Hämeenlinnan kaupungin sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintaohjelma vuosille 2012-2015

Hämeenlinnan kaupungin sekä Janakkalan ja Hattulan kuntien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintaohjelma vuosille 2012-2015 Hämeenlinnan kaupungin Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 14.2.2012 Hattulan Perusturvalautakunta 29.2.2012 Janakkalan Perusturvalautakunta 23.2.2012

SISÄLLYSLUETTELO: OHJELMAN TAUSTA... 3 1 MITÄ PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA ON... 5 2 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA HÄMEENLINNASSA, HATTULASSA JA JANAKKALASSA... 6 2.1 Tilastoja... 6 2.2 Tutkimuksia... 7 2.2.1 Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta... 7 2.2.2 Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta... 8 2.2.3 Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta... 8 3 VALTAKUNNALLISET OHJEET KUNNILLE... 9 3.1 Strateginen ohjaus ja suunnittelu... 9 3.1.1 Vastuu, johtaminen ja työnjako... 9 3.2 Henkilöstön ammatilliset valmiudet... 11 3.3 Tarvittavat palvelut... 12 3.3.1 Ennalta ehkäisevät palvelut... 13 3.3.2 Väkivallan uhrien palvelut... 15 3.3.3 Väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet palvelut... 16 3.3.4 Väkivaltaa kokevien lasten ja nuorten palvelut... 18 3.3.5 Väkivaltaa kokevien vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut... 20 3.3.6. Apua väkivaltaa käyttäville henkilöille... 20 3.4 Kansalaistoiminta väkivallan ehkäisyssä/kolmas sektori... 22 3.5 Dokumentointi ja tilastointi... 22 3.6 Tiedottaminen ja vaikuttaminen... 22 4. SEUDULLINEN TOIMENPIDEOHJELMA... 23 4.1 Toimintaa ja palvelua ohjaavat periaatteet... 23 4.2 Tiedottaminen ja vaikuttaminen... 23 4.3 Ohje työntekijälle asiakkaan kanssa työskentelyyn... 23 4.4 Toimenpiteet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämiseen.. 23 Liite 1 Ankkuritoiminnan työskentely perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteessa 2

OHJELMAN TAUSTA Lääninhallituksen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyhankkeen vuosien 2004-2007 aikana Hämeenlinnan seudulla kokoontui väkivaltatyön asiantuntijatyöryhmä. Hankkeen jälkeen perustettiin seudullinen työryhmä, jonka jäsenistöön kuului kaikkien ympäristökuntien edustajat eri ammattikuntien edustajien lisäksi jäseniä oli noin 40. Hankkeen suosituksina kirjattiin voimavarojen suuntaamista ennaltaehkäisevään toimintaan, kuntien ohjaavaan ja koordinoivaan rooliin ja pysyvien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön rakenteiden kehittäminen ja toimintaohjelmien luominen väkivallan vähentämiseksi. Suosituksissa korostettiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille tarjottavien palveluiden saatavuuden ja laadun kehittämistä. Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alussa seudullinen työryhmä lakkautui. Myös Hämeenlinnan kaupungin sisällä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäistyn koordinointityöhön tuli katkos. Alkuvuodesta 2010 Hämeenlinnassa lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen laajennetussa esimiestiimissä keskusteltiin perhe- ja läheissuhdeväkivallan asiantuntijaryhmän uudelleen käynnistämisestä. Päädyttiin kutsumaan koolle aiempaa pienempi työryhmä. Sosiaalipäivystyksen koordinaattorin työnkuvaan liitettiin perheväkivaltaan liittyvän työn kehittäminen ja koordinointi. Väkivaltatyöryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli huhtikuussa 2010 ja työryhmän tavoitteena oli saada luotua seudullinen toimintamalli syyskuuhun 2010 mennessä. Samaan aikaan keväällä 2010 Hämeenlinnan kaupungin kaupunginvaltuustossa tehtiin aloite läheissuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvistä palveluista. Hämeenlinnan kaupungissa päätettiin aloittaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintaohjelman laadinta ja tehtävä annettiin edellä mainitulle työryhmälle. Toukokuussa 2010 Janakkalassa kunnanhallitus vastaanotti kuntalaisaloitteen perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Kuntalaisaloitteessa esitettiin, että Janakkalan kunnassa tulee laatia perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma. Hattula ja Janakkala tulivat asiantuntijaryhmään mukaan. Ohjelmaa on työstetty reilun vuoden ajan. Seudullisesti yhteisen ja kattavan toimintaohjelman koordinointi osoittautui ennakoitua laajemmaksi ja pidempi kestoiseksi tehtäväksi. Läheissuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvää työtä tehdään seudun kunkin kunnan omina sosiaalipalveluina, seudullisissa yhteisissä palveluissa, terveydenhuollon paikallisissa ja seudullisissa yksiköissä sekä muiden paikallisten ja seudullisten toimijoiden työnä. Ohjelman laadinnassa päädyttiin, että tässä vaiheessa ohjelmaa tehdään puhtaasti kunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Palveluista kuvataan perhe- ja lähisuhdeväkivaltailmiön kannalta tärkeimmät. Ohjelman keskeisin ja ensisijaisin kehittämissisältö on kuvattu luvun 4 toimenpideosioon, jota lähdetään toteuttamaan. Useiden peruspalvelujen osalta tarvitaan ensisijaisesti palveluprosessien, työvälineiden ja osaamisen sisäistä kehittämistä. Seudullisen perhe- ja lähisuhdeväkivalta ehkäisytyön toisena vaiheena tulee muodostaa alueen toimijoiden välinen palveluverkko ja kokonaisuus, jossa on yhteisesti sovitut yhteistyökäytänteet, työ- ja vastuunjaot sekä kehittämiskohteet. Tässä ohjelmassa päädyttiin käyttämään STM:n julkaisussa Suositus lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystä (STM:n julkaisu 2008:9) esitettyä toimintaohjelman rakennetta. Valtakunnallisen ohjeistuksen ja seudullisen kyselyn kautta on saatu kuvattua olemassa olevat palvelut ja näkyviksi palveluissa esiintyvät puutteet. Ohjelman loppuun on koottu tiivis- 3

tetyksi taulukoksi läheissuhdeväkivallan ehkäisytyön ensimmäiset kehittämiskohteet kunnissa. Toimenpideohjelma viedään kunkin kolmen kunnan hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen aloitetaan konkreettinen työskentely koordinoidun läheissuhdeväkivallan ehkäisytyön jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tähän tarvitaan sekä kuntien palveluiden että muiden toimijoiden yhteistä työskentelyä. 4

