PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat Päivitetty 25.3.2009 MAAKUNNALLINEN PALVELUSETELI KOTIHOITOON -PROJEKTI KEVÄT 2009
Sisällysluettelo PALVELUNTUOTTAJAN OPAS... 3 1. Palveluseteli... 3 2. Tilaaja... 3 3. Palveluntuottajat... 3 Palveluntuottajan tulee täyttää seuraavat kriteerit:... 3 Palveluntuottajaa ei voida valita, jos se:... 4 4. Palvelutuotteet... 4 5. Palvelujen laatu... 4 6. Rekisterin pito... 4 7. Käytännön toiminta... 5 8. Verovähennysoikeus... 5 9. Palveluun liittyvät erimielisyydet... 5 VIRANHALTIJAN OPAS... 6 1. Tilaajan velvollisuudet... 6 2. Tilaaja... 6 3. Palvelusetelin käyttö... 6 4. Palveluntuottajien hyväksyminen... 7 5. Asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi... 7 6. Palvelusetelin arvon määräytyminen... 8 7. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen arvonlisäverotus... 9 8. Palvelusetelijärjestelmän hyödyt... 10 9. Palveluseteliin liittyviä ohjeita ja lainsäädäntöä... 11 Lähteet... 11 Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 2
PALVELUNTUOTTAJAN OPAS 1. Palveluseteli Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujentuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 4 ). Palvelusetelijärjestelmä on käytössä Kokkolan seutukunnan alueella (Himanka, Kannus, Kokkola) ja Kaustisen seutukunnan alueella (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli). Tilaaja päättää palvelusetelin myöntämisestä asiakkaille sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja asiakaslakia noudattaen. Tilaaja, yrittäjä ja asiakas tekevät yhdessä hoito- ja palvelusuunnitelmat, jotka arvioidaan toimintakyvyn muuttuessa tai vähintään puolivuosittain. Viranhaltija myöntää asiakkaalle setelin kulloisenkin tarpeen sekä tilaajan varaaman määrärahan puitteissa. Asiakasta neuvotaan tilaajan oman käytännön mukaisesti. Jos palvelusetelivaihtoehtoon päädytään, tulee viranhaltijan esitellä palveluntuottajat tasapuolisesti. Palvelusetelipäätös on voimassa tiettyyn erikseen merkittyyn päivämäärään asti. 2. Tilaaja Tilaajalla tarkoitetaan tässä oppaassa Himangan kuntaa ja Kokkolan kaupunkia sekä JYTA-aluetta (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli). 3. Palveluntuottajat Tuottajat hakevat järjestelmään lähettämällä hakemuksen tilaajalle. Tilaaja hyväksyy palveluntuottajat, jotka merkitään rekisteriin. Tämän jälkeen palveluntuottaja on oikeutettu toimimaan sen tilaajan alueella, jossa hänet on hyväksytty palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja on velvollinen tiedottamaan toiminnoistaan ja sen muutoksista sille tilaajalle, jonka alueelle tuottaja on merkitty palveluntuottajien rekisteriin. Palveluntuottajan tulee täyttää seuraavat kriteerit: - Palveluntuottajan on täytettävä yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevien lakien (603/1996) ja vastaavien asetusten (1208/1996) vaatimukset. - Palveluntuottajan tulee olla yritys, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yksityistä henkilöä ei voida hyväksyä palvelusetelijärjestelmän palvelun tuottajaksi. - Palveluntuottajalla tulee olla vastuuvakuutus. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 3
- Palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuusehdot, jotka vaaditaan tilaajan henkilöstöltä vastaavissa tehtävissä. - Palveluntuottaja on vastuussa työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta. - Palveluntuottaja on tehnyt yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisen ilmoituksen sille tilaajalle yksityisen palvelun tuottamisesta, jolle hän tarjoaa palveluja. - Kotisairaanhoidon osalta palveluntuottajalla tulee olla toimintaan edellyttävät luvat. - Palvelua ei voida tuottaa RAY:n tai muun vastaavan ulkopuolisen rahoituksen turvin. - Palvelujen tuottamisesta tehdään sopimus, johon tilaaja ja palveluntuottaja sitoutuvat. Palveluntuottajaa ei voida valita, jos se: - on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta tai on syyllistynyt ammatinharjoittamisessa vakavaan menettelyrikkomukseen - on laiminlyönyt verojen tai sotu-maksujen suorittamisen, on yrityssaneerausohjelmassa tai velkajärjestely on vahvistettu tai hakemus näihin on vireillä - on antanut olennaisesti vääriä tietoja yrityksestä. 