Pankkitoiminta 52 Vahinkovakuutustoiminta 63 Varainhoito 77 Konsernitoiminnot 85 Henkilöstö 94

Merkki hyvästä ryhmästä * Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2010

Merkki hyvästä ryhmästä * Sisältö Pohjola Pankki Oyj:n vuosi 2010 Pohjola lyhyesti 1 Vuosi 2010 lyhyesti 9 Katsaus osakkeenomistajille 22 Strategia 24 Toimintaympäristö 32 Vakavaraisuus ja riskiasema 40 Vastuullisuus 47 Liiketoiminnot Pankkitoiminta 52 Vahinkovakuutustoiminta 63 Varainhoito 77 Konsernitoiminnot 85 Henkilöstö 94 Hallinnointi ja johto Pohjola Osa OP-Pohjola-ryhmää 97 Hallintoperiaatteet (CG) 106 Hallitus 110 Johtoryhmä 119 Tietoa sijoittajille Osakkeet ja osakkeenomistajat 127 Velkasijoittajat 143 Merkki hyvästä ryhmästä * Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.pohjola.fi/vuosikertomus2010

Pohjola lyhyesti Pohjola konserni on suomalainen finanssipalveluyritys, joka tarjoaa asiakkailleen pankki, vahinkovakuutus ja varainhoitopalveluja. Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjolan markkina asematavoitteena on olla johtava yrityspankki, vahinkovakuuttaja ja instituutiovarainhoitaja. 2010 Tavoite Markkina asema yrityspankkina 2. 1. Markkina asema vahinkovakuuttajana 1. 1. Markkina asema instituutiovarainhoitajana 1. 1. Konsernin päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani. Keskeisiä tavoitteita ovat kannattava kasvu sekä yhtiön arvon kasvattaminen. Pohjolan strategian kulmakiviä ovat sen kolme ainutlaatuista kilpailuetua: lähellä asiakasta kokonaisvaltainen finanssitarjooma osa OP Pohjola ryhmää. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 1

Pohjola on sitoutunut vahvaan pääomitukseen ja omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan. Yhtiön A osake on listattu NASDAQ OMX Helsingin Large Cap listalla vuodesta 1989. A osakkeen kaupankäyntitunnus on POH1S ja toimialaluokka Rahoitus. Pohjolalla on noin 35 000 osakkeenomistajaa. Vuoden 2010 lopussa Pohjola konsernissa oli henkilöstöä noin 3 000. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 2

Arvot Pohjolan menestyksen takana ovat sen kestävät arvot: ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 3

Avainlukuja Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 4

Liiketoimintarakenne Pohjola konserni jakautuu kolmeen liiketoimintoon, jotka ovat Pankkitoiminta, Vahinkovakuutustoiminta ja Varainhoito, sekä niitä tukeviin Konsernitoimintoihin. Pankkitoiminta Liiketoiminta Yritysten ja yhteisöjen rahoitus ja taloudenhallinta Liiketoiminta- alueet / toiminnot Päämarkkina- alue Strateginen rooli Yrityspankki Markets Baltia Suomi ja sen lähialueet Hyvä kannattavuus ja markkina aseman vahvistaminen Osuus konsernin tuloksesta ennen veroja 2010 Vahinkovakuutustoiminta Henkilö, yritys ja yhteisöasiakkaiden vakuutukset Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Baltia Suomi ja sen lähialueet Markkinoita nopeampi kasvu, markkinajohtajuuden vahvistaminen ja liiketoiminnan hyvä kannattavuus Varainhoito Instituutioiden sekä varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen varainhoito Instituutioasiakkaat Private Sijoitustoiminta Suomi ja sen lähialueet Hyvä kannattavuus ja markkina aseman vahvistaminen Op Pohjola ryhmän rahastojen varainhoito Konserni toiminnot Konsernia ja sen liiketoimintoja tukeva toiminta Keskuspankkitoiminta ja varainhallinta OP Pohjola ryhmän maksuvalmiudesta ja varainhankinnasta vastaaminen Talous ja rahoitus Riskienhallinta Henkilöstö Viestintä Liiketoimintojen ohjaaminen, tukeminen ja haastaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 5

Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 6

Luottoluokitukset Pohjola vastaa yhdessä OP Asuntoluottopankin kanssa OP Pohjola ryhmän maksuvalmiudesta ja kansainvälisestä varainhankinnasta. Pohjolan pitkäaikaisella varainhankinnalla on AA tasoinen luottoluokitus kaikilta kolmelta luottoluokittajalta. Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Standard & Poor's AA Vakaat Moody's Aa2 Negatiiviset Fitch AA Negatiiviset Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 7

Vahva suomalainen menestystarina Pohjolan historia ulottuu yli sadan vuoden päähän. Hyvässä ryhmässä Pohjola on osa OP Pohjola ryhmää, joka on johtava finanssiryhmä Suomessa. OP Pohjola ryhmän muodostavat Pohjolan lisäksi yli 200 itsenäistä osuuspankkia ja ryhmän keskusyhteisö OP Pohjola osk tytär ja lähiyhteisöineen. Ryhmä tarjoaa asiakkailleen maan kattavimman ja monipuolisimman pankki, sijoitus ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. OP Pohjola ryhmällä on noin 4,1 miljoonaa asiakasta. Lue lisää Pohjolasta osana OP Pohjola ryhmää Lue lisää OP Pohjola ryhmästä Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 8

Vuosi 2010 lyhyesti Konsernin tulos ennen veroja vuonna 2010 parani selvästi edellisvuodesta ja ylitti 300 miljoonaa euroa. Yrityspankkitoiminnan korkokate kasvoi vahvasti. Odotustemme mukaisesti saamisten arvonalentumisia kirjattiin edellisvuotta vähemmän, ja erityisesti loppuvuoden aikana niiden määrä jäi selvästi vertailuvuotta pienemmäksi. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kannattavuus säilyi hyvänä huolimatta vaikeista talviolosuhteista ja loppukesän myrskyvahingoista. Sijoitusmarkkinoiden kehitys vaihteli vuoden aikana paljon, minkä seurauksena konsernin tulos käyvin arvoin jäi edellisvuoden ennätystasoa pienemmäksi ja oman pääoman tuotto tavoitetasoa alhaisemmaksi. 2010 2009 Tulos ennen veroja, milj. 308 265 Tulos ennen veroja käyvin arvoin, milj. 291 508 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 9,3 19,2 Tulos per A osake, 0,72 0,66 Osinkoehdotus (A osake), 0,40 0,34 Osinkoehdotus (K osake), 0,37 0,31 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 9

Pohjola -konsernin tulos Konsernin tulos ennen veroja parani 308 miljoonaan euroon (265). Tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 322 miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy saamisten arvonalentumisia 104 miljoonaa euroa (129). Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 291 miljoonaa euroa (508) ja oman pääoman tuotto käyvin arvoin 9,3 % (19,2). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja oli 133 miljoonaa euroa (117). Saamisten arvonalentumiset rasittivat Pankkitoiminnan tulosta 105 miljoonalla eurolla (117). Operatiivinen kulut/tuotot suhde oli 35 % (35). Vahinkovakuutustoiminnan operatiivinen yhdistetty kulusuhde, joka ei sisällä laskuperustemuutoksia eikä yrityskaupassa syntyneitä aineettomien hyödykkeiden poistoja, oli 89,7 % (87,7). Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin olivat 5,1 % (10,7). Varainhoidon tulos oli 31 miljoonaa euroa (21). Tulokseen sisältyi kertaluonteisia yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja ja kuluja nettona 6 miljoonaa euroa. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 35 miljardiin euroon (33,1). Saamistodistusten myyntivoitot paransivat konsernitoimintojen tulosta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 10

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 11

Pankkitoiminnan tulos Pankkitoiminnan tulos parani selvästi edellisvuodesta. Yritysten luottokysynnän lisäännyttyä luottokanta kasvoi 6 prosenttia. Kasvun ja yritysluottokannan keskimarginaalin nousun ansiosta korkokate kasvoi vahvasti. Kilpailun kiristyessä yritysluottokannan keskimarginaalin nousu taittui ja uusluotonannon marginaalikehitys kääntyi loppuvuonna laskuun. Marketsin tulos oli hyvä, ja asiakaskaupankäynnin volyymit kasvoivat. Baltian pankkitoiminnan tulos parani edellisvuodesta, mutta oli vielä negatiivinen. Lue lisää Pankkitoiminnan vuodesta 2010 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 12

Vahinkovakuutustoiminnan tulos Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kannattavuus säilyi hyvänä huolimatta vaikeista talviolosuhteista ja loppukesän myrskyvahingoista. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat, ja erityisesti henkilöasiakkaiden osalta maksutuottojen markkinoita nopeampi kasvu jatkui koko vuoden. Vuonna 2005 asetettu strateginen tavoite 450 000 etuasiakastalouden saamiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä saavutettiin elokuussa, ja etuasiakastalouksien kasvu jatkui vahvana myös viimeisellä vuosineljänneksellä. Vahinkovakuutuksen tulos jäi edellisvuoden tulosta pienemmäksi, mutta kertaluonteiset erät pois lukien tulos oli edellisvuoden erinomaisella tasolla. Lue lisää Vahinkovakuutustoiminnan vuodesta 2010 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 13

Varainhoidon tulos Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 35 miljardiin euroon, ja tulos parani vertailuvuodesta. Tulokseen sisältyi nettovaikutukseltaan 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja, lähinnä pääomarahastoliiketoiminnan kansainvälistämiseen liittyen. Lue lisää Varainhoidon vuodesta 2010 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 14

Konsernitoimintojen tulos Tulos ennen veroja yli kaksinkertaistui vertailuvuodesta ja se oli 61 miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyi 29 miljoonaa euroa saamistodistusten myyntivoittoja. Saamistodistusten arvonalennusten määrä pieneni yli 10 miljoonalla eurolla. Lue lisää Konsernitoimintojen vuodesta 2010 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 15

Vuoden 2011 näkymät Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2011 olevan suurempi kuin vuonna 2010. Suurimmat epävarmuudet liittyvät tulevien arvonalennusten ja suurvahinkojen määrään ja sijoitusmarkkinoiden kehitykseen. Näkymät kokonaisuudessaan on esitetty vuoden 2010 toimintakertomuksessa. Lue lisää Pohjola konsernin vuoden 2011 näkymistä Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 16

Pohjola konsernin tulos, milj. 2010 2009 2008 2007 2006 Korkokate 258 241 174 115 96 Palkkiotuotot ja kulut, netto 164 143 122 115 102 Kaupankäynnin nettotuotot 35 71 81 34 20 Sijoitustoiminnan nettotuotot 31 13 6 28 37 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 388 402 353 433 328 Liiketoiminnan muut tuotot 50 50 42 71 50 Tuotot yhteensä 926 895 617 728 632 Kulut yhteensä 514 501 470 440 409 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 412 394 147 288 223 Saamisten arvonalentumiset 104 129 28 1 1 Tulos ennen veroja 308 265 119 288 223 Käyvän arvon rahaston muutos 17 243 252 54 1 Tulos ennen veroja käyvin arvoin 291 508 133 234 222 Pohjola konsernin tase, milj. 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2006 Käteiset varat 1 501 3 102 2 260 448 907 Saamiset luottolaitoksilta 8 033 7 630 6 644 5 217 5 546 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 422 1 279 3 255 4 701 4 801 Johdannaissopimukset 1 962 1 443 1 486 528 320 Saamiset asiakkailta 12 433 11 323 12 279 9 288 7 864 Vahinkovakuutustoiminnan varat 3 198 3 156 2 745 2 809 2 766 Sijoitusomaisuus 6 364 5 417 1 287 727 233 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 1 022 1 077 1 114 1 096 1 115 Muut varat 1 248 1 083 1 379 1 108 645 Varat yhteensä 36 184 35 510 32 448 25 922 24 196 Velat luottolaitoksille 4 960 4 984 3 643 2 739 2 390 Johdannaissopimukset 2 054 1 456 1 644 548 331 Velat asiakkaille 4 231 4 133 3 508 2 738 1 994 Vahinkovakuutustoiminnan velat 2 351 2 279 2 238 2 140 2 099 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 16 685 17 295 16 425 12 856 13 263 Muut velat 3 526 3 097 3 350 3 032 2 289 Velat yhteensä 33 807 33 244 30 808 24 053 22 368 Oma pääoma 2 377 2 267 1 640 1 869 1 828 Velat ja oma pääoma yhteensä 36 184 35 510 32 448 25 922 24 196 Pohjola konsernin avainlukuja 2010 2009 2008 2007 2006 Tilikauden voitto, milj. 229 194 89 212 180 Taseen loppusumma, mrd. 36,2 35,5 32,4 25,9 24,2 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 9,3 19,2 5,6 9,3 9,5 Luottokanta, mrd. 11,4 10,7 11,6 9,4 7,9 Luotto ja takauskanta, mrd. 14,0 13,4 14,1 11,4 9,8 Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. 35,0 33,1 25,3 31,3 31,3 Vahinkovakuutusmaksutuotot, milj. 964 943 923 850 788 Vakavaraisuussuhde, % 13,3 13,5 11,3 11,2* 12,9* Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde (Tier 1), % 12,5 11,8 9,4 10,7* 8,2* RAVA lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,71 1,73 1,26 1,38* 1,13* Tulos/osake (EPS), ** Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 17

A osake 0,72 0,66 0,36 0,85 0,73 K osake 0,69 0,63 0,33 0,84 0,72 Oma pääoma/osake, ** 7,44 7,09 6,58 7,51 7,34 Osinko/osake, ** A osake 0,40*** 0,34 0,19 0,53 0,53 K osake 0,37*** 0,31 0,16 0,50 0,52 Osinko/osakekohtainen tulos, (osinkosuhde) % 55*** 51 51 62 72 Efektiivinen osinkotuotto, % (Pohjola A) 4,5*** 4,5 2,4 5,0 5,1 Hinta/voitto suhde (P/E), (Pohjola A) 12,5 11,5 22,4 12,5 14,2 Osakekannan markkina arvo (Pohjola A ja K), mrd. 2,87 2,41 1,98 2,66 2,58 Osakkeiden vaihto (Pohjola A), milj. kpl 154 175 119 147 104 % osakekannasta (Pohjola A) 61 75 74 92 66 Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl 320 320 203 203 203 Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl ** 320 320 249 249 249 Henkilöstö keskimäärin 3 005 2 966 3 085 3 006 3 030 * Laskentaperusteet muuttuneet vuonna 2008. Vertailutiedot vuodelta 2007 on muutettu vertailukelpoiseksi Basel II säännöksen mukaisesti, eikä niitä ole erikseen tilintarkastettu. Vuodelta 2006 ilmoitettu luku on laskettu aiempien laskentaperusteiden mukaan. ** Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu takautuvasti vuosien 2006 2008 osalta osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:n osakeannista ja 4.5.2009 kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista. *** Hallituksen ehdotuksen mukaan Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 18

Yrityskaupan synergiat Vuonna 2005 vahinkovakuutuskaupan yhteydessä asetettiin Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneiden etuasiakastalouksien määrän kasvun tuottamalle tuottosynergialle tavoite saavuttaa 17 miljoonan euron taso vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuoden 2010 maaliskuussa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 19