1 MITÄ PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA ON Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa ja kaikissa ikäryhmissä. Se on ilmiönä yleisempää kuin monesti ajatellaan. Väkivalta on aina vahingollista kaikille asianosaisille, myös tekijälleen. On tärkeää, että sen olemassaolo tiedostetaan, tunnistetaan ja siihen puututaan. Puuttumatta jättäminen voidaan nähdä kannanottona väkivallan puolesta. Vastuu väkivallan torjumisesta ja siihen puuttumisesta on kaikilla. Erityisesti se koskee työssään väkivallan uhreja kohtaavia. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijän ja uhrin välillä on usein vahva, ristiriitainen, tunneside, jopa riippuvuussuhde. Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotoja fyysisen väkivallan lisäksi ovat mm. uhkailu, painostus, pakottaminen, nöyryyttäminen, kontrollointi, itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Erityisen vaikeassa asemassa ovat sellaiset väkivallan uhrit, jotka ovat riippuvaisia väkivallan tekijästä, kuten esimerkiksi lapset tai väkivallan tekijästä taloudellisesti riippuvaiset tai häneltä hoitoa tarvitsevat, kuten esimerkiksi vanhukset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset. Sama koskee myös puutteellisen kielitaidon omaavia ja valtakulttuurista poikkeavasta kulttuuriympäristöstä tulevia henkilöitä. Ilmiönä lähisuhdeväkivalta on jatkuessaan raaistuva ja vakavimmillaan pysyvän vamman aiheuttava, jopa kuolemaan johtava. On tärkeää, että lähisuhde- ja perheväkivalta opitaan havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennaista on myös, että jo tapahtuneeseen väkivaltaan puututaan heti kun asia havaitaan. Vaikka lapset eivät olisikaan suoraan väkivallan teon kohteena, he näkevät ja kuulevat enemmän kuin vanhemmat yleensä uskovat. Väkivaltaisessa kodissa eläminen aiheuttaa myös lapselle pelkoa, ahdistusta ja avuttomuutta, traumatisoitumista ja pitkäaikaisen hoidon tarvetta. Lapsi saattaa myös kokea itsensä pakotetuksi jäämään kotiin, turvaksi väkivaltaa kokevalle vanhemmalleen, mikä rajoittaa hänen koulunkäyntiään, harrastuksiaan ja ystävyyssuhteitaan ja siten hänen kehitystään. On myös huomioitava, että kodin toimintatavat ja kasvuympäristö luovat lapselle käyttäytymismalleja, joiden mukaan hän toimii aikuisuudessaankin. Pahoinpitelyn muuttuminen vuoden 2011 alusta lähtien virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi myös yksityisen tapahtumapaikan osalta mahdollistaa poliisin puuttumisen tekoihin, jotka aikaisemmin katsottiin perheen sisäisiksi asioiksi. 5

2 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA HÄMEENLINNASSA, HATTULASSA JA JANAKKALASSA 2.1 Tilastoja Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on valtakunnallisellakin tasolla dokumentoitu ja tilastoitu vähän. Väkivaltaongelmien esiintyvyyttä ja väkivallasta aiheutuvien vammojen ja sairauksien tilastointia kehitetään osana Sosiaalialan tietoteknologiahanketta. Hämeenlinnassa, Hattulassa tai Janakkalassa tilastoidut lähisuhdeväkivaltatilastot ovat osin ristiriitaisia. Oheisen taulukon tehtävänä on kuvata enemmän läheissuhdeväkivallan ilmiön mittakaavaa eri näkökulmista. 2010 Hämeenlinna Hattula Janakkala Yhteensä Lastensuojeluilmoitukset 1) 327 31 32 390 Hätäkeskus 2) 265 24 65 354 Ankkurin tilastoimat 71 5 17 93 perheväkivaltatapaukset 3) Perheväkivallaksi luokitellut 112 rikosilmoitukset koko Kanta-Hämeessä 4) Poliisin tilastoimat 400 21 64 485 väkivaltarikokset 5) Rikosuhripäivystys 6) 175 Sosiaalipäivystys 7) 16 1) Mukana syykoodit: HML: lapsen hoidon laiminlyönti, lapsen pahoinpitely (fyysinen tai psyykinen), lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, perheristiriidat ja perheväkivalta. Hämeenlinnan tilastossa on päällekkäisyyttä, koska yhtä tilannetta koskeva lastensuojeluilmoitus saattaa tulla usealta eri taholta. Hattula: perheväkivalta tai sen uhka, lapsen väkivaltakokemus, lapsen pahoinpitelyepäily ja lapsen pahoinpitely, lähisuhde- ja perheväkivalta. Janakkala: perheväkivalta tai sen uhka. 2) Luvut sisältävät kaikki hätäkeskukseen tulleet puhelut, jotka on tilastoitu perheväkivaltanimikkeellä. Yhdestä perheväkivaltatilanteesta on saattanut tulla useita yhteydenottoja. Lisäksi on huomioitava, että taulukosta puuttuu hätäkeskuksen tilastointinimikkeet muu syy tai henkilö häiriöksi saattavat myös sisältää perheväkivaltaan liittyviä tilanteita, kuten esimerkiksi entisen puolison väkivaltaisen käyttäytymisen tai naapurin ilmoituksen hätääntyneistä lapsista. 3) Työryhmästä on puuttunut erikoissairaanhoitaja vuoden 2010 vuosineljänneksen, jolloin suurin osa perheväkivalta-asiakkaista on ohjattu muualle. 4)Poliisin tilastojärjestelmästä ei saada kuntakohtaisia perheväkivallan tilastointeja. 5) Sisältää kaikki poliisin tilastoimat väkivaltarikokset 6) RIKU:n tilasto kaikenlaiseen väkivaltaan liittyvistä yhteydenotoista. Tilastossa saattaa olla päällekkäisyyttä, koska tilastoon on kirjattu kaikki yhteydenotot ja yhden tapahtuman osalta saattaa olla useampi yhteydenotto. 7)Hämeenlinnan seudun lastensuojelupäivystyksen tilasto Saadun tiedon mukaan Kanta-Hämeen syyttäjävirasto ei tilastoi erikseen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, kuten ei myöskään terveydenhuolto. 6

Eri viranomaisten tilastointi ja asiakastietojärjestelmät eivät ole yhteneväisiä ja selkeää vertailua ei siksi pystytä tekemään. Tilastoja tarkastelemalla on kuitenkin selvästi nähtävissä, että suuri osa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta katoaa ainakin tilastoissa. Tarkasteltaessa esimerkiksi vuoden 2010 tilannetta todetaan, että hätäkeskus ilmoitti saaneensa Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella 354 ilmoitusta perheväkivallasta. Vastaavana aikana samalla alueella toimiva Ankkuri on tilastoinut 93 ja sosiaalipäivystys 16 perheväkivaltatapausta; yhteensä 108. Poliisi on kirjannut koko Kanta-Hämeen alueella 112 perheväkivallaksi luokiteltua rikosilmoitusta. 2.2 Tutkimuksia 2.2.1 Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Tilastokeskuksen kanssa on tuottanut useita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia tutkimuksia: Usko, toivo, hakkaus (1998), ja sen seurantatutkimus Naisiin kohdistuva väkivalta (2005), väkivallasta yhteiskunnalle aiheutuneita kustannuksia koskeva tutkimus, Väkivallan hinta (2000) ja sen seurantatutkimus, Väkivallan kustannukset kunnassa (2002). Usko, toivo, hakkaus-raportin mukaan lähes puolet (40 %) suomalaisista naisista on kokenut miehen tekemää väkivaltaa tai sen uhkailua. Suurin osa väkivallasta tapahtui nykyisen tai entisen puolison taholta. Seurantatutkimuksessa väkivaltaa kokeneiden naisten määrä oli jonkin verran kasvanut (43,5 %), mutta parisuhdeväkivallan määrä oli hieman vähentynyt. Entisten puolisoiden taholta tulleen väkivallan määrä oli pysynyt prosentuaalisesti ennallaan, joskin erojen ja väkivaltatapausten määrä oli huomattavasti kasvanut. Tutkijat totesivat raportissaan Väkivallan hinta kustannusten arvioinnin olevan vaikeaa. Syinä he mainitsivat sen, ettei auttamisorganisaatiossa väkivaltaa tarkastella oman ongelmanaan vaan se kietoutuu moneen muuhun ongelmaan. Toisena syynä he näkivät sen, että väkivalta on piilo-ongelma, uhri ei hae apua väkivaltaan vaan johonkin muuhun vaivaan. Kolmanneksi syyksi he mainitsivat kulttuuriset ja asenteelliset tekijät, jotka estävät väkivallan tunnistamisen. Tutkijat ehdottivat yksityiskohtaisemman jatkotutkimuksen tekemistä pienemmällä, rajatulla alueella. Tutkimus tehtiin Hämeenlinnassa. Taulukko 1. Naisiin kohdistuvan väkivallan kustannukset (euroa) Hämeenlinnassa kunnan eri sektoreilla Taho Marraskuu 2001 Vuositaso % Terveydenhoitosektori 20 008 240 096 19,4 Sosiaalisektori 54 912 658 118 53,3 Oikeussektori 28 193 338 316 27,3 Yhteensä 103 113 1 236 530 100 (Lähde STM Tiedote 178/2002) 7