4. Palvelutuotteet Palveluseteli voidaan myöntää kotihoitoon: - kotipalveluun - kotisairaanhoitoon - tukipalveluihin. Tilaaja päättää, mitä palvelutuotteita se ottaa käyttöön. Asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus täydentää setelillä saatavaa palvelua omarahoitteisilla lisäpalveluilla. 5. Palvelujen laatu Palveluntuottajat sitoutuvat hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palveluntuottajaa koskee vaitiolovelvollisuus ja salassapitosäädökset. Palvelujen tulee vastata laadultaan tilaajan tuottamaa vastaavaa palvelua. Palvelujen laatua valvotaan asiakaskyselyin. 6. Rekisterin pito Yrityksistä, joilta saa palveluja palvelusetelillä, pidetään rekisteriä. Päätösprosessista pidetään pöytäkirjaa. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 4
7. Käytännön toiminta 1) Mikäli asiakkaalle myönnetään palveluseteli, asiakas tai hänen edustajansa ottaa yhteyttä valitsemaansa palveluntuottajaan ja sopii tämän kanssa myönnetyistä palveluista. 2) Sen jälkeen kun asiakas on saanut sovitun palvelun hän allekirjoittaa palveluntuottajan tuntilistan tilaajan käytännön mukaisesti. 3) Palveluntuottaja kerää asiakaskohtaiset ja asiakkaan allekirjoittamat työtuntilistat. 4) Tuntilistat toimitetaan palvelusetelistä vastaavalle työntekijälle. 5) Tilaaja maksaa palveluntuottajalle palvelusetelien arvot tuntilistan mukaan. 6) Palveluntuottajalla on oikeus saada hoidon ja huolenpidon kannalta olennainen ja ajantasainen asiakasta koskeva tieto. 8. Verovähennysoikeus Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, asiakas on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Vähennyksessä on vuosittain omavastuu. Tarkempia ohjeita kotitalousvähennyksestä saa verohallinnolta (www.vero.fi). 9. Palveluun liittyvät erimielisyydet Jos asiakas on palvelusetelillä hankittavaan palveluun tyytymätön, hän voi - ottaa yhteyttä tilaajaan tai palvelun tuottajaan. - vaihtaa palveluntuottajaa. Mikäli asiakkaalla on aihetta, niin hän voi tehdä valituksen viranhaltijalle. Palvelusetelijärjestelmän hyödyt palveluntuottajalle: - palvelukanavien lisääntyminen ja asiakaskunnan laajeneminen - liiketoiminnan kehittyminen - myyntimenetelmien kehittyminen - yhteistyön lisääntyminen. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 5
VIRANHALTIJAN OPAS 1. Tilaajan velvollisuudet - päättää palvelusetelin käyttöönotosta - hakee ja hyväksyy palveluntuottajat - arvioi asiakkaan palveluntarpeen ja kyvyn käyttää palveluseteliä - myöntää palvelusetelin - määrittää palvelusetelin voimassaoloajan, käyttötarkoituksen ja arvon - opastaa asiakasta palvelusetelin käytössä - antaa asiakkaalle luettelon palveluntuottajista, joilta palveluja voi tilata - maksaa palveluntuottajalle laskun mukaan palvelusetelin arvoon asti - ylläpitää rekisteriä sekä valvoo toimintaa. 2. Tilaaja Tilaajalla tarkoitetaan tässä oppaassa Himangan kuntaa ja Kokkolan kaupunkia sekä JYTA-aluetta (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli). 3. Palvelusetelin käyttö Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat ovat sitoutuneet palvelusetelin käyttöönottamiseen. Tilaajan järjestäessä palveluja palvelusetelillä sen tulee osoittaa talousarviossaan ja -suunnitelmassaan voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin palveluihin. Tilaaja asettaa palvelusetelin käytölle tavoitteet, määrittelee palvelusetelin aseman palvelujärjestelmässään sekä laatii yhteiset hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Tilaaja valitsee ja hyväksyy palvelusetelillä hankittavien palvelujen tuottajat. Tilaaja päättää siitä, mitä palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti. Sosiaalihuoltolain (29 g ) mukaan kunta voi päättää milloin palvelusetelillä järjestettävä palvelu on perusteltua järjestää asiakkaan kotikunnan ulkopuolella. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi vierailu sukulaisten luona tai lomanvietto. Tilaaja tiedottaa palvelusetelin käyttöönotosta kuntalaisille, asiakkaille ja mahdollisille palveluntuottajille internetsivuillaan ja alueen lehdissä. Tilaaja neuvoo ja ohjaa asiakkaita ja tuottajia palvelusetelin käytössä. Tilaaja seuraa palvelujen laatua mm. asiakaskyselyjen avulla. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee täyttää samat kriteerit, joita edellytetään tilaajan vastaavilta palveluilta. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 6