Keskeisiä tapahtumia 2010 Tammikuu KTM Petteri Änkilä nimitettiin Pohjolan Pääomamarkkinat liiketoiminta alueen johtajaksi ja pankkitoiminnan johtoryhmän jäseneksi 8.2.2010 lähtien. Helmikuu Pohjola Pankki Oyj laski EMTN ohjelmansa alla liikkeeseen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille. Laina aika on 3 vuotta. Pohjola Pankin Taidesäätiö valitsi omistamiensa arvosoittimien uudet haltijat. Luovutetut arvosoittimet ovat keskeinen osa Taidesäätiön kokoelmaa. Soittimista luovutettiin Ferdinando Gagliano viulu vuodelta 1767 Jaso Sasakille, Charles Gaillard viulu (1867) Eeva Oksalalle ja Leonhard Maussiell alttoviulu (1722) Sauli Kulmalalle. Samalla myönnettiin uudelleen Giovanni Grancino sello (1698) Samuli Peltoselle ja Nicholas Lupot sello (1795) Tuomas Lehdolle. Maaliskuu Pohjola Pankki Oyj laski EMTN ohjelmansa alla liikkeeseen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan kansainvälisille pääomamarkkinoille. Laina aika on 5 vuotta. Pohjola Varainhoito Oy:n hallitus nimitti varainhoidon sijoitustoiminnan johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi KTT Veli Pekka Heikkisen. Pohjolan varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen, myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden ja päätti osingonjaosta. Huhtikuu Osuuspankkien omistamia Pohjola Pankki Oyj:n K sarjan osakkeita muunnettiin A sarjan osakkeiksi 25 080 kappaletta. Muutokset merkittiin kaupparekisteriin 14.4.2010. Kaupankäynti muunnetuilla A sarjan osakkeilla alkoi pörssissä 15.4.2010. Toukokuu Helsingin hovioikeus antoi tuomion Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Yhtymä Oyj:n entisten vähemmistöosakkaiden välisessä lunastusriidassa. Hovioikeus ei muuttanut Helsingin käräjäoikeuden elokuussa 2008 antamaa tuomiota, jonka mukaan Pohjola Yhtymä Oyj:n osakkeen lunastushinta on 13,35 euroa osakkeelta. Päätös sai lainvoiman 2.8.2010. Kesäkuu Pohjola Varainhoito Oy ja OP Rahastoyhtiö liittyivät perustajajäseniksi vastuullisen sijoittamisen yhdistykseen FINSIFiin. Pohjola Varainhoito Oy ja OP Rahastoyhtiö Oy allekirjoittivat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet jo vuonna 2009. Heinäkuu Elokuu Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) koordinoi kesä heinäkuussa yhteistyössä Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa EU:n laajuisen stressitestin, joka tehtiin yhteensä 91 pankille. Stressitestissä oli mukana OP Pohjola ryhmä, jonka vakavaraisuus oli 9. vahvin 91 pankista Euroopassa. Pohjola Pankki Oyj on osa yhteisvastuullisesti toimivaa OP Pohjola ryhmää, joten sen tiedot sisältyivät ryhmän tulokseen. OP Pohjola ryhmän pankkitoiminnan tulos ja vakavaraisuus säilyisivät vahvoina, vaikka Euroopan laajuisessa stressitestissä käytetyt oletukset talouden heikentymisestä toteutuisivat. OP Pohjola ryhmä sai Euroopan pankkivalvojien toteuttamassa stressitestissä puhtaat paperit. Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ilmoitti Pohjola Pankki Oyj:lle, että sen omistamien Pohjolan osakkeiden osuus Pohjolan kaikista osakkeista alitti 23.8.2010 yhden kymmenesosan (1/10) rajan. Samalla Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen omistamien osakkeiden osuus Pohjolan kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä laski alle kahdeskymmenesosan (1/20) rajan. Syyskuu Pohjola Pankki Oyj:n tytäryhtiön Pohjola Vakuutus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli Kyyny ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta. Pohjola Vakuutus Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin konsernin nykyinen talous ja rahoitusjohtaja Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 20

Pohjola Vakuutus Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin konsernin nykyinen talous ja rahoitusjohtaja KTM, emba Jouko Pölönen. Pohjolan johtoryhmän jäsen Pölönen on ollut vuodesta 2008 lähtien. Uudessa tehtävässään hän aloitti 1.1.2011. Pohjola Capital Partners Oy:n toimiva johto ja nykyinen enemmistöomistaja Pohjola Pankki Oyj sopivat järjestelystä, jossa yhtiön koko osakekanta siirtyi toimivan johdon omistukseen. Pohjola Vakuutus Oy ja Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö suunnittelivat yhdistymistä. Yhtiöiden hallitukset hyväksyivät 28.9.2010 yhteisen sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö sulautuisi Pohjola Vakuutus Oy:öön, mikäli yhtiöiden ylimääräiset yhtiökokoukset joulukuussa 2010 hyväksyisivät sulautumissuunnitelman. Lokakuu Pohjola Vakuutus Oy laajensi liiketoimintaansa työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin analyysiin, johtamiseen ja mittaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja tuottamaan perustettiin tytäryhtiö Pohjola Terveys Oy. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Veli Matti Qvintus. Marraskuu Pohjola Varainhoito Oy kansainvälisti pääomarahastoliiketoimintaansa yrityskaupalla. Pohjola osti 40 prosentin osuuden pääomarahastojen rahastoja hallinnoivasta Access Capital Partners Group SA:sta. Samassa yhteydessä Pohjola myi Pohjola Private Equity Funds Oy:n osaksi Access Capitalia. Joulukuu Pohjola Vakuutus Oy:n ja Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön sulautuminen raukesi ja suunniteltu sulautuminen ei toteutunut. Pohjantähden yhtiökokous hylkäsi sulautumissuunnitelman. Hyväksymisen edellytyksenä oli, että suunnitelmaa puoltaisi vähintään 2/3 äänistä. Äänestyksessä sulautumissuunnitelmaa kannatti 32 prosenttia annetuista äänistä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 21

Hyvät osakkeenomistajat Vuosi 2010 osoitti jälleen, että osuuspankkien ja Pohjolan yhteistyö pankki ja vahinkovakuutuspalvelujen yhdistäminen tuottaa hyviä tuloksia. Viidessä vuodessa osuuspankeista on tullut tärkein kanava henkilövakuutusmyynnissä, ja yhteisten asiakkaidemme määrä kasvoi viime vuonna ennätysmäisesti. Pohjola on koko OP Pohjola ryhmälle tärkeä sijoituskohde. Meidän kaikkien omistajien yhteinen tavoite on kehittää Pohjolaa pörssiyhtiönä, joka on kannattava ja terveellä tavalla kasvava. Näin voimme myös tulevaisuudessa taata kaikille omistajille tasaisen osinkotuoton. Reijo Karhinen OP Pohjola ryhmän pääjohtaja Pääjohtajan katsaus OP Pohjola ryhmän vuoteen 2010 Toimitusjohtajan katsaus Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 ripeästi ja Suomi pääsi odotettua nopeampaan kasvuun vientimarkkinoiden vetämänä. Pohjolassa tämä näkyi yritysasiakas liiketoiminnan elpymisenä: vuonna 2009 tapahtuneen luottokannan pienenemisen jälkeen yritysluottokanta kasvoi viime vuonna 6 prosenttia, ja vuonna 2009 alkanut vakuutusmaksutuottojen pieneneminen yritysasiakkailta pysähtyi loppuvuodesta 2010. Vuonna 2011 odotamme sekä yritysluottokannan että yritysvakuutusten maksutuottojen jatkavan kasvuaan. Henkilöasiakkaiden osalta vakuutusmaksutuottojen markkinoita nopeampi kasvu jatkui. Vuonna 2005 asetimme strategisen tavoitteen saada asiakkaaksemme 450 000 Pohjolaan vakuutuksensa keskittänyttä kotitaloutta vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin elokuussa 2010. Erinomainen menestyksemme perustuu Pohjolan ja osuuspankkien tiiviiseen yhteistyöhön ja toisiaan täydentävään, syvälliseen osaamiseen sekä lupaukseemme tarjota asiakkaille markkinoiden parhaat keskittämisedut. Uskon tämän yhteistyön tuottavan hyviä tuloksia vielä useiden vuosien ajan. Konsernin tulos ennen veroja vuonna 2010 parani selvästi edellisvuotisesta ja oli 308 miljoonaa euroa. Konsernin vakavaraisuus oli vuodenvaihteessa vahva. Tulos parani Pankkitoiminnassa, Varainhoidossa ja Konsernitoimintoihin kuuluvassa Varainhallinnassa. Kertaluonteisista eristä johtuen Vahinkovakuutuksen tulos jäi edellisvuotista pienemmäksi, mutta oikaistu tulos oli vuoden 2009 tasolla. Vahinkovakuutuksen operatiivinen vakuutustekninen kannattavuus säilyi erittäin hyvänä huolimatta vaikeista talvioloista ja loppukesän myrskyvahingoista. Hyvä tulos ja vahva vakavaraisuus mahdollistavat strategian mukaisen osingonjaon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että noteeratulle A sarjan osakkeelle maksetaan osinkoa 0,40 euroa ja ei noteeratulle K sarjan osakkeelle 0,37 euroa osaketta kohti. Ehdotus vastaa 55 prosentin osingonjakosuhdetta. Pohjolan osakkeen kokonaistuotto vuodelta 2010 oli 24 prosenttia. Kokonaistuottoon sisältyvät kevään 2010 osingot ja osakkeen kurssimuutos vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 aikana kärjistyivät Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakriisit. Seuraavina vaaravyöhykkeessä ovat Portugali ja Espanja. Markkinoiden epäluottamus myös Italian ja Belgian kykyyn hoitaa lainojaan näkyy näiden maiden korkeina luottoriskipreemioina. Velkapääomamarkkinoilla vallinneesta epävarmuudesta huolimatta on Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 22

maiden korkeina luottoriskipreemioina. Velkapääomamarkkinoilla vallinneesta epävarmuudesta huolimatta on Pohjolan lyhyt ja pitkäaikainen varainhankinta toiminut hyvin. Euroopan vahvimpiin kuuluvan luottokelpoisuutemme ansiosta saamme rahoituksemme markkinoilta kilpailukykyiseen hintaan. Vuosi 2010 oli konsernissa aktiivinen liiketoiminnan kehittämisen vuosi. Alkuvuodesta otimme käyttöön uudet asiakkuusorganisaatiot: "Suuret yritys ja instituutioasiakkaat" vastaa konsernin noin 300 suurimmasta asiakaskokonaisuudesta. "Henkilö ja yritysasiakkaat" vastaa henkilöasiakkaista ja muista yritysasiakkaista. Pohjola, Tampereen Seudun Osuuspankki ja Turun Seudun Osuuspankki valmistelivat vuonna 2010 toimintamallin, jossa yhdistämme Pohjolan ja osuuspankkien osaamisen, voimavarat ja paikallisen näkyvyyden koko OP Pohjolaryhmän aseman vahvistamiseksi keskisuurten yritysten kumppanina. Toimintamallia laajennetaan vuoden 2011 aikana. Vuoden 2010 aikana Pohjola käynnisti pitkän valmistelun jälkeen yritysrahoitustoiminnan Baltiassa. Varainhoitoliiketoiminnassa fokusoimme ja kehitimme pääoma sijoitustoimintaamme. Myimme venture capital liiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiömme toimivalle johdolle. Venture capital toiminta, jossa rahastojen kautta tehdään suoria sijoituksia ei noteerattuihin yrityksiin, ei kuulu Pohjolan ydinliiketoimintaan. Sen sijaan kehitämme ja kansainvälistämme liiketoimintaa, jossa sijoittajille tarjotaan mahdollisuus sijoittaa rahastojen kautta pääomarahastoihin. Myimme tällaista toimintaa harjoittavan tytäryhtiömme belgialaiselle Access Capitalille ja menimme samanaikaisesti sen suurimmaksi osakkaaksi. Osaamispääoman kehittäminen on yksi konsernin strategisista hankkeista. Viime vuonna valmistelimme konsernin ensimmäisen kaksivuotisen Talent ohjelman, joka käynnistyy vuoden 2011 alussa. Ohjelma tarjoaa räätälöidyn ja johdetun kehittymispolun siihen valituille noin 70 henkilölle. Suomen talous jatkanee elpymistään vuonna 2011. Tämä luo mahdollisuudet myös finanssitoimialan kasvulle. Pohjola pyrkii määrätietoisesti ottamaan osansa tästä kasvusta ja vähän enemmänkin! Strategiamme mukaisesti haluamme vahvistaa markkina asemaamme ja tehdä se tavalla, joka hyödyttää myös osakkeenomistajiamme. Kiitän lämpimästi osakkeenomistajiamme ja asiakkaitamme luottamuksesta sekä osuuspankkeja ja muita kumppaneitamme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitos kuuluu myös henkilöstöllemme, joka on tehnyt loistavaa työtä. Olemme yhdessä rakentaneet vahvan pohjan kuluvalle vuodelle. Mikael Silvennoinen Pohjola Pankki Oyj:n toimitusjohtaja Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 23

Strategia Pohjola tarjoaa yritys ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki, vahinkovakuutus ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vakuutus ja private banking palvelut. Pohjolan keskeiset tavoitteet ovat kannattava kasvu ja yhtiön arvon kasvattaminen. Strategian tiivistelmä Suomi ja sen lähialueet ovat Pohjolan keskeinen markkina alue. Pohjola tuntee asiakkaansa hyvin ja toimii heidän kanssaan tiiviissä vuorovaikutuksessa. Yhtiö rakentaa asiakassuhteita pitkäjänteisesti tavoitteenaan monipuoliset kokonaisasiakkuudet. Pohjola palvelee ripeästi, joustavasti ja johdonmukaisesti. Palveluverkkoa kehitetään Suomessa ja Suomen lähialueilla. Muilla markkina alueilla Pohjolan palvelukyky perustuu yhteistyöhön laadukkaiden paikallisten tai kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pohjola erottuu kilpailussa osaamisellaan ja korkeatasoisilla ratkaisuilla. Kilpailuedut perustuvat asiakaskeskeiseen, joustavaan ja nopeaan toimintaan, kokonaisvaltaiseen finanssitarjoomaan sekä vakaaseen omistuspohjaan. Osana OP Pohjola ryhmää Pohjolalla on toimialan laajin ja monipuolisin palveluverkko sekä suurin asiakaskunta Suomessa. Pohjola kasvaa kannattavasti tuottaakseen kilpailukykyisen kokonaistuoton osakkeenomistajilleen. Yhtiö varmistaa toimintansa jatkuvuuden ylläpitämällä vahvaa vakavaraisuutta. Yhteisvastuu OP Pohjola osk:n ja ryhmään kuuluvien jäsenluottolaitosten kanssa vahvistaa Pohjolan luottokelpoisuutta. Strategian kiteytys Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 24

Perustehtävä, päämäärä ja keskeiset tavoitteet Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani. Ensisijaisen ja halutuimman kumppanin asema rakentuu asiakkaiden odotusten ylittämiseen ja luotettavuuteen. Keskeisiä tavoitteita ovat yhtiön arvon kasvattaminen ja kannattava kasvu. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 25

