1 LUPAPÄÄTÖS Nro 19/12/1 Dnro PSAVI/308/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2012 ASIA HAKIJA Petäikönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Muhos Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuva toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 9 Pöly, melu ja liikenne... 13 Ympäristöriskit... 14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 14 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 15 Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito... 15 Toiminnan päätymisen jälkeinen tarkkailu... 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 16 Hakemuksen täydennykset... 16 Hakemuksesta tiedottaminen... 16 Lausunnot... 16 Muistutukset... 19 Hakijan vastine, täydennys ja muutokset... 20 Hakijan 8.11.2011 aluehallintovirastoon toimittaman vastineen ja hakemuksen täydennyksen johdosta annetut lausunnot... 23 Hakijan aluehallintovirastoon 8.11.2011 toimittamaan vastineeseen 9.1.2012 toimittama täydennys... 23 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 24 Ympäristölupamääräysten tarkistamista ja jälkihoitotoimien vahvistamista koskeva ratkaisu... 24 Lupamääräykset... 24 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 29 RATKAISUN PERUSTELUT... 30 Lupamääräysten tarkistamisen ja jälkitoimien vahvistamisen edellytykset... 30 Lupamääräysten perustelut... 31 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 33 LUVAN VOIMASSAOLO... 34 Voimassaolon perustelut... 34 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 34 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 34 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 35 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 35 KÄSITTELYMAKSU... 35 Ratkaisu... 35 Perustelut... 35 Oikeusohje... 35 MUUTOKSENHAKU... 36
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 23.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut Muhoksen kunnassa sijaitsevan Petäikönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 38/02/2 lupamääräysten tarkistamista ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistamista. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Petäikönsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.10.2002 antaman ympäristölupapäätöksen nro 38/02/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.10.2002 antamallaan päätöksellä nro 38/02/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Petäikönsuon turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kangasojan ja -joen kautta Muhosjokeen ja edelleen Oulujokeen. Ympäristölupa on myönnetty tuolloin 108,8 ha:n tuotantoalalle ja 14,7 ha:n kunnostamattomalle lisäalueelle. Alueella saadaan lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita. Kalasto- ja kalastusvahinkojen estämiseksi on määrätty 118 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.10.2003 antamallaan päätöksellä nro 50/03/2 velvoittanut Turveruukki Oy:tä tehostamaan Petäikönsuon vesienkäsittelyä kolmella virtaamansäätöpadolla (padot 4 6) sekä kokoojaojien mitoittamisella tuotantolohkoilla 7 ja 8 siten, että virtaamia voidaan säätää ympäri vuoden. Hankealue on osin Turveruukki Oy:n omistamaa ja osin vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta.
Muhoksen kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Petäikönsuo sijaitsee Rokua-Oulujärven matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen länsirajalla. Maakuntakaavaan on Petäikönsuon itäpuolelle merkitty Rokuan I-luokan pohjavesialue sekä Rokuan Natura-alue ja kansallispuisto. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. 4 Toiminta Yleiskuva toiminnasta Petäikönsuo sijaitsee Muhoksen kunnan Kylmälän ja Kukkolan kylissä. Turvetuotantoalue muodostuu kahdeksasta lohkosta, joiden tuotantoala on 96,5 ha, sekä kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 4 ha. Aumaalueita ei oteta tuotantoon. Tuotannosta on poistunut alueita vuoden 2011 loppuun 24,5 ha. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Petäikönsuon turvetuotanto on aloitettu vuonna 1991. Tuotanto arvioidaan kestävän vuoteen 2018 saakka, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja vuokra-alueet luovutetaan maanomistajille. Petäikönsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku-menetelmällä keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 50 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen. Polttoturvetta toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueen voimalaitoksille. Petäikönsuolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Ne toimitetaan lämpö- ja voimalaitoksille, samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Lupakauden aikana Petäikönsuolla on varastoitu ja käsitelty energiapuuta yhteensä noin 600 tonnia. Hankealueen turvetuotannon ja siihen liittyvien kuljetuksien työllisyysvaikutus on välittömästi noin kuusi ja välillisesti noin kahdeksan henkilötyövuotta. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Petäikönsuon tuotantoalueen pohjoisosien vedet johdetaan metsäojien ja Mato-ojan kautta Kangasjokeen, josta edelleen Muhosjoen kautta Oulujokeen. Eteläisen osan vedet johdetaan Kangasojan, joka muuttuu alempana Kangasjoeksi, kautta Muhosjokeen. Tuotantoalueen vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet, kuusi virtaamansäätöpatoa, kaksi kokoojaoja-allasta ja viisi laskeutusallasta. Lisäksi laskeutusaltaalta 5 vedet johdetaan pintavaluntana Kangasojaan. Laskeutusaltaan 5 kautta johdetaan tuotantolohkolta 7 (7,5 ha) kertyvät vedet. Vesienkäsittelyn tehostamista koskevassa päätöksessä nro 50/03/2 määrätyt virtaamansäätöpadot 4 6 on otettu käyttöön lupakauden aikana ja ne on varustettu putkipatolevyillä.
Laskeutusaltaat puhdistetaan viimeistään tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Tuotantoalueelle purkautuu alueen ulkopuolelta pohjavesiä, mikä nostaa hieman alueelta lähtevää virtaamaa tavanomaisesta tasosta. Tuotantolohkon 5 itäpuolen eristysosassa virtaa paljon pohjavettä, joka painuu maan sisään ja purkautuu lohkon 5 itäreunaan. Vedet kulkeutuvat sarkaojia ja kokoojaojia pitkin lopulta laskeutusaltaille 1 ja 2. Hakijan mukaan tuotantoalueelle sen ulkopuolelta tulevien pohjavesivirtaamien estäminen edellyttäisi syvälle ulottuvia kaivutöitä lähinnä eristysojien osalta, mikä todennäköisesti lisäisi pohjaveden purkautumista edelleen. Petäikönsuolla on tarkkailtu tuotantoalueelta lähteneen veden laatua ja kuormitusta kesällä 2005 ja 2007. Petäikönsuon valumat ovat olleet tarkkailuvuosina hieman suurempia kuin alueen tarkkailusoilla keskimäärin. Petäikönsuolta johdetussa vedessä on ollut melko vähän humusta ja myös hieman vähemmän typpeä verrattuna turvesoiden keskitasoon, mutta fosforipitoisuudet ovat olleet tyypillisellä tasolla. Rautaa on ollut vedessä runsaasti, mutta kuitenkin vähemmän kuin Oulujoen alaosan turvesoilla keskimäärin. Petäikönsuon turvetuotantoalueen keskivaluma ja valumaveden laatu tuotantovaiheessa kesäaikana vuosina 2005 ja 2007 kesä 2005 kesä 2007 keskiarvo Mq l/s km 2 24 35 30 ph 6,6 5,9 6,3 COD Mn mg/l 16 16 16 kok. P µg/l 54 37 46 PO 4 -P µg/l 36 17 27 kok. N µg/l 855 968 912 NO 2+3 -N µg/l 34 12 18 NH 4 -N µg/l 363 807 585 Fe µg/l 2667 3000 2834 kiintoaine mg/l 5,4 7,2 6,3 5 Petäikönsuon päästöt vuosina 2004 2009 on laskettu päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.
Petäikönsuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen arvioidut päästöt kesällä vuorokaudessa ja vuositasolla vuosina 2004 2009 6 Brutto Netto kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n vuosi 2004 kesä kg/vrk 20 0,04 1,8 18 0,02 1,3 vuosi kg/v 7 003 52 1 098 6 109 42 852 vuosi 2005 kesä kg/vrk 11 0,12 2,0 6,6 0,07 0,9 vuosi kg/v 7 917 52 1 048 6 455 36 660 vuosi 2006 kesä kg/vrk 6 0,02 1,6 3,7 0,01 1,1 vuosi kg/v 4 244 31 914 3 168 22 636 vuosi 2007 kesä kg/vrk 27 0,13 3,2 20 0,06 1,5 vuosi kg/v 7 436 45 1 216 5 818 28 805 vuosi 2008 kesä kg/vrk 39 0,15 3,8 35 0,11 2,9 vuosi kg/v 10 753 64 1 576 9 230 49 1 192 vuosi 2009 kesä kg/vrk 22 0,10 2,3 19 0,07 1,6 vuosi kg/v 7 138 63 1 095 6 006 52 807 keskiarvo kesä kg/vrk 21 0,09 2,4 17 0,06 1,5 vuosi kg/v 7 415 51 1 158 6 131 38 825 Petäikönsuon tulevat päästöt on laskettu pinta-alalle 125 ha, joka koostuu tuotannossa olevassa alasta 96,5 ha, auma-alueesta 4,0 ha ja tuotannosta poistuneesta alasta 24,5 ha. Laskelmat on tehty huomioiden, että koko alueen valumavedet käsitellään laskeutusaltailla. Tuotantolohkolta 7 (7,5 ha) vedet valuvat vielä pintavaluntana Kangasojaan, mitä ei ole huomioitu laskelmissa. Arvio Petäikönsuon (125 ha) tulevista päästöistä Brutto Netto kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk kiintoaine kg/vrk kok.p kg/vrk kok.n kg/vrk talvi 15 0,18 3,3 12 0,15 2,5 kevät 66 0,38 7,2 55 0,27 4,6 kesä 22 0,14 2,9 15 0,07 1,4 syksy 13 0,09 5,1 11 0,07 4,5 kg/v 7 973 64 1 360 6 225 46 920 Pöly, melu ja liikenne Petäikönsuon turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu. Petäikönsuon alueelta ei ole tullut valituksia koskien pölyä tai melua.
Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään 3 4 pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Petäikönsuolla tuotetut turpeet on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti ja toimitus ajoittuu yleensä kahteen jaksoon. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 20 40 kuormaa vuorokaudessa. Mikäli turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää noin 1 2 viikkoa. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen työmaatietä (4,2 km) myöten maantielle 8293 ja siitä edelleen maantielle 8250 ja valtatielle 22. 7 Varastointi ja jätteet Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 50 000 litraa. Polttoaineet on varastoitu paloja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin säiliöihin. Polttoainesäiliöt on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu tuotantoalueen tukikohdassa niille erikseen osoitettuun varastoon. Jätteiden lajittelu ja jäteasioiden tyhjennys tehdään Muhoksen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen toimittamisesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin, kaatopaikalle tai ongelmajätteen käsittelyyn vastaa Petäikönsuon turvetuotannon urakoitsija. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä noin 0 20 litraa, kiinteää öljyjätettä 30 100 kiloa, akkuja ja paristoja 70 300 kiloa ja sekajätettä 20 kiloa. Alueella on varastoituna käytettyä aumamuovia, joka toimitetaan jätemuovin keräykseen määrävälein. Petäikönsuon urakoitsijalla on oma erillinen suon ulkopuolinen koneiden huolto- ja kunnossapitopiste, joten merkittävä osa huoltotoiminnassa syntyvistä jätteistä on varastoitu ja toimitettu asianmukaiseen käsittelyyn sitä kautta. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan turvetuotannossa syntyy pintamaita 11 800 m 3, kantoja ja muuta puuainesta 236 m 3, kiviä 6 m 3, mineraalimaita ojien kaivusta 1 180 m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 94 m 3. Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Petäikönsuon vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ottaen huomioon jäljellä oleva kahdeksan vuoden tuotantoaika. Vesienkäsittelyä ei ole mahdollista tehostaa teknisesti ja ta-
loudellisesti järkevällä tavalla. Toimivan pintavalutuskentän rakentaminen ei ole mahdollista, sillä tuotantoalueen ympäristön turvemaita on ojitettu. 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Petäikönsuo on tuotannossa oleva turvesuo. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 1,7 kilometrin päässä tuotantoalueelta. Petäikönsuon turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia maankäyttöön, koska uusia alueita ei oteta turvetuotantoon. Turvetuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu muutoksia. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Petäikönsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Petäikönsuon itäpuolella 850 metrin etäisyydellä sijaitsee Rokuan Natura 2000 -alue (FI1102608). Rokuan Natura-alueeseen toiminnalla ei katsota olevan mainittavaa vaikutusta. Rokuan alue on myös kansallispuisto ja alue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa suojelurekisteriin eli alueisiin, joilla on merkittäviä suojeluarvoja. Petäikönsuon läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Petäikönsuon ympäristössä ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Petäikönsuon itäpuolella sijaitsee Rokuan I-luokan pohjavesialue (11494051). Sen varsinainen pohjaveden muodostumisalue on noin yhden kilometrin päässä turvetuotantoalueelta. Hakija on tarkkaillut pohjaveden korkeutta ja valumavesien määrää vuodesta 1987 lähtien turvetuotantoalueen itäpuolella Rokuanharjussa. Pohjaveden korkeuksia on tarkkailtu yhteensä yhdeksästä pohjavesiputkesta, joista kolme sijaitsee luonnontilaisissa lähteissä. Alueen pohjavesivirtaus suuntautuu jyrkällä kaltevuudella länteen kohti turvetuotantoaluetta. Lähteisellä harjun länsilaidalla, joka on paineellisen pohjaveden purkautumisaluetta, vedenkorkeusvaihtelu on ollut pientä. Alueen itäosassa pohjaveden muodostumisalueella vedenkorkeusvaihtelu on suurempaa. Tarkkailun perusteella turvetuotantoalueen toiminnoilla ei ole todettu olevan vaikutusta pohjavesivarantoon tai vesien virtaussuuntiin. Noin 600 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta itään Rokuanharjun reunassa sijaitsee Kylmälänkylän vesiosuuskunnan vedenottamo. Vedenottamon kaivo toimii omalla vedenpaineellaan. Kaivo ei ole nykyisin käytössä. Petäikönsuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveteen ja sen käyttöön.
9 Vesistö Petäikönsuo kuuluu Kangasjoen valuma-alueeseen (59.174). Kangasjoen valuma-alueen pinta-ala on 46 km 2 ja koko Muhosjoen valuma-alueen pinta-ala on 537 km 2. Valuma-alueella ei ole järviä tai lampia. Muhosjoessa Kangasjoen laskukohdalla valuma-alueen pinta-ala on arviolta noin 110 km 2. Muhosjoen valuma-alueella sijaitsee Petäikönsuon turvetuotantoalueen lisäksi tuotannosta vastikään poistunut Hanhinevan turvetuotantoalue. Kangasjoen tai Muhosjoen virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin perusteella. Kangasjoen alapuolelle Muhosjoen virtaama on arvioitu valuma-alueiden suhteella Muhosjokisuun tiedoista. Kangasjoella ja Muhosjoella virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: Kangasjoki Muhosjoki Kangasjoen alapuolella Muhosjoki jokisuussa MQ 0,55 1,2 6,0 MQ joulu-maaliskuu 0,2 0,62 3,0 MQ kesä-syyskuu 0,45 1,0 5,1 MNQ 0,02 0,28 1,4 MNQ joulu-maaliskuu 0,03 0,29 1,4 MNQ kesä-syyskuu 0,02 0,36 1,8 MHQ 18 17 83 MHQ joulu-maaliskuu 1,5 2,5 12 MHQ kesä-syyskuu 2,3 3,6 18 Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Muhosjoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Muhosjoen pohjaeläimet ilmentävät erinomaista ja kalat ja piilevät hyvää tilaa, mutta korkeat ravinnepitoisuudet laskevat tilaluokituksen tyydyttäväksi. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus Muhosjoella oli välttävä. Kangasjoen tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Muhosjoen fosforin kokonaiskuormitusta tulisi vähentää noin kaksi kolmannesta nykyisestä, jotta kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 µg/l. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vesistökuormitusta ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Vanhoille turvetuotantoalueille ei ole vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa esitetty lisätoimenpiteitä, mutta vesistön happamoitumisriski on otettava huomioon. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyillä kaikilla toimenpiteillä ei päästä fosforin tavoitetasoon 40 µg/l, mutta lievä rehevyys ei estä välttämättä hyvän tilan saavuttamista, koska biologiset tekijät osin jo nyt ilmentävät hyvää tilaa. Petäikönsuon vaikutustarkkailua on toteutettu osana Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tarkkailua. Petäikönsuon lähialueella veden laatua on tarkkailtu vuosina 2005 ja 2007 Kangasojassa (Ka1) sekä Muhosjoessa Kylmälän (Mu49) ja Vilmikon (Mu31) tarkkailupaikoilla. Havaintopaikka Mu49 sijaitsee noin 15 kilometriä Kangasjoen suun yläpuolella ja Mu31
noin 3 kilometriä Kangasjoen suun alapuolella. Havaintopaikkojen välille tulee myös hajakuormitusta muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Tarkkailuvuosina 2005 ja 2007 on myös toteutettu Petäikönsuon päästötarkkailua. Kangasojassa happitilanne on ollut hyvä ja veden ph neutraalin tuntumassa. Vesi on ollut varsin tummaa, koska rautapitoisuudet ovat olleet korkeita. Sen sijaan humusta Kangasojan vedessä on ollut vähän. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet lievästi koholla. Kokonaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien tai rehevien vesien tasolla. Fosforia vedessä on ollut melko paljon, ja valtaosa fosforista on ollut fosfaattimuotoista. A- klorofyllin pitoisuudet ovat olleet enimmäkseen lievästi rehevien vesien tasoisia. Muhosjoessa Kangasjoen suun yläpuolella veden laatu on ollut melko samanlainen kuin Kangasojassa. Muhosjoen vesi on ollut hieman tummempaa sekä rauta- ja typpipitoisempaa, mutta kiintoainetta on ollut hieman Kangasojaa vähemmän. Muhosjoessa on ollut selvästi vähemmän ammoniumtyppeä, mutta enemmän nitraattityppeä kuin Kangasojassa. Fosforipitoisuudet ovat olleet suunnilleen samaa tasoa. Muhosjoessa Kangasjoen suun alapuolelle mentäessä veden ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin laskeneet ja veden väriarvo on pienentynyt. Sähkönjohtavuusarvo ja kiintoainepitoisuus ovat lievästi nousseet. Kangasjoesta tulleilla vesillä on voinut olla näihin havaintopisteiden välillä havaittuihin vedenlaadun muutoksiin vaikutusta. Petäikönsuolta tulleessa valumavedessä on ollut usein humusta (COD Mn ) ja typpeä hieman enemmän kuin alapuolisessa vesistössä. Humuksen ja typen pitoisuuksiin Muhosjoessa Petäikönsuon vesillä ei kuitenkaan näytä olleen juurikaan vaikutusta. Kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat usein olleet Petäikönsuon vesissä alhaisempia kuin Muhosjoessa tai Kangasojassa. Vaikutukset vesistöön Petäikönsuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Kangasjoen suulla sekä Muhosjoessa Kangasjoen alapuolella ja Muhosjoen suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Petäikönsuolta on Kangasojaa ja Kangasjokea pitkin matkaa Muhosjokeen noin 14 kilometriä. Kangasjoen suulla tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat laskennallisesti joulu-maaliskuun aikana veden kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 9 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 145 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,7 mg/l ja kesä-syyskuun aikana kokonaisfosforipitoisuutta 1,9 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 35 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,4 mg/i. Muhosjoella Kangasjoen alapuolella tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat laskennallisesti joulu-maaliskuun aikana veden kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 2,9 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 47 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l ja kesä-syyskuun aikana kokonaisfosforipitoisuutta 0,9 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 16 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/i. Muhosjoen suulla tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat laskennallisesti joulu-maaliskuun aikana veden kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 0,6 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 9,7 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,0 mg/l ja 10