2.2.2 Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin julkaiseman raportin mukaan parisuhteessa olevista miehistä 16 % oli joutunut joskus kumppaninsa tekemän väkivallan tai uhkailun kohteeksi (12 % kaikista 15 74-vuotiaista miehistä), 6 % viimeisen vuoden aikana. Entisen kumppanin tekemää väkivaltaa oli kokenut runsas viidennes miehistä. (Lähde: Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston julkaisu Haaste 4/2010) 2.2.3 Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta Suomessa ei ole kovin uutta tai yleistettävissä olevaa tutkimustietoa ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan esiintyvyydestä. Kivelän ym. tutkimuksen (1992) mukaan naisista 9 % ja miehistä 3 % oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi eläkeiässä. Yksi käytettävissä oleva tutkimus tehtiin haastattelemalla Ähtärin kunnan kaikki 65 vuotta täyttäneet, yhteensä 1086 henkilöä (Kivelä ym. 2001). Perheväkivaltaa 65. ikävuoden jälkeen oli kokenut naisista 7 % ja 2,5 % miehistä. Naisiin kohdistuneen pahoinpitelyn tapahtumapaikkana oli useimmiten koti, miehillä alle puolessa tapauksista. Heiskasen ja Piispan tutkimuksen (1998) mukaan vuoden aikana parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneita 65 74-vuotiaita naisia oli 2 836 (2 % ikäryhmästä). (Lähde Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston julkaisu Haaste 3/2006) 8

3 VALTAKUNNALLISET OHJEET KUNNILLE Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut ohjeet kunnille läheissuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviin palveluihin (STM julkaisuja 2008:9). Tämä ohjelma nojautuu ministeriön kyseiseen raporttiin. Tässä luvussa on kunkin kappaleen alkuun kirjattu valtakunnallisesta ohjauksesta tiivistelmä, jonka jälkeen paikallinen ja seudullinen tilanne on kirjattu lyhyesti sisennettyyn ja kursiivilla kirjoitettuun tekstiin. 3.1 Strateginen ohjaus ja suunnittelu Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö kuuluu läheisesti kuntien terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmiin ja turvallisuusohjelmiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Ne voivat olla omana toimintasuunnitelmanaan tai -ohjelmanaan. Kuntien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvissä suunnitelmassa määritellään väkivallan ehkäisytyön poikkihallinnollinen johtamisvastuu, työnjako hallinnonalojen kesken ja hallinnonalat ylittävien tehtävien koordinointi-, seuranta ja arviointivastuut. Toiminnalle asetetaan painopisteet ja määritellään, millä toimilla ja resursseilla tavoitteet saavutetaan. 3.1.1 Vastuu, johtaminen ja työnjako Kunta päättää eri hallintokuntien välisen työnjaon väkivallan ehkäisytyössä sekä sen, kuka väkivallan ehkäisystä vastaa ja kuka sitä johtaa. Väkivallan ehkäisy on koko kunnan ja kaikkien hallintokuntien tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava lautakunta huolehtii siitä, että kuntaan tai kunta- ja palvelurakenneuudistuksen määrittelemälle laajemmalle alueelle asetetaan poikkihallinnollinen väkivallan ehkäisyn koordinaatio- tai yhteistyöryhmä. Se vastaa väkivallan ehkäisytyön suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Väkivallan ehkäisytyön vastuuhenkilö nimetään jokaiseen kuntaan. Laajemmilla yhteistoiminta-alueilla vastuuhenkilö voi toimia päätoimisesti. Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että poikkihallinnollinen ja moniammatillinen työ toimii saumattomasti. Hämeenlinnan seudun kunnissa on sovittu alla olevasta, peruspalveluihin kiinnittyvästä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön palvelumallista, jota koordinoi ja kehittää seudullinen ohjausryhmä. Kuntien peruspalvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus- ja perusopetus) vastaavat kunnan palvelurakenteesta riippumatta ennalta ehkäisevästä työstä, eri ikä- ja asiakasryhmien kohdalla ilmiön tunnistamisesta, puuttumisesta sekä tarvittavista palveluista. Asiakkaat ja kuntalaiset saavat laadukasta ja osaavaa palvelua tai palveluohjausta akuuteissa tilanteissa sekä pitkäjänteistä työskentelyä vaativissa tilanteissa. Laadukas ja osaava toiminta turvataan henkilöstön perehdyttämisen, kouluttamisen, työvälineiden ja työmuotojen kehittämisen, konsultaation kehittämisen ja verkostollisen työn kautta. 9

ASIAKAS, KUNTALAINEN KAIKKIEN HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVÄ ON VASTATA LÄHEIS- SUHTEISIIN LIITTYVÄSTÄ EHKÄISEVÄSTÄ TYÖSTÄ PERUSPALVELUT - ennalta ehkäisy - matalan kynnyksen palveluperiaate - monipuolisuus ja joustavuus HENKILÖSTÖN OSAAMINEN - yhteisesti sovitut menetelmät ja toimintatavat TOIMIVA KONSULTAATIO - peruspalvelujen käytettävissä SEUDULLINEN MONIALAINEN OHJAUSRYHMÄ KOORDINOI TYÖTÄ Hämeenlinnan kaupungissa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalla on vastuu ja koordinaatiotehtävä perhe- ja lähisuhdeväkivalta ehkäisytyöhön liittyvissä asioissa. Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten lautakunta ovat mukana väkivallan ehkäisyyn, palveluihin ja seurantaan liittyvässä työssä. Sosiaalisen tuen palvelujen sekä lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen tilaajapäälliköt huolehtivat lautakuntien järjestämisvastuun toteutumisesta palveluihin. Hattulan kunnassa perusturvalautakunnalla on vastuu ja koordinaatiotehtävä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa. Myös sivistys- ja vapaaaikalautakunnat sekä terveysjaosto ovat osallisia väkivallan ehkäisyyn ja seurantaan liittyvässä työssä. Sosiaalityön johtaja, varhaiskasvatus- ja vanhustyönjohtajat, johtava rehtori, vapaa-aikatoimenjohtaja sekä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella ylilääkäri huolehtivat osaltaan lautakuntien ja terveysjaoston järjestämisvastuun toteutumisesta palveluissa. Vuoden 2011 loppuun asti väkivaltatyön ehkäisy on sisältynyt sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijän työkuvaan. Janakkalassa on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto ja sosiaalihuoltoon - ja palveluihin liittyvä strateginen - ja koordinointivastuu kuuluu perusturvalautakunnalle. Perusturvalautakunnan tehtävänä on toimia aloitteellisesti perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvien palvelujen koordinoinnissa, kehittämisessä ja suunnittelussa ylisektorisesti erityisesti terveydenhuollon, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. 10