Lupaukset sidosryhmille Pohjolan tavoitteena on, että yhtiön osakkeen kokonaistuotto ylittää verrokkiryhmän keskimääräisen osaketuoton. Yhtiö kasvaa ja vahvistaa markkina asemaansa kannattavasti. Vahvan pääomituksen avulla yhtiö varmistaa toiminnan vakaan jatkuvuuden. Pohjola toimii pitkäjänteisesti ja tarjoaa asiakkailleen parhaat ratkaisut. Yhtiö erottautuu osaamisellaan, aktiivisuudellaan ja palvelun laadulla. Asiakkaiden tarpeet pyritään ennakoimaan ja samalla pyritään kehittämään aktiivisesti uusia palvelukokonaisuuksia. Pohjola edistää kannustavaa työilmapiiriä ja luo henkilöstölle erinomaiset mahdollisuudet kehittyä. Tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja. Pohjola panostaa esimiestyöhön ja johtamisen kehittämiseen. Pohjola toimii vastuullisesti ja tukee toimintaympäristönsä kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kannattava toiminta luo edellytykset liiketoiminnan jatkuvuudelle, henkilöstön työllisyydelle sekä yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtimiselle. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 26

Arvoa integraatiosta kilpailuetujen avulla Pohjola toteuttaa strategiaansa kolmen ainutlaatuisen kilpailuetunsa avulla. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 27

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 28

Strategiset hankkeet 1. Yritys ja yhteisöliiketoiminnan uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa Pohjolan ja samalla koko ryhmän markkina asemaa erityisesti keskisuurten yritysten kumppanina. Keskeistä hankkeessa on selkeä työnjako Pohjolan ja osuuspankkien välillä. 2. Integraation syventämisessä on kyse toimenpiteistä, joilla Pohjola tehostaa yhteisen asiakaspotentiaalin hyödyntämistä. Pohjola hyödyntää asiakastietoja niin asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, toimenpiteiden kohdentamisessa, asiakasvalinnassa kuin hinnoittelussakin. 3. Kansainvälisen palvelukyvyn parantamisessa konserni laajentaa kansainvälistä kumppanuusverkostoaan tarjotakseen kilpailukykyiset palvelut asiakkailleen ympäri maailmaa. Pohjola on asiakkailleen täyden palvelun finanssipalveluyritys myös ulkomailla. 4. Konsernin osaamispääoman kehittämisessä Pohjola panostaa kykyynsä uudistua ja kehittyä voidakseen tarjota asiakkailleen toimialan parhaat ratkaisut ja palvelut. Yhtiö kasvattaa osaamistaan pitkäjänteisesti tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 29

Strategian toteuttaminen vuonna 2011 ja lähivuosina Vuonna 2011 keskeistä strategisissa hankkeissa on saada tehdyt suunnitelmat ja toimintamallit toteutukseen, sillä vuonna 2010 strategisissa hankkeista keskityttiin toimintamallien laatimiseen ja käyttöönottojen suunnitteluun. Pohjola konsernin määrittelemät kolmen vuoden kehityssuunnitelmat toteuttavat pääosin strategisia hankkeita. Konsernin tärkeimmät kehityssuunnitelmat seuraavalle kolmelle vuodelle ovat: Myyntikanavien toiminnan kehittäminen ja varmistaminen Economic Profit/Economic Capital mallin käyttöönotto liiketoiminnan ohjaamisessa Informaatioedun hyödyntäminen segmentoinnissa, markkinoinnissa, riskin valinnassa ja hinnoittelussa Baltian liiketoiminnan laajentaminen ja kansainvälisten kassanhallintapalvelujen ja kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen Talent ohjelman toteuttaminen ja toimivan osaamiskartoitusprosessin luominen Pääomamarkkinatoiminnan kehittäminen Korvaustoiminnan toimintamallin kehittäminen ja erinomaisen korvauspalvelun palvelukonseptin luominen Sähköisen asioinnin kehittäminen Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 30

Taloudelliset tavoitteet yli suhdannesyklin Taloudelliset tavoitteet Tavoite Toteuma 2010 Toteuma 2009 Konserni Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 13 9,3 19,2 Tier 1 vakavaraisuus, % > 9,5 12,5 11,8 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot suhde, % < 40 35 35 Vahinkovakuutustoiminta Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 92 89,7 87,7 Operatiivinen liikekulusuhde, % < 20 21,3 22,2 Vastuunkantokyky (Solvenssisuhde), % 70 86 88 Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot suhde, % < 50 53* 53 Luottoluokitustavoite Tavoite Toteuma 2010 Toteuma 2009 AA tasoinen luokitus Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA tasoinen luottoluokitus Pohjolalla on AA tasoinen luottoluokitus kaikilta kolmelta luottoluokittajalta. Standard & Poor's: AA Moody's: Aa2 Fitch: AA Pohjolalla oli vuoden 2009 lopussa AA tasoinen luottoluokitus kaikilta kolmelta luottoluokittajalta Osinkopolitiikka Tavoite Toteuma 2010 Toteuma 2009 Osinko tilikauden tuloksesta, 51 % Vähintään puolet tilikauden tuloksesta edellyttäen, että vakavaraisuus (Tier 1) on vähintään 9,5 % Pohjolan hallitus ehdottaa, että osinkoina jaetaan 55 % tilikauden tuloksesta. Osinkoehdotukset: A osake 0,40 K osake 0,37 * pois lukien yritysjärjestelyyn liittyvät erät Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 31

Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 lähes viime vuosikymmenien parhaiden vuosien tahtia. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta, ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Talouksien elpymiseen liittyi edelleen epävarmuutta ja luottamus talouden näkymiin vaihteli paljon vuoden aikana. Kiinassa talouden voimakas kasvu kiihdytti hintojen nousua, ja talouspolitiikkaa jouduttiin kiristämään. Yhdysvalloissa talous elpyi keskimäärin verkkaista vauhtia, ja rahapolitiikassa jouduttiin turvautumaan poikkeuksellisesti valtion lainojen ostoon. Euroalueella epävarmuutta lisäsi eräiden valtioiden heikko taloustilanne ja niiden rahoitusongelmien hoito. Velkakriisistä huolimatta euroalueen talous kasvoi kokonaisuutena kohtuullisen hyvin, sillä esimerkiksi Saksan talous elpyi rivakasti. Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta luottamus talouteen säilyi korkealla myös vuoden lopulla niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Maailmantalouden odotetaan kasvavan vuonna 2011 pitkäaikaista keskiarvoa nopeammin. Keskeiset maailmantalouden haasteet vuonna 2011 Euroalueen valtioiden taloustilanne säilyy haastavana ja epävarmuus markkinoilla merkittävänä. Erot maiden talouskehityksessä pysyvät suurina. Yhtäällä kärsitään inflaatiosta ja toisaalla korkeasta työttömyydestä. Maiden väliset erot saattavat heijastua heilahteluina erityisesti valuuttamarkkinoilla. Yhdysvalloissa ja euroalueella pitäisi vähitellen pystyä irrottautumaan epätavanomaisen elvyttävästä rahapolitiikasta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 32

Suomen talous elpyy hyvää vauhtia Suomen talous elpyi reippaasti vuonna 2010. Talouden piristyminen nojasi paitsi vientiin myös kulutukseen ja asuinrakennusinvestointeihin. Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Myös julkisen talouden alijäämä yllätti myönteisesti. Vahvan julkisen talouden vuoksi Suomen valtion lainojen korot pysyivät matalalla velkakriisistä huolimatta. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Talouden kasvupohja laajenee vuodesta 2010, sillä myös investointien kasvu vahvistuu. Työttömyys laskee edelleen ja julkisen talouden alijäämä jää pieneksi. Kuluttajahintojen nousu nopeutui jälleen vuonna 2010. Inflaatiota ovat kiihdyttäneet verot sekä ruoan ja energian hinnat. Samat tekijät pitävät inflaatiota yllä myös vuonna 2011, vaikka muutoin hintapaineet ovat maltilliset muun muassa palkkojen rauhallisen nousun vuoksi. Myönteisistä näkymistä huolimatta Suomen taloudella on edelleen runsaasti haasteita. Kansainvälisen talouden uhkakuvat ja kotimaiset pidemmän ajan haasteet pitävät yllä epävarmuutta talouden näkymistä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 33

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 34

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 35

Korkojen nousu verkkaista 2011 Euribor korot kääntyivät verkkaiseen nousuun vuoden 2010 aikana, kun markkinoiden likviditeetti alkoi vähitellen normalisoitua vuonna 2009 toteutettujen pitkäaikaisten rahoitusoperaatioiden erääntyessä. Euroopan keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan. EKP myös tarjosi edelleen pankeille rahoitusta rajoituksetta viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden pituisilla operaatioilla. Lisäksi keskuspankki käynnisti keväällä valtion lainojen osto operaation, jolla se pyrki parantamaan valtionlainamarkkinoiden toimintaa. Keskuspankki keräsi lisäämänsä likviditeetin pankeilta talletuksina. Osakemarkkinoiden vuosi 2010 Osakemarkkinakehityksessä oli suurta eroavaisuutta eri markkina alueiden välillä. Yhdysvaltain markkinakehitys oli selvästi Eurooppaa vahvempaa, Suomessa osakemarkkinoilla oli erinomainen vuosi. Yhtiöiden tuloskehitys toteutui odotettua vahvempana, ja talouden elvytyspaketit ruokkivat riskinottohalua matalan korkoympäristön vallitessa. Euroopan velkakriisi ja odotukset Yhdysvaltain kvantitatiivisesta elvytyksestä aiheuttivat markkinoilla voimakasta heiluntaa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 36

Korkomarkkinoiden vuosi 2010 Euroalueen reunavaltioiden velkaongelmat olivat tärkein teema markkinoilla. Reunavaltioiden riskipreemiot nousivat uusille ennätystasoille velkaongelmien takia. Keskuspankit jatkoivat ennätyselvyttävää rahapolitiikkaa pitämällä ohjauskorot alhaisella tasolla ja ostamalla valtion lainoja. Saksan koroissa tehtiin uudet euroajan pohjanoteeraukset. Euroalueen talouskasvunäkymät vuodelle 2011 ovat kohtuulliset, mutta epäyhtenäiset ja valtioiden velkakriisin vuoksi epävarmuuden sävyttämät. Inflaationäkymät ovat pohjimmiltaan maltilliset, mutta energian ja ruoan hinnan nousun vuoksi hintojen nousu voi pysyä yli keskuspankin tavoitteen. Euribor korot voivat nousta hieman vuoden aikana, mutta EKP nostanee korkoa aikaisintaan aivan vuoden 2011 lopulla. Osakemarkkinoiden näkymät vuonna 2011 Tuloskehityksen arvioidaan jatkuvan myönteisenä, talouskehityksen merkitys markkinaliikkeille kasvaa. Yhtiöiden vahvat taseet nostavat odotuksia osingoista, investointien käynnistymisestä ja yrityskauppamarkkinan elpymisestä. Inflaation kiihtyminen on yksi osakemarkkinoiden keskeisistä teemoista vuonna 2011. Joukkolainamarkkinoiden näkymät vuonna 2011 Kiihtyvä talouskasvu ja inflaatio euroalueella nostavat todennäköisyyttä Euroopan keskuspankin asteittaisesta rahapolitiikan kiristämisestä. Myös paine Saksan poikkeuksellisen alhaisilla tasoilla olevien korkojen noususta lisääntyy. Viranomaisten toimet systeemiriskin alentamiseksi tulee olemaan euroalueen valtiolainojen tärkein ajuri kuluvana vuonna. EKP:n laajamittaisempi osto ohjelma ja EFSF rahaston (Euroopan vakausrahasto, European Financial Stability Facility) koon kasvattaminen ovat potentiaalisia riskipreemion ajureita vuonna 2011. Reunavaltioiden lainojen jälleenrahoitus tulee olemaan tärkeässä roolissa kyseisten maiden riskipreemioiden kehityksessä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 37

Pankkien sääntely tiukentuu finanssikriisin seurauksena Finanssikriisin käynnistämä keskustelu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan kehittämisen tarpeesta johti EU alueella konkreettisiin toimiin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Toimet koskevat paitsi pankkien yleisten vakavaraisuus ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi ja kriisin aiheuttaneiden ongelmien korjaamiseksi. Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuus ja likviditeettisäännöksiä ollaan tiukentamassa merkittävästi ns. Basel III säännöstön mukaisesti. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä ja asettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013 2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia markkinoihin ja pankkien liiketoimintaan kyetä vielä yksiselitteisesti arvioimaan. Sääntelymuutokset tulevat kuitenkin nostamaan merkittävästi pankkien vähimmäispääomavaateita ja lisäämään pitkän rahoituksen tarvetta. Sääntelymuutosten seurauksena pankkien oman pääoman ja vieraan pääoman kustannustason arvioidaan nousevan. Säännösten siirtymäajat ovat kohtuullisen pitkät, jotta finanssisektori ehtii sopeutua muutoksiin, eikä talouden toipumista vaaranneta. Globaalisti finanssisektoria joudutaan pääomittamaan vahvemmin, minkä myötä siitä tulee nykyistä vakaampi. Luottolaitosten vakavaraisuusdirektiivi CRD 3 (Capital Requirements Directive) tuli voimaan 1.1.2011. Direktiivin sisältämät muutokset koskevat sivukonttorivalvontaa, suurten asiakasriskien sääntelyä, omien varojen ja lähinnä pääomalainojen sääntelyä sekä likviditeettiriskin hallintaa. Vuonna 2010 Euroopan Parlamentti valmisteli direktiivin ja valtiovarainministeriö asetuksen, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä. Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että palkitsemisjärjestelmät eivät kannusta liialliseen riskinottoon. Lähtökohtana sääntelyssä on, että yrityksen palkitsemisjärjestelmien tulee olla pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia, sekä vastata sen pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tulee olla sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä. Sääntely edellyttää, että niiden henkilöiden palkitsemisen osalta, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä, on noudatettava erityisiä periaatteita, joissa huomioidaan kokonaistulos, riskit, pääomakustannukset sekä maksuvalmius. Heidän osaltaan merkittävää osaa palkkioiden maksusta tulee lykätä, eli palkkiot maksetaan vasta odotusajan jälkeen. Palkkiosta on vähintään puolet maksettava osakkeilla tai niihin sidotuilla rahoitusvälineillä. Lisäksi palkkiojärjestelmän ehtojen on oltava sellaiset, että pankki voi päättää palkkion maksamatta jättämisestä, mikäli maksaminen vaarantaisi omien varojen riittävyyden. IASB (International Accounting Standards Board) julkaisi vuonna 2010 standardimuutosehdotuksia, joista keskeisimmät ovat rahoitusinstrumentteja, vakuutussopimuksia, vuokrasopimuksia ja tulouttamista koskevat standardiluonnokset. IASB:n tavoitteena on antaa lopulliset standardit kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Standardit tulevat pakollisina voimaan aikaisintaan 1.1.2013. Standardiluonnosten viivästymisestä ja muutosten merkittävistä järjestelmävaikutuksista johtuen voimaantuloaikaa on ehdotettu siirrettäväksi vuoden 2015 alkuun. Muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 38