kesä-syyskuun aikana kokonaisfosforipitoisuutta 0,2 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 3,1 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,0 mg/i Kangasjoessa Petäikönsuon päästöjen laskennalliset vaikutukset ovat arvion perusteella selvät fosforin ja typen osalta. Kuitenkin Petäikönsuon kesäaikaisten tarkkailutulosten perusteella fosforia on ollut suon valumavedessä usein vähemmän kuin Kangasojassa, joten myös Kangasojaan tuleva muun valuma-alueen kuormitus vaikuttaa veden laatuun. Muhosjoessa Kangasjoen kohdalla lieviä pitoisuusvaikutuksia on laskennallisesti arvioiden vielä havaittavissa lähinnä typen osalta, mutta vesistötarkkailutulokset osoittavat typpipitoisuuksien yleensä laskeneen Muhosjoessa Kangasjoen yläpuolelta alapuolelle mentäessä, joten käytännössä Petäikönsuon vaikutukset jäänevät myös typen osalta vähäisiksi Muhosjoessa. Pitoisuuslisäyslaskelmassa ei oteta huomioon pitkää etäisyyttä Petäikönsuolta Muhosjokeen, joten käytännössä suurin osa päästöjen vesistövaikutuksista rajautuu Kangasojaan ja Kangasjokeen. Muhosjoen suulla Petäikönsuon päästöjen vaikutuksia ei ole enää erotettavissa. Petäikönsuon päästöt vesistöön eivät vaikuta heikentävästi vesienhoidon toimenpidesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Petäikönsuolta lähteneessä vedessä fosforitaso on ollut tarkkailutulosten perusteella hyvin lähellä Muhosjoelle asetettua fosforin tavoitetasoa 40 µg/l, eivätkä myöskään päästöjen arvioidut vesistövaikutukset ole fosforin osalta Muhosjoessa suuria. Valumavesistä ei aiheudu happamoitumisriskiä vesistössä. Petäikönsuon tuotantoalueen alapuolisen Kangasjoen varrella on asutusta Hopreeninperän kohdalla. Muhosjoen varrella on asutusta. Kangasjoen ja Muhosjoen valuma-alueilla on maa- ja metsätaloutta, joka osaltaan vaikuttaa vesistön laatuun. Petäikönsuon turvetuotantoalueen vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät arvion perusteella siinä määrin vähäisiksi, eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa. Kalasto ja kalastus Tarkkailuohjelman mukaisiin Oulujoen sähkökoekalastuskohteisiin kuuluu Muhosjoki, joka koekalastettiin vuosina 2005 ja 2007 sekä vuonna 2010. Vuosina 2005 ja 2007 koealoja oli yksi (Ämmäkoski). Vuoden 2010 kalastuksiin lisättiin Muhosjoelle Kangasjoen suulle yksi koekalastusalue. Nykyiset koealat sijaitsevat Petäikönsuon purkuvesireitin alapuolella. Muhosjoen koskikalasto on ollut vuosina 2005, 2007 ja 2010 lohta, harjusta, kivennuoliaista ja kivisimppua. Lohta lukuun ottamatta yksilötiheydet ovat olleet pieniä. Lohen poikaset ovat olleet 2-vuotiaita tai nuorempia istutettuja poikasia. Koealoilta saadut harjukset ovat olleet pääasiassa 1-2- vuotiaita, mutta yksittäisiä kesänvanhoja harjuksia on esiintynyt muutamia joka vuosi molemmilla aloilla. Taimenta ei saatu vuoden 2010 koekalastuksissa, vaikka sitä esiintyi vuosina 2005 ja 2007. Ylempänä Muhosjoella on koskialueita, missä harjus lisääntyy luontaisesti varsin hyvin. 11
Sähkökoekalastuksen tulokset (yks./100 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Muhosjoella vuosina 2005, 2007 ja 2010 12 2005 Ämmäkoski 2007 Ämmäkoski 2010 Ämmäkoski 2010 Kangasjoen ap. Lohi 36,9 16,5 21,3 4,0 Taimen 0,6 3,0 Harjus 2,5 2,5 5,0 1,1 Mutu 3,1 Kivennnuoliainen 8,8 7,5 4,4 1,1 Kivisimppu 1,3 0,5 2,9 Yhteensä 53,2 30,0 30,7 9,1 Oulujoen ja sen sivuvesien kalataloudellisen yhteistarkkailun viimeisimmät kalastustiedustelut on tehty vuosien 2004 ja 2007 kalastuksista. Tiedustelujen mukaan Muhosjoella kalastaa hieman yli 100 henkilöä vuosittain. Muhosjoella kalastus oli pääasiassa vapakalastusta, sillä verkkoja ei ollut käytössä ja katiskoitakin oli käytössä vain 10 kappaletta. Muhosjoella tiedustelun mukainen kokonaissaalis oli vuonna 2007 noin 650 kiloa, joka oli pääosin haukea, ahventa, kirjolohta ja harjusta. Kalastajaa kohden saalista saatiin 6,3 kiloa. Vuonna 2004 saatiin vastaavan tiedustelun mukaan myös lohta. Saalistiedustelujen mukaan Muhosjoen kokonaissaaliit ovat vähentyneet vuosien 2004 ja 2007 välisenä aikana. Erityisesti harjus- ja ahvensaaliit ovat pienentyneet selvästi, mutta istutettujen kirjolohien saalit ovat kasvaneet. Kokonaissaalis (kg) Muhosjoella vuosina 2004 ja 2007 2004 2007 Lohi 12 Taimen 22 10 Kirjolohi 152 251 Harjus 108 34 Hauki 169 152 Ahven 172 17 Lahna 12 Särki 8 35 Seipi 4 Yhteensä 655 503 kg/kalastaja 6,3 4,4 Rapurutto on hävittänyt ravut Muhosjoesta ja pääosin Oulujoesta 1980- luvulla. Kotiutusistutuksista huolimatta ei Muhosjokeen ole muodostunut rapukantaa. Vuosien 2004 ja 2007 tiedusteluiden mukaan Muhosjoella selvimmin kalastusta haittasi veden heikko laatu ja pohjan liettyminen. Kaloissa esiintyi makuhaittoja vastanneista kolmanneksen mielestä sekä vuonna 2004 että 2007. Oulujoen pääuoman ja/tai sivuvesistöjen kalastuksesta on tehty tiedusteluja vuodesta 1987 lähtien muutaman vuoden välein. Tiedustelujen yhteen-
vedon mukaan Muhosjoella on kalastus verkoilla ja katiskoilla käytännössä lähes loppunut ja kalastus on nykyisin pienimuotoista heittovapakalastusta. Kalastuslupamäärä on pienentynyt Muhoskylän alueella runsaasti, sillä vuonna 2007 myyty lupamäärä oli vajaa puolet 1990-luvun alun tasosta. Lupamyynnin pieneneminen 1990-luvun puolivälin jälkeen selittyy osin kalastuslainsäädännön muuttumisella toisin sanoen läänikohtaisella vieheluvalla ja eläkeläisten sekä nuorten vapautumisella heittovapakalastusluvan lunastamisesta. Muhosjoen kokonaissaalis on vähentynyt tarkkailujakson aikana viidennekseen. Selvimpiä muutoksia ovat kirjolohisaaliin kasvu istutusten myötä sekä hauki-, ahven- ja särkisaaliin väheneminen. Madetta ei ole pyydetty 2000-luvulla. Pyyntikokoista taimenta ei ole istutettu 2000-luvulla, joten taimensaalis on ollut vähäinen. Kirjolohi ja taimen ovat istutettuja. Ainakin osa harjuksesta on luonnonvaraista, sillä harjus lisääntyy Muhosjoella. Harjussaalis on ollut Muhosjoella pieni ja se on vähentynyt tarkkailujakson aikana. Kokonaissaalis Muhosjoella on vähentynyt selvästi, mutta todellisuudessa lasku ei liene ollut aivan näin iso ottaen huomioon vapakalastuslainsäädännön vaikutukset kalastajien määrään. Kangasjoella ei ole tehty saalistiedusteluja viime vuosina. Vuonna 2001 tehtiin Petäikönsuon lupahakemusta varten kalastuskysely, jonka mukaan Kangasjoella kalasti 18 taloutta. Kalastus oli vapakalastusta. Kangasjoen noin 25 kilon kokonaissaalis koostui pelkästään hauesta ja harjuksesta. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Muhosjoen vesistössä lisääntyvä kalasto koostuu madetta lukuun ottamatta veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kevätkutuisista lajeista joessa luontaisesti lisääntyvä harjus on veden laadun suhteen muita kevätkutuisia lajeja vaateliaampi. Harjus näyttää kuitenkin lisääntyvän normaalisti muun muassa Muhosjoessa aivan Kangasojan suun alapuolella. Pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien ja taimenten menestymiseen joessa hankkeella ei ole juuri vaikutusta. Istutuksista peräisin olevat lohenpoikasetkin viihtyvät Muhosjoessa. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Hankkeen aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus lisää osaltaan jo nykyisinkin esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, kuten muun muassa veden tummuus, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, asutus ja maatalous. 13 Pöly, melu ja liikenne Petäikönsuon turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole sellaisia kohteita, joihin turvetuotannon pölyllä tai melulla voisi olla vaikutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 1,7 kilometrin päässä tuotantoalueelta. Petäikönsuo sijaitsee Rokuan kansallispuiston ja virkistysalueen läheisyydessä, matkaa alueelle on lyhyimmillään noin 850 metriä. Petäikönsuon turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan merkittävää melu- tai pölyhaittaa suojeluja virkistysalueelle.
14 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Petäikönsuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut pudistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoainesäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Petäikönsuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu esitetään tehtäväksi vuosille 2004 2013 laaditun Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton laskeutusaltaan 1 alapuolelta. Vuosille 2004 2013 laaditun Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaan Petäikönsuolla päästötarkkailuvuoden 2007 jälkeen seuraava päästötarkkailuvuosi on 2011. Vesistötarkkailu tehdään vuosiksi 2004 2013 laaditun Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailu sisältää veden laadun tarkkailun lisäksi myös biologisen tarkkailun, joka toteutetaan pohjaeläinseurantana. Kalataloustarkkailu tehdään Oulujoen kalataloustarkkailuohjelman vuosille 2009 2014 mukaisesti. Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska lähin asutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä. Vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailua vesinäyttein hakija ei esitä tehtäväksi, koska Petäikönsuolla ei ole pintavalutuskenttiä.
