittaminen ja jatkuminen (esim. terapia) Toimeentulon suunnittelu: tuet ja velkojen selvittäminen ja hoitaminen (velkajärjestelymahdollisuuden varmistus) Työ/opiskelu = mielekäs toiminta ja tekeminen, käyttäytymisen muutos: työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, työ tai työnluonteinen toiminta, valmennus, opiskelu, harrastukset ja käyttäytymismallien muutostyöskentely Oikeusprosessi ja seuraamukset: poliisin, ulosoton, oikeus- ja täytäntöönpanoviranomaisen asiakkaan toiminnalle ja suunnitelmille asettamat ehdot ja osallisuus seuraamus- ja palvelukokonaisuuteen (kontrolli) Palveluohjaustoiminnassa on huomioitava asiakkaan kokonaistilanne ja elämäntilannetekijät (työ- ja toimintakyky, sosiaaliset olosuhteet, perhe-elämä, henkilökohtaiset ominaisuudet, kyvyt ja taidot ja muut henkilökohtaisen elämänsisällön reunaehdot), olemassa olevat verkostot ja työskentelykriteerit. Ratkaisukeskeisen muutostyöskentelyn tärkein kysymys kuuluu: miten päästä käsiksi oikeisiin asioihin? Asiakastyön ratkaisukeskeinen työote tavoitteellisessa muutostyöskentelyssä perustuu prosessinomaiseen työskentelyyn, jossa asiakas etenee tilanteen selvittämisen ja määrittelyn kautta vaiheittain asettamaansa tavoitteeseen. Asiakas käy oman sisäisen prosessin: esipohdinta, pohdinta, toiminta- ja ylläpitovaihe sekä oman työskentelyn arviointi (kuva 4). Työntekijän ja verkoston haasteena on tunnistaa, missä muutoksenvaiheessa asiakas on. Työskentelyyn kuuluvat myös 11 Esimerkkinä valintakriteereistä käy Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaopas (2008, s ). Siinä kuvataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Aran ohjeita asukasvalinnan ja etusijajärjestyksen osalta.

35 34 katkokset ja erilaiset häiriötekijät, jolloin prosessi voi käynnistyä uudelleen, mikäli sille on riittävät edellytykset. Muutokseen valmistautumista kuvaa asiakkaan ambivalenssi olotila. Muutos ja toimenpiteet etenevät vaiheittain. Työskentelyn argumentaatioketju voi osaltaan lisätä osapuolten vuorovaikutusta ja kiinnittymistä työskentelyprosessiin. Dialogi on kuuntelemista, ajatusten ja sisällön tuottamista keskusteluun, joka johdattelee itsenäiseen, vuorovaikutukselliseen ja kriittiseen ajatteluun tarkastelemalla eettisiä kysymyksiä, nostamalla esiin konkreettisia arjen elämäntilanteita ja tarjoamalla vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja työskentelylle. 12 Työskentelyssä asiakasta tuetaan ja vastuutetaan hoitamaan velvoitteitaan vastaamaan omasta toiminnastaan. 13 Asumistilannearvioinnissa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi motivaation, vastuiden, ongelmien ja haasteiden tutkiminen ja tunnistaminen, mahdollisuuksien, vahvuuksien ja voimavarojen selvittely, kehityksellisten tarpeiden ja elämänvaiheen muutosten selvittäminen ja asiakkaan toimintaympäristön tutkiminen. Ongelmien, velvoitteiden ja haasteiden selvittämisen ja tutkimisen yhteydessä kerätään taustatietoja asiakkaan elämäntilanteesta: ongelmien esiintymisen tilanteista, niiden vakavuudesta ja kestosta, ajallisesta kontekstista, toistuvuudesta, seurauksista, emotionaalisista reaktioista, tunteista ja niiden merkityksestä. Lisäksi selvitetään asiakkaan henkilökohtaiset vastuut ja esimerkiksi perhetilanteen asettamat rajoitukset ongelmien työstämisessä ja ratkaisemisessa. 4 Asiakkaan yksilöllinen polku ja poluttava työote elämänmuutoksen tukena Asiakaslähtöinen työskentelyote (poluttaminen) kohtaa asiakkaan tarpeineen eikä pelkästään erilaisten toimien kohteena, jolloin kuntoutuksen ja syrjäytymisen ehkäisyyn vähentymiseen tähtäävät toimenpiteet, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuvat. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. Itsenäinen asuminen on sosiaalista kuntoutumista, jonka muun muassa kohdennettu ja sopimuksellinen tuki ja sosiaalinen isännöinti (puutumisen ja kontrollin keinot) mahdollistavat. Työskentely voi olla muunneltavaa, limittäistä tai peräkkäistä, joka toteutuu riski-, tarve-/kohdentamis-, voimavara- ja vastaavuusperiaateen mukaisesti, jotka toimivat työskentelykriteereinä. Työskentelyyn liittyviä painotus- ja näkemyseroja on. Niitä ei pidä kavahtaa yhtä työskentelyyn liittyvää tapaa ei ole. Asiakkaan edun on ylitettävä institutionaalisten järjestelmien ja työmenetelmien välinen kuilu. Asiakaslähtöisyys tulisi nähdä osana jatkuvaa neuvottelujen, tulkintojen ja ratkaisujen tekemisen 12 Seikkula ja Arnkil (2009) käsittelevät verkostoja psykososiaalisessa työssä. Vaikeissa asiakastilanteissa tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreilla. Järvinen (2007) kuvaa dialogista työskentelyä yhdyskuntaseuraamustyössä. 13 Rautiainen 2008, s

36 35 prosessia, jota voidaan kutsua sopimuksellisuudeksi. Asiakaslähtöisyysajatukseen sisältyy tavoite, että asiakas voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävällä ja ratkaisevalla tavalla siihen, missä aikataulussa ja järjestyksessä hänen asiassaan edetään ja että hän saa osakseen asiallista kohtelua. 14 Asiakaslähtöisellä yksilöllisesti räätälöidyllä palveluohjaustoiminnalla (työskentelyä poluttavalla ja vaiheistavalla työotteella) pyritään pelkkää saattaen vaihdettava -työotetta vahvempaan ja palveluja rahoitusjärjestelmän pitkäaikaista sitoutumista asiakkaan tukemiseen. Asiakaslähtöinen työote ja polkumalli voidaan kuvata palveluketjuajettelun avulla, jossa yksilötyöllä, verkostomaisella ja moniammatillisella työotteella on oma roolinsa tulosten saavuttamisen kannalta. Polkumallilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti yhteiskunnan tarjoamien erilaisten palvelujen ja rahoituksen mahdollistamaa kunkin yksilön tilanteeseen sopivaa vaiheittain toteutettavaa etenemissuunnitelmaa, johon eri osapuolet sitoutuvat ja jota tarkistetaan olosuhteiden ja asiakkaan tilanteen muuttuessa, kun työskentelyä ohjaavat kriteerit täyttyvät. Asumisen sisältöpalvelujen tuottajat voivat olla esimerkiksi kansalaisjärjestöjä. Asiakas voi saada tarvitsemiaan palveluja ilman, että hänen täytyisi tuntea palveluverkostoja ja niiden toimintatapoja. Yksilöllinen ja sopimuksellinen palveluohjaus ja poluttaminen ovat toiminnan ja tukitoimenpiteiden (realistiset interventiot) kohdentamista arvioinnin avulla, jossa seurataan sekä yksilötason asiakkaan että järjestelmän (palveluntuottaja(t) ja verkoston) toimintaa (kuva 4). Kuva 4. Asiakkaan läpikäymät vaiheet esimerkinomaisesti muutos- ja työskentelyprosessissa. Asiakkaan polku/menettelytapa Muutoksen, työskentelyn ja puuttumisen suhde asumiseen - tunnistaminen ja halu käsitellä asioita - vuorovaikutus- ja oppimistilanne - vahvuudet ja taidot - yhteensovittaminen - tuki ja suunta - kannustimet - ajoitus - palveluketju - muutos - vastuu - arviointi - palaute - aika Dialogi Sitoutuminen Asunnon hakeminen Ohjaus Raha-asiat Maksurästit Häiriöt Avun tarpeen arviointi Terapia Asunnon tarve Neuvonta/kartoitus Tuen kesto/työskentelyn ennakointi Akuuttitilanne Tukitoimet Palaute ja seuranta Häiriöt Itsenäinen asuminen Harjoittelu/opiskelu/työ Asunnon saaminen, asumisperehdytys Valmistautuminen muutokseen Asukastoiminta Yhteisöllisyys Arviointi Palaute Ongelmiin puuttuminen Kevyt Normaali Vahva Sosiaalinen vahvistaminen ja isännöinti Yhteistyötahot ja sidosryhmät: - viranomaistahot - palvelujen kustantajat ja tuottajat - järjestöt - asiakkaan lähipiiri 14 Hyvä kuntoutusohjaus 1998, s Rautiainen 2006.