Solvenssi II kehittää vakuutusyhtiöiden riskienhallintaa EU hyväksyi keväällä 2009 suuren vakuutusalan sääntöjen uudistuksen. Solvenssi II direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää jäsenmaiden toisistaan eroavaa vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan sääntelyä. Uuden säännöstön myötä vakuutusyritysten erilaiset riskit voidaan ottaa aikaisempaa paremmin huomioon vakuutusyritysten vakavaraisuuslaskennassa. Säännöstö kannustaa kehittyneempien riskienhallintajärjestelmien käyttöönottoon. Solvenssi II säännöstö tulee voimaan 1.1.2013. Finanssialan sääntelyaloitteita omien varojen laatu ja määrävaatimusten tiukentaminen suhdannepuskureiden lisääminen pankkien vakavaraisuus ja tilinpäätössäännöksissä riskienhallinnan yleisten vaatimusten kiristäminen erityisesti likviditeettiriskin hallinnan osalta johdannaismarkkinoita koskevan sääntelyn lisääntyminen Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 39

Vakavaraisuus ja riskiasema Pohjolan riskinkantokyky vahvistui vuonna 2010 hyvän tuloksen seurauksena. 2010 2009 Vakavaraisuussuhde, % 13,3 13,5 Tier 1 vakavaraisuus, % 12,5 11,8 Core Tier 1 vakavaraisuus, % * 10,5 9,7 RAVA lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,71 1,73 Riskipainotetut erät, milj. 13 520 13 024 Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky, % 86 88 * Ensisijaiset omat varat pois lukien pääomalainat suhteutettuna riskipainotettuihin eriin. Pohjolan vakavaraisuussuhde oli 13,3 prosenttia (13,5), kun lakisääteinen minimivaade on 8 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 12,5 prosenttia (11,8). Pohjola konsernin Tier 1 tavoite yli suhdannesyklin on vähintään 9,5 prosenttia. Ensisijaiset omat varat olivat 1 692 miljoonaa euroa (1 541) ja omat varat yhteensä 1 803 miljoonaa euroa (1 753). Riskipainotetut erät olivat vuoden lopussa 13 520 miljoonaa euroa (13 024). Verrattaessa riskipainotettuja eriä vuoden 2009 lopun vertailukelpoisiin lukuihin, ne kasvoivat 496 miljoonaa euroa. Johdannaiskaupan vastapuoliriski kasvoi hyvän volyymikehityksen johdosta. Arvopaperistettujen sijoitusten pääomavaade nousi heikon rating kehityksen sekä laskenta menetelmässä tapahtuneiden muutosten takia. Operatiivisen riskin pääomavaade kasvoi hyvän tuottokehityksen johdosta. Pohjola käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Tämä koskee pankin yritys ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita, joiden osuus Pohjolan omien varojen vähimmäisvaateesta on noin kaksi kolmasosaa. Muiden vastuuryhmien osalta sisäisten luottoluokitusten menetelmän käyttöön siirrytään vaiheittain siten, että seuraavassa vaiheessa menetelmä otetaan käyttöön vähittäisvastuissa. Markkinariskin osalta omien varojen vähimmäismäärä on laskettu standardimenetelmän ja operatiivisten riskien osalta standardimenetelmän mukaisesti. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 40

Rahoitus ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuussuhde oli 1,71 (1,73). Vahinkovakuutuksessa vastuunkantokyky oli 86 prosenttia (88). Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 41

Pohjolan merkittävimmät riskit Pohjola konsernin toiminnan merkittävimmät riskit ovat pankkitoiminnan ja konsernitoimintojen luottoriski, luottospread, korko, valuutta, osake, hyödyke ja likviditeettiriskit sekä vakuutustoiminnan vakuutusriskit ja sijoitusten markkinariskit. Strategiset ja operatiiviset riskit, kuten muutokset taloudellisessa tilanteessa, kilpailutilanteessa tai asiakaskäyttäytymisessä, liittyvät olennaisesti pankkitoimintaan, vakuutustoimintaan, varainhoitoon sekä konsernitoimintoihin. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 42

Rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä Pohjolan rahoitus ja likviditeettitilanne säilyi vuonna 2010 hyvänä. Lyhytaikainen ja pitkäaikainen varainhankinta toimi hyvin. Pohjola ylläpitää OP Pohjola ryhmän likviditeettireservisalkkua, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireservisalkun määrä vuoden lopussa oli 9,5 miljardia euroa (11,7). Pohjolan ylläpitämä likviditeettireservisalkku yhdessä muiden ryhmän taseeseen sisältyvien keskuspankkivakuuskelpoisten erien kanssa muodostaa likviditeettireservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 43

Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli vaihteleva Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli vuonna 2010 vaihteleva, mutta sijoitusten arvostukset pääsääntöisesti vahvistuivat sekä likviditeettireservien että vahinkovakuutuksen sijoitussalkun osalta. Epävarmuus eräiden euroalueen valtioiden kehityksestä vaikutti heikentävästi korkotuottoihin. Osakekurssien nousu ja luottoriskimarginaalien kapeneminen vaikuttivat Vahinkovakuutustoiminnan sijoitussalkun tuottoon, joka oli käyvin arvoin 5,1 prosenttia (10,7). Osakeriskin määrä kasvoi allokaatiopäätösten sekä osakesijoitusten hyvän markkinakehityksen seurauksena. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 44

Talouden elpymisen myötä arvonalentumiset laskussa Pohjolan luottoriskiasema säilyi hyvänä ja arvonalentumiset olivat edellisvuotta alhaisemmat. Nettoluottotappioita ja arvonalentumisia kirjattiin 104 miljoonaa euroa (129), joka vastaa 0,73 prosenttia (0,94) luotto ja takauskannasta. Investointitason vastuiden määrä pysyi edelleen hyvällä tasolla sekä kokonais että yritysvastuiden osalta. Heikommin luokiteltujen asiakkaiden luottokelpoisuudessa tapahtui vakiintumista talouden elpymisen seurauksena. Erääntyneiden maksuerien määrä ja ongelmasaamiset olivat edelleen alhaisella tasolla. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 45

Sääntelymuutokset Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuus ja likviditeettisäännöksiä ollaan tiukentamassa merkittävästi. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä ja asettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013 2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä yksiselitteisesti arvioimaan. Pohjolan näkökulmasta merkittävimmät muutokset uusissa säännöksissä liittyvät vakuutusyhtiöomistusvähennyksiin ja likviditeettiriskivaatimuksiin, joiden lopullinen käsittely ratkennee vasta kansallisessa lainsäädännössä. Lue lisää sääntelymuutoksista Lue lisää Pohjolan riskienhallinnasta ja sen organisoinnista Selvitys Pohjola Pankki Oyj:n hallinto ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 46

Vastuullisuus Pohjolan vastuullisuus pohjautuu yhtiön arvoihin. Vastuullisuutta kehitetään osana OP Pohjola ryhmän vastuullisuutta ja strategiaa. Vastuullisuuden yleisiä periaatteita Arvot Hallinnointiperiaatteet Pohjola Varainhoidon vastuullisen sijoittamisen sitoumukset Green Office toiminta Vastuullisuus ja vastuullisuuden kehittäminen ovat keskeisessä asemassa OP Pohjola ryhmän strategiassa. Strategia ja sen pohjalta laadittava vastuullisuusohjelma linjaa Pohjolan ja koko ryhmän yhteiset suuntaviivat ja tahtotilan yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Ohjelmassa määritellään ryhmän yhteiskuntavastuun teemat, painopistealueet sekä toimenpide ehdotukset ja niiden tavoitteet ja mittarit. Vuoden 2010 aikana OP Pohjolalle on työstetty vastuullisuusohjelmaa, joka linjaa tekemisiä vuonna 2011. Vastuullisuusohjelmassa vastuullisuutta käsitellään viidessä teemakokonaisuudessa: Asiakkaat ja omistajuus Liiketoiminta tuotteet, palvelut, kanavat Henkilöstö ja johtaminen Ympäristö ja ilmasto Toimintaympäristö paikallisyhteisöt ja yhteiskunta OP Pohjola ryhmän tavoitteena on olla yhteiskuntavastuullisuuden edelläkävijä finanssitoimialalla Suomessa. Pohjolan edustajat ovat olleet mukana laatimassa vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyviä ympäristötavoitteita. Pohjolan vahinkovakuutustoiminta on merkittävässä asemassa ympäristötyössä, mm. käynnistetyssä ilmastoohjelmassa. Sen tavoitteena on pyrkiä systemaattisesti pienentämään omaa hiilijalanjälkeä ja raportoida toiminnan ilmastovaikutukset sekä tarjota asiakkaille tulevaisuudessa monipuolisia ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tuotteita ja palveluja. OP Pohjola ryhmän hiilijalanjäljen kartoittaminen oli yksi konkreettinen ilmastoohjelman toimenpide. Finanssialalla vastuullisuudessa korostuvat taloudellisen vastuun näkökulmat. Niihin Pohjolalla on kattavat johtamis ja seurantamenetelmät. Taloudellinen vastuu toteutuu esimerkiksi riskienhallinnan hyvällä hoitamisella ja hyvistä hallinnointikäytännöistä huolehtimalla. Pohjola Varainhoito Oy on allekirjoittanut yhdessä OP Rahastoyhtiö Oy:n kanssa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Project asiakirjan. Sijoitustoiminnassa käynnistettyä kehitystyötä pyritään hyödyntämään muissakin liiketoiminnoissa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 47

Sidosryhmävuorovaikutus Sidosryhmien huomioiminen ja sidosryhmävuorovaikutus ovat keskeinen osa nykyaikaista vastuullisuutta. Pohjolalla on vakiintuneet käytännöt vuorovaikutuksesta asiakkaiden ja osakkeenomistajien kanssa. Muiden kohderyhmien osalta Pohjolan sidosryhmävuorovaikutusta johdetaan ja kehitetään kokonaisvaltaisesti osana OP Pohjola ryhmän sidosryhmävuorovaikutusta. Tiiviillä vuorovaikutuksella on ryhmässä pitkät perinteet, ja osuustoiminnallinen tausta on edesauttanut vuorovaikutusta. Valtakunnallisesti tehdään yhteistyötä muiden yritysten kanssa. OP Pohjola ryhmä ja Pohjola ovat mukana mm. Finanssialan Keskusliiton (FK) toiminnassa. Pohjolan edunvalvontaa hoidetaan osana koko OP Pohjola ryhmän keskitettyä edunvalvontatoimintaa. Edunvalvonnan tavoitteena on aktiivinen hyvien tapojen mukainen vaikuttaminen ja vuorovaikutus. Vuorovaikutuskeinoina edunvalvonnassa ovat esimerkiksi aloitteet, lausuntopyyntöihin vastaaminen ja tapaamiset. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 48

Lahjoitukset ja yleishyödyllinen tuki Pohjola antoi vuonna 2010 yhdessä Suomi yhtiön kanssa vuotuisen lääketieteen palkinnon professori Jussi Huttuselle ansioistaan suomalaisen terveydenhuollon laaja alaisena vaikuttajana. Vuoden 2011 alussa palkinto annettiin 31. kerran, ja sen sai professori Vappu Taipale ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstään suomalaisten lasten mielenterveyden edistämisessä. Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa ja sen saajan valitsee Suomen Lääketieteen Säätiö. Pohjola palkitsee vuosittain myös moniarvoista ja laadukasta seuratyötä tekevän urheiluseuran. Vuonna 2010 Pohjola palkinto Hyvälle Seuralle annettiin SK Vuokselle. Vuoden 2011 alussa palkinto jaettiin Kiimingin Urheilijoille. Pohjola palkinto Hyvälle Seuralle on suuruudeltaan 10 000 euroa. Pääpalkinnon lisäksi Pohjola palkitsee 16 seuraa alueellisella Pohjola palkinnolla. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 49

Pohjola Pankin Taidesäätiön soittimet ja niiden haltijat Tukitoimintaan kuuluu myös Pohjola Pankin Taidesäätiön toiminta. Se hankkii nykytaiteilijoiden teoksia ja omistaa kokoelman arvokkaita jousisoittimia, joita lainataan lahjakkaille nuorille soittajille. Vuoden 2011 alussa Taidesäätiö luovutti omistamansa Pierre & Hippolyte Silvestre viulun Pekko Pulakan käyttöön. Antonio Stradivarius viulu (1702) Antti Tikkanen Ferdinandus Gagliano viulu (1767) Jaso Sasaki Carlo Antonio Testore viulu (1730) Linda Hedlund Charles Gaillard viulu (Paris 1867) Eeva Oksala Pierre & Hippolyte Silvestre viulu (Lyon 1843) Pekko Pulakka Leonhard Maussiell alttoviulu (1722) Sauli Kulmala Joannes Florenus Guidantus alttoviulu (1737) Atte Kilpeläinen Giovanni Grancino sello (1698) Samuli Peltonen Nicholas Lupot sello (1795) Tuomas Lehto Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 50

Kokonaisvaltaiset finanssipalvelut lähellä asiakasta Pohjola konserni tarjoaa yritys ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki, vahinkovakuutus ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus ja private banking palvelut. OP Pohjola ryhmän osuuspankit tarjoavat pankkipalvelut henkilöasiakkaille. Pohjolan asiakkailla on käytettävissään Suomen suurin pankkitoiminnan, vahinkovakuutuksen ja varainhoidon ammattilaisten joukko, jolla on vankka asiantuntemus ja yhtenäinen tapa toimia parhaan palvelun varmistamiseksi. Kokonaisvaltaisen finanssitarjooman kautta Pohjola luo kokonaisasiakkuuksia. Asiakassuhteita hoidetaan pitkäjänteisesti, mikä edistää myös asiakaskannattavuutta. Yhdessä osuuspankkien kanssa Pohjola lupaa henkilöasiakkailleen parhaat keskittämisedut, keskeisimpinä OP bonukset. Keskittämis ja kumppanuuseduilla vahvistetaan asiakaspysyvyyttä. Pohjola tekee päätökset paikallisesti lähellä asiakasta ja sen palvelu on nopeaa, joustavaa ja johdonmukaista. Pohjola tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, mikä mahdollistaa heille sopivimpien ratkaisujen löytämisen ja riskien ennakoinnin. Pohjolalla on käytössään Suomen laajin konttoriverkosto, jonka lisäksi se tarjoaa asiakkailleen laadukkaat sähköiset palvelut. Kansainväliset palvelut Pohjola tarjoaa yrityksille yhteistyössä ulkomaisten kumppaneidensa kanssa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 51

Pankkitoiminta Pohjolan Pankkitoiminta tarjoaa ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen rahoitus ja taloudenhallintatarpeisiin. Näissä palveluissa Pohjola on toiseksi suurin toimija Suomessa. Pankkitoiminnan liiketoiminta alueet ovat Yrityspankki, Markets sekä Baltian pankkitoiminta. Tunnuslukuja 2010 2009 Tulos ennen veroja, milj. 133 117 Luotto ja takauskanta, mrd. 14,0 13,4 Yritysluottojen keskimarginaali, % 1,36 1,33 Saamisten arvonalentumiset luotto ja takauskannasta, % 0,75 0,87 Operatiivinen kulut/tuotot suhde, % 35 35 Henkilömäärä 657 607 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 52