Hämeenlinnan seudulle tullaan perustamaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön poikkihallinnollinen ohjausryhmä, joka seuraa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman toimeenpanoa, seurantaa sekä työn edelleen kehittämistä. Lastensuojelusuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman päivityksissä sekä laadittavassa hyvinvointiohjelmassa huomioidaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman painotukset, tavoitteet ja toimenpiteet Ohjausryhmän lisäksi arvioidaan mahdollisen erillisen seudullisen asiantuntijaryhmän perustamisen tarve. Ryhmän vastuulla olisi perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimintasuunnitelman käytännön toteuttaminen. 3.2 Henkilöstön ammatilliset valmiudet Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisia valmiuksia perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön ja ongelmien hoitamiseen lisätään. Henkilöstön koulutuksessa otetaan huomioon erityisosaamisen tarve, jota mm. eri asiakasryhmien, seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneiden auttaminen vaatii. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä perus- että erityispalveluissa tuntee perhe- ja lähisuhdeväkivallan erityispiirteet. Henkilöstön tulee olla omaksunut työkäytännöt, joilla tunnistetaan väkivallan merkit, osataan ottaa asia puheeksi ja rohkaista asiakasta tai potilasta hakemaan hoitoa ja apua. Myös seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön tunnistamista on parannettava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kuten muustakin väkivallasta, myös seksuaalisesta väkivallasta kysyminen on otettava rutiiniksi terveydenhuollon palveluissa, erityisesti neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Olipa käytetty väkivalta luonteeltaan henkistä, fyysistä tai esimerkiksi seksuaalista, väkivallasta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen tarvitaan erityisosaamista. Työnantajat tukevat ja järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle mahdollisuudet jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksen lisäksi on tärkeää huolehtia väkivaltaongelmien kanssa työskentelevien työntekijöiden ammatillisesta jaksamisesta. Heille tarjotaan säännöllistä työnohjausta sijaistraumatisoitumisen välttämiseksi. Maaliskuussa 2011 Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn, ikäihmisten sekä lasten ja nuorten lautakuntien tilaajajohtajat lähettivät toimintayksiköilleen kyselyn. Kysely lähetettiin myös seudulliseen asiantuntijaryhmään kuuluville Hattulan ja Janakkalan edustajille, jotka jakoivat kyselyä omissa kunnissaan. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan henkilöstön ammatillisia valmiuksia perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä sekä selvittämään henkilöstön näkemys omien ammatillisten taitojensa kehittämistarpeista ja muista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön tarvittavista lisäresursseista. Vastauksia saapui kaikista kolmesta kunnasta; äitiys- ja lastenneuvolasta, varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta, kouluterveydenhuollosta, koulupsykologeilta, perheneuvolasta, perheasiain yksiköstä, aikuissosiaalityöstä, A- 11

klinikalta ja Rikosuhripäivystyksestä. Rikosuhripäivystyksen vastauksessa oli selvitys muistakin Hämeenlinnassa toimivista kolmannen sektorin tahoista. Vastauksista ilmenee, että henkilöstö kokee omaavansa hyvän ammattitaidon perustehtäväänsä. Henkilöstön riittämättömyys ja vaihtuvuus koettiin suurena pulmana lastensuojelussa, sitä vastoin perheneuvola toi esille myönteisenä seikkana ja väkivaltatyön mahdollistajana henkilöstön pysyvyyden. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on jo pitkään käytössä ollut työmuoto. Lähisuhde- ja perheväkivalta-asioiden käsittelyyn toivottiin kuitenkin omaa moniammatillista työryhmää tai väkivaltatyöyksikköä, jolla on valmius toimia nopeasti. Vastauksissa oli selkeitä eroavaisuuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevissa tiedoissa ja taidoissa, mikä selittyy sillä, että vastauksia saapui sekä peruspalveluista että erityispalveluista. Erityispalveluissa henkilöstöllä on erikoistumiskoulutusta, joka sinällään antaa valmiuksia tunnistaa ja käsitellä perheja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Perheväkivallan tunnistamisen ja puheeksiottamisen koulutusta toivottiin usealta eri taholta, samoin traumaan, sen syntyyn ja hoitoon liittyvää koulutusta. Muita ehdotettuja koulutustarpeita olivat väkivallan tekijän kohtaaminen ja hoito, yhteistyöverkoston toiminta, perhedynamiikka, sosiaalisen perimän katkaisu ja sijaistraumatisoinnin ehkäisy. Yhteistä koulutustoiveille oli toive niiden toistuvuudesta omien tietojen ja taitojen päivittämiseksi. Tärkeänä nähtiin mahdollisuus voida osallistua myös valtakunnallisiin koulutuksiin. Hämeenlinnasta ja Hattulan kunnasta on nimetty osallistujat pitkäkestoiseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston meneillään olevaan lähisuhde- ja perheväkivallan avainkouluttajakoulutukseen. Työnohjauksen tärkeys tuli esille useissa vastauksissa, erityisesti perustasolla työnohjaukselle nähtiin olevan lisätarvetta. Vastauksista ilmeni, että erityispalveluissa työnohjaus on hyvin järjestetty ja se nähtiin yhtenä tekijänä pitkäkestoisen työskentelyn mahdollistajana. 3.3 Tarvittavat palvelut Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja hoitamisen toimijoita on seudulla paljon. Kantava ajatus seudullisessa toimintamallissa on se, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan havaitsijatahot ovat samalla mahdollisimman pitkälle myös toimijatahoja, joiden osaaminen, työvälineet ja siten palvelu ovat kunnossa. Palvelua tulisi toteuttaa matalalla kynnyksellä siten, että palveluun pääsee myös suoraan ilman ajanvarausta. Palvelussa on kokonaisvaltaisesti arvioitava uhrin ja tekijän turvallisuus, avun tarve sekä koordinoida tarvittavat palvelut ja varmistaa palveluketjun toimivuus. Lisäksi tarvitaan erikoistuneita palveluja. 12