37 36 Polut ovat asiakkaan reitti. Reititys voi toimenpiteiden aikana muuttua elämäntilanteessa tapahtuvien muutosten myötä. Polku tarkoittaa toteutettavaa suunnitelmaa seuraavista askelista (toimenpiteiden mitoitusta ja jatkumoita): esimerkiksi asumismuodon ratkaisemiseksi, vuokra- ja muiden velkojen selvittämistä, terapiaa, ammatilliseen koulutukseen, kurssille, työharjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai muiden palvelujen piiriin hakeutumisesta tai työllistymistä. Työ voi olla rohkaisua asukastoimintaan osallistumisesta, joka tukee yhteisöllisyyden syntymistä. Polku voi olla periaatteessa mikä tahansa ratkaisu tai toiminto (toimet muodostavat jatkumon), johon asiakas on sitoutunut ja joka auttaa häntä toteutuessaan myönteiseen ja pysyvään muutokseen. Reitin varrella voi sijoittua myös muita elämänareenoita tukevaa toimintaa, työskentelyä (esim. työharjoittelua tai opiskelua) ja velvoitteita esimerkiksi yhdyskuntaseuraamuksiin liittyen. Yksilön kannalta on kysymys siirtymävaiheesta. Polku on henkilökohtainen reitti, joka on yksilöllisesti suunniteltu ja joka edistää henkilön elämän suunnittelua, suunnitelmien toteutusta, arjen järjestymistä ja elämänhallintaa (kuva 5). Kuva 5. Työskentelyn muoto, mitoitus, polku ja toimenpiteiden toteutuminen asiakkuuden aikana. Toiminnan kesto Toimenpiteiden ajoitus Tarpeet (tunnistaminen) Voimavarat Tavoitteet, keinot ja motivointi Suunnitelma (poluttaminen) Yhteistyötaho(t) Tapaamiset Kartoitus Järjestelyt Verkostot Asiakaspolku Työskentely Toimenpiteet ja niiden ajoitus Seuranta Toimenpiteet ja tarkastelupisteet Onnistumiset Palaute Arviointi Toteuma J Vaikeudet a Suunnitelma/sopimukset t Siirtymä tarpeen, tilanteen ja k asiakkaan motivaation mukaan u Vahva Normaali Kevyt m o Ohjautuminen t Yhteydenotto Työskentelyn muoto/tuki Sosiaalinen vahvistaminen ja isännöinti + Itsenäinen asuminen Kuntoutuminen V a i k u t u k s e t Työskentely pohjautuu sosiaalisen vahvistamisen ajatukselle, asiakkaan kykyyn hoitaa arkisia asioita (arjen taidot), ottaa vastuuta tekemisistään ja erilaisiin toimintoihin osallistumista, joka johtaa hänen tilannetajuntansa kehittymiseen. Poluttava työote edellyttää työntekijältä asiakkaan kuuntelemista (kuuntelemisen taitoa), asioiden esille ottamista, tahtoa paneutua asiakkaan tilanteeseen, muutostyöskentelyyn motivoimista, ratkaisuvaihtoehtojen arviointia, palautteen

38 antamista ja verkostotuntemusta. Dokumentointi ja argumentaatioketju kuvaavat työskentelyä Vuorovaikutus ja työskentelyn muoto Oikein kohdennetuilla, ajoitetuilla ja tarpeita vastaavilla toimilla voidaan edistää arjen- ja elämänhallintaa. Samalla voidaan toimia esimerkiksi asumisongelmien todennäköisyyttä vähentävästi. Palveluohjauksella kohdennetaan toimenpiteet tarpeita vastaavalla tavalla. Työskentely etenee vaiheittain (kuva 5). Nuttu-projektissa asiakkaat ovat ohjautuneet verkostojen kautta (mm. sosiaalitoimistojen, oppilaitosten ja rikosseuraamusalan kautta). Nuorten omat yhteydenotot ovat olleet myös merkittävässä roolissa. Työskentelyn periaatteet ovat yksilöllisyys, vastuullisuus ja jatkuvuus. Työntekijän perustehtävä on ollut asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen, asioiden puheeksi ottaminen, poluttaminen, ohjaaminen, neuvonta, seuranta, koordinointi, prosessin arviointi ja dokumentointi. Sopivan ja toimivan intervention ja toimenpidekokonaisuuden oikea-aikaisuus, työskentelyn tempo, työskentelyn mitoitus (intensiviteetti) ja vaikuttavuus edellyttävät vastuullista asiakas-, ongelma- ja ratkaisulähtöistä (yhteistyötä) toimintaa institutionaalisen järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Asumiseen liittyviä sisältöpalveluja ja tukitoimintaa voi tarkastella vuorovaikutuksen, suunnittelukäytäntöjen ja tiedon käytön yhteyden kautta (Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria 15 ). Vuorovaikutuksella ja sen onnistumisella on merkittävä rooli työskentelyn ja asiakkaan asumiseen liittyvän motivoitumisen ja kuntoutumisen toteutumisen arvioinnissa, kun puhutaan sitoutumisesta ja sopimuksista sekä asiakkaan että verkoston näkökulmasta. Ajattelu soveltuu