Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Samankaltaiset tiedostot
Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

Kieli merkitys ja logiikka

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

Muodolliset kieliopit

Kieli merkitys ja logiikka

Suomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.

2 Mikä on aivojen kieli?

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Puheenkäsittelyn menetelmät

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

8. Kieliopit ja kielet

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Kieli merkitys ja logiikka

3 Missä aivojen kieli on?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

viittomat kommunikoinnissa

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

LOGIIKKA johdantoa

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Kieli merkitys ja logiikka

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Varhainen leikki ja sen arviointi

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Kamerakynän pedagogiikka

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Predikaattilogiikkaa

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Rajoittamattomat kieliopit

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli merkitys ja logiikka

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

11.4. Context-free kielet 1 / 17

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

KOGNITIOTIETEEN VALINTAKOE VALINTAKOEKIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA OSA. Lue nämä ohjeet ensin KÄÄNNÄ SIVUA VASTA LUVAN SAATUASI!

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Monilukutaito. Marja Tuomi

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013

Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015

Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 8. maaliskuuta 2012

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

PEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Transkriptio:

Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kirjasta Luento 1: Johdanto 1. Luonnollisen kielen biologinen perusta (luento 1.) 2. Kielen omaksumisen reunaehdot (luento 2.) 3. Kielen biologinen ja kulttuurinen evoluutio (luento 1. ja harj. 1.) 4. Luovuus (luento 3.) 5. Luovuus ja assosiationismin teoriaa (luento 3.) 6. Konstituentit ja komputationaalinen teoria mielestä (luento 4.) 10. Looginen muoto ja merkitys (luento 6,7) 11. Maailman eri kielet (luento 8) Luku 1: Luonnollisen kielen biologinen perusta Luku 3: Kielen biologinen evoluutio Saara Huhmarniemi 1

Tutkimukset ihmisapinoilla Gua ja Donald Gua ja Donald (1931-1932) Kellog & Kellog 7 kk vanha Gua kasvatettiin perheessä 9 kk ajan http://www.psy.fsu.edu/history/wnk/ape.html Kanzi Kommunikaatio ja kieli Kääpiösimpanssi Kanzi (8-12 v) oppi kielen, jonka taso vastaa 2,5 vuotiaan lapsen kielikykyä (Sue Savage-Rumbaugh 1994) Testissä 660 englanninkielistä ohjetta Kanzille ja 2-vuotiaalle Alia-tytölle Esim. sanajärjestys Put the rock on your ball / Put the ball on the rock Gate the umbrella outdoors / Go outdoors and get the umbrella Kommunikointi symbolien avulla http://www.youtube.com/watch?v=wrm7vtriiis Eläimet käyttävät omalle lajilleen tyypillisiä monimutkaisia kommunikaatiomuotoja. Tarve kommunikaatioon Ihmisen luonnollinen kieli on erilainen Eläimet eivät opi ihmisen kieltä Ero ei riipu ympäristötekijöistä (simpanssikokeet) ero on perimässä Saara Huhmarniemi 2

Nicaraguan viittomakieli http://www.eurekalert.org/features/ kids/images/language020905_2.jpg Pidginit ja kreolikielet Pidgin: Rakenteeltaan ja sanastoltaan köyhä kieli, joka syntyy tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa Kreolikieli: äidinkielen aseman saavuttanut pidgin Pidgin kieliä syntyi erityisen paljon eurooppalaisen kolonialismin aikaan Esim. Tok Pisin kieli ( talk pidgin ) Uusi Guinea, 3-4 milj. puhujaa Nykyään myös äidinkilen puhujia Luonnollisen kielen ominaisuuksia Äänteet (viittomat), niiden havaitseminen Puheen rytmi, melodia Sanasto Kyky yhdistellä sanoja lausekkeiksi ja lausekkeita lauseiksi Taivutus, sijamuodot, siirtymät Viittaaminen kielenulkoisiin asioihin: merkitys Kielen käyttö sosiaalisissa tilanteissa Kielijärjestelmä M. Hauser, N. Chomsky ja T. Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Kielijärjestelmän kolme komponenttia: Sensoris-motoriset järjestelmät Kielen havaitseminen ja tuottaminen Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Merkitys ja tulkinta Kyky tuottaa uusia ilmaisuja Sanasto Saara Huhmarniemi 3

Kielijärjestelmä Kielen edellytykset Kyky tuottaa uusia ilmaisuja annetuista elementeistä Kielen produktiivisuus Kielijärjestelmän komponentteja voi tarkastella erikseen: ne ovat ehkä kehittyneet ihmislajin historiassa eri tavoin. Kielijärjestelmän eri komponentteja eri muodoissaan tavataan myös muilla eläinlajeilla Käsitteellis-intentionaaliset järj. Sensoris-motoriset järjestelmät Monet eläimet osaava käsitteellistää maailmaa, ratkaista ongelmia ja tehdä päätelmiä. Mitä ovat ajattelun ominaisuudet? Puheen akustinen perusmateriaali muodostetaan kurkunpäässä kurkunpää on evolutiivisesti vanha elin, esiintyy nisäkkäillä Kontrollointi: motorinen aivokuori Kurkunpään laskeutuminen on mahdollistanut monipuoliset äänteet Puheen rytmi Prosodia Sanapaino Saara Huhmarniemi 4

Kyky rakentaa uusia ilmaisuja annetuista lähtöelementeistä Matti nukkuu. Maija uskoo että Matti nukkuu. Jukka ihmettelee, että miksi maija uskoo, että Matti nukkuu. Kompositionaalisuus Hierarkkisuus Produktiivisuus Kielen luovuus on rekursiivista Kottaraisille voidaan opettaa rekursiivisia laulukuvioita a n b n (pärinä pärinä liverrys liverrys) Apinat eivät ole tähän mennessä koetilanteessa oppineet eroa kielen a n b n ja kielen (ab) n välillä http://www-news.uchicago.edu/releases/06/060426.starling.shtml Kielijärjestelmä: sanasto Kielijärjestelmä: sanasto Imitionti Delfiineillä, laululinnuilla ja ihmisillä on erityinen kyky imitoida äänteitä Apinoilla vastaavaa kykyä ei ole tai se on huomattavasti heikompi Tarkkaavaisuuden kohdentaminen: ostensio, eli osoittaminen Sanaston omaksuminen 30 000-50 000 sanaa parhaimmillaan n. 10 päivässä Kyky viitata kielenulkoisiin asioihin, jotka ovat aistihavainnon ulkopuolella referentiaalisuus mehiläisten tanssi? Saara Huhmarniemi 5

Kielijärjestelmä : rekursio, kielen produktiivisuus Kielijärjestelmän komponenttien yhteensovittaminen kielioppi Brocan alue 1861 Paul Broca: Brocan alueen vaurio johtaa puhehäiriöihin. Puheen tuottaminen, puheen tuottamisen hienomotoriikka Kielen rakenteiden prosessointi, syntaktisen tiedon pitäminen työmuistissa, semanttinen prosessointi, upotetut lauseet.. Brocan alue sijaitsee vasemmalla aivopuoliskolla liikeaivokuoren laidalla http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Wernicken alue Carl Wernicke 1874: potilaalla sujuvaa mutta merkityksetöntä puhetta. Leksikaaliset tehtävät: kuunteleminen, lukeminen ja asioiden nimeäminen Sanoihin liittyvät merkitykset, kuvat, tunteet ja äänteet Wernicken alue sijaitsee kuuloalueen ja ns. kulmapoimun välissä vasemmassa ohimolohkossa. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Saara Huhmarniemi 6