Havaitsijatahot Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Sosiaalityö Toimijatahot Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Sosiaalityö Tunnista Ota puheeksi Tue uhria Erikoistuneet palvelutahot Konsultaatiopalvelut Perheneuvola Maahanmuuttajapalvelut Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Nuorisotyö Opetuspalvelut Poliisi Ankkurityö Oikeusaputoimisto Maahanmuuttajapalvelut Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Nuorisotyö Opetuspalvelut Poliisi Ankkurityö Tee turvasuunnitelma Perheenjäsenet? Lapsia? Aikuisia? Vanhuksia? Kerää tarvittaessa toimijaverkosto Informoi lastensuojeluilmoituksen teosta TEE SE Konsultoi Kirjallinen lupa asian ilmoittamisesta poliisille. Perheasiain neuvottelukeskus Päihde- ja mielenterveyspalvelut Lasten ja nuorten sekä aikuispsykiatria Kolmas sektori Maakunnallinen Sosiaalipäivystys Rikosuhripäivystys Maakunnallinen Sosiaalipäivystys Rikosuhripäivystys Ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin 3.3.1 Ennalta ehkäisevät palvelut Ennalta ehkäisevät palvelut ovat osa toimivaa palvelukokonaisuutta. Lasten ja nuorten osalta on erityisen perusteltua kehittää ennalta ehkäisevää toimintaa muun muassa varhaiskasvatuksessa, kouluyhteisöissä sekä lapsen kotikasvatuksessa, jossa tutkimusten mukaan edelleen myös kuritusväkivallan käyttöä pidetään hyväksyttävänä. Lasten ja nuorten tulee saada jo varhain elämäntaito- ja asennekasvatusta väkivallattomaan käyttäytymiseen. Äitiys- ja lastenneuvoloissa on käytössä parisuhdeväkivallan seula raskaana olevien ja vasta synnyttäneiden naisten parisuhdeväkivallan seulontaan. 13

Kunnat, niiden yhteistoiminta-alueet ja sairaanhoitopiirit kehittävät väkivallan tunnistamiskäytäntöjä ja ottavat käyttöön seulontamenetelmiä, jotka nostavat esiin väkivaltakokemuksia ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen väkivaltaan. Hämeenlinnan ja Hattulan äitiys- ja lastenneuvolassa on käytössä parisuhdeväkivallan seulontalomake. Seulonnan avulla pystytään varhaisessa vaiheessa havaitsemaan lieväkin perheväkivalta ja puuttumaan tilanteeseen nopeasti. Seulontalomakkeen läpikäyminen ja siitä syntyvän keskustelun perheenlisäystä odottavien pariskuntien ja pienlapsiperheiden kanssa voidaan katsoa toimivan myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Käytössä on myös varhaisen tuen toimintamallikaavio, ns. Pekan polku, jossa kuvataan sosiaalityön ja päivähoidon välistä yhteistyötä. Hattulassa varhaiskasvatus puuttuu ennaltaehkäisevästi kohdatessaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ottamalla huolen puheeksi perheen kanssa. Ennaltaehkäisevän työn tarkoituksena on auttaa ja tukea lasta, kun perheessä epäillään olevan tai perheessä on ilmennyt perhe- ja/tai lähisuhdeväkivaltaa. Varhaiskasvatuksen työhön kuuluu myös arvioida lastensuojeluilmoituksen tarve. Perheille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa oikean avun löytämiseksi. Varhaiskasvatuksen palvelurakenteeseen on sisällytetty ennaltaehkäisevänä palveluna myös lapsiperheiden kotipalvelu. Työntekijä selvittää perheen tilanteen ja varmistaa perheen jatkohoidon tai muiden palveluiden tarpeen ja myös pääsyn palvelujen ja hoidon piiriin. Janakkalassa ja Hattulassa on kehitetty lapsiperhetyössä ehkäisevää perhetyötä palveluksi, joka on helposti ja nopeasti saavutettavissa. Tarkoituksena on antaa nopeaa, ennaltaehkäisevää tukea ja apua perheille. Työ on lyhytaikaista, nopeatempoista väliintuloa perheiden erilaisissa kriiseissä ja niissä tilanteissa, joissa selvää tarvetta lastensuojelun asiakkuudelle ei vielä ole. Työ tehdään pääasiassa perheiden kotona, yhteistyössä perheen kanssa. Työpariin/ennaltaehkäisevään perhetyön työntekijään voi olla yhteydessä kuka tahansa; yhteistyötahot tai perheet itse. Työntekijät kartoittavat perheen tilanteen ja aina varmistavat perheen jatkohoidon tai muiden palveluiden tarpeen ja myös pääsyn palvelujen ja hoidon piiriin. Janakkalassa on laadittu toimintamalli kaltoinkohteluun ja väkivaltaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn vammaistyössä ja vanhusten huollossa. Ennaltaehkäisyssä on korostunut kaltoinkohtelun ja väkivallan riskitekijöiden tunnistaminen. Toimintamalli on laadittu käytännön oppaaksi tarjoamalla työvälineitä haastaviin asiakastilanteisiin ja auttaa työntekijää orientoitumaan kaltoinkohtelu- ja väkivaltatilanteisiin 14

3.3.2 Väkivallan uhrien palvelut Kunnissa tai kuntien yhteistoiminta-alueilla on väkivaltatyön toimintamalli, joka sisältää ongelmia ehkäisevää toimintaa, matalan kynnyksen palveluita, akuuttipalveluita, kuten turvakotipalveluja ja kriisiapua, väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneita palveluita sekä pitkäaikaista tukea ja terapiaa väkivallan traumatisoimille ihmisille. Akuutti apu Kunnissa tai niiden yhteistoiminta-alueilla on saatavilla asianmukaisia ja ammatillisesti ohjattuja turvakotipalveluja. Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän suosituksen mukaan 10 000 asukasta kohden tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Terveyskeskusten ja sairaaloiden vastaanotto-, hoito- ja palvelutoiminnassa on huolehdittava siitä, että akuutissa väkivaltatilanteessa asiakkaat saavat nopeasti kriisiavun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tarvitseman tuen ja hoidon järjestämiseen on varauduttava palvelujärjestelmän eri tasoilla. Virka-aikoina akuuttia apua tarjoavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Terveydenhuollon ensiapu toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Koko väestöä koskeva Kanta-Hämeen maakunnallinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on aloittanut toimintansa 1.2.2012. Sosiaalipäivystys hoitaa mm. akuutteja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tilanteita. Asiakas saa yhteyden päivystykseen hätäkeskuksen kautta. Turvakotipalveluja ostetaan Ensi- ja turvakotien liiton Lahden tai Tampereen yksiköistä. Seudullisessa Ankkuri-toiminnassa käydään läpi hälytyskeskuksen ja poliisin raporteista lähisuhdeväkivaltatapaukset. Lapsiperheet kutsutaan ensisijaisesti tapaamiseen. Lapsettomiin pariskuntiin ollaan myös yhteydessä ja otetaan työskentelyyn poliisin kanssa. Perheiden osapuolia pyritään tapaamaan. Ankkurin perhe- ja lähisuhdeväkivallan työskentelymalli on vakiintunut ja toimiva. Toimintamallin tuotekuvaus on liitteenä 1. 15