taustateoriaksi myös eri sektoreilla tehtävään asiakastyöhön. Sosiaalinen toiminta voi olla strategista ja kommunikatiivista toimintaa. Strateginen toiminta on välineellistä toimintaa sosiaalisessa todellisuudessa. Yksilöön suhtaudutaan kuin luonnon objektiin. Heitä käytetään välineenä edun ja hyödyn saavuttamiseksi tai yksiselitteisesti toimenpiteiden kohteina. Kommunikatiivinen toiminta on yhteisymmärrykseen pyrkivää toimintaa, jossa ihmisiä kohdellaan aitoina persoonina ja kanssasubjekteina. Kommunikatiivisessa toiminnassa toimijat eivät ole orientoituneet ajamaan omaa etuaan. Heillä on yksilöllisiä päämääriä, mutta he harmonisoivat toimintansa toisten toimijoiden suunnitelmien kanssa yhteisen tilannemäärittelyn pohjalta. Asumisen tukitoiminta on ymmärrettävä inhimillisenä sosiaalisena toimintana ja kuntoutumisena. Se on osa toimintakykyisyyden ylläpitoa. Vuorovaikutuksen merkitys näkyy asiakkaan kohtaamisessa läsnäolona, kuuntelemisena, odottamisena, vaihtoehtojen kertomisena, vastaamisena 15 Habermas 1994, s

39 38 ja tukena. Moniammatillisen ja asiantuntijakeskeisen järjestelmän toiminnassa se näkyy mukautumisena ja tulkinnan tarkistamisena. Asumisen sisältöpalveluissa ja tukitoiminnassa on tärkeää, että asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan verkostojen välinen vuorovaikutus onnistuu. Vuorovaikutus on tietoista inhimillistä ja ennakoivaa toimintaa. Kuntoutuminen, toimintakykyisyys toteutuu yksilön ja järjestelmän vuorovaikutuksessa muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa. Sen on ylitettävä byrokratiatyön konteksti (muodollinen viranomaistyö). Vuorovaikutus voi olla sisäistä ja ulkoista. Sisäinen vuorovaikutustyö sisältää työntekijöiden ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen ja verkostotyön, jossa asiakas on mukana. Asiakaspalaverit ovat sisäistä vuorovaikutusta. Ulkoinen vuorovaikutus on viranomaistahojen kanssa tehtävää työtä ja verkostotyötä, joka perustuu moniammatillisuuteen. Se on myös kirjallisten dokumenttien tuottamista, pyytämistä ja konsultaatiota. Se on argumenttien tuottamista asiakkaan tilanteesta. Sisäinen vuorovaikutus on asiakkaan kanssa arkikielistä työskentelyä, joka pitää sisällään erilaisia työmuotoja ja toimintoja. Ulkoinen vuorovaikutus on pääasiallisesti hallinnollista, byrokratiatyötä ja toiminnan koordinointia, jossa asiakas ei ole mukana. Se on kirjallista työtä, argumentaatiota ja viranomaistoimintaa, jossa on keskeistä sovittaa yhteen asiakkaan tarpeet ja palveluiden saamiskriteerit. Ongelmat suunnitelmien toteuttamisessa eivät liity suunnitelmien sisältöön, vaan ne liittyvät keskeisesti motivaatioon ja niiden toteuttamishalukkuuteen. Erityisen olennainen kysymys suunnitelman ja kuntoutusprosessin toteutumisen kannalta on se, missä määrin institutionaalisten järjestelmien toimijat (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektorit) toteuttavat osaltaan suunnitelmaa. Kieli on keskeinen sosiaalisen todellisuuden muokkaaja ja se on välttämätöntä ottaa huomioon työskentelyssä. Ei ole yhdentekevää, miten asiakkaasta puhutaan kohtaamistilanteissa ja miten asiakirjoissa kirjoitetaan henkilöstä. Millaisella kielellä häntä ja hänen tilaansa kuvataan? Vakiintunut puhetapa heijastaa ja muovaa tapaa suhtautua asiakkaaseen. Kieli kuvaa käsityksiämme ja ohjaa kokemuksiamme, toimintaamme, suhdettamme ympäristöön ja tunteitamme. Kieli vaikuttaa asiakkaan motivaatioon, hänen kokemuksiinsa, toimintaansa ja tunteisiinsa. Tarinat ja kertomukset ovat merkittäviä inhimillisen elämän kielellisiä kuvauksia, joita työskentelyn yhteydessä luodaan ja pidetään yllä. Kokemukset ja tapahtumien kuvaukset luovat yksilölle identiteettitarinoita ja organisaatioille toiminnan ja kuntoutuksen onnistumiseen liittyviä kuntoutuskertomuksia. Jokainen tarvitsee tarinoita oman minäkuvansa muodostamiseen. Viranomaiset ja eri toimijat tarvitsevat niitä, jotta työskentely voisi muodostua uskottavaksi. Tiedon systemaattinen tuottaminen, hyödyntäminen ja koordinointi edellyttävät sekä organisaatio- että järjestelmätasolla ja asiakastyötasolla säännöllisyyttä, vastavuoroisuutta ja luottamuksellisuutta.