4. Palveluntuottajien hyväksyminen Kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti. Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palveluiden piiriin. (SHL 29 a ) Tilaajan ja palveluntuottajan välillä tehtävässä sopimuksessa määritellään myös salassapitosäädösten noudattamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä. Lisäksi sopimuksella määritellään yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain (603/1996) mukaisesta ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä, mahdollisten palvelujen antamiseen liittyvien asiakirjojen hallinnasta ja säilyttämisestä, vastuuvakuutuksen ottamisesta sekä säännöksistä jotka koskevat irtisanomisperusteita. Rekisterinpitäjä toimittaa palveluntuottajien hakemukset tilaajalle käsiteltäviksi. Tilaaja voi hyväksyä kaikki sellaiset palveluntuottajat, jotka täyttävät palveluntuottajan hyväksymiskriteerit. Mikäli tilaaja ei hyväksy tuottajaa palvelusetelille järjestettävän palvelun tuottajaksi, palveluntuottaja voi halutessaan tehdä päätöksestä valituksen. 5. Asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi Tilaaja myöntää palvelusetelin yksittäiselle asiakkaalle; päätös noudattaa lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Viranhaltija tekee palvelusetelin myöntämisestä päätöksen, joka perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Palvelusetelipäätöksellä tilaaja sitoutuu maksamaan tietyn osuuden palvelun hinnasta tietyllä ajanjaksolla. Viranhaltija päättää asiakkaan palvelutarpeesta, palvelujen sisällöstä sekä määrästä kuultuaan asiakasta tai tarvittaessa hänen edustajaansa. Palvelutarve arvioidaan palvelutunteina. Palveluseteli voidaan myöntää joko tilapäiseen tai jatkuvaan ja säännölliseen tarpeeseen. Jatkuvasti ja säännöllisesti annettavassa kotihoidossa viranhaltija, palveluntuottaja ja asiakas laativat yhteistyössä hoito- ja palvelusuunnitelman. Viranhaltija myöntää asiakkaalle setelin kulloisenkin tarpeen sekä tilaajan taloudellisen tilanteen mukaan. Asiakasta neuvotaan tilaajan toiminnan mukaisesti. Jos palvelusetelivaihtoehtoon päädytään, tulee viranhaltijan esitellä palveluntuottajat tasapuolisesti. Palvelusetelipäätös on aina voimassa erikseen merkittyyn päivämäärään asti. Palvelusetelipäätökset tulee saattaa palveluntuottajan tietoon hyvissä ajoin. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 7
6. Palvelusetelin arvon määräytyminen Jatkuvassa ja säännöllisesti annettavassa kotihoidossa palvelusetelin arvo määräytyy kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrän ja talouden tulojen mukaisesti. Palvelusetelin arvo on vähintään 22 euroa tunnilta, mikäli kotitalouden tulot eivät ylitä säädettyjä tulorajoja. Tulorajan ylittävät tulot vähentävät palvelusetelin täyttä arvoa kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta jaettuna 60:llä. Alin palvelusetelin arvo on kuitenkin vähintään 6 euroa tuntia kohti. Palvelusetelin arvon laskemisessa käytettävät tulorajat määräytyvät samalla tavoin kuin kunnan muulla tavoin järjestämän jatkuvan ja säännöllisen kotihoidon asiakasmaksuissa. Säädetyt tulorajat ja vähennysprosentit ovat seuraavat: Kotitalouden koko, henkilöä Tuloraja euroa/kk 1 484 35 2 892 22 3 1399 18 4 1731 15 5 2095 13 6 2405 11 Vähennysprosentti % Jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 294 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Näistä säännöksistä poiketen kunta on kuitenkin velvollinen suorittamaan palveluntuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan välille sovitun hinnan (SHL 29 b :n 5 mom.). Tällä säännöksellä on merkitystä tilanteessa, jossa palvelusetelin arvo on suurempi kuin palvelun tuottajan perimä hinta. (STM: n oppaita 2005:1.) Ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa mainitut euromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi sosiaalija terveystoimen hintaindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennassa käytetään tarkistusvuotta edeltäneen vuoden vuositason pistelukua. (SHL 29 b : n 6 mom.) Kolmannessa (taulukko) ja neljännessä kappaleessa mainitut euromäärät tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 :ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennassa käytetään sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 :n soveltamista varten. Tarkistusvuosi on se kalenterivuosi, jota seuraavan vuoden alusta indeksitarkistus toteutetaan. Indeksitarkistuksen mukaiset euromäärät pyöristetään lähimpään euroon. (SHL 29 b :n 6 mom.) Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana. Indeksillä tarkistetut euromäärät tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä. (SHL 29 b :n 7 mom.) Esimerkki: Yhden hengen kotitalous, jonka bruttotulot ovat 1200 euroa kuukaudessa Palvelusetelin vähimmäisarvo, /h on: Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 8
22 - (1 200 484) x 35% 60 = 18,99 euroa Tilaaja voi korottaa palvelusetelin arvoa tarvittaessa, esimerkiksi silloin kun palvelua annetaan öisin tai viikonloppuna. Palvelusetelin arvoa määriteltäessä otetaan huomioon samat tulot kuin jatkuvan ja säännöllisen palvelun asiakasmaksua määriteltäessä. Huomioon otettavia tuloja ovat veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot eräin SHL 29 e :ssä mainituin poikkeuksin sekä eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet. Metsätulosta otetaan huomioon varallisuusverotusta varten määritelty puhdas tuotto, josta vähennetään metsätalouden korot ja kymmenen prosenttia puhtaan tuoton arvosta. Esimerkiksi asumistukea ja rintamalisää ei oteta tulona huomioon palvelusetelin arvoa määriteltäessä. (STM: n oppaita 2005:1.) Tilaaja päättää tilapäiseen kotihoitoon sekä tukipalveluihin annettavan palvelusetelin arvon. Tilapäisen kotipalvelun tai kotisairaanhoidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. (SHL 29 b :n 1 mom.) Muun kotipalvelun kuin kodissa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön antaman hoidon ja huolenpidon hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. (SHL 29 b : n 4 mom.) 7. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen arvonlisäverotus Arvonlisäverolain (1501/1993) 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Arvonlisäverolain 35 :n mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on: 1) valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitettu hoito; 2) sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Arvonlisäverolain 37 :n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Arvonlisäverolain 38 :n mukaan sosiaalihuoltoa on valtion tai kunnan harjoittama sekä sosiaaliviranomaisen valvoma muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittama toiminta. Verohallituksen 17.5.1999 antaman ohjeen (6/1999) mukaan yksityisen toiminnan verottomuuden edellytyksenä on, että toiminta on kunnan tai valtion viranomaisen valvomaa. Verohallituksen lähtökohtana on, että sosiaalihuollon viranomaisten valvontavelvollisuus täyttyy, kun yksityinen tavaroiden ja palvelujen tuottaja on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 9