3.3.3 Väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet palvelut Erityisosaaminen on tarkoituksenmukaista koota siten, että väkivallan uhri ja tekijä voivat päästä suoraan väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneeseen palveluun, joihin muut toimijat voivat suoraan ilman ajanvarausta ohjata väkivallan uhrin ja tekijän. Palvelussa on kokonaisvaltaisesti arvioitava väkivallan uhrin ja tekijän turvallisuus, avun ja tuen tarve sekä koordinoida hänen tarvitsemansa palvelut siten, että se helpottaa avun vastaanottamista ja varmistaa palveluketjun toimivuuden. Väkivallan ehkäisyn erityispalvelu voidaan tuottaa jonkin olemassa olevan palvelun yhteydessä tai perustaa erityinen palveluyksikkö. Hämeenlinnan kaupungin perheneuvola Perheneuvolan psykologit ja perheneuvojat tarjoavat terapeuttista apua lapsiperheille väkivaltatilanteissa. Perhe saa nopeutetun ajan (2 viikon sisään) päivystäviltä työntekijöiltä. Yhdessä perheen ja mahdollisten yhteistyötahojen, kuten lastensuojelun tai Ankkurin kanssa, arvioidaan tilannetta ja suunnitellaan jatkotyöskentelyä. Jokaiselle perheelle räätälöidään sopiva hoitosuunnitelma. Tärkeää on, että kaikki perheenjäsenet saavat tarvitsemaansa apua. Mahdollisia työskentelyvaihtoehtoja perheiden kanssa ovat: - vanhempien ja lasten omat käynnit, parikäynnit, perhekäynnit ja sisaruskäynnit - ryhmämuotoinen työskentely, esim. väkivaltaa kokeneiden lasten ryhmä - lyhytkestoisemmat väkivaltatilannetta purkavat/eteenpäin auttavat käynnit ja pitempikestoinen terapeuttinen hoito Perheneuvolan asiantuntijapalvelut: - työnohjaus ja konsultaatio muille työntekijöille ja yhteistyötahoille - koulutus - tiedotus- ja vaikutustoiminta Hattulan kunnan perheneuvolapalvelut tuottaa Hämeenlinnan kaupungin perheneuvola maaliskuun loppuun 2012 saakka. Perheneuvolapalveluissa palveluntuottaja vaihtuu huhtikuun alussa, kun Pihlajalinna OY tuottaa perheneuvolapalvelut Hattulan kunnalle. Perheneuvolatyöntekijät on integroitu osaksi henkisen hyvinvoinnin yksikön toimintaan. Palveluntuottajalla tulee olla valmiudet tuottaa Hattulan kunnalle seuraavia suoritteita/käyntejä: neuvonta ja ohjaus (puhelinneuvonta), neuvonta ja ohjaus (asiakaskäynti), perhe- ja paritutkimukset, lapsen yksilötutkimus, perhe- ja pariterapiat, lapsen yksilöterapia, terapeuttiset ryhmät lapsille ja aikuisille, asiantuntijapalvelut (esim. työnohjaus, konsultaatio, luennot ja osallistuminen erilaisiin projekteihin sekä työryhmiin). Janakkala ostaa perheneuvolapalveluita Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä. Hämeenlinnasta ostettavien palveluiden määrä on supistunut siinä määrin, että toistaiseksi perheet, joissa on väkivaltaa tai sen uhkaa, eivät saa tarvitsemaansa palvelua. Perheille pyritään järjestämään riittäviä palveluita kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Janakkalassa on käynnissä psykososiaalisten palveluiden kokonaisvaltainen selvitystyö, missä tullaan kuvaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimintamalli. 16

Muita palveluja A-klinikka on päihdehoitoon erikoistunut seudullinen palveluyksikkö. A- klinikan asiakkuuteen hakeutuva henkilö on päihdeongelmainen tai hänen omaisensa. Yksikköön hakeudutaan päivystyksen kautta, joka toimii ns. matalan kynnyksen periaatteella. Päivystys on auki arkisin (ma-pe) klo. 8-10. Lähetettä ei tarvita. Mikäli lähisuhdeväkivaltaa esiintyy tai pelkoa siitä, asiasta keskustellaan asiakkaan kanssa ja perheen tilanne kartoitetaan sekä yksilö- että perhetapaamisien yhteydessä. Yksikössä työskentelee myös yksi perheterapeutti, jonka erityisosaamista hyödynnetään moniammatillisen tiimityöskentelyn yhteydessä. Tarvittaessa asiakas ohjataan muiden palvelujen piiriin, esim. terveydenhuoltoon tai lastensuojeluun. Läheisille suunnattu ryhmä on suunnattu henkilöille, joilla on läheisenä päihteitä käyttävä omainen. Ryhmässä käsitellään myös läheissuhdeväkivaltaa. Ryhmät alkavat puolivuosittain (tammikuussa ja elokuussa, ryhmä kokoontuu viikoittain 3x45 min). Ryhmään valitaan 7 henkilöä haastattelujen perusteella. Haapahankkeen tavoitteena on ollut perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen peruspalveluiden keinoin Hämeenlinnan seudun kiintiöpakolaisperheissä. Hankkeen puitteissa on luotu pakolaisten kulttuuriset erityispiirteet huomioivia toimintamalleja ja kehitetty ryhmätoimintaa. Luodut mallit ja ryhmätoiminta on siirrettävissä soveltuvin osin valtaväestöä koskeviin palveluihin. Hanke päättyi syksyllä 2011. Hämeenlinnan kaupungissa läheissuhdeväkivallan ilmiöitä kohdataan mm. aikuissosiaalityössä ja henkisen hyvinvoinnin palveluissa. Työntekijöillä on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneina valmiuksia työskennellä, mutta edelleen tarvitaan koulutusta, konsultaatiota sekä tietoa palvelukokonaisuudesta. Pitkäkestoinen tuki ja terapia Perusterveydenhuolto on avainasemassa traumaperäisten mielenterveyden häiriöiden ja niiden psykososiaalisten seurausten tunnistamisessa. Kunnassa tai laajemmalla alueella on järjestettävä asiantuntevaa pitkäkestoista tukea ja yksilö- tai ryhmämuotoista terapiaa väkivallasta traumatisoituneille uhreille ongelmien ja traumojen poistamiseksi. Myös seksuaalisen väkivallan aiheuttamista kroonisista oireista kärsivien on päästävä psykiatriseen konsultaatioon ja terapiaan. Tukea ja terapiaa voidaan tarjota terveydenhuollon palveluissa tai väkivallan ehkäisyn erityispalveluissa, joita järjestävät muun muassa kolmannen sektorin toimijat. Apua on oltava tarjolla nopeasti. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon, kun palveluja ja tukea järjestetään. Väkivallan kohteeksi joutunut lapsi tai nuori sekä hänen perheensä tarvitsee usein lastensuojelun avohuollon tukitoimena pidempiaikaista tukea tai apua. Yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrian yksiköiden kanssa on 17