Markkinat Suomessa toimivien rahoituslaitosten yhteenlaskettu yritysluottokanta oli vuoden 2010 lopussa 56,5 miljardia euroa. Suomalaisyritykset ovat rahoittaneet toimintaansa pääomamarkkinoilta joukkovelkakirjojen ja yritystodistusten kautta noin 28,8 miljardia euroa (syyskuu 2010), ja työeläkeyhtiöt ovat lainanneet yksityissektorille 9,1 miljardia euroa (joulukuu 2010). Vuonna 2010 yritysluottojen kysyntä elpyi selvästi ja luottokanta kasvoi vuodessa 6 prosenttia. On odotettavissa, että lähikuukausina yritysluottokanta kasvaa suuremmaksi kuin ennen kriisiä. Yrityksien luotonottohalukkuus on edelleen kasvussa, vaikka yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä. Luotonottohaluja on kasvattanut tuotannon kasvun ansiosta lisääntynyt käyttöpääoman kysyntä. Yritysluottokannan keskimarginaalin nousu pysähtyi vuonna 2010 kiristyneen kilpailun johdosta. Yritysluottojen marginaalit erilaistuivat riskien mukaan, eli hyvän luottokelpoisuuden yritysten ja huonon luottokelpoisuuden yritysten rahoituksen hinnan ero kasvoi. Matala korkotaso piti yritysten rahoituskustannukset edelleen poikkeuksellisen matalina. Joukkolainamarkkinoiden suurien heilahtelujen takia osa sijoittajista on karttanut joukkovelkakirjalainoja sijoituskohteina. Sen sijaan monien yritysten halu suojata vastuitaan ja saamisiaan johdannaisten avulla on lisääntynyt merkittävästi. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 53

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 54

Markkina- asema Pohjolan markkinaosuus yritysluotoista oli vuoden 2010 lopussa 19,6 prosenttia, ja koko OP Pohjola ryhmän osuus yritys ja yhteisölainoista 29,2 prosenttia. Pohjola on suomalaisten suuryritysten pääpankkina kolmen käytetyimmän joukossa (SFR tutkimus) ja ainoa suomalainen pankki, joka toimii Suomen valtion viitelainojen päämarkkinatakaajana. Suomalaiset yritysasiakkaat ovat arvostaneet Pohjolan sitoutumista kotimaisten yritysten rahoittamiseen. Pitkäjänteisyys ja vakavaraisuus ovat edesauttaneet Pohjolan aseman vahvistumista mm. suomalaisyritysten syndikoitujen lainojen järjestäjänä. Syndikoituihin lainoihin sisältyy merkittävä uudelleenrahoituspotentiaali tulevina vuosina. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 55

Vuosi 2010 Haastavassa markkinatilanteessa Pankkitoiminta onnistui säilyttämään tulostasonsa hyvänä. Arvonalentumisten määrä aleni edellisvuodesta. Marketsin tuloskehitys normalisoitui edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Yritykset lisäsivät suojaustaan markkinoiden levottomuuden seurauksena, ja korko ja valuuttatuotteissa asiakaskaupankäynnin volyymit kasvoivat vertailukaudesta. Marketsin tuloksesta muodostui hyvä joukkovelkakirja ja johdannaiskaupankäynnin volyymien kasvun myötä. Pankkitoiminnan tulos M 2010 2009 Korkokate 199 165 Palkkiotuotot ja kulut, netto 93 85 Kaupankäynnin nettotuotot 47 78 Muut tuotot 29 30 Tuotot yhteensä 368 358 Kulut yhteensä 130 125 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 238 234 Saamisten arvonalentumiset 105 117 Tulos ennen veroja 133 117 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 56

Liiketoiminta -alueet Yrityspankki Pohjolan Yrityspankki tarjoaa yritysasiakkailleen rahoitus, maksuliike ja kassanhallintapalveluja sekä ulkomaankaupan rahoituspalveluja. Se myöntää muun muassa luottoja, takauksia sekä kohde ja saatavavakuudellista rahoitusta. Maksuliikkeen ja kassanhallinnan hoitajana Pohjola on onnistunut saamaan uusia asiakkuuksia, mikä tarjoaa hyvät edellytykset liiketoiminnan kehittämiselle. Pohjola on vahvistanut asemiaan myös asiakkaiden ulkomaankaupan rahoittajana. Pohjolan vahvuuksia ovat kotimaiset palvelut suomalaisille asiakkaille ja vahva kansainvälinen yhteistyöverkosto. SEPA eli yhtenäinen euromaksualue on tuonut yhdenmukaiset perusmaksuliikepalvelut euromaksualueen asiakkaille. SEPA siirtymäaika kesti Suomessa vuoden 2010 loppuun asti, minkä jälkeen SEPA palvelut ovat korvanneet vastaavat kansalliset maksuliikepalvelut. Käytännössä siirtymä kansallisista palveluista SEPAan keskittyi loppuvuoteen. Lisäksi Pohjola haluaa tuottaa yrityksille taloudellista lisäarvoa tuote ja palveluinnovaatioiden avulla myös perinteisistä poikkeavilla osa alueilla. Innovaatioiden kautta Pohjola on saanut uutta liiketoimintaa esimerkiksi käyttöomaisuuden monipuolisessa hallinnassa ja riskienhallinnassa, jossa asiakkaille tarjotaan johdannaisten avulla uusia tapoja hallita liiketoimintariskejään. Markets Pohjolan Markets liiketoiminta alueen palvelutarjontaan kuuluvat velkaemissioiden järjestäminen, corporate finance palvelut, custody, osake, joukkovelkakirjalaina, valuutta, rahamarkkina ja johdannaistuotteet sekä tutkimus ja analyysipalvelut. Pohjolan tavoitteena on olla halutuin pääomamarkkinakumppani Suomessa sekä kasvaa erityisesti johdannaisliiketoiminnassa laajentamalla tuotevalikoimaa ja hyödyntämällä eri myyntikanavia. Johdannaisliiketoiminta on yksi konsernin strategian painopisteistä, sillä yritykset hyödyntävät yhä enemmän johdannaisia suojautuessaan korko, valuutta ja muilta hintariskeiltä. Pohjolan tavoitteena on lisätä osakevälitystä ja rahamarkkina ja valuuttatuotteiden myyntiä sekä entisestään vahvistaa Pohjolan asemaa suomalaisyritysten osakeantien ja emissioiden järjestäjänä sekä yrityskauppojen neuvonantajana. Osakeanteihin ja myynteihin sekä yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita tarjoaa Pohjolan tytäryhtiö Pohjola Corporate Finance Oy, joka toimii yritysten neuvonantajana arvopaperipohjaisissa rahoitusratkaisuissa ja erilaisissa yritysjärjestelyissä. Pohjolan markkinaosuus NASDAQ OMX Helsinki Oy:n euromääräisestä vaihdosta vuonna 2010 oli 3,9 prosenttia (4,3). Baltia Pohjola tarjoaa rahoitusyhtiötuotteita kaikissa kolmessa Baltian maassa. Baltian pankkipalveluiden ytimen muodostavat Pohjola Financen tarjoamat yritysten kohde ja saatavavakuudelliset rahoitusratkaisut. Pohjolan Viron edustusto muutettiin sivukonttoriksi vuonna 2010 ja asiakaspalvelut käynnistetään vuonna 2011. Pohjola jatkaa lähivuosina Baltian liiketoiminnan kehittämistä ja tavoitteena on avata sivukonttorit myös Latviassa ja Liettuassa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 57

Asiakkuussegmentit Pohjola otti vuoden 2010 alussa käyttöön pankki ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisen asiakkuusorganisaation. Asiakkuudet on jaettu suuriin yritys ja instituutioasiakkaisiin sekä henkilö ja yritysasiakkaisiin. Uuden asiakkuusorganisaation avulla tavoitellaan asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaa ymmärtämistä sekä entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalvelujen tarjoamisessa, jotta asiakas saa itselleen sopivinta palvelua. Uudistusten yhteydessä Pohjola on lisäksi tiivistänyt yhteistyötään OP Pohjola ryhmän suurimpien osuuspankkien ja Helsingin OP Pankki Oyj:n kanssa pienten ja keskisuurten yritysten palveluiden tarjoamisessa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 58

Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijät Luotto- ja takauskannan kasvu Luotto- ja takauskannan laatu ja arvonalentumisten määrä Marginaalien ja palkkioiden taso Kaupankäynnin volyymit Markets- liiketoiminta- alueella Kustannustehokkuus Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 59

Vastuullisuus Jotta pankki voi kantaa vastuuta asiakkaistaan, sen on pidettävä huolta omasta toimintakyvystään. Viime vuodet ovat osoittaneet, että pitkäjänteisen ja vastuullisen toiminnan ytimessä on riskien tunnistaminen ja hallinta. Vastuullinen pankkitoiminta mahdollistaa sekä pankin, asiakkaiden että yhteiskunnan toiminnan jatkumisen kriisivaiheiden yli. Pohjolan pankkitoiminnan vastuullinen toimintatapa on korostunut erityisesti finanssikriisin aikana, jolloin Pohjolan ja muiden hyvin vakavaraisuudestaan huolehtineiden pankkien tehtävä oli saattaa yritysasiakkaat vaikeiden aikojen yli. Taantuman oloissakin luottotappioiden yhteismäärä jäi melko vähäiseksi. Vastuullisen pankkitoiminnan tunnusmerkkejä: Lainamarginaalin on oltava asiakkaalle kohtuullinen, mutta sen on heijastettava jälleenrahoitus ja luottoriskiä. Rahoituksen vakuusvaatimusten on oltava kohtuullisia. Rahoittajan tehtävä on osaltaan varmistaa elinkelpoisen liiketoiminnan jatkuminen. Rahoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon yrityksen ja toimialan markkinatilanne. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 60

Ajankohtaista Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen palvelukyky on avainasemassa Pohjolan Pankkitoiminnan lähivuosien kehittämisessä. Vuonna 2010 Pohjola syvensi koko konsernin henkilöstön kansainvälisiin palveluihin liittyvää osaamista. Samaan aikaan eri liiketoiminta alueilla on panostettu kansainvälisen liiketoiminnan laajentamiseen. Pohjolan kansainvälisten palveluiden tarjonta nojaa vahvasti kumppanuus strategiaan. Yhtiö kehittää yhteistyötä sellaisten ulkomaisten pankkien kanssa, joilla on vahva jalansija omilla markkinoillaan, paras asiantuntemus paikallisesta yritys ja pankkitoiminnasta sekä parhaat mahdollisuudet tarjota kyseisille markkinoille sopivia palveluratkaisuja yritysasiakkaiden käyttöön. Yhteistyömuodot vaihtelevat maksujen välityksestä strategisiin kumppanuuksiin. Pohjola kehittää aktiivisesti yritysasiakkaille tarjottavia pankkipalveluita nopeasti kasvavilla Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan markkinoilla. Pohjolalla on oma edustusto Pietarissa seuraamassa paikallisia markkinoita ja avustamassa pankkipalveluvalikoiman ja verkoston kehittämisessä. Pohjolan yhteistyöpankit ulkomailla: Raiffeisen Bank Venäjällä ICICI Bank Limited Intiassa Bank of China Kiinassa Banco Itau Brasiliassa Pohjola on sopinut kumppanipankkien kanssa keskinäisestä asiakasohjauksesta, yhteistyöstä ulkomaankaupan rahoituksessa ja ulkomaan maksuliikkeessä sekä ulkomaankauppaa harjoittaville että paikallista toimintaa aloitteleville suomalaisyrityksille. Pohjolan arvopapereiden säilytys ja selvityspalveluiden kansainvälinen yhteistyö Citibankin kanssa on laajentanut tuote ja palveluvalikoimaa. Yhteistyön kautta Pohjola on saanut myös uusia kansainvälisiä asiakkaita. Unico Pohjola kuuluu eurooppalaisten osuustoiminnallisten pankkien muodostamaan Unico pankkiryhmään. Unicoyhteistyön painopisteenä on maksuliike ja kassanhallintapalveluiden sekä kansainvälisten pääomamarkkina, rahoitus ja leasingpalveluiden kehittäminen yrityksille. Unico pankkiryhmän jäsenpankit ovat merkittäviä pankkeja omissa maissaan ja pankkien konttorit muodostavat laajan kansainvälisen palveluverkon, joka toimii myös Pohjolan yritys ja yhteisöasiakkaiden palvelukanavana. Unico pankkeja ovat Crédit Agricole Ranskassa, DZ BANK Saksassa, Rabobank Hollannissa, RZB Itävallassa ja ICCREA Italiassa. Sähköinen palvelukyky Pohjolan Pankkitoiminnan kehittämisen lähiajan painopisteitä on sähköisen palvelukyvyn parantaminen. Asioinnin nopeus, helppous ja saatavuus parantavat entisestään asiakkaiden prosesseja ja tyytyväisyyttä Pohjolan palveluihin. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 61

Q&A Reima Rytsölä Mitkä ovat pankkitoiminnan strategiset tavoitteet? Pankkitoiminnassa Pohjolan tavoitteena on hyvä kannattavuus ja markkinaaseman vahvistaminen. Kannattavuutta mitataan kulujen suhteella tuottoihin, jonka pitkän aikavälin tavoite on olla alle 40 %. Pohjolan päämääränä on olla asiakkailleen sekä Suomen johtava yrityspankki että johtava palveluiden tarjoaja pääomamarkkinoilla. Pohjola tavoittelee markkinajohtajuutta suurten asiakkaiden pankkina ja yhdessä osuuspankkien kanssa myös pienten ja keskisuurten yritysten pankkina. Rahoituksen järjestäjänä pääomamarkkinoilla tavoitteena on johtava asema Suomessa. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Pohjola pyrkii asiakkaidensa pääpankiksi tarjoamalla kaikkiin pankki ja vakuutuspalvelujen tarpeisiin kokonaisvaltaiset ratkaisut. Tämä edellyttää huipputason asiakastyytyväisyyttä. Pohjola tavoittelee OP Pohjola ryhmän yhteisen asiakaspotentiaalin aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä syventämällä pankki ja vakuutustoiminnan integraatiota. Mitä lupaat pankkitoiminnan asiakkaille? Pohjolan pankkitoiminnan kilpailukykyisyys koostuu osaavasta, johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä palvelusta sekä kustannustehokkuudesta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 62

Vahinkovakuutustoiminta Pohjola Vakuutus Oy on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjola tarjoaa henkilö sekä yritys ja yhteisöasiakkailleen monipuolisen ja kattavan vakuutusturvan. Vahinkovakuutuksen liiketoiminta alueet ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat ja Baltia. Vahinkovakuutustoiminnassa Pohjolan strategisena tavoitteena on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua, vahvistaa markkinajohtajuutta ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. Vahinkovakuutus on asiakkaan riskin kantamista vakuutusmaksua vastaan. Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja muodostuu vakuutusteknisestä katteesta, sijoitustoiminnan tuotoista ja muista tuotoista ja kuluista. Vakuutustekninen kate syntyy, kun vakuutusmaksutuotoista vähennetään korvaus ja liikekulut. Kannattavuuden tärkein mittari on yhdistetty kulusuhde, joka kertoo korvaus ja liikekulujen suhteen vakuutusmaksutuottoihin. Vahinkovakuuttamisen kannattavuutta turvaavat muun muassa riskiperusteinen hinnoittelu, ennaltaehkäisevä vahingontorjunta, suurimpien yksittäisten riskien jälleenvakuuttaminen ja korvaustoiminnan tehokkuus. Vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan tehtävänä on sijoittaa vastuuvelan ja oman pääoman katteena olevat varat turvallisesti, tuottavasti ja riskit riittävästi hajauttaen. Asiakkaalle vahinkovakuutus konkretisoituu usein vasta korvausten kautta. Pohjolalle kilpailuetua tuo kattava yhteistyökumppanien verkosto ja tehokas ostotoiminta. Tunnuslukuja 2010 2009 Tulos ennen veroja, milj. 83 102 Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 89,7 87,7 Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,3 22,2 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 5,1 10,7 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % 86 88 Henkilömäärä 2 090 2 070 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 63