Pohjavesitarkkailua esitetään tehtäväksi nykyisin toteutettavan ohjelman mukaisesti. Alueelle on asetettu tarkkailua varten kolme pohjavesiputkea sekä havaintoputket kolmeen luonnontilaiseen lähteeseen. Lisäksi vesi- ja ympäristöpiiri on asentanut alueelle kolme pohjavesiputkea. Alueen pohjavesiputkien sijainti on esitetty hakemuksen liitteessä 8.3.1. ja putkitiedot liitteessä 8.3.2. Tarkkailuun kuuluu vedenkorkeuksien seurantaa pohjavesija havaintoputkista sekä virtaamamittauksia vedenottamon ja turvetuotantoalueen välissä sijaitsevasta länteen laskevasta ojasta kolmiomittapadolla huhti-, kesä-, syys- ja marraskuussa. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma uusitaan vuodesta 2014 ja kalataloustarkkailuohjelma vuodesta 2015 alkaen. Tällöin otetaan myös Petäikönsuon tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon. 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Petäikönsuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastushaitat voidaan ehkäistä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Petäikönsuon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 118 euroa. Määrätty kalatalousmaksu oli pinta-alaan (123,5 ha) suhteutettuna 0,96 euroa hehtaarilta. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2002 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon kalatalousmaksu on 136 euroa. Hakemuksen mukaan Petäikönsuon vesienkäsittelymenetelmänä on jatkossakin perustaso virtaamansäädöllä. Näillä perusteilla arvioituna Petäikönsuon (125 ha) kalatalousmaksun vuotuinen suuruus pysyisi nykyisellä tasolla ollen 136 euroa eli 1,09 euroa hehtaarilta. Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 38/02/2 mukaan luvan saajan on ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelmat alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Vuonna 2011 Petäikönsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 96,5 ha ja tuotannosta poistunut ala 24,5 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2018. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä vuonna 2019 hakija purkaa tuotantoalueelta virtaamansäätöpadot, poistaa sarkaojien päisteputket, sihtiputket ja siistii alueen. Päisteputket jätetään paikoilleen, jos maanomistaja katsoo sen tarpeelliseksi. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Tuotantoalueella on useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia maa-alueensa käyttömuototarpeita. Alueen jälkikäytöstä keskustellaan maanomistajien kanssa ennen tuotannon lopettamista. Edellisen lupahakemuksen asiakirjoissa oli Petäikönsuon luonnontekijöiden avulla sopivimmiksi uusiokäyttömuodoiksi määritelty metsitys, kuitu- ja energiakasvien tuotanto ja maatalous.
16 Toiminnan päätymisen jälkeinen tarkkailu Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen tarkkailu on esitetty tehtäväksi hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailun kannalta tarpeelliset mittapadot poistetaan vuoden 2019 lopussa, kun päästötarkkailukausi on ohi. Tämän jälkeen maanomistaja tai haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Petäikönsuon ympäristössä olevat pohjavesitarkkailun mittausputket poistetaan tai luovutetaan ELY-keskuksen käyttöön. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on 21.6.2011 täydennetty Petäikönsuon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla sekä 10.11.2011 sähköpostitse selvityksellä, ettei auma-alueita oteta tuotantoon eikä auma-alueiden vesienjohtamiseen tule muutoksia lupakauden aikana. Lisäksi hakemusta on 4.1.2012 täydennetty tiedoilla tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseksi laskeutusaltaan 6 kautta. Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Muhoksen kunnassa 1.8 31.8.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Muhoksen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Rokuan alueella on toteutettu EAKR-hanke "Rokuan vesitalouden selvittäminen matkailullisten edellytysten turvaamiseksi", jossa selvitettiin Rokuan harjualueen pohjavesitilannetta ja kuinka maankäyttö tai ilmasto vaikuttaa siihen. Hankkeen tutkimustulosten ja toteutettavien lisätutkimuksien perusteella pohjavesialuerajauksen laajentamista tullaan arvioimaan. Tutkimustulosten perusteella nykyisen pohjavesirajauksen ulkopuolella tapahtuvalla toiminnalla on todennäköisesti vaikutusta pohjavesialueen vedenkorkeuden tasoon. Alueella toteutettavien lisätutkimuksien perusteella valmistuu pohjavesimallinnus, jossa kohdennetaan tarkemmin purkautuvat vesimäärät alueittain. Petäikönsuon tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteina on viisi laskeutusallasta. Petäikönsuo on ollut päästötarkkailussa vuosina 2005, 2007 ja 2011. Tarkkailutuloksista ilmenee tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien vaikutus normaalia suurempina valumina sekä ylivirtaamatilanteissa
muun muassa kohonneina kiintoainepitoisuuksina. Vuoden 2011 tarkkailutietojen mukaan 18.5. 8.8. veden happamuutta kuvaava ph-arvo vaihteli välillä 3,8 6,3. Petäikönsuon vuoden 2011 päästötarkkailun tuloksia 18.5. 8.8. 17 2011 Mq l/s km 2 48,9 ph 4,8 COD Mn mg/l 30 kok. P µg/l 37 PO 4 -P µg/l 15 kok. N µg/l 1 707 NO 2+3 -N µg/l 11 NH 4 -N µg/l 1 196 Fe µg/l 3 627 kiintoaine mg/l 23,4 Petäikönsuon tuotantoalueelle purkautuu pohjavesiä, joista aiheutuu ylimääräistä kuormitusta laskeutusaltaille (erityisesti altaille 1 ja 2) sekä kuivatusongelmia tuotannolle. Pohjavettä purkautuu eniten lohkolle 5, kun tuotantoalueen ulkopuolen eristysojasta painuu maan alaisen onkalon kautta vesiä tuotantoalueen puolelle. Purkautumiskohdan tukkiminen eristysojassa vaikuttaa mahdottomalta. Petäikönsuon tuotantoalueella on kuivatusongelmia ja siksi tarvetta massansiirroille ja päisteputkien laskemiselle. ELY-keskus on valvontakirjeellä 25.9.2009 kehottanut hakijaa esittämään toimenpiteet lupamääräysten tarkistamishakemuksessa, sillä ne olisivat edellyttäneet huolellista tutkimista ja suunnittelua. Hakemuksessa asiaa ei ole kuitenkaan otettu esille. Petäikönsuolle on kuluneella lupakaudella tehty tarkastukset vuosina 2004, 2005, 2006, 2009 ja 2011. Tarkastuksilla on noussut esille erityisesti pohjavesikysymykset. Toiminnasta ei ole tullut valituksia. ELY-keskus on katsonut, että määräaikainen lupa voidaan myötää, mutta seuraavat esitetyt asiat on otettava lupamääräyksissä huomioon. Pohjaveden purkautumisen estämiseksi ei ainakaan tässä vaiheessa ole keinoja. Hakijan tulee täydennyksenä esittää asiantuntijan laatima suunnitelma, jossa pohjavedet voidaan ohjata alueen kautta niin, etteivät ne johdu laskeutusaltaille 1 ja 2. Veden ohjaus tulisi tehdä ilman lisäkaivuuta ongelmien välttämiseksi. Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Turvetuotannon päätyttyä on esitettävä yhteenvetoraportti pohjavesivaikutuksista (sisältäen purkautuneen pohjaveden määrän arvion) sekä tarvittaessa tehtävä aluehallintovirastolle selvitys mahdollisten pohjavesihaittojen poistamisesta. Petäikönsuon itäosissa ei saa tehdä lisäkuivatusta (ojien syventämistä ja massansiirtoja), koska kuivatuksilla olisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Tuotannon lopettamisessa ja jälkikäytön suunnittelussa on huomioitava, ettei jälkikäytön yhteydessäkään alueella tehdä lisäkaivuja. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että tuotantoalueelta johdettavien vesien purkureitillä esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä haitto-