välttämätöntä. Perheelle voidaan järjestää apua kaupungin perheneuvolasta tai perhetyötä perheen tarpeita parhaiten vastaavasta yksiköstä (lastensuojelun omat perhetyöntekijät, ostopalvelut tai varhaisen tuen perhetyö). Perhetyön tavoitteena on ohjata ja tukea lapsen vanhempia työstämään lasten ja koko perheen hyvinvointia parempaan suuntaan mm. selkiyttämällä vanhempien vastuuta roolistaan, lasten kasvatuksesta ja koko perheen hyvinvoinnista yleensä ja ottamalla perheen lähiverkostot mukaan tukemaan perhettä ja auttamalla vaikeiden tunteiden tai kokemusten käsittelemisessä. Perheneuvola voi vaikeimmissa tilanteissa tarjota lapselle tai koko perheelle pidempikestoista tukea tai terapiaa. Lisäksi lapsen vanhempia voidaan ohjata heidän tarvitsemansa tuen piiriin esim. terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle. Seudulla on todettu tarvetta traumatisoituneiden vanhempien ja perheiden riittävään ja riittävän pitkäaikaiseen terapeuttiseen hoitoon, mikä on myös edellytys traumatisoituneiden lasten hoitamisen onnistumiseen. Pitkäaikaisesti tarvittavista palveluista ja niiden erityisosaajista on puutetta. Lisäksi palveluilta puuttuu selkeä rakenne. Lastensuojelulaki antaa hyvän perustan toimia niin ehkäisevässä kuin lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa. Kynnys lastensuojelun tarpeen selvittämiseen tulee olla erityisen matala, jotta lapselle ja perheelle saadaan kohdennettua mahdollisimman oikeaa palvelua perheväkivaltatilanteissa. Lapsen ja perheen tilanne määrittelee, mikä palvelu voi parhaiten olla avuksi ja tueksi. Yhteistyökumppaneita tulee kannustaa yhteydenottoon lastensuojeluun mahdollisimman varhain ja informoida konsultaation mahdollisuudesta epäselvissä tilanteissa päivittäisen, virka-aikaisen päivystyksen avulla. 3.3.4 Väkivaltaa kokevien lasten ja nuorten palvelut Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, varhainen puuttuminen sekä palvelujen turvaaminen on yhtenä sosiaali- ja terveydenhuollon painoalueena. Kunnissa, niiden yhteistoiminta-alueilla ja sairaanhoitopiireissä on luotava toimintamallit ja toimivat työkäytännöt, joilla pystytään puuttumaan varhain lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan väkivaltaan ja hoitamaan väkivallasta aiheutuneita ongelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön on tiedostettava ja tunnistettava lapsiin kohdistuvan väkivallan riskitekijät ja merkit. Työntekijöiden on lastensuojelulain edellyttämällä tavalla puututtava varhain perheen tilanteeseen, jos siinä ilmenee väkivaltaisuutta, lasten kaltoinkohtelua tai hyväksikäyttöä tai jos lapsi joutuu väkivallan välikappaleeksi esimerkiksi ero- ja huoltajuuskiistoissa. Poliisin kotihälytysten yhteydessä on varmistettava lasten ja nuorten turvallisuus sekä toimittava lastensuojelulain mukaisesti. Viranomaisten yhteistyölle on luotava ennalta sovitut menettelyt kaikkina vuorokaudenaikoina 18

Lapseen kohdistuvan väkivallan taustalla on monesti useita syitä ja moniongelmaisuutta. Perheessä saattaa olla esimerkiksi vanhemman mielenterveystai päihdeongelmia ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Lapsi voi joutua väkivallan kohteeksi myös muussa kehitysympäristössään, koulussa tai vapaa-aikana. Lapsiin kohdistuvan perheväkivallan tai muun kaltoin kohtelun varhaisessa havaitsemisessa ovat olennaisessa osassa sellaiset peruspalvelut kuin päivähoito, koulu ja perusterveydenhuolto. Näiden tahojen perustehtävä on auttaa lasta välittömässä kriisitilanteessa, tehdä aina tarvittaessa lastensuojeluilmoitus ja ohjata tarvittaessa lasta ja perhettä jatkohoitoon. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun kuuluvat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kun lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, tehdään tarvittaessa lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitystyön kuluessa kaikkia perheenjäseniä tavataan erikseen 2-4 kertaa. Työskentelyn jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa, voisiko lapsi tai perhe hyötyä lastensuojelun avohuollon tukitoimista tai sijaishuollon palveluista. Lapseen kohdistunut väkivalta yleensä on niin vakava tilanne, että tukitoimet ovat tarpeen. Poliisilaitoksella toimiva seudullinen Ankkuri-tiimi toteuttaa nopeaa puuttumista väkivaltatilanteisiin ja käytännössä kaikki poliisilta tulleet lapsiin kohdistuneen väkivallan ilmoitukset selvitetään siellä. Samalla tiimi arvioi sitä tarvitaanko pidempää lastensuojelun asiakkuutta. Hämeenlinnassa lastensuojelun palveluista vastaavat alkuarvioinnin työpari, poliisilaitoksen Ankkuri-tiimi, kaksi lastensuojelun avohuollon tiimiä (Läntinen tiimi ja Keskustan/Ydin-Hämeen tiimi), sijaishuollon tiimi, Maakunnallinen perhepankki sekä kaupungin omat lastensuojelulaitokset (Perhekeskus ja Pollentien nuorisokoti). Hattulassa ja Janakkalassa lastensuojelun palveluista vastaavat lastenvalvoja ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät (ehkäisevä perhetyö, avohuollon tukitoimenpiteenä tarjottu lastensuojelun perhetyö sekä intensiiviperhetyö, perhetyöstä osallistutaan myös lastensuojelutarpeen arviointiin) sekä tarvittaessa tuetun asumisen ohjaaja. Nämä tahot yhdessä muodostavat lastensuojelutiimin. Janakkalassa lastensuojelun tiimiin kuuluvat lastensuojelun työntekijät, lapsiperheiden sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja ja päihdetyöntekijä. Lisäksi lastensuojelun palveluista vastaa maakunnallinen perhepankki ja tarvittaessa maakunnallinen sosiaalipäivystys. Sijaishuoltopalveluita ostetaan seudulliseen kilpailutukseen osallistuneilta puitesopimusmenettelyyn hyväksytyiltä palveluntuottajilta. Avohuollon ja jälkihuollon palveluita tuotetaan itse ja osin ostetaan muilta palveluntuottajilta. Lisäksi lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista tai muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta, kun Hattulan ja Janakkalan kunnat ovat yhdessä asettaneet lastensuojelun asiantuntijaryhmän. 19

3.3.5 Väkivaltaa kokevien vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut Lähisuhde- ja perheväkivallan kohteeksi joutuneiden vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten tarvitsemia palveluja kehitetään ja niiden saatavuutta parannetaan. Sosiaalija terveyspalveluissa havaitaan ja tunnistetaan vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden elämäntilanteisiin liittyvät väkivallan riskit ja puututaan näihin tilanteisiin varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveystoimen johdon ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden tehtävänä on huolehtia ja varmistaa, että kotihoidossa sekä kunnallisissa ja yksityisissä palvelu- ja hoitoyksiköissä luodaan selkeät toimintamallit tunnistaa ja puuttua väkivaltaan. Niissä tulee myös olla moniammatilliset yhteistyökäytännöt vanhuksiin, vammaisiin ja kehitysvammaisiin kohdistuvan väkivallan, laiminlyönnin, kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Erityispalveluiden järjestäminen väkivaltaa, laiminlyöntiä tai kaltoinkohtelua kokeneille vanhuksille, vammaisille ja kehitysvammaisille on yhtä tärkeää kuin muillekin väkivaltaa kokeneille ihmisille. Palveluissa otetaan huomioon heidän erityistarpeensa. Kotihoidossa tunnistetaan ikäihmisten väkivallan riskitekijät, ne kirjataan hoitoja palvelusuunnitelmaan sekä asiakastietojärjestelmään ja väkivaltatilanteeseen puututaan varhaisessa vaiheessa moniammatillisesti yhteistyössä eri toimitahojen kanssa. Etenkin muistisairaiden asiakkaiden kanssa työskentely edellyttää työntekijöiltä taitoa ja kykyä toimia ennalta arvaamattomissa, yllättävissä tilanteissa. Ikäihmisten ja vammaisten laitoshoidossa henkilöstöltä vaaditaan osaamista ja taitoa tunnistaa laitoksen sisällä mm. asukkaiden toinen toisiinsa kohdistamaa väkivaltaa. Janakkalan vanhusten huollon ja vammaispalveluiden väkivaltaan puuttumisen toimintaohjelmassa moniammatillisen verkostotyön lisäksi parityö on havaittu erityisen tärkeäksi samoin kuin selkeä palveluohjaus jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 3.3.6. Apua väkivaltaa käyttäville henkilöille Lähisuhteissaan ja perheissään väkivaltaa käyttäviä henkilöitä tulee tukea ja auttaa lopettamaan väkivaltainen käyttäytyminen ja auttaa vastaamaan teoistaan. Väkivallan tekijän kanssa tehtävän työn yhtenä kriteerinä on, että hän ottaa vastuun teostaan. Tekijän kanssa työskentelevät työntekijät tekevät yhteistyötä uhrin kanssa työskentelevien kanssa. Työskentely väkivallan tekijöiden kanssa ei saa vaarantaa väkivallan uhrien turvallisuutta. Lähisuhteissaan ja perheissään väkivaltaa käyttäville henkilöille lisätään mahdollisuuksia saada pitkäjänteistä apua, tukea ja hoitoa väkivaltaisen käyttäytymisensä lopettamiseksi. Viranomaistoiminnassa heitä kannustetaan ja tuetaan hakemaan apua ongelmaansa. 20