Markkinat Pohjolan vahvuutena Suomen markkinoilla on OP Pohjola ryhmän vahva markkina asema sekä konttoriverkon ja sähköisten palvelujen kattavuus. Paikallisuus ja hyvä asiakastuntemus luovat poikkeuksellisen hyvän potentiaalin vahinkovakuutusten myynnille. Suomen vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2010 arviolta 3,4 miljardia euroa. Maksutulo kasvoi 2 prosenttia edellisestä vuodesta talouden taantuman heijastuessa edelleen yritystoimintaan laskien palkkasummaan, liikevaihtoon ja katteisiin perustuvia yritysten vakuutusmaksuja. Maksutulosta noin 40 prosenttia on lakisääteisiä vakuutuksia ja 60 prosenttia vapaaehtoisia vakuutuksia. Vapaaehtoisista vakuutuksista runsas puolet on yksityistalouksien ja loput yritysten ja yhteisöjen vakuutuksia. Maksutulosta 49 prosenttia tuli henkilöasiakkailta, 46 prosenttia yritysasiakkailta ja 5 prosenttia Baltiasta. Noin 85 prosenttia maksutulosta kertyy neljälle suurimmalle vakuutusyhtiöryhmälle. Muihin Pohjoismaihin verrattuna omaisuus ja erityisesti henkilöriskit ovat Suomessa vielä vajavaisesti vakuutettuja ja siksi henkilövakuuttamisen kasvupotentiaali on suuri. Baltian maissa vakuutusmarkkinat ovat nuoret ja varsinkin henkilöasiakkaiden vakuuttamisaste on vielä alhainen. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 64

Markkina- asema Pohjola on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjolan markkinaosuus kotimaisen ensivakuutuksen maksutulosta vuonna 2009 oli 27,6 prosenttia. Pohjolan strategisena tavoitteena on vahvistaa edelleen asemaansa vahinkovakuuttajana kaikissa asiakassegmenteissä Suomessa ja Baltian vakuutusmarkkinoilla. Sekä henkilö että yritysasiakassegmentissä uusia asiakkaita hankitaan erityisesti osuuspankkien asiakkaista. Tavoitteena on kattava ja pysyvä kokonaisasiakkuus. Kasvupotentiaali henkilöasiakkaissa on merkittävä. Yritysasiakkaissa tavoitteena on markkinaosuuden kasvattaminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten segmentissä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 65

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 66

Vuosi 2010 Vuonna 2010 vakuutustekninen kannattavuus säilyi hyvänä, vaikka alkuvuoden vaikeat talviolosuhteet sekä loppukesän myrskyt lisäsivät vahinkojen määrää. Jälleenvakuutussuojien ansiosta myrskyjen vaikutus tulokseen jäi vähäiseksi. Vakuutusmaksutuottojen kasvu henkilöasiakkaiden osalta jatkui vahvana ja nosti henkilöasiakkaat vahinkovakuutuksen suurimmaksi liiketoiminta alueeksi. Talouden taantuma vaikutti edelleen yritystoimintaan laskien yritysasiakkaiden vakuutusmaksutuottoja. Yritysasiakkaissa tuottojen lasku hidastui vuoden edetessä ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tuotot olivat jo edellisen vuoden tasolla. Taantuma laski vakuutusmaksutuottoja myös Baltiassa. Sijoitusmarkkinoiden kehitys vuoden aikana oli vaihteleva, joka heijastui sijoitustoiminnan tuottoihin. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 67

Poikkeukselliset erät heikensivät vahinkovakuutuksen tulosta vuonna 2010 yhteisvaikutukseltaan 20 miljoonaa euroa. Poikkeuksellisia eriä olivat eliniän odotteen kasvu kuolevuusmallissa sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen yhteistakuuerästä luopuminen. Vuonna 2005 asetettu strateginen tavoite 450 000 etuasiakastalouden saavuttamiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä saavutettiin elokuussa. Etuasiakastalouksia oli vuoden lopussa 471 200, joista jo 60 prosenttia on myös keskittänyt pankkiasiointinsa osuuspankkiin. OP bonuksia käytettiin vuonna 2010 vahinkovakuutusten maksamiseen 56 miljoonaa euroa. Bonuksia käytettiin 1 088 800 vakuutuslaskuun, joista noin 18 prosenttia prosenttia maksettiin kokonaan bonuksilla. Pohjantähti Keskinäisen vakuutusyhtiön ja Pohjola Vakuutus Oy:n suunniteltu sulautuminen ei toteutunut. Pohjantähden yhtiökokous hylkäsi sulautumissuunnitelman joulukuussa. Vahinkovakuutustoiminnan tulos M 2010 2009 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 68

Vakuutusmaksutuotot 964 943 Korvauskulut 694 617 Liikekulut 205 210 Aineettomien hyödykkeiden poistot 31 28 Vakuutustekninen kate 33 88 Sijoitustuotot ja kulut 87 61 Muut tuotot ja kulut 37 46 Tulos ennen veroja 83 102 Tulos ennen veroja käyvin arvoin 139 290 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 69

Liiketoiminta- alueet Henkilöasiakkaat Henkilöasiakkaille Pohjolan tarjoama vakuutusturva on kattava. Osa vakuutuksista tarjotaan ryhmävakuutuksina liittojen kautta. Pohjolan asiakkuuskonseptin keskeisenä sisältönä on etuasiakkuus, jolla tuetaan vakuutusten keskittämistä ja asiakaspysyvyyttä. Pankki ja vakuutusasiansa OP Pohjolaan keskittäneet asiakkaat voivat käyttää pankki ja vakuutusasioinnistaan kertyviä bonuksia myös vahinkovakuutuslaskujensa maksamiseen. Osana OP Pohjolan ja K ryhmän yhteistyötä K plussa kanta asiakasjärjestelmän asiakkaat saavat Plussaa myös Pohjolan vakuutusmaksuista. Plussaa kertyy kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutuksista. Henkilöasiakkaat voivat ostaa vahinkovakuutuksia ja päivittää vakuutusturvaansa yli 300:ssa OP Pohjolaryhmään kuuluvan pankin konttorissa. Lisäksi Pohjolalla on valtakunnallinen puhelin ja verkkopalvelu. Yritysasiakkaat Yrityksille ja yhteisöille Pohjola tarjoaa kaikki lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Yhteistyökumppani Ilmarisen työeläkevakuutukset täydentävät OP Pohjola ryhmän palvelutarjontaa yritysasiakkaille. Yritysasiakkaiden palvelukonseptissa keskeisellä sijalla ovat kattavat ja monipuoliset riskienhallintapalvelut, työeläkkeisiin liittyvät palvelut ja ennaltaehkäisevä vahingontorjunta sekä turvallisuusneuvonta. Maatalous ja metsävakuuttamisessa OP Pohjolan tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi. Pohjolan markkinaosuus maatilavakuuttamisesta onkin noussut neljässä vuodessa kahdesta prosentista lähes 15 prosenttiin. Metsävakuutuksissa markkinaosuus on kasvanut jo lähes 20 prosenttiin. Kasvunvaraa on vielä, sillä yksityismetsistä on kokonaan vakuuttamatta puolet eli yhteensä noin 7,5 miljoonaa hehtaaria. Yksityisiä metsänomistajia on maassamme kaikkiaan noin 600 000. Kasvua on edesauttanut OP Pohjolan vahva osaaminen tällä sektorilla sekä osuuspankkien asiantuntemus ja johtava markkina asema maatalous ja metsäsektorin rahoituksessa. Asiakkaiden kansainvälisen vakuutusturvan järjestämisessä Pohjolan kansainvälinen palveluverkko tarjoaa paikallisten olosuhteiden tuntemukseen perustuvaa vakuutus ja riskienhallintapalvelua kaikkialla maailmassa. Jo yli 30 vuoden ajan yhteistyökumppanina on ollut RSA, joka on maailman johtavia vahinkovakuuttajia ja toimii verkostonsa kautta yli 135 maassa. Riskien rajoittamiseksi Pohjola jälleenvakuuttaa kaikki suurimmat yksittäiset riskit sekä mahdollisten katastrofien seurauksena syntyvän riskien kertymän. Riskien hajauttamiseksi Pohjolalla on yhteistyökumppanina 35 jälleenvakuutusyhtiötä, joissa pääasiallinen jälleenvakuuttaja on Munich Re. S&P on arvioinut kaikki Pohjolan jälleenvakuutuskumppanit vähintään luokkaan A. Baltia Baltiassa Pohjolan omistamat Seesam yhtiöt tarjoavat asiakkailleen asiantuntevaa paikallista palvelua ja kattavan vahinkovakuutusturvan Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vakuutuksia myydään laajasti myös muiden jakelukanavien kautta, kuten pankeissa ja meklarien sekä omien asiamiesten kautta. Pohjolan markkinaosuus Baltiassa on keskimäärin 7 prosenttia. Tavoitteena on markkinaosuuden vahvistaminen. Baltian vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2010 arviolta 0,8 miljardia euroa. Talouden taantuma laski edelleen vakuutusmaksutuottoja Baltiassa. Näissä maissa vakuuttamisen aste on edelleenkin matala ja asiakkaiden vakuutusturvan laajentamiselle on vielä kysyntää, joskin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kasvu on yhä haasteellista. Korvaustoiminta Pohjola sai 390 000 vahinkoilmoitusta vuonna 2010. Korvaustoiminnan vahvuus on nopeus ja tehokkuus, tasalaatuisuus ja saatavuus lähellä asiakasta. Asiakas voi jättää vahinkoilmoituksen puhelimitse tai verkkopalvelun kautta sekä kirjeitse. Laajan yhteistyökumppanien verkoston avulla korvauspalvelu toimii tehokkaasti. Kumppanuussopimuksia on yli 20 toimialalla, esimerkiksi terveyspalveluyritysten, autokorjaamojen sekä rakennus ja kodinkoneliikkeiden kanssa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 70

Asiakkuussegmentit Pohjola otti vuoden 2010 alussa käyttöön pankki ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisen asiakkuusorganisaation. Asiakkuudet on jaettu suuriin yritys ja instituutioasiakkaisiin sekä henkilö ja yritysasiakkaisiin. Uuden asiakkuusorganisaation avulla tavoitellaan asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaa ymmärtämistä sekä entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalvelujen tarjoamisessa, jotta asiakas saa itselleen sopivinta palvelua. Uudistusten yhteydessä Pohjola on lisäksi tiivistänyt yhteistyötään OP Pohjola ryhmän suurimpien osuuspankkien ja Helsingin OP Pankki Oyj:n kanssa pienten ja keskisuurten yritysten palveluiden tarjoamisessa. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynnissä yhteistyö osuuspankkien kanssa on hyvin tiivistä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 71

Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijät Vakuutusmaksutuottojen kasvu Riskien valinta ja hinnoittelu Korvaustoiminnan nopeus, laatu ja tehokkuus Sijoitustoiminnan tuotot Kustannustehokkuus Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 72

Vastuullisuus Asta, Veera, Lahja ja Sylvi Asta, Veera, Lahja ja Sylvi myrskyt riepottivat Suomea heinä elokuun vaihteessa 2010. Myrskyissä tuhoutui metsää arviolta kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 15 prosenttia Suomen vuotuisista hakkuista. Metsien lisäksi tuhoutui myös paljon muuta omaisuutta: rakennuksia, autoja, irtaimistoa, käyttöomaisuutta ja sähköjohtoja. Pohjola maksoi näiden myrskyjen aiheuttamien vahinkojen korvauksia henkilö ja yritysasiakkailleen yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Pohjolalla on kattavat jälleenvakuutussuojat suurvahinkojen varalle. Vahinkoilmoituksia tiuhaan tahtiin Suuri osa vahingoista ilmoitettiin Pohjolaan puhelimella. Asta myrskyn jälkeisenä maanantaina tuli ennätykselliset 4 100 yhteydenottoa. Seuraava ennätys tehtiin jo viikon päästä, kun Lahja ja Sylvi myrskyjen seurauksena puheluja tuli yli 4 800. Kahden viikon aikana yhteydenottoja oli 20 000, kolme kertaa enemmän kuin tavallisesti. Vaikka puhelinpalvelun henkilömäärää lisättiin, puheluhuippujen aikana odotusajat venyivät pitkiksi. Myös verkkopalvelun kautta tehtiin vahinkoilmoituksista huomattava määrä. Eniten Pohjolaan ilmoitettiin metsävahinkoja, yhteensä noin 1 500 kappaletta. Elokuu oli kaikkein kiireisin, silloin vahinkoilmoituksia saatiin yhteensä 750, mikä vastaa normaalisti koko vuoden vahinkoilmoitusten määrää metsävahingoissa. Muita myrskyn aiheuttamia vahinkoja ilmoitettiin Pohjolaan lähes yhtä paljon. Kotitalouksille sattuneita luonnonilmiövahinkoja (mm. pihapiirissä olleen puun kaatuminen rakennuksen tai kulkuneuvojen päälle) ilmoitettiin pelkästään elokuussa 1 400 ja koko vuonna yhteensä 2 400 (edellisenä vuonna vastaava määrä oli 600). Asta pyyhkäisi metsän nurin Metsänomistaja Keski Suomesta koki pahan yllätyksen 30. heinäkuuta, kun Asta myrsky pyyhkäisi muutamassa minuutissa 300 hehtaarin metsätilan yli. Kotona Naarajärvellä myrskysi, mutta puita ei kaatunut. Totuus selvisi heti seuraavana päivänä, kun menin käymään metsätilallani 30 kilometrin päässä. Tuho oli hurja ja näkymä enemmän kuin synkkä. Hakkuukypsää tukkimetsää ja nuortakin kasvatusmetsikköä oli tuhoutunut. Asta vei hetkessä yli puolet koko metsätilan puustosta. Kokonaan uudistettavia aukkoja tuli yli 40 hehtaaria. Otin välittömästi yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen sekä Pohjolan vakuutusasiamieheen Pieksämäellä että Pohjolan korvauspalveluun. Kaikki hoitui rivakasti. Metsänhoitoyhdistys kävi heti arvioimassa tuhon ja sain vakuutusyhtiöltä korvauksen nopeasti. Olin myös välittömästi yhteydessä metsäyhtiöön, joka osti käyttökelpoiset rungot, jotka myös korjattiin pois nopeasti. Moni autonomistaja harvemmin tarvitsee kasko vakuutusta, mutta ottaa sen silti. Metsässä on tuhoja lähes vuosittain: myyrä ja myrskytuhoja, lumi tai myrskyvahinkoja, ja siksi vakuutus on tarpeellinen. Niin kauan kuin olen omistanut metsää, minulla on ollut vakuutus, ja tulee olemaan jatkossakin. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 73