40 39 Kommunikatiivisella vuorovaikutuksella on toiminnassa ja työskentelyssä kyse siitä, että eri osapuolet tavoittelevat yhteisymmärrystä. Toiminnan koordinointi takaa jatkuvan dialogin asiakkaan mahdollisuuskontekstissa, joka pitää sisällään asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyyn soveltuvia toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä/mahdollisuuksia, joihin asiakas katsoo voivansa sitoutua. 6 Tiedon tuotannon ja proaktiivinen työskentelyn suhde: reaktiivisesta proaktiiviseksi Vuorovaikutuksen määrä ja intensiviteetti vähenevät ja vuorovaikutus on vähemmän systemaattista, kun suunnitelman toteutus siirtyy henkilökohtaisesta ulkoiseen vuorovaikutukseen, esimerkiksi verkostotyöhön. Yhteistyötä voi vahvistaa systemaattisella vuorovaikutuksella, jotka ovat ennalta sovittujen työkäytäntöjen pohjalta muotoutuvia, ja eri toimijoiden kesken hyväksyttyjä. Kuntoutuksellisen toiminnan ja ratkaisujen tulisi olla tavoitteellista, dokumentoitua ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jonka avulla voidaan löytää asiakkaan, eri yhteistyötahojen hyväksymiä ja tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä (koordinointimekanismi), (kuva 6). Toimenpiteet sijoittuvat asiakkaan kulkeman polun varrelle, josta hänen on mahdollista saada prosessin etenemisen kuluessa ohjausta ja tukea. Kuntoutumista voidaan parhaimmillaan kuvata asiakkaan kannalta oppimiskokemukseksi. Kuntoutuksen sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset ja olosuhteet ovat olemassa ja ne ovat suotuisat silloin, kun yksilölliset tekijät ja hänen motivaationsa sekä toiminta- ja kuntoutusjärjestelmien olosuhteet ja toimenpiteiden edellytykset ovat yhtä aikaa olemassa. Järjestelmän kannalta kuntoutusprosessi on palveluketju, joka perustuu argumentaatioon. Yksilön kannalta esimerkiksi palvelujen toiminnallinen perusta voi olla epävakaa: kielteisiä päätöksiä, byrokratiaa, neuvottomuutta, marginaalisia toimenpiteitä, epäloogisia suosituksia ja päätöksiä ja niihin liittyviä ristiriitaisia velvoitteita. Asiakkaan on kyettävä tunnistamaan, hyväksymään ja kohdistamaan itseensä omat, työntekijän ja verkoston toimijoiden tekemät havainnot ja väittämät hänen tilanteestaan (esim. epävarmuuden sieto, saadun tuen ja kokemusten muistelu ja toiminnasta oppiminen). Asiakkaat voivat kokea olevansa tiedon tuotannon kohteita ja objekteja kuin tasavertaisia toimijoita. Yhteisen tiedon ja yhteisymmärryksen muodostumiselle jää suhteellisen vähän aikaa ja tilaa. Asiakkaat saattavat odottaa myös, että heidän tilanteensa selviää ja ratkeaa jonkin ulkopuoleisen tahon vaikutuksesta. Palvelujärjestelmä ja asiantuntijatyö saattavat painottua reaktiiviseen työskentelyyn (puuttumiseen) ja arviointiin, kun se voisi olla proaktiivista, todellista työskentelyä ja kuntoutumista ja itsenäistä asumista edistävää muutostyöskentelyä asiakkaan kanssa.

41 Kuva 6. Kuntoutuksen etenemisasetelma sosiaalisessa systeemissä argumentaatioketjuna. 40 Kuntoutuksen etenemisasetelma ja toiminta sosiaalisessa systeemissä. Päätös- vaihe: Muutosvaihe: ohjaus ja kannustus Kuntoutujan motivaatio: Lähtötilanne: Kuntoutusprosessin eteneminen Aika Kuntoutuksen toimintaympäristö ja olosuhteet: KUNTOUTUSPROSESSI (palveluketju) Kuntoutusjärjestelmän tarjoamat puitteet: toimintaympäristö, olosuhteet ja vuorovaikutustilanteet sekä sopimuksellisuus ja verkostot Kuntoutustoimenpiteiden ja niiden toimeenpanon muodostama kokonaisuus KUNTOUTUS- SUUNNITELMA SISÄLTÄÄ M A H D O L L I S U U K S I A KUNTOUTUS- MEKANISMI Realistiset toimenpiteet Kuntoutuminen on parhaimmillaan oppimiskokemus ja -tilanne (katkos tuottaa uuden elämäntarinan) Tulos: yksilön käyttäytymis- ja toimintatapojen muutos: tarkoittaa kuntoutumista, suunnitelman toteutumista Vaikuttavuuden arviointi (kuntoutustapaus) Tavoitteet ohjaavat kuntoutusprosessia kuntoutusmekanismin välityksellä Suunnitelman tarkentaminen Kuntoutusmekanismi: tarkoittaa kuntoutustoimenpiteiden käyttöä ja kohdentumista sekä toimintaympäristön olosuhteita kuntoutusprosessin aikana, mekanismin laukaisee tarve ja suunnitelma Kuntoutuksen toimeenpanoorganisaatiot ja palvelujen tuottajat ja niiden tarjoamat palvelut sekä ohjaus sijoittuvat polun varrelle Selvitysvaihe: tarkoittaa kuntoutuksen tarvetta ja tilannetta, jossa on perusteet kuntoutuksen käynnistymiselle (asiakirjat osoittavat suunnitelman osuvuuden) Kuntoutujan kulkema polku (yhdessä elämänvaiheessa), jossa suunnitelma realisoituu ja jossa kuntoutustoiminta tapahtuu Kuntoutujan hyödyntämät kuntoutuspalvelut sisältyvät hyväksyttyyn kuntoutussuunnitelmaan, joka tarkentuu matkan varrella Mahdollisuuksien realisoitumiseen vaikuttaa kuntoutujan yksilölliset, persoonalliset ominaisuudet, elämäntilanne ja motivaatio sekä tavoitteet että arvot jokapäiväinen elämä Yhteiskunnan ja kuntoutusjärjestelmän arvot ja resurssit Kuntoutus tapahtuu tietyssä mahdollisten maailmojen kontekstissa. Kuntoutujan spiraalimainen polku kulkee kuntoutussuunnitelman ja sen muodostaman toimenpidekokonaisuuden ympärillä. Kontekstia voi kuvata käsitteellä kuntoutusmekanismi, joka tuottaa kuntoutusprosessin etenemisen tuloksena toivotun kuntoutustuloksen. Kuntoutusmekanismi tarjoaa kuntoutujalle mahdollisuuden hyödyntää kuntoutusorganisaatioiden tarjoamat palvelut. Toimenpiteet sijoittuvat kuntoutujan kulkeman polun varrelle. Kuntoutumista voidaan kuvata kuntoutujan kannalta oppimiskokemukseksi.