Kun asiakkaan tai potilaan väkivaltaisuus paljastuu sosiaali- tai terveyspalveluissa, asiasta raportoidaan asiakkaan suostumuksella kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueella väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneisiin palveluihin/yksiköihin. Toimipiste ottaa yhteyttä henkilöön 24 tunnin sisällä ja arvioi sekä väkivallan tekijän että uhrin ja mahdollisten lasten turvallisuus ja avun tarve. Sosiaalityössä, päihdehuollossa, terveydenhuollon katkaisuhoidossa, lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanottotoiminnassa sekä työterveydenhuollossa kehitetään valmiuksia tunnistaa asiakkaan tai potilaan väkivaltaisuus. Asian puheeksi ottamisen käytäntöjä on syytä tehostaa. Palveluohjausta kehittämällä asiakasta tai potilasta ohjataan aktiivisesti hakemaan apua. Väkivallan tekijöille tarkoitettuja väkivallan katkaisuohjelmia kehitetään kunta- tai yhteistoiminta-aluekohtaisesti. Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva Ankkuri-tiimi antaa apua, tukea ja neuvontaa myös väkivaltaa käyttäneille henkilöille. Palvelu tarjotaan Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan asukkaille. Tavoitteena on, että sekä uhriin että tekijään otetaan yhteyttä 1-3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Käytännössä tällainen työskentely tarkoittaa sitä, että jokainen lähisuhdeväkivaltaa käyttänyt alaikäisen lapsen vanhempi tavataan Hämeenlinnan poliisilaitoksella vähintään kerran, jolloin arvioidaan hänen tarvitsemansa tuen tarve ja motivoidaan henkilöä ottamaan apua vastaan. Tätä työtä Ankkurissa tekee sosiaalityöntekijä-psykiatrinen sairaanhoitajatyöpari, tarvittaessa tapaamiseen pyydetään myös poliisi. Työskentelyssä huomioidaan myös perheen lapset, joita tavataan pääsääntöisesti kutakin erikseen kotikäynneillä. Lapsettomien pariskuntien kohdalla avun vastaanottaminen on vapaaehtoista. Ankkurin psykiatrinen sairaanhoitaja ottaa puhelimitse yhteyttä lähisuhdeväkivaltaa käyttäneisiin henkilöihin ja antaa puhelimitse informaatiota ja neuvontaa väkivallasta sekä tarjoaa mahdollisuutta tapaamiseen. Ankkurista käsin postitetaan myös kirjallisista informaatiota väkivallasta harkinnan ja tarpeen mukaan. Perheneuvola palvelee lapsiperheitä ja perheneuvolaan voi hakeutua vanhempi myös yksin. Tilanteessa, jossa muu perhe tai esim. toinen vanhempi hakeutuu perheneuvolaan niin, ettei väkivaltaa käyttävä perheenjäsen tule mukaan, otetaan perheneuvolasta aina yhteyttä puhelimitse myös tekijään, motivoidaan häntä avun piiriin ja tarjotaan mahdollisuutta tapaamiseen. Myös A-klinikan palveluissa huomioidaan väkivallan tekijä. 21

3.4 Kansalaistoiminta väkivallan ehkäisyssä/kolmas sektori Monet paikalliset ja valtakunnalliset järjestöt ja seurakunnat tekevät työtä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja viranomaisten yhteistyötä väkivallan torjunnassa parannetaan. Tavoitteena on, että kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja muut yhteisöt edistäisivät oman yhteisönsä tietoisuutta väkivaltailmiöstä ja toimisivat väkivaltaa vastustavan asenneilmapiirin luomiseksi yhteisöissään. Julkinen sektori toimii alueellisesti ja paikallisesti yhdessä kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä luo niille toimintaedellytyksiä ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa ja järjestää tukihenkilötoimintaa ja muuta vapaaehtoistyötä väkivaltaan puuttumiseksi. 3.5 Dokumentointi ja tilastointi Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyössä parannetaan lähisuhde- ja perheväkivallan dokumentointia ja tilastointia. Väkivallasta aiheutuneet ongelmat, vammat ja sairaudet kirjataan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoihin sekä asiakastietojärjestelmään. Väkivaltaongelmien esiintyvyyttä ja väkivallasta aiheutuvien vammojen ja sairauksien tilastointia kehitetään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Päivystys-, ensihoito- ja polikliinisessa työssä kirjataan väkivaltatapahtumat ja uhrin vammat selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Asian mahdolliselle oikeuskäsittelylle on erityisen tärkeää, että akuuttivaiheessa ongelma diagnosoidaan ja dokumentoidaan tarkoin. Vammojen kirjaamisessa otetaan käyttöön pahoinpitely- ja kehokarttalomakkeisto (PAKElomakkeisto). Väkivaltaa ja kaltoinkohtelua koskevien havaintojen huolellinen dokumentointi on kaikissa palvelu- ja hoitoyksiköissä tärkeää jatkotoimien kannalta. Terveydenhuollossa Hämeenlinnan seudulla on vammojen kirjaamisessa käytössä pahoinpitely- ja kehokarttalomakkeisto, ns. PAKE-lomakkeisto. Dokumentointiin ja tilastointiin tarvitaan eri toimijoiden yhteisiä käytäntöjä ja toimitapoja. 3.6 Tiedottaminen ja vaikuttaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonaloilla toteutetaan tiedottamis- ja vaikuttamistoimintaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja siitä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi. Kunnan kaikessa toiminnassa korostetaan väkivallattoman toimintatavan merkitystä. Kaikessa kunnan toiminnassa on nostettava keskeiseksi arvoksi väkivallaton, ihmisiä kunnioittava ja neuvotteluun perustuva toimintakulttuuri. Kuntalaisille on tarjolla tietoa ja neuvontaa lähisuhdeväki- ja perhevallasta sekä siitä, mistä ongelmaan voi saada tukea ja 22