ja, kuten pohjan liettymistä ja kalojen makuhaittoja. Petäikönsuon turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaa haittoja osaltaan. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta voidaan ehkäistä kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Vastaanottavan vesistön kalataloudellinen merkitys ja Petäikönsuon vesienkäsittelytaso huomioon ottaen hakijan esitys kalatalousmaksuksi on liian alhainen. Alueen arvoa lisää edellisen luvituksen jälkeen toteutettu Muhosjoen kalataloudellinen kunnostus. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana Oulujoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Petäikönsuo on jo mukana. ELY-keskus on katsonut, että Petäikönsuolla toimintaa voidaan jatkaa, kun hakija määrätään maksamaan vuodesta 2012 alkaen 300 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu tehdään Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuvelvoite on pidettävä voimassa vielä kahtena tuotannon päättymisvuotta seuraavana vuotena. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on Muhoksen kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että ottaen huomioon alapuolisen Kangasjoen tila ja ekologisesti tyydyttävässä tilassa oleva Muhosjoki, tulee kaikkien toimijoiden pyrkiä kuormituksen vähentämiseen. Oulun Veden raakaveden merkittävänä laatuongelmana on Oulujoen veden humuspitoisuus. Ympäristötoimi on katsonut, että Petäikönsuon turvetuotantoalueen vesien käsittelyä tulisi tehostaa nykyisestä ja esimerkiksi mahdollisuus käsitellä tuotantoalueen vedet ojitetulle turvemaalle rakennettavalla kosteikolla olisi hyvä selvittää. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin saada turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet hallintaan. Ympäristötoimi on todennut, että Petäikönsuon tarkkailutuloksissa tulee ottaa huomioon alueelle purkautuvien pohjavesien laimentava vaikutus. Lisäksi ympäristötoimi on todennut, että tulvan ja rankkasateiden aiheuttamilla kuormituspiikeillä on merkittävä vaikutus vesistöön, mikä tulisi ottaa huomioon lupahakemusta käsiteltäessä. Lisäksi tarkkailujen perusteella Petäikönsuon valuma on selkeästi suurempi kuin keskimäärin muilla Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoilla. Rokuan I-luokan pohjavesialue rajautuu turvetuotantoalueen nurkkaan. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue on noin kilometrin päässä turvetuotantoalueelta. Turvetuotantoalueesta noin 600 metriä itään sijaitsee entinen Kylmälänkylän vedenottamo. Pohjavesitarkkailun mukaan toiminnalla ei ole todettu olevan vaikutusta pohjavesivarantoon tai vesien virtaussuuntiin. Pohjavesitarkkailun havaintopisteet ovat yhtä pistettä lukuun ottamatta aivan Rokuan pohjavesialueen länsireunassa, joka on paineellisen pohjaveden purkautumisalueetta. Siellä pohjavedenkorkeuden vaihtelut ovat vähäisiä, eikä korkeuden tarkkailu anna kattavaa tietoa pohjavesivaikutuksista kauempana Rokuanvaaran alueella. Rokuanvaaran järvet ja suppalammet ovat kärsineet heikosta vesitilanteesta vuosikausia. Petäikönsuolla tehdyillä tarkastuksilla on todettu, että tuotantoalueelle ja eristysojiin on pohjavesipurkaumia, joista osassa purkautuva vesimäärä on ajoittain erittäin suuri. Ympäristötoimi on vaatinut, että kyseinen seikka tulee ottaa lupapäätöksessä huomioon ja huolehtia riittävistä pohjavesipurkaumien ja alueelle purkautuvan pohjaveden määrän perustiedoista. Lisäksi tarkkailuohjelmaa tulee laajentaa esitetystä siten, että saadaan luo- 18
tettavaa tietoa turvetuotannon vaikutuksista Rokuan pohjavesiin sekä suppalampien ja järvien vesitilanteeseen. Petäikönsuolle 12.8.2011 suoritetussa tarkastuksessa on todettu lohkojen 2 ja 5 väliseen laskuojaan purkautuvan erittäin runsaasti ulkopuolisia vesiä, joita ojassa virtasi ilmeisesti huomattavasti enemmän kuin itse suon kuivatusvesiä. Kyseisen laskuojan vedet virtaavat altaiden 1 ja 2 kautta alapuoliseen laskuojaan ja edelleen Kangasojaan. Tarkastuksessa ilmeni, että rankkasateiden vaikutuksesta ulkopuolisen vesien määrä laskuojassa kasvaa nopeasti ja aiheuttaa vesien tulvimista sarkaojissa lohkolle 5 sekä suurimpana ongelmana tulvimista lähes puolelle lohkon 1 alueesta, koska virtaamansäätö- ja mittapato sekä laskeutusaltaat padottavat vesiä ylivirtaamatilanteessa. Lohkolle tulvivat vedet ottavat mukaansa tuotantokentältä kuivaa turvetta aiheuttaen ylimääräistä kuormitusta laskeutusaltaille ja alapuoliseen vesistöön. Laskeutusaltaat on jouduttu tyhjentämään kesällä 2011 jo elokuun alussa niihin kertyneen suuren lietemäärän johdosta. Tarkastuksessa ilmeni myös, että suuren virtaaman aikaan vesi virtaa altaiden 1 ja 2 alapuolisten kolmiomittapatojen yli eikä todellista maksimivirtaamaa saada mitattua. Näin ollen laskennalliset kuormitusarvot ovat varsin epätarkkoja. Ympäristötoimen mielestä luvan käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota ulkopuolisten vesien hallintaan siten, että ne eivät pääse kuormittamaan tarpeettomasti laskeutusaltaita 1 ja 2 eivätkä aiheuta vesien tulvimista tuotantoalueelle. Petäikönsuon tarkastuksilla on tullut esille massansiirron tarpeita, mutta näistä ei ole mainintaa hakemuksessa. Mikäli massansiirtoja on tarpeen toteuttaa tuotantoalueella, tulee ne esittää lupahakemuksessa. Ympäristötoimi on vaatinut, että lupapäätöksessä tulee kiinnittää huomiota polttonesteiden, muiden ympäristölle vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden asianmukaiseen varastointiin sekä yleisesti jätehuollon asianmukaisuuteen. Ympäristötoimi on katsonut, että jälkihoitotöiden vahvistaminen olisi hyvä tehdä lähempänä toiminnan loppumisajankohtaa. Tällöin olisi tiedossa tuotantoalueen tila sekä ympäristövaikutukset. 19 Muistutukset 4. Kylmälänkylän yhteisen kalaveden osakaskunta Osakaskunta on edellyttänyt ehtona ympäristöluvan myöntämiselle kalatalousmaksun täysimääräistä indeksikorotusta. Osakaskunta esittää Petäikönsuon vuotuiseksi kalatalousmaksuksi 164 euroa. Vaatimus perustuu Tilastokeskuksen indeksitaulukon mukaiseen tilanteeseen. Koska vuoden 1991 keskiarvoindeksi on 1 300 pistettä ja heinäkuun 2011 indeksiluku 1 808 pistettä, niin vuonna 1991 määrätty 130 euron kalatalousmaksu vastaa indeksitarkastettuna 180 euroa elokuussa 2011. Lisäksi osakaskunta on vaatinut, että kalatalousmaksua tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että se on vähintään 180 euroa vuodessa. Seuraava indeksin tarkastusajankohta on 1.1.2013. Maksu tulee suorittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä osakaskunnan määräämälle tilille. Hakija on maksanut vuoteen 2002 saakka ympäristöluvassa määrätyt vuotuiset kalatalousmaksut osakaskunnalle, mutta vuodesta 2003 lähtien kalatalousmaksut ovat osakaskunnalle maksamatta. Osakaskunta on vaatinut
ympäristöluvan myöntämisen edellytykseksi, että hakija maksaa kaikki maksamatta olevat kalatalousmaksut vuoteen 2011 saakka. Osakaskunta on katsonut, että ympäristölupaa ei tule myöntää, ellei hakija täytä lupapäätöksen mukaista maksuvelvoitettaan. 20 Hakijan vastine, täydennys ja muutokset Hakija on 8.11.2011 toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksesta. Lisäksi hakija on täydentänyt hakemustaan suunnitelmalla tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseksi alueen ulkopuolelle sekä muutoksilla vesienkäsittelyssä tuotannon aikaisen kuivatuksen parantamiseksi. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Turvetuotantoalueelle purkaantuu sen ulkopuolelta runsaasti pohjavesiä erityisesti lohkon 5 itäreunassa. Nykyisellään vedet kulkeutuvat sarkaojia ja kokoojaojia pitkin laskeutusaltaille 1 ja 2. Hakija esittää lohkolle 5 purkautuvien pohjavesien ja lohkon 4 tuotannosta poistuneelta 9,2 ha:n alueelta (tuotanto loppunut vuonna 2010) kertyvien vesien johtamista lohkon 2 sarkaojaa ja reunaojaa pitkin sekä lohkon 7 reunaojaa pitkin kaivettavan uuden laskeutusaltaan 6 kautta edelleen Kangasojaan. Pohjavesien ohijohtaminen edellyttää, että lohkon 5 itäisen reunaojan päästä kaivetaan oja lohkon 4 nurkan läpi metsäsaarekkeen läpi menevään ojaan ja edelleen sieltä lohkon 2 sarkaojaan. Tällöin pohjavesien johtamiseen tarvittavaan ojaan ei tule merkittävässä määrin tuotantoalueen vesiä. Uutta ojastoa kaivetaan noin 70 metriä. Kaivuissa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja muutoinkin vesien johtamiseen tarvittava oja pyritään pitämään mahdollisimman matalana, jotta vältetään uusien pohjavesipurkaumien syntymistä. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet hakijan palveluksessa olevat asiantuntijat, konsultti sekä urakoitsija, jolla on pitkäaikainen tuntemus tuotantoalueesta. Suunnitelman mukainen pohjavesien ohjaus altaiden 1 ja 2 ohi parantaa vesienkäsittelyä, sillä altaille tulevan veden määrä pienenee oleellisesti. Tällöin virtaama pienenee ja altaiden toiminta tehostuu, mikä alentaa kuormitusta. Lisäksi voimakkaiden sateiden aikana vesi ei enää nouse tuotantolohkolle 1, kuten tällä hetkellä on mahdollista tapahtua. Turvetuotannon odotetaan myös tehostuvan parantuvan kuivatuksen myötä. Asiaa suunniteltaessa on suoritettu maastossa ojien korkeuksien mittauksia 25.8.2011, ja niiden tulosten perusteella muita vaihtoehtoja toteuttaa pohjavesien johtaminen ohi tuotantoalueen ei ole olemassa ilman syvälle meneviä ojan kaivuita. Suunnitelmassa on minimoitu tarvittavan ojan kaivuut mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään mahdolliset uudet pohjavesipurkaumat. Laskeutusaltaalle 6 johdettavien vesien kokonaisvirtaamaksi on arvioitu 0,070 m 3 /s, josta pohjavesien osuus 0,015 m 3 /s. 2. Kainuun ELY-keskus Hakijan mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetty vuotuinen 136 euron kalatalousmaksu on riittävä. Kalatalousmaksun korottamista nykyisestä 118 eurosta 300 euroon (korotus 254 %) ei voida pitää perusteltuna. Lisäksi Petäikönsuon tuotantopinta-ala tulee alentumaan nopeasti tulevien vuosien aikana. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa Kainuun ELYkeskuksen lausuntoon.