42 41 Tiedontuotanto palvelee järjestelmää, ei niinkään asiakkaan tarpeita. Tosin sitä voidaan hyödyntää työmuotojen, prosessien ja asiakasjärjestelmän kehittämisessä. Tietomäärää kyetään hyödyntämään vähemmän työskentelyssä, jos asiakkaalla ei ole motivaatiota työskentelyyn. Työskentely edellyttää asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista, motivaation ja sitoutumisen selvittämistä (kuva 7). Työskentelyssä voi käyttää motivoivia työmenetelmiä kuten motivoivaa haastattelua (motivational interviewing) 16. Se on tavoite- ja voimavarasuuntautunut vuorovaikutusprosessi. Kuva 7. Muutosprosessin haastavuus. Haastavat muutosprosessit Muutoksen tekoaste Haastavimpia muutostilanteita ja -prosesseja ovat ne, joita ei voida välttää ja joihin on vastarintaa. Muutostilanteiden käsittelyssä on otettava huomioon sekä yksilön lähtökohdat että selvitettävä tavoitteet ja saavutettavissa olevat mahdollisuudet ja käytettävissä olevat resurssit. Muutostarvetta ei ole, ei suunnittelua Muutostarve On helppoa tehdä muutoksia, kun ei ole esteitä On mieluisaa suunnitella asioita, kun kukaan ei pakota ja vastusta suunnitelua Suunnitelmien toteuttaminen on vaivatonta ja toteutus lähtee tarpeesta Muutostarve on olemassa Ulkoinen pakko suunnitella Asiat on hoidettava On mukava suunnitella, kun ei ole ulkoista pakkoa toteuttaa laadittuja suunnitelmia käytännössä Muutos on välttämätön Asiat on pakko hoitaa, suunnittelu ja toteutus on välttämätöntä Muutos synnyttää kielteisiä reaktioita Muutostyö vaatii luovuutta ja taitoja Muutoksen suunnittelu ja toteutus on vaikeaa Vastarinta hirvittää jo suunnitelman laadintavaiheessa Toteuttamiskelpoiset tavoitteet etsitään ja nimetään yhdessä asiakkaan kanssa. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet määritellään myönteisenä toimintana mahdollisimman konkreettisesti. Työntekijä käyttää erilaisia strategioita ja taitoja tukeakseen asiakasta, joka etenee muutosvaiheesta toiseen ratkaistakseen kestävästi sisäisen ristiriitansa. Ambivalenssia tutkitaan punnitsemalla nykyisen toiminnan ja muutoksen jälkeisen toiminnan hyötyjä ja haittoja. Työskentely antaa asiakkaalle työvälineitä päätöksentekoon ja edistää muutosprosessia. Merkittävin vuorovaikutuksen areena on asiakkaan ja työntekijän välinen kahdenkeskinen ja 16 Miller ja Rollnick (2002) esittelevät teoksessa motivoivan haastattelun menetelmää. Farbring ja Berge (2002) kuvaavat Viisi keskustelua muutoksesta -ohjelmaa (VKM), joka pohjautuu motivoivan keskustelun menetelmiin. Ohjelma on käytössä rikosseuraamusalalla sekä Ruotsissa että Suomessa. Katso myös:

43 42 luottamuksellinen vuorovaikutus, joka toteutuu haastattelutilanteissa ja käytännön työskentelyssä, ja verkostotyössä. Kasvotusten tapahtuva työskentely on biograafista (elämänkerrallista), arviointi-, suunnittelu- ja toteuttamistyötä. Näissä tilanteissa rakentuu luokittelu ja asiakkaan mahdollinen sitoutuminen suunnitelman työstämiseen ja sen toteuttamiseen. Asiakkaan kategorisointi rakentaa perustan suunnitelman sisällölle ja työskentelyn ulottavuudelle. Asiakkaalle muodostuu vuorovaikutustilanteiden pohjalta yksilöllinen kuntoutumisodote ja mahdollisuuskonteksti, joka määrittää asiakkaan suunnitelman sisällön ja siihen kytkeytyvät interventiot ja toteutusaikataulun (kuva 6). Verkostotyö luo osaltaan pohjaa vuorovaikutukselle, argumentaatiolle ja yksittäisten toimenpiteiden oikealle kohdentumiselle ja ajoittumiselle suhteessa muihin toimenpiteisiin. Erityisen merkityksellistä muutostyöskentelyssä on koko prosessin ajan asiakkaan, työntekijän ja palvelun tarjoajan sekä verkoston kannalta kyky tulkinnan tarkistamiseen, työskentelyn mukautumiseen, keskeyttää työskentely ja palvelu tai vaihtaa se, mikäli se ei näytä tuottavan muutosta, haluttua lopputulosta. Oikeaan osunut muutostyöskentely voi edistää yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemistä, lieventämistä ja parantumista ja psyykkisen, sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun (itsenäistymisen) edistämistä. 