Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry
Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista vammaisten asumisyksiköissä. Projekti toimii RAY:n rahoituksella ja sitä hallinnoi Kynnys ry. Muita perustajajäseniä ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Asiantuntijajäseninä ovat Eteva-kuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Tukena Oy, ASPA sekä KTO - Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Projektissa työskentelee kaksi vertaistarkastajaa, projektikoordinaattori ja kaksi lakimiestä, joista toinen toimii projektipäällikkönä.
Projektin tehtävät ja tavoitteet Ihmisoikeustarkastukset Vertaistarkastusjärjestelmän kehittäminen ihmisoikeustarkastusten metodina Ihmisoikeuskäsikirja Ihmisoikeussertifikaatti Projekti on nelivuotinen ja nyt on menossa toinen vuosi. Toisen projektivuoden päätehtävänä on ihmisoikeustarkastusten pilotointi.
Juridinen näkökulma VIA-projekti pohjautuu suoraan ihmis- ja perusoikeussäännöksiin ja sopimuksiin. Projektissa on laadittu standardi- ja kriteeriluettelo, josta selviää, mitä ihmisoikeuksien toteutuminen asumisyksiköiltä edellyttää. Näihin edellytyksiin pohjautuvat puolestaan tarkastuksissa käytetyt haastattelulomakkeet. Haastattelukysymykset ovat konkreettisia ja (mahdollisimman) selkeitä, jotta ihmisoikeudet saadaan näkyviksi ihmisten arkipäivässä.
Vertaisnäkökulma Kynnys ry on järjestö, jolle on aina ollut ensiarvoisen tärkeätä vammaisten osallistuminen omista asioistaan päättämiseen. VIA-projektissa tätä näkökulmaa toteutetaan mm. niin, että projektissa työskentelee vertaistarkastajia. Vertaistarkastajat osallistuvat sekä standardien, kriteerien ja haastattelukysymysten tekemiseen että tarkastuspalautteiden laatimiseen. Keskeinen vertaistarkastajien tehtävä on haastattelujen tekeminen tarkastuskäynneillä.
Ihmisoikeustarkastukset Tarkastuksia tehdään vammaisten asumisyksiköihin. Tarkastukset ovat vapaaehtoisia yksiköille. Tavoitteena selvittää, miten hyvin ihmisoikeudet toteutuvat yksikössä. Metodina haastattelut ja havainnointi. Haastatellaan sekä asukkaita että henkilökuntaa, myös haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Tarkastusten lopputuotteena palaute, joka luovutetaan yksikön käyttöön ja annetaan tiedoksi kaikille haastatelluille. Tarkastukset ovat luottamuksellisia eikä niistä tai niiden tuloksista anneta tunnistettavaa tietoa ulkopuolisille.
Tarkastusten tekeminen käytännössä Tarkastusryhmässä vertaistarkastaja, lakimies ja kirjuri, useimmiten kaksoismiehitys. Haastattelijana vertaistarkastaja, lakimies mukana haastatteluissa. Tarkoituksena on, että jatkossa lakimies ei osallistuisi haastatteluihin vaan haastatteluissa pyrittäisiin hyödyntämään vertaistarkastusajattelun koko potentiaali. Varsinaisten haastattelujen lisäksi keskitytään havainnointiin ja kanssakäymiseen asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.
Pilotoinnit tähän mennessä VIA-projekti on tehnyt pilottitarkastuksia seitsemään eri yksikköön. Uusia on sovittu ainakin viiteen eri paikkaan. Tarkastukset ovat kohdistuneet keskenään hyvin erityyppisiin yksiköihin. (vammaryhmät, laitos/palvelutalo, kunnat, erityishuoltopiirit, yksityiset palveluntuottajat) Hakeutuminen erilaisiin yksiköihin on ollut tarkoituksellista, jotta pilotointi olisi mahdollisimman tehokasta. Haastattelulomakkeita ja havainnoinnin tekniikoita on jouduttu jatkuvasti parantelemaan ja joudutaan jatkossakin, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman kattavasti eri yksiköihin.
Havaintoja yksiköiden ihmisoikeustilanteesta Näin vähäisen aineiston pohjalta ei voi tehdä kattavia päätelmiä. Yksiköt ovat keskenään hyvin erilaisia siinä, miten ihmisoikeuksia toteutetaan ja kunnioitetaan. Erot eivät tunnu johtuvan asukkaiden diagnooseista, haastavuudesta, toimintakyvystä tms. vaan enemmänkin yksikössä toimivien arvoista ja asenteista sekä halusta löytää ratkaisuja. Paras yksikkö käytti valtavasti aikaa, luovuutta ja intoa hyvien ratkaisujen löytämiseen asukkaiden näkökulmasta. Huonoin toimi selvästi liian vähällä henkilökunnalla ja niin, että toiminta määräytyi etupäässä organisaation tarpeiden näkökulmasta (asukkaiden päivärytmiä määritti henkilökunnan ajankäyttö eikä toisinpäin).
Esille nousseita haasteita Itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja rajoittamiseen liittyvät kysymykset tulevat vastaan kaikkialla. Turvallisuus, resurssit, omien päätösten seurausten ymmärtäminen, omaisten asema, kasvatus, kuntoutus, rankaiseminen, rajoitusten sisältö, kenellä oikeus rajoittaa, mitä rajoittaminen tarkoittaa jne. Henkilöstömitoitus ei ratkaise kaikkea, mutta on selvästi (itsestään selvästi) yhteydessä siihen, miten asukkaiden ihmisoikeudet toteutuvat. Passiivinen oikeuksien antaminen ei riitä, jos asukkailla ei ole riittävää apua oikeuksien käyttämiseen. Osallistuminen, omista asioista päättäminen Asukkaiden on saatava riittävästi apua ja tukea osallistuakseen omaa elämäänsä koskeviin suuriin päätöksiin, kuten siihen, missä ja miten he asuvat.
Miten tarkastuksiin suhtaudutaan yksiköissä? Ennen projektia pohdittiin legitimaatioangstia. Pelko oli turha, vastaanotto on ollut hyvin myönteistä. Monet asukkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat kertoa oman näkemyksensä asumisestaan. Yksikköjen johto ja henkilökunta on pääosin hyvin innokasta pohtimaan toimintatapojaan ja niiden suhdetta ihmisoikeuksiin.