21 3. Oulun seudun ympäristötoimi Hakija on ollut Rokuan alueella ainoa toimija, joka on tarkkaillut toimintansa mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavesien tilaan. Ympäristötoimi on sälyttämässä hakijalle velvollisuutta seurata muiden maankäyttömuotojen aiheuttamia muutoksia pohjaveteen. Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osasto on tutkinut Rokuan alueen pohjavesien ja suppalampien tilaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja alueen kuntien tilaamana vuosina 2008 2010 ja tutkimusprojektista on julkaistu loppuraportti. Tutkimus oli hyvin perusteellinen sisältäen aikaisempien vedenkorkeus- ynnä muiden havaintojen lisäksi syväkairaukset, pohjaveden pinnan noston koejärjestelyt sekä hydrologiset mallinnukset. Tutkimusraportin yhteenvedossa todetaan Rokuan pohjavesien sekä lampien ja järvien vedenkorkeuden vaihteluiden olevan yhteydessä ilmaston vaihteluihin. Kuivien vuosien jälkeen pinnat ovat alhaalla ja sateisten vuosien jälkeen jälleen korkealla. Pohjavedet purkautuvat Rokualla joka suuntaan. Harjualueen pohjavesien suurimmat määrät suhteessa valuma-alueisiin purkautuvat Rokuan koillispuolella, erityisesti Siirasojan alueella. Kokonaisalivaluma Rokualta on noin 98 l/s km 2. Valuma jakautuu 17 osavaluma-alueeseen. Petäikönsuo sijoittuu länteen laskevaan Kangasojan yläpuoliseen valuma-alueeseen, jonka alivaluma on 4,8 l/s km 2. Pääosa Rokuan valumasta purkautuu Nuojuan suuntaan Rokuan koilliseteläosasta. Loppuraportin Rokuan harjun vesitalouden selvittäminen matkailullisten edellytysten turvaamiseksi mukaan suurimpana syynä mahdolliseen ylimääräiseen virtaukseen pidetään alueella tehtyjä metsäojituksia. Edellä mainittuun ensimmäiseen tutkimukseen viitaten hakija on todennut, että tutkimus antoi perusteellisen ja hyvän tiedon Rokuan pohjavesien dynamiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Petäikönsuon suuntaan tulevalla pohjavesien määrällä ei ole kuin pieni ja vaikeasti todennettava vaikutus Rokuan alueen pohjavedenkorkeuksien käyttäytymiseen. Hakija on katsonut, että tarkkailuohjelmassa esitetty pohjavesien seurannan jatkaminen nykyisissä kohteissa on riittävää hankkeen vaikutusten toteamiseksi. Vaatimuksiin ulkopuolisten vesien hallinnasta hakija viittaa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta esitettyyn vastineeseen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti hakijalla ei ole tarkoitus tehdä massansiirtoja Petäikönsuolla. Tuotannon aikaisen kuivatuksen tehostamiseksi massansiirtojen sijaan hakija esittää toimia virtaamansäätöpadon 3 laskemiseksi, laskeutusaltaiden 1 ja 2 jakokaivon putkipatoluukkujen vaihtamiseksi ja lohkon 7 tuotantoalueen vesien johtamiseksi. Esitetyt toimet ovat tarpeen, jotta tuotanto voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti haetun määräaikaisen luvan voimassaoloaikana. Lohkojen 1 5 kuivatustilanteen parantamiseksi hakija hakee lupaa laskea laskeutusaltaiden 1 ja 2 alapuolisesta laskuojasta virtaamansäätöpatoa nro 3 sekä syventää laskuoja edellä mainitulta virtaamansaatöpadolta altaille saakka. Nykyisellään laskuojasta johtuen vedenpinta pysyy altailla niin korkealla, että se haittaa tuotantoa lohkolla 1. Lisäksi kovien sateiden aikaan on vaara, että vesi nousee tuotantoalueelle ja huuhtoo mukaansa saroilla olevaa turvetta. Virtaamansäätöpadot 1 3 on asennettu vuonna 2001 estämään laskuojan syöpymistä. Tällä hetkellä laskuojassa ei ole havaittavissa syöpymistä. Virtaamansäätöpadon 3 laskeminen ja ojan yläosan syventäminen eivät aiheuta ojan syöpymistä.
Laskeutusaltaiden 1 ja 2 yläpuolella olevassa jakokaivossa (virtaamansäätöpato 6) on putkipatoluukut. Hakija hakee lupaa vaihtaa nämä putkipatoluukut lankutukseen, sillä nykyisellään putkipatoluukut nostavat vettä pahimmillaan lohkolle 1 asti, mikä aiheuttaa ajoittaisia kuormituspiikkejä veden huuhdellessa turvekenttää. Hakija hakee lupaa ohjata pinta-alaltaan 7,5 ha:n lohkon 7 vedet sulanmaan aikana laskeutusaltaille 1 ja 2, sillä tuotantolohkon mataloitumisen takia vesien johtaminen altaan 5 kautta Kangasojaan on vaikeutunut merkittävästi. Hakija esittää, että lohkon 7 vedet johdetaan sulanmaan aikana altaille 1 ja 2 ja maan ollessa jäässä altaalle 5. Vesien johtamiseen käytetään tarvittaessa pumppausta. Tuotantolohkolta 4 on poistunut tuotannosta pääosa eli noin 9,2 ha ja lisäksi suunniteltu pohjavesien ohijohtaminen vähentää altaiden 1 ja 2 kuormitusta. Näin ollen laskeutusaltaat 1 ja 2 ovat mitoitukseltaan riittäviä, vaikka lohkon 7 vedet ohjataan niiden kautta. Muutosten ei katsota aiheuttavan muutoksia lupahakemuksessa esitettyihin kuormitusarvioihin. Hakijalla ei ole hallussaan kosteikoksi soveltuvaa aluetta Petäikönsuon ympäristössä. Lisäksi alapuolisilla turvemailla on viime vuosina tehty metsäojituksia, joten siellä ei ole pintavalutuskentälle soveltuvaa aluetta edes hankittavissa. Oulun yliopiston TUKOS-projektin tulosten mukaan ojitetun kosteikon alueelta voi kuitenkin myös huuhtoutua humusaineita, fosforia ja rautaa sekä ajoittain myös muita aineita. Petäikönsuon vesien johtaminen mahdolliselle kosteikolle tulisi tehdä pumppaamalla, mistä aiheutuisi virtaamapulsseja, jotka voivat lisätä kuormitusta. Petäikönsuon lähtevän veden laatu on tarkkailutulosten mukaan ollut hyvä nykyisillä vesienkäsittelymenetelmillä. Tuotantoalueen vesien johtaminen pumppaamalla ojitetulle alueelle todennäköisesti lisäisi nykytilaan verrattuna humus- ja ravinnekuormitusta vesistöön etenkin käyttöönottoa seuraavina vuosina. Lisäksi pumppaamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuisi kohtuuttomat kustannukset ottaen huomioon jäljellä oleva tuotantoaika. Hakijan mukaan kosteikon rakentaminen Petäikönsuon vesien käsittelyyn ei ole teknisesti, taloudellisesti eikä edes todennäköisten vesien puhdistustulosten kannalta perusteltua. Polttonesteiden varastointi ja jätehuolto on järjestetty Petäikönsuolla asianmukaisesti. 22 4. Kylmälänkylän yhteisen kalaveden osakaskunta Hakija esittää, että kalatalousmaksu tulee määrätä hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Hakija on maksanut ympäristöluvan määräysten mukaisesti vuodesta 2003 lähtien kalatalousmaksun Kainuun ELY-keskukselle. Täten osakaskunnan vaatimus kalatalousmaksujen maksamisesta vuodesta 2003 lukien toistamiseen myös osakaskunnalle tulee lakiin perustumattomana hylätä. Voimassa olevassa ympäristöluvan nro 38/02/2 lupamääräyksessä 10 on määrätty 118 euron kalatalousmaksusta ja lupamääräyksessä 11 Kylmälänkylän osakaskunnalle kalataloudellisista vahingoista 130 euron suuruinen vuotuiskorvaus vuodesta 1992 lukien päätöksen lainvoimaiseksitulovuoden loppuun saakka.
Hakija on maksanut määrätyn korvauksen vuoden 2002 loppuun saakka osakaskunnalle. 23 Hakijan 8.11.2011 aluehallintovirastoon toimittaman vastineen ja hakemuksen täydennyksen johdosta annetut lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että Petäikönsuolle purkautuvan pohjaveden määrää ei ole aikaisemmissa vaiheissa arvioitu, mutta kaivettavan uuden laskeutusaltaan 6 mitoitustiedoissa altaalle virtaavaksi pohjaveden määräksi on arvioitu 0,015 m 3 /s. Määrä vastaa vuorokaudessa 1 296 m 3, mikä on huomattava. Vastineen asiakirjoista ei käy ilmi, miten arvio on tehty. Vesien ohijohtamiseksi on suunnitelman mukaan tarpeen kaivaa 70 metriä uutta ojaa. ELY-keskuksen mukaan suunnitelma pohjavesien ohiohjaamiseksi voidaan toteuttaa. Virtaamansäätöpatoa 3 laskuojassa voidaan laskea ja vaihtaa virtaamansäätöpadon 6 putket lankkuihin. Lohkon 7 vähäisen pinta-alan (7,5 ha) vuoksi vedet voidaan johtaa jatkossa altaiden 1 ja 2 kautta altaan 5 sijaan. Uudet ojat on tehtävä mahdollisimman matalina. Mikäli ojia joudutaan kaivamaan hiekkaan, on varauduttava esimerkiksi verhoilemaan ojaa eroosion vähentämiseksi. Esitetyillä muutoksilla Petäikönsuon vesienkäsittelyn taso paranee, mutta on edelleen niin sanottua perustasoa. Hakijan tulee osallistua vesiensuojeluteknologian kehittämishankkeisiin ja tarvittaessa omasta, valvontaviranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta parantaa Petäikönsuon vesienkäsittelyn tehoa. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on todennut, että se pitää hakijan esittämiä toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina Petäikönsuolle purkautuvien pohjavesien hallitsemiseksi, tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden parantamiseksi sekä tuotantolohkojen kuivatuksen varmistamiseksi. Ympäristötoimella ei ole huomauttamista suunniteltuihin toimenpiteisiin. Ympäristötoimi on katsonut tärkeäksi, että turvetuotantoalueelle purkautuvan pohjaveden määrä ääritilanteineen selvitetään luotettavasti osana toiminnan ympäristövaikutusten selvittämistä. Purkautuvan pohjaveden määrällä on merkitystä myös kaivettavan laskeutusaltaan mitoituksen ja toimivuuden kannalta. Hakijan aluehallintovirastoon 8.11.2011 toimittamaan vastineeseen 9.1.2012 toimittama täydennys Laskeutusaltaalle 6 johdettavien vesien kokonaisvirtaama on 8.11.2001 toimitetun vastineen liitteenä olevan laskeutusaltaasta 6 koskevan piirustuksen mukaan 0,07 m 3 /s, josta pohjavesien osuus on 0,015 m 3 /s. Tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseen laskeutusaltaalle 6 liittyvä oja on suunniteltu lähes koko matkalta olemassa oleville ojalinjauksille, jolloin tarvittavat kaivutyöt voidaan rajoittaa pääsääntöisesti vain ojan puhdistukseen. Uutta ojastoa kaivetaan noin 70 metriä, josta arviolta 50 metriä ulottuu kivennäismaahan noin 30 50 cm syvyydeltä. Tuotantoalueen läpi johtuvien pohjavesien mahdolliseen happamoitumiseen hakija va-