7 Asumisen sisältöpalvelut ja tuetun asumisen konsepti Nuorten kohdalla tilapäinen asunnottomuus on yleistä. 17 Työskentelyyn ja tekemiseen liittyvän arkilähtöisyyden, määrätietoisuuden ja sinnikkyyden puutteet tuottavat suurimmat vaikeudet asiakastyön onnistumiselle. Työmuotoina voivat olla esimerkiksi toiveiden ja tarpeiden kartoitus (niiden realisointi), asunnon hakemisessa avustaminen, asumisperehdytys (muuttovalmennus), muutossa auttaminen, kotikäynnit, asiointituki, talouden ja rahankäytön tarkastelu, kodinhoitamiseen liittyvä tuki, erilaisten vastuiden selvittäminen ja hoitaminen, jotka ovat elämän mielekkyyden löytämiseen ja arjen rakenteiden vahvistamiseen tähtäävää työskentelyä neuvonnan, ohjauksen ja tuen eri vaiheissa. Asumisen sisältöpalvelut ovat pääosin sosiaali- ja nuorisotyön menetelmin tehtävää työtä, jolla pyritään turvaamaan asumisen onnistuminen. Keskeisiä sisältöpalveluja ovat tuettu asuminen, 17 Ilmonen, Hirvonen ja Manninen (2005) toteavat nuorten aikuisten asumistutkimuksessa, että noin 30 prosentilla tutkimukseen vastaajista oli asumiseen liittyviä huolia. Ympäristöministeriö (YM), Nuorisoasianneuvottelukunta (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto (NAL) ovat käynnistäneet nuorten asumisen tutkimushankkeen vuonna Kyselytutkimus valmistuu syksyllä Yhteistyöhankkeen tavoitteena on jalostaa 2005 (1995 ja 1991) toteutettujen, nuorten asumista käsittelevän tutkimusmallin pohjalta, uudenlainen ja säännöllisesti 3 4 vuoden välein toteutettava kyselytutkimuskonsepti. Myllyniemi (2007) kuvaa nuorisobarometrissa nuorten arvoja ja asenteita. Nikander (2009) toteaa, että nuoret muuttavat yhä nuorempana omilleen.

44 43 asumisneuvonta, asumisohjaus, asumisvalmiuksien kartoitus, ryhmätoiminnat, asumisen kurssit ja asukastoiminnan aktivointi (yhteisöllisyyden luominen). Sisältöpalveluiden käytön yhteydessä korostetaan nuoren omaa motivaatiota. Asukas-, verkosto- ja vertaistukitoiminnan perustana ovat yksilötyöskentelyn ja ryhmätoiminnan muodot. Työotteessa korostuvat yksilö, verkosto-, ryhmä- ja vertaistuen työmenetelmät. Työ on luonteeltaan kuntouttavaa psykososiaalista työtä. Keskeisiä sisältöpalveluja ovat tuettu asuminen, asumisohjaus, asumisneuvonta, ryhmätoiminnat, asumisen kurssit ja asukastoiminnan aktivointi asuntokohteissa. Sisältöpalvelut rahoitetaan pääosin avustuksilla tai palvelumyynnillä. Isännöinti on asukkaille suunnattu palvelu, joka rahoitetaan vuokratuotoilla. Tuettu asuminen pitää sisällään vähintään tuen tarpeen ja asumisvalmiuksien kartoituksen, yksilölliset tavoitteet ja sopimukset, säännölliset tapaamiset, raportoinnin ja seurannan sekä tarvittaessa nopean puuttumisen. Työskentelyn tavoitteena on nuoren asumisvalmiuksien, itsenäisen asumisen ja elämänhallinnan parantuminen. Tuettu asuminen on sopimuksellista ja se on lähtökohdiltaan myytävä asumisen sisältötuote. RAY ei rahoita tuettua asumispalvelua, koska se on kilpailutuksenalaista toimintaa. Vastuullinen asukas- ja tukiasiakkuusvalinta on asumisneuvonnan työmuoto. Sillä varmistetaan, että asukkaalla on riittävät edellytykset selviytyä itsenäisessä asumismuodossa