Ajankohtaista uutta liiketoimintaa työhyvinvoinnista Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö, Pohjola Terveys Oy, aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen uudenlaisia, työhyvinvoinnin analyysin, seurannan ja mittaamisen sekä johtamisen asiantuntijapalveluja. Suomalaiset ovat keskimäärin noin 11 päivää vuodessa sairauden tai tapaturman takia poissa työstään. Pohjola Terveys auttaa yritysasiakkaita kehittämään työhyvinvointia, jolloin sairauspoissaolot on mahdollista saada selvästi vähenemään. Työhyvinvoinnin kehittämisen palvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan suomalaisessa työelämässä voimakkaasti lähivuosina. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 74

Tytäryhtiöt Vahinkovakuutussegmenttiin kuuluu kuusi yhtiötä: Suomessa toimiva yleisvakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus Oy, ammattiliikenteen vakuuttamiseen keskittynyt A Vakuutus Oy, matkavakuuttamiseen erikoistunut Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen ja Baltian maissa toimivat Seesam yhtiöt. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 75

Q&A Jouko Pölönen Mitkä ovat vahinkovakuutustoiminnan strategiset tavoitteet? Vahinkovakuutustoiminnassa Pohjolan strategisena tavoitteena on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua, vahvistaa markkinajohtajuutta ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. Kannattavuuden keskeisin mittari on operatiivinen yhdistetty kulusuhde, jonka pitkän aikavälin tavoite on 92 prosenttia. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Markkina asemaa vahvistetaan hyödyntämällä tehokkaasti OP Pohjolaryhmän yhteistä asiakaspohjaa ja palveluverkostoa sekä syventämällä pankki ja vakuutustoiminnan integraatiota. OP Pohjola ryhmällä on 4,1 miljoonaa asiakasta, joista vasta 1,9 miljoonaa on vahinkovakuutuksen asiakkaita. Kasvupotentiaali on huomattava. Pohjolan vahvuutena Suomen markkinoilla on OP Pohjola ryhmän vahva markkina asema sekä konttoriverkon ja sähköisten palvelujen kattavuus. Paikallisuus ja hyvä asiakastuntemus luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset vahinkovakuutusten myynnille. Viime vuosien tulokset osoittavat toimintamallimme oikeaksi. Mitä lupaat vahinkovakuutusasiakkaille? Pohjola Vakuutus kehittää toimintaansa koko ajan palvelun parantamiseksi. Vuoden 2011 alusta alkaen henkilöasiakkaille alkoi kertyä OP bonuksia myös vahinko vakuutusmaksuista. Verkkoasiointia kehitetään niin, että vahinkovakuutuspalvelut ovat entistä paremmin ja helpommin käytettävissä myös op.fi:ssä pankkiasioinnin yhteydessä. Asiakkaalle vahinkovakuutus konkretisoituu usein vasta korvausten kautta. Tästä syystä korvauspalvelun nopeuden ja laadun kehittäminen sekä asiakastyytyväisyyden parantaminen on yksi vuoden 2011 painopistealueista. Tammikuussa 2011 toimintansa aloittanut Pohjola Terveys Oy tarjoaa suuremmille yritysasiakkaille uudenlaisia, työhyvinvoinnin analyysiin, seurantaan, mittaamiseen ja johtamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 76

Varainhoito Pohjola Varainhoito on luotettava kotimainen varainhoitaja, joka on alan johtava toimija Suomessa. Noin 35 miljardin euron hallinnoitavia asiakasvaroja hoitaa lähes 150 varainhoidon ammattilaista. Pohjola Varainhoito hoitaa instituutioiden, varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen sekä OP Pohjola ryhmän rahastojen varoja. Pohjola Varainhoidon muodostavat Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ja osakkuusyhtiö Access Capital Partners Group SA. Pohjolan oma salkunhoito kattaa euromääräiset korkosijoitukset ja eurooppalaiset osakkeet (ml. Itä Eurooppa ja Venäjä). Myös allokaatiopäätökset eli sijoituslajivalinnat tehdään itse. Osakekaupankäynnissä oman trading tiimin käyttö tuottaa hinta ja tuottohyötyä asiakkaille. Lisäksi Varainhoito on hankkinut yhteistyökumppaneikseen joukon parhaita kansainvälisiä varainhoitotaloja. Perinteisten korko ja osakeomaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoidossa toimivat omat hedge fund, kiinteistö ja private equity tiimit. Salkunhoitajia ja analyytikoita on eri tiimeissä yhteensä yli 60 pääosa Helsingissä. Näistä syntyvä informaatiovirta ja tiimityö ovat Pohjola Varainhoidon sijoitustoiminnan menestyksen keskeinen perusta. Tunnuslukuja 2010 2009 Tulos ennen veroja, milj. 31 21 Hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. 35 33 Operatiivinen kulut/tuotot suhde, % 53* 53 Henkilömäärä 144 162 * pois lukien yritysjärjestelyyn liittyvät erät Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 77

Markkina- asema Pohjola Varainhoito oli vuonna 2010 jo neljättä vuotta peräkkäin suurin instituutiovarainhoitaja Suomessa (SFR:n tutkimus). Tiukasti kilpailluilla markkinoilla Pohjola Varainhoidon etumatka suurimpiin kilpailijoihin kasvoi. Pohjola Varainhoidon asiakaspalvelun laatu arvioitiin selvästi koko alan keskiarvoa paremmaksi. Instituutioiden varoja oli vuodenvaihteessa hoidossa yhteensä 19,5 miljardia euroa. Pohjola Private tarjoaa palveluitaan yli miljoonan euron sijoitusvarallisuuden omaaville yksityishenkilöille ja perheiden ammattimaisille sijoitusyhtiöille. Pohjola Privaten osuus markkinoista kasvoi edelleen voimakkaasti. Hoidettavan varallisuuden määrä kasvoi 37 prosenttia yli 3,4 miljardiin euroon. Euromoneyn vuoden 2010 Private Banking and Wealth Management tutkimuksessa OP Pohjola ryhmän Private banking palvelut arvioitiin parhaiksi Suomessa tarjottaviksi palveluiksi. OP rahastojen salkunhoito on pääosin keskitetty Pohjola Varainhoitoon. OP rahastojen hallinnoitavat varat olivat vuodenvaihteessa 12,0 miljardia euroa, ja OP rahastojen markkinaosuus Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista oli 23,4 prosenttia (2. suurin markkinaosuus) Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 78

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 79

Vuosi 2010 Sijoitusmarkkinoiden tilanne vaihteli vuoden 2010 aikana voimakkaasti. Sijoitusmarkkinoiden tuotot olivat lähes kaikkien omaisuuslajien osalta erinomaiset, joskin vuoden lopun pitkien korkojen nousun seurauksena valtion obligaatiolainojen tuotot jäivät mataliksi. Asiakasliiketoiminnat kehittyivät vuoden aikana positiivisesti ja hallinnoitavat varat kasvoivat. Pohjola Varainhoito vahvisti vuoden 2010 aikana edelleen kansainvälistä palvelukykyään ja tarjoaa markkinoiden laajimman varainhoidon palvelukokonaisuuden suomalaisille asiakkailleen. Kansainvälisten varainhoitoyhteistyökumppaneiden määrä kasvoi vuoden aikana, ja yhteistyökumppaneiden kautta sijoitettujen varojen määrä on noin 6 miljardia euroa. Varainhoito kansainvälisti pääomarahastoliiketoimintaansa kaupalla, jolla Pohjola Pankki Oyj osti 40 prosentin osuuden pääomarahastojen rahastoja hallinnoivasta Access Capital Partners Group SA:sta. Samassa yhteydessä Pohjola myi Pohjola Private Equity Funds Oy:n osaksi Access Capital Partnersia. Pohjola myi omistuksensa pääomasijoitusyhtiö Pohjola Capital Partners Oy:stä yhtiön toimivalle johdolle. Yhtiö muutti nimensä Vaaka Partners Oy:ksi. Varainhoidon tulos M 2010 2009 Nettopalkkiotuotot 58 50 Muut tuotot ja kulut 9 2 Tuotot yhteensä 67 52 Kulut yhteensä 35 30 Tulos ennen veroja 31 21 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 80

Instituutioasiakkuudet ja Pohjola Private Instituutioasiakkuudet Pohjola Varainhoito tarjoaa instituutiosijoittajille täyden palvelun varainhoitoa, joka asiakkaan tarpeiden mukaan voi olla täyden valtakirjan varainhoitoa, sijoituskonsultointia tai yksittäisiä rahastovaihtoehtoja sekä OPrahastoista että laajasta joukosta kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rahastoja. Palveluumme kuuluvat myös erilaiset portfolioanalyysit ja mallinnukset sekä raportointi ja asiakaspalvelu. Perinteisten omaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoito tarjoaa asiakkailleen myös private equity, kiinteistö ja hedge fund sijoitusvaihtoehdot kansainvälisesti. Pohjola Private Pohjola Private tarjoaa varakkaille yksityis ja perheyritysasiakkaille varainhoito, vakuutus ja pankkipalvelut, sekä vero ja perintösuunnittelupalvelut. Private on Suomessa edelläkävijä absoluuttisen tuottotavoitteen varainhoitokonsepteissa. Tarjolla on usean eri tuotto ja riskitason konsepteja. Yksityis ja perheasiakkaiden palvelu on aina henkilökohtaista, ja varainhoitajilla on tukenaan Suomen suurin omaisuusluokittain erikoistunut salkunhoitotiimi. Pohjola Private tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ja heidän yhtiöilleen ison talon osaamisen ja kustannustehokkuuden sekä laajan valikoiman kansainvälisiä sijoitustuotteita, jotka tavallisesti ovat vain suurimpien ammattisijoittajien ulottuvilla. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 81

Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät Sijoitustoiminnan onnistuminen Hoidossa olevan varallisuuden määrä ja omaisuusluokkajako Palkkiotaso Kustannustehokkuus Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 82

Vastuullinen sijoittaminen Pohjola Varainhoito noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita, jotka on implementoitu osaksi sijoitustoiminnan toimintatapoja. Salkunhoitajat osallistuivat aktiivisesti suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin keväällä 2010 yhteistyössä OP Rahastoyhtiön kanssa. Pohjola Varainhoidossa tehtiin vuonna 2010 kattava selvitys suomalaisten ja eurooppalaisten yhtiöiden toiminnan vastuullisuudesta. Pohjola Varainhoito ja OP Rahastoyhtiö olivat perustajajäseniä kun Suomeen perustettiin vastuullisen sijoittamisen yhdistys FINSIF. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä tietämystä vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 83

Q&A Mikko Koskimies Mitkä ovat varainhoidon strategiset tavoitteet? Pohjola Varainhoidon strategisena tavoitteena on olla johtava varainhoitaja Suomessa. Lisäksi taloudellisena tavoitteena yli suhdannesyklin on, että operatiivinen kulut/tuotot suhde on alle 50 prosenttia. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Pohjola Varainhoito pystyy saavuttamaan tavoitteensa osaavalla henkilöstöllä, kilpailukykyisillä sijoitustuotoilla ja ammattimaisella edelläkävijyydellä. Mitä lupaat varainhoidon asiakkaille? Pohjola Varainhoito lupaa asiakkailleen luotettavaa yhteistyötä ja kilpailukykyiset sijoitustuotot. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 84

Konsernitoiminnot Konsernitoimintoihin on keskitetty konsernia ja sen liiketoimintaa tukevat toiminnot: Talous ja rahoitus, Riskienhallinta, Identiteetti ja viestintä sekä Henkilöstö. Konsernitoimintojen tehtävänä on ohjata, tukea ja kannustaa liiketoimintoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avainasemassa ovat ennakoiva riskienhallinta, optimaalinen pääomien käyttö sekä motivoitunut ja osaava henkilöstö. Keskuspankkitoiminnan ja varainhallinnan keskeisenä tehtävänä on vastata Pohjolan ja koko OP Pohjola ryhmän maksuvalmiudesta ja tukkuvarainhankinnasta. Tunnuslukuja 2010 2009 Tulos ennen veroja, milj. 61 25 Likviditeettireservisalkku, mrd. 9,5 11,7 Saamiset ja velat Pohjolan ja osuuspankkien välillä, netto, mrd. 1,2 1,0 Henkilömäärä 126 136 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 85

Markkinat ja toimintaympäristö OP Pohjola ryhmän likviditeetin hallinnan tavoitteena on turvata tarvittava rahoitus ja sen saatavuus kustannustehokkaasti kaikissa tilanteissa. Finanssikriisin pitkittyessä vuonna 2010 Pohjolan ja koko OP Pohjolaryhmän rahoitusasema säilyi vakaana. Hyvän luottokelpoisuusluokituksen ansiosta Pohjola hankki tarvitsemansa rahoituksen markkinoilta ongelmitta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 86

Vuosi 2010 Likviditeettiasema säilyi koko vuoden 2010 vahvana. Vuoden lopussa likviditeettireservisalkku oli suuruudeltaan 9,5 miljardia euroa eli 26 prosenttia Pohjola konsernin taseesta ja 11 prosenttia OP Pohjola ryhmän taseesta. Varat on sijoitettu hyvän luottoluokituksen omaaviin valtioiden, kuntien ja rahoituslaitosten liikkeeseen laskemiin saamistodistuksiin sekä arvopaperistettuihin saamisiin ja keskuspankkivakuudeksi kelpaaviin lainoihin yrityksille. Pohjola hankki pitkäaikaisia varoja laskemalla liikkeeseen juoksuajaltaan kolmen, viiden ja seitsemän vuoden mittaiset senior ehtoiset joukkovelkakirjalainat, kukin määrältään 750 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi OP Asuntoluottopankki laski liikkeeseen 1 miljardin euron 5 vuoden mittaisen katetun kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan (covered bond). Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 87

Konsernitoimintojen tulos M 2010 2009 Korkokate 64 75 Kaupankäynnin nettotuotot 9 7 Sijoitustoiminnan nettotuotot 31 13 Muut tuotot 12 17 Tuotot yhteensä 98 72 Kulut yhteensä 38 36 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 60 36 Saamisten arvonalentumiset 1 12 Tulos ennen veroja 61 25 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 88

Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät Likviditeettireservisalkun määrä ja tuottotaso Luottoriskimarginaalien kehitys Osuuspankkien ja Pohjolan välisten luottojen ja talletusten määrä Pohjolan luottokelpoisuusluokitus ja varainhankintakustannus Kustannustehokkuus Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 89

Talous ja rahoitus Talous ja rahoitus toiminto vastaa Pohjola konsernin toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, konsernin ohjausmenetelmien kehittämisestä ja pääomien tehokkaasta kohdentamisesta liiketoiminnoille sekä sijoittajasuhteista. Talous ja rahoitus toimintoon kuuluvan Keskuspankki ja varainhallinta liiketoiminta alueen vastuulla on huolehtia Pohjola konsernin rahoituksesta ja koko OP Pohjola ryhmän likviditeetin hoidosta. Se toimii sisäisenä pankkina vastaten Pohjolan taseen rahoitus ja korkoriskin hallinnasta. Pohjolan ja osuuspankkien välisissä liiketoimissa noudatetaan markkinaehtoisuutta, läpinäkyvyyttä ja aiheuttamisperiaatetta. Keskuspankkipalveluiden rahoittamiseksi OP Pohjola osk:n johtokunta vahvistaa vuosittain keskuspankkipalvelumaksun, jonka jäsenosuuspankit ja Helsingin OP Pankki Oyj maksavat Pohjolalle. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 90