rautuu tehostamalla happamuuden seurantaa kannettavilla ph-mittareilla. Tarvittaessa hakija nostaa tuotantoalueelta lähtevien vesien ph:ta rakentamalla altaille meneviin kokoojaojiin kalkkikivirouhepatoja ja/tai kalkitsemalla kokoojaojien reunoja, jolloin sadevedet huuhtovat kalkkia ojaan ja neutraloivat mahdollista happamuutta. 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista ja jälkihoitotoimien vahvistamista koskeva ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle myönnetyn Muhoksen kunnassa Muhosjoen vesistöalueella sijaitsevan Petäikönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 38/02/2 lupamääräykset jäljempää ilmentävästi ja vahvistaa turvetuotannon lopettamiseen liittyvät jäljempänä ilmenevät jälkihoitotoimet. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala auma-alueineen on 100,5 ha. Lisäksi yhtiöllä on oikeus varastoida turvetuotantoalueen auma-alueiden yhteydessä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Kangasojan ja -joen kautta Muhosjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen 8.11.2011 toimitetun vastineen liitteenä olevan 4.11.2011 päivitetyn piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma" MK 1: 5 000 mukaisesti. Lohkoilta 1 3, lohkon 4 tuotannossa olevalta alalta ja lohkolta 5 vedet on johdettava laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Kangasojaan, lohkolta 6 laskeutusaltaan 3 kautta Mato-ojaan ja edelleen Kangasjokeen sekä lohkolta 8 kokoojaaltaan ja laskeutusaltaan 4 kautta Mato-ojaan ja edelleen Kangasjokeen. Lohkolta 7 vedet on johdettava sulan maan aikana laskeutusaltaille 1 ja 2 ja maan ollessa jäässä kokooja-altaan ja laskeutusaltaan 5 kautta pintavaluntana Kangasojaan. Lohkon 5 reunaojaan purkautuvat pohjavedet ja lohkon 4 tuotannosta poistuneen alan (noin 9,2 ha) vedet on johdettava laskeutusaltaan 6 kautta pintavaluntana Kangasojaan. Virtaamansäätöpadot 6 tulee sijaita edellä mainitussa piirustuksessa ilmenevissä kohdissa ja virtaamansäätöpadoissa 4 ja 5 tulee käyttää putkipatolevyä. Lisäksi on huolehdittava, että tuotantoalueelta lähtevän veden ph on aina vähintään 5.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Tuotantolohkon 8 kokoojaoja tulee olla mitoitettu siten, että virtaamaa voidaan säätää ympäri vuoden. Virtaamansäätöpadossa 6 (laskeutusaltaiden 1 ja 2 jakokaivo) tulee käyttää putkipatolevyn sijasta settilankkuja. Kyseisen padotuksen korkeuden ja tuotantolohkojen 1 5 ojastossa olevan vesimäärän säätämisessä tulee toimia siten, että sadeaikoina ojien vesi ei nouse tuotantosaroille ja muina aikoina pohjavedenkorkeus pysyy mahdollisimman ylhäällä asianmukainen tuotannollinen kuivatustarve kuitenkin huomioon ottaen. Lohkojen 1 5 kuivatuksen toimivuutta on mahdollista parantaa laskemalla virtaamansäätöpatoa 3 ja syventämällä laskuojaa virtaamansäätöpadolta 3 laskeutusaltaille 1 ja 2 asti. Kyseistä laskuojan syventämistä ei tule ulottaa kivennäismaahan asti, eikä laskuojaa saa syventää nykyisestä syvyydestä, mikäli se ulottuu kivennäismaahan asti. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantosaroilla ei saa tehdä massansiirtoja. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseen laskeutusaltaan 6 kautta liittyvät kaivutyöt tulee tehdä kuuden (6) kuukauden sisällä tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Kaivutöistä nostetut kivennäismaat tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu vesistön happamoitumista. Töiden toteuttamisajankohtaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Töihin ryhtymisestä on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kyseisille viranomaisille on myös ilmoitettava, kuinka kaivuista nostetut kivennäismaat tullaan käsittelemään. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava mainituille viranomaisille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Laskeutusallas 6 on mitoitettava altaalle virtaavan vesimäärän mukaiseksi. Mitoituksen riittävyys tulee hyväksyttää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa vuoden sisällä altaan rakentamisesta. Ojien syventämistä ei saa tehdä tuotantoalueen itäosissa, jotta ei aiheuteta uusia pohjavesipurkaumia. Tuotantoalueella toteutettavista kaivutöistä on esitettävä suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Kaivutöissä ojien syvyyttä ei tule ulottaa kivennäismaahan asti tai syvemmälle kivennäismaahan. Edellä mainitut kaivamiskiellot eivät koske tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseen laskeutusaltaan 6 kautta liittyvää kaivua, mutta koskevat lohkon 7 vesien johtamiseen laskeutusaltaille 1 ja 2 mahdollisesti tarvittavaa kaivua. Tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 25
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 4. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä virtaamansäätöpatojen edustat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarvittaessa verhoiltava tukimateriaaleilla eroosion estämiseksi. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Muhoksen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jäte-huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää 27.4.2009 päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. Puupolttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön roskaantumista. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY- 26
keskukselle ja Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 27 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa käyttötarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on kokonaisuudessaan siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailussa voidaan vuoden 2013 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2004 2013 laadittua Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2014 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2009 2014 laadittua Oulujoen kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistö- ja biologisen tarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Oulujokivarren kalastusalueelle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Oulujokivarren kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti sillä muutoksella, että pohjaveden korkeuden seurantaa tulee laajentaa asentamalla kaksi uutta pohjavesiputkea. Pohjavesiputket on sijoitettava kauemmaksi Rokuan I-luokan pohjavesialueen länsireunasta pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, että tark-
Selvitysvelvoitteet Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu kailulla saadaan lisätietoa tuotantoalueen vaikutuksista Rokuan pohjavesialueeseen. Pohjavesiputket tulee asentaa kolmen (3) kuukauden sisällä tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Pohjavesitarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Pohjavesitarkkailuraportti on toimitettava joka toinen vuosi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Muhoksen ja Utajärven ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Turvetuotannon loputtua on esitettävä 31.12.2021 mennessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle yhteenvetoraportti pohjavesivaikutuksista (sisältäen tuotantoalueelle purkautuneen pohjaveden määrän arvion) sekä tarvittaessa tehtävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus mahdollisten pohjavesihaittojen hyvittämisestä ja poistamisesta. 13. Luvan haltijan on selvitettävä tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien ja laskeutusaltaan 6 kautta johdettavien vesien määrä sekä arvioitava turvetuotannon vaikutus Rokuan I-luokan pohjavesialueeseen. Arvioinnissa tulee käyttää hyväksi myös lupamääräyksessä 12 määrätyn kahden uuden pohjavesiputken tuloksia vuosilta 2012 ja 2013. Selvitykseen tulee liittää myös tiedot tuotantoalueelle mahdollisesti syntyneistä uusista pohjavesipurkaumista sekä laskeutusaltaan 6 kautta vesistöön johdettavan veden happamuudesta. Selvityksessä luvan haltijan on myös esitettävä suunnitelma, kuinka tuotantoalueelle purkautuvat pohjavedet hallitaan ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat poistetaan turvetuotannon loppumisen jälkeen. Luvan haltijan on myös selvitettävä tuotantoalueelta laskeutusaltaiden 1 5 kautta vesistöön johdettavien vesien happamuus. Selvitykseen on myös liitettävä suunnitelma happamuuden torjumisesta toiminnan aikana ja sen päätyttyä. Lisäksi luvan haltijan on selvitettävä turvetuotantoalueen turvekerrosten alapuolisessa maaperässä mahdollisesti olevien happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja sulfidikerroksen esiintymissyvyys tuotantoalueen niissä kohdissa, joissa on tarkoitus ulottaa kaivutyöt lupakauden aikana kivennäismaahan asti tai jättää tuotannosta poistettaville alueille vähemmän kuin 20 cm:n paksuinen turvekerros. Selvitykset ja suunnitelmat on esitettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemusasiana 31.12.2013 mennessä. Aluehallintovirasto voi täydentää lupaa selvitysten ja suunnitelman perusteella. 14. Luvan haltijan on osallistuttava turvetuotantoalueen eteläosasta johdettavien vesien laskuojan ja Kangasojan sekä pohjoisosasta johdettavien vesien laskuojan, metsäojien ja Mato-ojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan haltijan on maksettava vuodesta 2012 alkaen vuosittain kalatalousmaksua 300 euroa Kainuun ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutu- 28
van haitan ehkäisemiseen. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista erääntyneet (31.1.) maksut on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kyseisistä maksuista saadaan vähentää vuodesta 2012 lähtien jo maksetut voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaiset kalatalousmaksut. Muutoin maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksu on maksettava vielä kahtena tuotannon päättymisvuotta seuraavana vuonna. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotantotoiminta on saatettava päätökseen 31.12.2018 mennessä. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Tuotannosta poistuneiden alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Jälkihoitovaiheen vesienjohtamisessa ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidossa on noudatettava mitä edellä lupamääräyksissä 1 4 on sanottu. Luvan haltijan on edistettävä kasvittumista tarvittaessa esimerkiksi kalkituksella. 17. Tuotannosta poistetut alueet on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperä on öljyhiilivedyistä puhdas. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Selvityksestä tulee ilmetä muun ohella tuotannosta poistettujen alueiden pohjamaan laji. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 18. Jälkihoitotyöt on saatettava päätökseen 31.12.2020 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön. 29 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus vaatia korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella.
30 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen ja jälkitoimien vahvistamisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Petäikönsuon turvetuotanto ja jälkihoito täyttävät ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kyseessä on Petäikönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.10.2002 antamalla päätöksellä nro 38/02/2. Lisäksi Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.10.2003 antamalla päätöksellä nro 50/03/2 velvoittanut luvan saajan tehostamaan Petäikönsuon vesienkäsittelyä. Toiminta ei laajene ja sen arvioidaan päättyvän vuoden 2018 loppuun mennessä. Petäikönsuon vesienkäsittelymenetelmä on laskeutusaltaat virtaamansäätöpadolla ja kokoojaoja-altailla tehostettuna. Petäikönsuon vesienkäsittelyä ei voida tehostaa pintavalutuskentällä, sillä Petäikönsuon ympäristössä ei ole toimivalle pintavalutuskentälle sopivaa paikkaa. Uuden lupakauden aikana tuotantoalueen vesienkäsittelyn toimivuus parantuu johtamalla tuotantoalueelle purkautuvat pohjavedet ojituksella ohi tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti Petäikönsuon vesien käsittelyn voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset Petäikönsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa, kun otetaan huomioon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden parantaminen sekä turvetuotannon pinta-alan pienentyminen ja jäljellä oleva toiminta-aika. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi Petäikönsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille, mutta vesistön happamoitumisriski on otettava huomioon. Vesistön happamoitumisriski on huomioitu määräämällä toimimaan tuotannossa ja jälkihoidossa niin, että happamien pohjamaiden paljastumista tai happamien vesien muodostumista ja pääsyä vesistöön ehkäistään. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Jälkihoitotoimien toteuttamiseen on annettu aikaa kaksi vuotta. Tänä aikana ja tarvittaessa pitempäänkin on sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidettävä toiminnassa, koska turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta.