nuoriso- tai välivuokrausasunnossa. Asukasvalinnan työmuotoja ovat valintavaiheen asukashaastattelu, asumisvalmiuksien kartoitus, valinnan jälkeinen muuton yhteyteen sijoittuva asukasperehdytys, tukitarpeen selvittäminen sekä tarvittaessa ohjaus tuettuun asumiseen tai muiden palvelujen ja tukimuotojen piiriin. Asukashaastattelulla saadaan tietoa asukkaista: sopivuus asuntomuotoon (esim. ikä ja elämäntilanne), asunnon tarve (asunnoton, asunnon vaihto, pienemmän asunnon tarve ja muutto toiselle paikkakunnalle), sosiaalinen elämäntilanne, asuinympäristön vaikutus ja taloudellinen tilanne (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Ara, määrittelee hakijoiden tulo- ja omaisuusrajat). Ryhmätoiminnat ovat ryhmämuotoisia toimintoja, joilla vahvistetaan asukkaiden keskeistä vuorovaikutusta. Ryhmätoiminnoilla vaikutetaan osaltaan asuinyhteisöjen asumisviihtyvyyteen, yhteisvastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Asukastoiminnan aktivoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla vahvistetaan asukasosallistumista ja asukasdemokratiaa, yhteisvastuuta, yhteisöllisyyttä ja parannetaan asumisviihtyvyyttä. Asukastoiminnan työmuotoja ovat muun muassa yhdysasukastoiminta, talkoot, asukaskokoukset, asukastoimikunnat sekä kaikille asukkaille suunnatut ryhmämuotoiset harrastetoiminnot kuten kerhot ja retket Asumisohjauksen ja tuetun asumisen portaittainen tukitoimintakonsepti on Nuttu-projektissa koettu asumiseen liittyvien palvelujen muodostumisen osalta keskeiseksi tulokseksi, joka toimii osana

45 44 asumisen muita sisältöpalveluja ja yhteiskunnallisia tukitoimenpiteitä (kuva 8). Projektin aikana on ollut havaittavissa asumisvalmiuksien kartoituksien lisääntyminen, asumisvalmiuksien tarkastelu (esim. kuinka asuntoa haetaan, asukkaan oikeudet ja velvollisuudet), kodinhoito, vuorokausirytmi, kulutustottumusten tarkastelu, taloustietämys, raha-asioiden hoito, vuokravelan ja muiden vastuiden selvittely ja tiedon jakaminen laskujen maksamatta jättämisen seurauksista varsinkin heikosti asuntoja saavien nuorten kohdalla. Kuva 8. Asumisen tukiportaat asumisen sisältöpalveluissa ja tuetun asumisen konsepti. ARVIOINTI/PALAUTE NEUVONTAA, OHJAAMISTA JA MUU PALVELU- OHJAUS ASUMISEN TUKIPORTAAT NORMAALI TUKI VAHVA TUKI Ohjautuminen Itsenäinen asuminen KEVYT TUKI ASIAKAS JA YHTEISTYÖTAHOT/VERKOSTOT T U K I T O I M I N T A J A S E U R A N T A Vahva tuki: Mahdollistaa useamman tapaamisen viikossa (2 3 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa, käytännön asioiden yhdessä hoitamista ja asumisessa ohjaamista. Normaali tuki: Tapaamisia viikoittain (1 2 kertaa). Nuorelle annettava tuki on suunnitelmallista. Se on neuvovaa ja asumisessa ohjaamista. Kevyt tuki: Tapaamisia on 1 2 kertaa kuukaudessa. Nuorelle annettava tuki on asetettujen tavoitteiden seurantaa ja neuvontaa. Sosiaalinen vahvistaminen ja tuetun asumisen malli: Asumisvalmiuksien kartoitus (haastattelut ja taustaselvitykset) Asumisneuvonta, -perehdytys ja -ohjaus Asumiseen liittyvä tuki (tarpeeseen perustuva tuki: tuettu asuminen) Asukastoiminta (yhteisöllisyys ja vertaistuki) Tärkeää asunnottomuuden ehkäisemisessä on aktiivisen, vaihtoehtoja selvittävä ja suunnitelmallinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja pitkäjänteinen sitoutuminen nuorten asumisen sisältöpalveluiden tuottamiseen on keskeisellä tavalla kiinni siitä, kuinka palvelujen tuottajat saavat aikaan ostopalvelusopimuksia kunnallisten sosiaaliviranomaisten kanssa. Tuetussa asumispalvelussa toimenpiteet voivat kestää 3 6 kuukautta tai asiakkaan tarpeen mukaan