Ohjaamoiden työllistämistuotteiden palvelumuotoilu Sari Pitkänen ja Mikko Kesä
Työllistämistuotteiden palvelumuotoilu Tuotteistuksen edellyttämä Ohjaamoiden työllistämiseen liittyvän toimintamallin arviointi sekä Ohjaamoiden työllistämistuotteiden kehittäminen toteutetaan perehtymällä nuorten työllisyyttä edistäviin keinoihin ja tukemalla Ohjaamoiden tuotekehitystä asiakas- ja yritysraadeilla. - syksyn 2016 aikana: Lahti, Kokkola, Vaasa, Kouvola, Rovaniemi, pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja Porvoo - alkuvuodesta 2017 mukaan tulevat Tampere ja mahdollisesti Jyväskylä Ohjaamoiden toimintamallin tuotteistaminen tapahtuu työpajatyöskentelyn ja muiden yhteiskehittämisen menetelmien kautta (benchmarking 23.3) sekä yrittäjiltä ja nuorilta koottavan palautteen avulla Kuntoutussäätiö 2017
1.1. Ohjaamojen suhde työllistämiseen ja yritysyhteistyöhön 1. tasolla: Suhde on avoimen utelias: Ohjaamoissa on aitoa kiinnostusta ja tahtoa avoimen sektorin työllistämismallien ja yritysyhteistyön suuntaan vaikka myönnetään, että ei ole ehditty asiaan vielä tarttua tai ollaan epävarmoja mitä kaikkea asia tarkoittaa. 2. tasolla: Suhde on oppiva: Yritysyhteistyötä on tehty esimerkiksi vuorovaikutuksena yksittäisten yrittäjien tai elinkeinoelämän, yrittäjäjärjestöjen tai julkisten elinkeinotoimien kanssa. Tästä on syntynyt uutta ymmärrystä ja ajattelutapaa, jota ohjaamoissa voidaan levittää ja hyödyntää. Myös kumppanit ovat tietoisempia ohjaamoista ja niiden mahdollisuuksista. Valtaosalla ohjaamoista suhdetta on (karkeasti ottaen) tälle tasolla. 3. tasolla: Suhde on suunnitelmallinen: Työllistämisen ja yritysyhteistyön erilaisia toimintamalleja on pilotoitu ja mallit on kuvattu suunnitelmiin ja on otettu osaksi prosesseja. Osalla ohjaamoista on tunnistettavissa suunnitelmallisia piirteitä. Voi kuitenkin olla, että tälle tasolle päästyä ajatellaan kaikken voitavan jo tehdyn. 4. tasolla: Suhde on toiminnallinen: Työllistämisen ja yritysyhteistyön mallit ovat johdonmukaisesti ja systeemattisesti liitetty osaksi toimintaa. Käytänteillä on jatkuvuus. Käytäntöjä voidaan mitata määrällisesti ja toimintamallit tuottavat mitattavia työllistämisen tuloksia ja vaikutuksia, joita myös voidaan myös arvioida jatkuvasti. Vain yhdellä ohjaamoista on täyttää toiminnallisen suhteen tunnusmerkistö toistaiseksi. Jotkut ohjaamoista ovat menossa tähän suuntaan ja monilla muillakin on tähän hyvät edellytykset. Sivu 3
1.2. Ohjaamojen työllistämisen ja yritysyhteistyön kärkiteemat 1.2.1. Asiakkaan työnhakuvalmiuksien kehittäminen 1.2.2. Nuorten ja työnantajien kohtaannon parantaminen 1.2.3. Työllistymismahdollisuuksien ja uuden työn luominen 1.2.4. Työnantajien työllistämisvalmiuksien parantaminen Sivu 4
Liite muistettavaksi: Palvelukuvauksen sisältö 1. Mikä on palvelun tarve ja lähtökohta? Miksi palvelu perustettiin? 2. Kenelle palvelu on tarkoitettu? Millaisia nuoria tavoitetaan ja miten? Miten nuoret osallistetaan? 3. Miten palvelu toteutetaan käytännössä? - Mitä toimintamallin toteuttamiseen tarvitaan? - Mitä ovat yhteistyötahot, joita tarvitaan mukaan? - Mitä resursseja tarvitaan? Mitä tukipalveluita tarvitaan? - Mitä ovat toteuttamisen esteet ja edellytykset? 4. Mitkä ovat toiminnan keskeiset tulokset? - Mitä hyötyä palvelusta on eri kohderyhmille: nuorille, Ohjaamoille, yhteistyötahoille, työnantajille? - Onko jokin asiakasryhmä, jonka on havaittu hyötyvän erityisesti palvelusta? (lopulliseen materiaaliin lyhyet case-kuvaukset kustakin) Sivu 5
TUOTTEISTA OLISI PYRITTÄVÄ KOHTI OHJAAMOKOHTAISIA EKOSYSTEEMEJÄ kuvitteellinen esimerkki Vuoropuhelu ohjaamojen ja elinkeinoelämän kanssa YRITYSTEN TARPEET HUOMIOIDAAN JA HEILLE JAETAAN PROAKTIIVISESTI UUTTA TIETOA uusista työllistämsien mahdollisuuksista ja palveluista. OHJAAMO- HENKILÖKUNNALLA HYVÄT VALMIUDET TUKEA NUORTA TYÖLLISTYMISEEN KOHTAANTOON RATKAISUT Fyysiset tilaisuudet HP-yritysyhteistyö. Sähköinen palveluratkaisu, joka tuo esiin tietoa, nuoria, ja tasapuolisesti sekä kokonaisvaltaisesti markkinaratkaisuja SAATAVILLA TYÖNHAKU- VALMIUKSIA MONIPUOLISESTI ESIINTUOVA VALMENNUS- KOKONAISUUS Valmennuspaketti on houkutteleva ja se tunnetaan nuorten keskuudessa Yleisinfo sähköisesti kaikkien saatavilla Palvelut työhön: Kesätyösetelit Kaupunkien palkkatukipaikat Piilotöiden etsiminen ja eri työllistämisratkaisujen tarjoaminen (työkokeilupaikat, rekrytointikokeilu ) Sivu 6