Aluehallintovirasto katsoo hakemussuunnitelman mukaisesti, että Petäikönsuon turvetuotantoalue on mahdollista tuottaa loppuun vuoden 2018 loppuun mennessä ja saada jälkihoitotoimet tehtyä kahdessa vuodessa tuotannon lopettamisesta. Jälkihoitotoimien asianmukaisen loppuun saattamisen varmistamiseksi lupa on annettu määräaikaisena vuoden 2020 loppuun asti. Kun jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristösuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY-keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut joko alueen kasvittumisen tai jälkikäyttöön ottamisen seurauksena. 31 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen valumavedet puhdistettavaksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Petäikönsuon tuotantoalueelle purkautuvat pohjavedet ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa vesienkäsittelyrakenteiden toimivuudelle. Purkautuvien pohjavesien hallitsemiseksi aluehallintovirasto on määrännyt lupamääräyksessä 2 johtamaan ojituksella lohkon 5 reunaojaan purkautuvat pohjavedet uuden laskeutusaltaan 6 ja pintavalunnan kautta vesistöön. Pohjavesien johtaminen toteutetaan pääosin olemassa olevia ojia pitkin ja kaivamalla uutta ojaa noin 70 metriä. Muuten ojien syventäminen on kielletty tuotantoalueen itäosissa uusien pohjavesipurkaumien välttämiseksi. Petäikönsuon vuoden 2011 päästötarkkailun alhaisista ph-arvoista voi päätellä, että tuotantoalueella on happamia pohjamaita. Aluehallintovirasto on tästä syystä lupamääräyksessä 2 määrännyt, että tuotantoalueelta lähtevän veden ph on aina oltava vähintään 5, tuotantolohkojen 1 5 pohjavedenkorkeus tulee pitää mahdollisimman ylhäällä asianmukainen tuotannollinen kuivatustarve kuitenkin huomioiden, ojien syvyyttä ei saa ulottaa kivennäismaahan asti tai syvemmälle kivennäismaahan, tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros ja massansiiroja ei saa tehdä. Lisäksi tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien johtamiseksi laskeutusaltaan 6 kautta tarpeellisen kaivun kivennäismaat tulee käsitellä niin, että niistä ei aiheudu vesistön happamoitumista. Koska lohkon 7 vesien johtaminen altaan 5 kautta on vaikeutunut lohkon mataloitumisen myötä, aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 2 määrännyt, että lohkon 7 vedet tulee johtaa sulan maan aikana laskeutusaltaille 1 ja 2. Lohkon 7 vesien johtamiseen laskeutusaltaille 1 ja 2 tarvittavissa kaivutöissä ojan syvyyttä ei saa kuitenkaan ulottaa kivennäismaahan asti tai syvemmälle kivennäismaahan mahdollisten happamien pohjamaiden takia. Lohkon 7 vesien johtaminen laskeutusaltaille 1 ja 2 on vesienkäsittelyn toimivuuden kannalta mahdollista, koska kyseisille altaille johdettavien vesien määrä ja kuormitus vähenee tuotantoalueelle purkautuvien pohjavesien ja lohkon 4 tuotannosta poistuneen alan (9,2 ha) vesien johtamisella laskeutusaltaan 6 kautta. Lupamääräys 5 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittami-
sesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräys 12 on tarpeen tuotantoalueen vaikutusten selvittämiseksi tuotantoaluetta lähellä olevaan pohjavesialueeseen. Pohjavesitarkkailun laajentaminen kahdella pohjavesiputkella on tarpeen luotettavamman tiedon saamiseksi tuotannon vaikutuksista. Lupamääräys 13 on annettu, koska tuotantoalueelle purkautuu pohjavesiä läheltä olevalta pohjavesialueelta ja tuotantoalueelta lähtevän veden ph on ollut alhainen. Määrättyjen selvitysten ja suunnitelmien perusteella aluehallintoviraston on mahdollista täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa pohjavesipurkaumista ja happamista pohjamaista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tai paremmin hallittaviksi. Pohjavesipurkaumista ja happamista pohjamaista aiheutuvien haittojen hallinta on vaikeaa ja edellyttää huolellista suunnittelua ja varautumista. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Aluehallintovirasto on kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetty huomioon ottaen katsonut, ettei hakijan esittämä kalatalousmaksu ole riittävä vastaanottavan vesistön kalataloudellinen merkitys ja Petäikönsuon vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen, minkä perusteella maksua on aiempaan ympäristölupaan verrattuna korotettu. Vastaanottavan vesistön arvoa lisää edellisen luvituksen jälkeen toteutettu Muhosjoen kalataloudellinen kunnostus. Lupamääräykset 16 18 ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Oikeus jättää alueen jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita tuotantoalueelle on katsottu tarpeelliseksi määrätä päätöksessä. Tuotannon ja jälkihoitotoimien loppuun saattamiselle on katsottu tarpeelliseksi antaa määräaika, jotta tuotantoalue saatetaan aktiivisesti jälkikäyt- 32
töön ja kasvipeitteiseksi viivyttelemättä. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle valvovana viranomaisena on annettu oikeus tarkentaviin määräyksiin toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon osalta tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoidon ohjaamista ja valvontaa varten. 33 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aluehallintovirasto ei voi ympäristösuojelulain säännösten nojalla määrätä alueen jälkikäyttösuunnitelmista ja jälkikäytöstä, vaan alueen uudesta maankäytöstä päättää maanomistaja sen jälkeen, kun ympäristönsuojelulain 90 :n mukainen toiminnan harjoittajan vastuu alueen jälkihoidosta ja tarkkailusta päättyy. Maankäytössä ja ojituksissa maanomistajien on huomioitava pohjavesien muuttamiskielto (vesilaki 1 luku 18 ). Ympäristöluvassa hakijaa ei ole mahdollista velvoittaa osallistumaan kehittämishankkeisiin. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Kainuun ELY-keskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Petäikönsuolla kosteikon rakentamisen vaatiminen vesienkäsittelyn tehostamiseksi ei ole perusteltua, kun otetaan huomioon jäljellä oleva toimintaaika, tuotanto-alan pienentyminen ja epävarmuus kosteikon vesienkäsittelyä tehostavasta vaikutuksesta. Kosteikon käyttöönotto lisäisi todennäköisesti alkuvuosina humus- ja ravinnekuormitusta vesistöön. Jälkihoitotöiden vahvistaminen lähempänä toiminnan loppumista ei ole välttämätöntä, koska aluehallintovirastolla on mahdollisuus täydentää lupaa lupamääräyksessä 13 annettujen selvitysvelvoitteiden perusteella ja ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 4. Kylmälänkylän yhteisen kalaveden osakaskunta Voimassa olevan Petäikönsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen nro 38/02/2 mukaan luvan saajan on maksettava Kylmälänkylän osakaskunnalle kalataloudellisista vahingoista 130 euron suuruinen vuotuiskorvaus vuodesta 1992 lukien päätöksen lainvoimaiseksitulovuoden loppuun saakka. Päätös on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden 29.8.2003 antamalla päätöksellä. Vuodesta 2003 lähtien 118 euron vuotuinen kalatalousmaksu on maksettu Kainuun ELY-keskukselle ympäristöluvan nro 38/02/2 mukaisesti.
Aluehallintovirasto katsoo, että kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko on lainvoimaiseksi tulovuoden jälkeen ehkäisty 1.10.2002 annetussa päätöksessä (nro 38/02/2) määrätyn 118 euron vuotuisen kalatalousmaksun käytöllä ja ehkäistään lupamääräyksen 15 mukaisella 300 euron vuotuisella kalatalousmaksulla, joka maksetaan Kainuun ELY-keskukselle. 34 LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on määräaikainen ja se on voimassa 31.12.2020 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Voimassaolon perustelut Tuotantotoiminnan loppuessa ja turvetuotantoalueen jälkihoidon ja -käytön edetessä ympäristöön ei enää sanottavasti aiheudu päästöjä turvetuotantoon käytetystä alueesta. Jälkihoidon toteuttamista seurataan Petäikönsuolla tämän päätöksen lupamääräysten ja liitteen 3 mukaisella tarkkailulla. Aluehallintovirasto katsoo, että tämän päätöksen mukaisin toimin alue on siirtynyt aktiiviseen jälkikäyttöön vuoden 2020 loppuun mennessä, eikä alueella siten enää ole ympäristölupaa velvoittavaa toimintaa tai kuormitusta. Ympäristölupa voidaan asian laatu huomioon ottaen myöntää määräaikaisena. Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, joten erillinen hakemus luvan raukeamiseksi ja sen lupavelvoitteista vapautumiseksi ei ole tarpeen. Määräaikaisen luvan raukeaminen ei kuitenkaan poista luvan haltijan vastuuta turvetuotantoalueesta johtuvissa ennalta arvaamattomissa vahinkotapauksissa. Myöntämällä lupa määräaikaisena turvataan se, että velvoitteet täytetään, luvanvarainen toiminta lopetetaan ja luvan haltijan vastuu tulee riittävän selkeästi määrätyksi. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.10.2002 antama päätös nro 38/02/2 ja 13.10.2003 antama päätös nro 50/03/2 päätösten luparatkaisuja lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 38/02/2 lupamääräyksiä ja päätöksen nro 50/03/2 velvoitetta vesienkäsittelyn tehostamisesta.
35 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Oikeusohje Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
36 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Mikko Keränen Tapio Orjasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 038 tai 020 636 1020. TO/es Liitteet Päätös Tiedoksi Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma Hakija Suomen ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Muhoksen kunta Muhoksen kunnan terveydensuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi Utajärven kunta Utajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Oulunkaaren ympäristöpalvelut
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.4.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 1