(603/1996) tarkoitettuun rekisteriin. Lisäksi verottomuuden edellytyksenä on se, että kunta on tehnyt jossain muodossa päätöksen, jolla asiakas todetaan sosiaalihuoltoon oikeutetuksi (esim. päätös palvelusetelin myöntämisestä). Kunta voi hyväksyä palveluntuottajaksi myös muita kuin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin kuuluvia tuottajia. Rekisteriin kuulumattomat tuottajat ovat käytännössä erilaisten tukipalvelujen tuottajia. Rekisteriin kuulumattomien tuottajien myymät palvelut ovat pääsääntöisesti arvonlisäverollisia. Tällöin palveluntuottaja laskuttaa kuntaa verollisella laskulla. Jos kunnan hyväksymiin palveluntuottajiin kuuluu tuottajia, jotka on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rekisteriin, asiakkaalla on mahdollisuus valita tuottaja, jonka antamat palvelut ovat arvonlisäverottomia. Jos asiakas valitsee tuottajan, joka ei kuulu rekisteriin, tuottajan asiakkaalta laskuttama omavastuuosuus voi sisältää arvonlisäveroa, joka jää asiakkaan maksettavaksi. Rekisteriin merkityllä palveluntuottajalla voi olla sekä verotonta että verollista myyntiä. Palveluntuottaja ei voi arvonlisäverotuksessa vähentää verottomasti myymistään palveluista niiden tuottamiseen liittyviä arvonlisäveroja. Kunnalla on oikeus saada palautuksena palvelusetelin arvoon sisältyvä vero arvonlisäverolain 130 :n mukaisesti. Kunnalla on myös oikeus saada valtiolta palautuksena laskennallinen vero yksityiseltä sektorilta ostetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalihuoltopalveluista arvonlisäverolain 130 a :n mukaisesti. Palautus perustuu siihen, että yksityinen verottoman toiminnan harjoittaja ei voi vähentää arvonlisäverotuksessa toiminnassa käyttämiinsä hyödykkeisiin käyttämäänsä veroa, joten se sisältyy kustannuksena palvelun myyntihintaan (ns. piilevä arvonlisävero). Palautuksen suuruus on 5 %. Palautus lasketaan kunnan maksamasta palvelun ostohinnasta. Palautuksen saamisen edellytykset ovat seuraavat (STM: n oppaita 2005: 1): - palvelun hankinnasta on kunnan ja tuottajan välillä sopimus (kunnan päätös tuottajan hyväksymisestä palvelusetelillä järjestettävän palvelun tuottajaksi) - kunta on tehnyt päätöksen palvelun hankinnasta (kunnan viranhaltijan asiakkaalle tekemä palvelusetelipäätös) - palvelusetelin arvo on maksettu suoraan palvelun tuottajalle palvelun tuottaja on antanut kunnalle laskun verottomista palveluista. 1.7.2006 alkaen voimaan tulleen säännösmuutoksen mukaan arvonlisäverottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ovat asumisen ja tukitoimien järjestäminen, kasvatus sekä muu huolenpito ja ylläpito. Verottomia ovat esimerkiksi huollonantajan huoltoon oikeutetuille henkilöille maksua vastaan tarjoamat ateria-, siivous-, ruokaostos-, kylvetys-, kuljetus-, saattaja- ja lumenluontipalvelut. Säännöksen voimassaolo: toistaiseksi. 8. Palvelusetelijärjestelmän hyödyt Kuntasektorilla on kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve erityisesti vanhusten kotihoidon ja tukipalvelujen osalta. Siksi kuntien on joko palkattava lisää työntekijöitä tai ostettava palveluja esim. palvelusetelillä yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 10
Kustannusten hillitsemiseksi palvelusetelin piiriin kuuluvissa kotihoito- ja tukipalveluissa: - on priorisoitava palveluita tarkemmin (kuka saa, mitä saa ja mihin hintaan) - on luotava toimintamalleja ja -menetelmiä, joilla kustannukset rajataan kunnan osalta tietylle tasolle - voidaan kustannusten rajaamisen yhtenä keinona käyttää tarkoin harkituissa kohteissa palveluseteliä. 9. Palveluseteliin liittyviä ohjeita ja lainsäädäntöä Arvonlisäverolaki 34 38 Kansanterveyslaki 20 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 12 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 4 Sosiaalihuoltolaki 29 Tuloverolaki 127 a 127 c HE 74 / 2003, StVM 23 / 2003 vp Kuntaliiton yleiskirje 18 / 80 / 2004 (27.5.2004) Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus ohje 413/40/2006, 6.3.2006 Valtuutussäännös, VerohallintoL (1557/95) 2 2 mom. www.kunnat.net /vanhukset > palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa Lähteet Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun. 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Uotinen, S. 2006. Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana. Suomen Kuntaliitto. Palvelusetelilainsäädäntökoulutus 26.10.2006. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. www.finlex.fi. Luettu 22.11.2006. www.finlex.fi. Luettu 18.3.2009. www.stm.fi. Luettu 28.11.2006. www.vero.fi. Luettu 13.11.2006. Palveluntuottajan ja viranomaisen palveluseteliopas 2009 11