1.2.1. Asiakkaan työnhakuvalmiuksien kehittäminen CV-pajat ja koulutus, työnhakuvideot Työnhakuryhmät Mentoritreffit, Duunitreffit (osaltaan) Työhaastatteluharjoitteet Työelämä omiin käsiin valmennuspaketti Uraohjauspalvelut Pick n Mix menu. Korttikoulutukset Kehitettävää: systemaattisuutta Adhoc- toimien sijaan. Esimerkiksi kokonaisvaltaisia kursseja, jossa käydään laajasti läpi työnhaun ja työnelämään rekrytoitumisen mallit ja vinkit. Ajokortti uuden työn hakuun tms. Ohjaamohenkilökunnan ja uraohjauksen omaa osaamista työnhaun monipuolisista keinoista. Ohjaajille oma koulutuspaketti tähän. Tämän teeman asiat olisi myös linkitettävä paremmin kohtaantoa parantaviin ratkaisuihin. Viestinnän selkeyttämistä nuorille mitä on tarjolla: Tietoa ei ole tai asioita ei osata nimetä. Sivu 7
1.2.2. Nuorten ja työnantajien kohtaannon parantaminen Fyysiset kohtaantotilaisuudet/rekrytapahtumat: Monilla eri nimityksillä: Duunihakutreffit, Seuraava etappi, Vartissa töihin, Duunitreffit, Duunitehdas, Pikadeitit... Sisällöllisiä eroja tapahtumien luonteissa paljonkin. Sapluunat : Kahvilakurssi: Kortit, valmennut, valmiit yritykset + Taksikurssi. Täsmähaun palvelut: apu työhakemuksissa kun kohde tiedossa, (piilo)työnetsintä Yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa: Tiedonantoja, asiakasohjausta/ haastatteluja, listoille hakeutumista. Sähköiset ratkaisut: WorkPilots (suunnitteilla), MatkallaDuuniin (käytössä ja leviämässä), Treamer. Kehitettävää erityisesti: Jatkuvuus/toistettavuus: Yksittäisistä tilaisuuksista tapahtumasarjoihin ja tapahtakalentereiden kokoamiseen. Kaikkea ei tarvitse myös tehdä itse: voi edistää omien asiakkaiden hakeutumista mahdollisiin muihin tilaisuuksiin. Linkittymisen sähköisiin alustoihin ja palveluprosesseihin: tapahtumien rooli on monesti prosesseja käynnistävä (uusia nuoria palveluun, yrityskumppaneita) Vältettävä kaupallisten toimijoiden suosimista yksipuolisesti. Tärkeintä on tieto kaikista saatavilla olevista kaupallisista palvelusita ja ratkaisuista. Jos tiiviimpää yhteistyötä esim HPL-yritysten kanssa, kannattaa pelisäännöistä sopia. Nuoret ovat aivan liian vähän esillä digitaalisesti! Kun tietoa heistä ei ole saatavilla heitä on hankala työnantajien etsiä. Viestinnän selkeyttämistä nuorille mitä on tarjolla: Tietoa ei ole tai asioita ei osata nimetä. Sivu 8
1.2.3. Työllistymismahdollisuuksien ja uuden työn luominen Kesätyöt: Kesätyösetelit, ratkaisukilpailut Piilotyöpaikkojen etsiminen nuorille. Pajapaikat ja palvelut Palkkatuen kuntalisät, rekrytuet, oppisopimukset Kehitettävää erityisesti: Lisää valikoimaa ja vaihtoehtoja tänne. Voisiko käyttää esimerkiksi uutta rekrytointikokeilua ja kerätä siitä kiinnostuneita työnantajia yhteen. Voi olla, että uskotaan tämän olevan kaikkein vaikeinta juuri ohjaamojen itse vaikuttaa työpaikkojen luomiseen. Yhteistyö elinkeinotoimen kanssa, kunnan palkkatuen suuntaaminen nuorilla tms. voisi auttaa. Sivu 9
1.2.4. Työnantajien työllistämisvalmiuksien parantaminen Yhteistyö ja tietoiskut elinkeinoelämän kanssa. Täsmärekrytoinnit Infot ja tilaisuudet, joiden luonteena tuoda esiin uusia työllistämisen mahdollisuuksia. Ohjaamosta annettava tuki työnantajalle nuorten työllistämisen yhteydessä Kehitettävää erityisesti: Yleisesti selkeästi vähiten panostettu osa-alue, jota täytyisi lisätä reilusti: Työnantajien työllistämisvalmiudet eivät läheskään aina ole ajantasaiset. He tarvitsevat täsmätietoa työllistämisen mahdollisuuksista, saatavasta avusta sekä nuorista itsestään. Sivu 10