Riskienhallinta Riskienhallinta toiminnon tehtävänä on varmistaa Pohjola konsernin liiketoiminnan palvelukyky pitkällä aikavälillä. Toiminto tukee konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että riskit ovat oikeassa suhteessa konsernin riskinkantokykyyn. Toiminto toteuttaa kokonaisvaltaista riski ja vakavaraisuushallintaa Pohjola konsernissa. Osana tätä työtä on riskien tunnistaminen, arviointi, analysointi ja seuranta sekä riskienhallintamenetelmien ja mittarien kehittäminen. Toiminto avustaa yhtiön hallitusta ja sen valiokuntia konsernin vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden laadinnassa ja kehittämisessä sekä konsernin riskipolitiikan laadinnassa. Toiminnon tehtäviin kuuluu konsernin riskinkantokyvyn ja riskipolitiikkojen toteutumisen seuranta ja raportointi sekä riskien ottamista koskevien päätöksentekovaltuuksien ja ohjeiden valmistelu ja ylläpito. Riskienhallinta toiminto toimii päätöksenteon tukena ja laadunvalvojana, koordinoi compliance toimintaa Pohjolakonsernissa ja tukee liiketoimintoja compliance riskien hallinnassa. Toiminto arvioi myös uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien käyttöönottoon liittyvät riskit. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 91

Identiteetti ja viestintä OP-Pohjolan Identiteetti ja viestintä vastaa koordinoidusti Pohjola-konsernin viestinnästä ja mediasuhteiden hoidosta sekä vastaa samalla koko OP-Pohjola-ryhmän viestinnästä. Viestinnän tehtävänä on edistää konsernin liiketoimintaa välittämällä oikeaa tietoa konsernin tavoitteista ja toiminnasta kaikille sidosryhmille. Viestinnän tavoitteena on tukea Pohjolan strategisia ja liiketoiminnallisia tavoitteita sekä rakentaa ja ylläpitää osaltaan vahvaa yrityskuvaa ja edistää konsernin yhteistoimintaa. Työyhteisöviestintä tukee strategian jalkauttamista viestinnällisin keinoin. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 92

Ajankohtaista Eurooppalaisen pankkitoiminnan merkittävin muutostekijä tulevina vuosina on rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutosten vaikutus vakavaraisuussäännöksiin ja likviditeetin hallintaan sekä rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäytäntöihin. Muutosten analysointi ja vaikutusten ennakointi markkinoihin ja konsernin liiketoimintaan ovat Konsernitoimintojen keskeisimpiä haasteita vuodelle 2011. Lue lisää toimintaympäristöstä ja sääntelymuutoksista Euroopan Pankkiyhdistysten liiton (EBF, European Banking Federation) Euribor ohjausryhmä valitsi Pohjola Pankki Oyj:n Euribor paneeliin vuoden 2011 alusta alkaen. Paneeli määrittää päivittäiset Euribor korot. Euribor on päivittäin julkaistava viitekorko, jolla euroalueen Euribor paneeliin valitut pankit ovat valmiita lainaamaan toisilleen vakuudettomasti. Euribor korkoja käytetään euro alueella pohjakorkona lainoissa ja viitekorkona johdannaismarkkinoilla. EBF on valinnut paneeliin 44 aktiivista ja parhaiksi luokiteltua pankkia euroalueelta. Pohjola on paneelin ainoa täysin suomalainen pankki. Pohjoismaisista pankeista mukana ovat Nordea, Danske Bank ja Svenska Handelsbanken. Suurin osa paneelipankeista on Saksasta tai Ranskasta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 93

Henkilöstö Pohjola on valinnut yhdeksi neljästä strategisesta hankkeestaan henkilöstön osaamispääoman kehittämisen. Valinta on tärkeä viesti niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin. Pohjola tarjoaa asiakkailleen parasta palvelua ja asiantuntemusta erilaisten palvelutarpeiden ratkaisemiseksi. Tämän toteuttamisessa henkilöstön osaaminen, palvelutaito ja ongelmia ratkaiseva asenne ovat avainasemassa. Pohjolassa työskentelee yli 3 000 eri osa alueiden ammattilaista. Yhtiö panostaa jokaisen henkilön osaamisen kehittämiseen. Työssä viihtyminen ja työhyvinvointi ovat tärkeitä ja ne heijastuvat suoraan myös asiakkaan kokemaan palveluun. Keskeistä on, että henkilöstö toimii hyvin yhdessä ja asiakkaan kokema palvelu on enemmän kuin osiensa summa. Henkilöstötyytyväisyysmittausten tulokset ovat kehittyneet vuosi vuodelta paremmiksi ja ovat Pohjolassa korkealla tasolla. Pohjola panostaa esimiestyöhön, työyhteisöjen toimivuuteen, työn innostavuuteen sekä muihin työhyvinvointia vahvistaviin tekijöihin. Strategisena painopisteenä osaamispääoman kehittäminen merkitsee käytännön henkilöstöjohtamisessa sitä, että strategian pohjalta on määritetty koko konsernia koskevat osaamis ja toimintatapavaatimukset. Näiden pohjalta on vastuualueittain arvioitu kehittämiskohteet ja tehty suunnitelmat, mihin kehittämistoimenpiteisiin panostetaan niin vastuualuetasolla kuin henkilötasolla. Strategian toteutumiseksi käytännön työssä, on jokaisen oma kehittämisohjelma linkitetty vahvasti yhtiön strategiaan. Osana osaamispääoman kehittämisohjelmaa Pohjola käynnisti vuoden 2011 alussa Talent ohjelman. Siihen valitaan vuosittain eri puolilla organisaatiossa toimivia kehittymishaluisia konsernitason johtaja ja avainhenkilötehtävistä kiinnostuneita ihmisiä. He muodostavat yhteisen verkoston, jossa jokaiselle luodaan yksilölliset kehittymispolut. Pohjolan henkilöstö uudistuu koko ajan. Yhtiö kannustaa ihmisiä kehittämään itseään myös vaihtamalla tehtäviä Pohjola konsernin ja OP Pohjola ryhmän sisällä. Sisäisen tehtäväkierron lisäksi vuonna 2010 uusia pohjolalaisia aloitti 110 henkilöä. Henkilökunnan kokonaismäärä Pohjola konsernissa oli vuoden lopussa 3 016 (2 975). Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 94

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 95

Q&A Eva Valkama Mitä osaamisen kehittäminen strategisena tavoitteena tarkoittaa? Osaamisen kehittäminen strategisena tavoitteena tarkoittaa asiakkaillemme parasta ja asiantuntevinta palvelua. Se edellyttää jatkuvaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, jotta pystymme vastaamaan muuttuviin asiakastarpeisiin. Yhtiölle osaamisen kehittäminen tuo kilpailukykyä, kun organisaatiomme ja henkilöstömme on uudistumiskykyinen ja tulosta tekevä. Henkilöstölle se merkitsee mahdollisuutta niin yksilöinä kuin yhteisönä kehittyä ja laajentaa omaa osaamistaan kasvaa asiantuntijoina, johtajina ja ihmisinä. Millä keinoin tavoite saavutetaan? Osaamisen kehittäminen ja osaamisen kehitysohjelmat on linkitetty vahvasti yhtiön strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin. Tämän tukena ovat systemaattiset osaamisen johtamisen apuvälineet. Tavoite saavutetaan henkilöstöä arvostava työilmapiirillä sekä kannustavalla ja valmentavalla esimiestyöllä. Jokainen pohjolalainen kantaa myös vastuuta itsensä ja työyhteisönsä kehittymisestä. Mitä lupaat Pohjolan henkilöstölle? Pohjolassa ja OP Pohjola ryhmässä on mahdollisuus oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja moniin erilaisiin tehtäviin ja urapolkuihin. Osaamisen kehittäminen on Pohjolan jokamiehen ja naisen oikeuksia. Kannustamme kehittymiseen ja uudistumiseen. Pohjola panostaa henkilöstön työhyvinvointiin ja sellaisen työilmapiirin luomiseen, jossa on ilo tehdä työtä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 96

Pohjola Osa OP- Pohjola- ryhmää Pohjola on osa OP Pohjola ryhmää, joka on Suomen johtava finanssiryhmä. OP Pohjola tarjoaa asiakkailleen maan kattavimman ja monipuolisimman pankki, sijoitus ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen alueeseen, jotka ovat pankki ja sijoituspalvelut, henkivakuutus sekä vahinkovakuutus.. Omistajajäseniä 1,3 miljoonaa Henkilöasiakkaita yli 3,7 miljoonaa Yritys ja yhteisöasiakkaita 420 000 Henkilöstöä 12 504 Pankki ja vahinkovakuutustoiminnan toimipaikkoja 554 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 97

Johtava markkina -asema OP Pohjola ryhmä on johtava finanssipalveluiden tarjoaja Suomessa. Ryhmä on markkinajohtaja luotoissa, talletuksissa ja vahinkovakuuttamisessa. Henkivakuutuksen maksutulolla mitattuna ryhmä on alan toiseksi suurin toimija. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 98

Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 99

OP- Pohjola- ryhmän rakenne ja työnjako OP Pohjola ryhmän muodostavat yli 200 osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Pohjola osk tytär ja lähiyhteisöineen. Pohjola Pankki Oyj on OP Pohjola osk:n merkittävin tytäryhtiö ja se toimii OP Pohjolaryhmän keskus pankkina. Pohjola vastaa mm. ryhmän maksuvalmiudesta ja hoitaa ryhmän kansainvälistä liiketoimintaa. OP Pohjola osk:n muita merkittäviä tytäryhtiöitä ovat OP Asuntoluottopankki Oyj ja OP Henkivakuutus Oy. Vuoden 2010 kesällä tehtiin päätös entisen OP Keskus osk:n jakamisesta kahteen organisaatioon, jotka ovat ryhmän keskusyhteisönä toimiva OP Pohjola osk ja ryhmän palvelutuotannosta vastaava OP Palvelut Oy. Katso OP Pohjolan ryhmän omistussuhteet ja työnjako Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 100

Yhteisvastuu Pohjola vastaa OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja varainhankinnasta. Ryhmän keskusyhteisö OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset ovat keskenään vastuussa toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteisvastuu perustuu talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Ryhmän yhteisvastuu ja vakaa taloudellinen asema parantavat Pohjolan luottokelpoisuutta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 101

Laajin asiakaskunta OP Pohjola ryhmään kuuluminen tuo Pohjolalle kilpailuetua. OP Pohjola ryhmällä on yli neljä miljoonaa asiakasta, joista pankki ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisiä asiakkaita noin 1,2 miljoonaa. Ryhmällä on yli 550 pankki ja vahinkovakuutustoiminnan toimipaikkaa Suomessa ja sillä on maan kattavin palveluverkko ja laajin asiakaskunta. Noin puolet toimipaikoista tarjoaa sekä pankki että vahinkovakuutuspalvelut. Laaja konttoriverkosto mahdollistaa merkittävän kasvu ja ristiinmyyntipotentiaalin. Integraation myötä Pohjola pystyy tarjoamaan asiakkailleen parhaat keskittämisedut. TNS Gallupin vuosittaisen pankkien ja vahinkovakuutusten vaihtotutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista käyttää OP Pohjola ryhmään kuuluvia pankkeja pääasiallisena pankkina ja 35 prosenttia Pohjola Vakuutusta pääasiallisena vakuutusyhtiönä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 102

Vahva yrityskuva OP Pohjola ryhmän historia pankki ja vakuutusalalla ulottuu yli 100 vuoden päähän. OP Pohjolan ja Pohjolan yhteinen liikemerkki on Suomessa alan tunnetuimpia. Brändin ydin on ainutlaatuinen pankki ja vakuutuspalveluiden kokonaisuus, joka helpottaa asiakkaan elämää ja tukee yritysasiakkaan liiketoimintaa. OP Pohjola ryhmä on johtava toimija Suomen finanssialalla. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehdyn Universumin työnantajakuvatutkimuksen perusteella OP Pohjola ryhmä on Suomen 8. suosituin työnantaja. Helsingin Sanomien lokakuussa 2010 teettämän tutkimuksen mukaan OP Pohjola on Suomen 6. vastuullisin brändi. OP Pohjola ryhmän päämäärä on olla johtava finanssiryhmä Suomessa ja kasvaa markkinoita nopeammin. Ryhmän kilpailuetuja ovat kokonaisvaltainen finanssipalvelu parhaat keskittämisedut lähellä asiakasta osuustoimintaperusta suomalaisuus Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 103

Avainlukuja OP -Pohjola 2010 Pohjola 2010 OP -Pohjola 2009 Pohjola 2009 Taseen loppusumma, milj. 83 969 36 184 80 430 35 510 Saamiset asiakkailta, milj. 56 834 12 433 52 992 11 323 Talletukset, milj. 36 443 4 231 34 617 4 133 Oma pääoma, milj. 6 726 2 377 6 187 2 267 Tier 1 vakavaraisuus, % 12,8 12,5 12,6 11,8 Ongelmasaamiset, milj. 204 31 223 44 Ongelmasaamiset luotto ja takauskannasta, % 0,3 0,22 0,4 0,32 Luotto ja takauskanta, mrd. 59,4 14,0 55,6 13,4 Saamisten arvonalentumiset, milj. 149 104 179 129 Saamisten arvonalentumiset luotto ja takauskannasta, % 0,25 0,73 0,32 0,94 Henkilöstö 12 504 3 005 12 504 2 966 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 104

Tuloslaskelma, milj. OP Pohjola 2010 Pohjola 2010 OP Pohjola 2009 Pohjola 2009 Korkokate 917 258 1 070 241 Vahinkovakuutuksen nettotuotot 382 388 396 402 Henkivakuutuksen nettotuotot 100-120 - Palkkiotuotot ja -kulut, netto 563 164 496 143 Muut tuotot 210 116 208 108 Tuotot yhteensä 2 172 926 2 051 895 Kulut yhteensä 1 286 514 1 248 501 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 723 412 643 394 Saamisten arvonalentumiset 149 104 179 129 Palautukset omistajajäsenille ja OP -bonusasiakkaille 163 160 - Tulos ennen veroja 575 308 464 265 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto 225 17 677 243 Tulos käyvin arvoin ennen veroja 800 291 1 140 508 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 105

Hallintoperiaatteet Corporate Governance Pohjola Pankki Oyj (Pohjola tai Yhtiö) on OP Pohjola osk:n tytäryhtiö ja kuuluu sekä toiminnallisesti että omistuksellisesti kiinteästi pankki, vakuutus ja muita finanssipalveluja tarjoavaan OP Pohjola ryhmään. OP Pohjola ryhmä muodostuu yli 200 paikallisesta osuuspankista ja niiden omistamasta keskusyhteisöstä OP Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. Pohjola- konsernin yhtiörakenne Pohjola konserniin kuuluvat emoyhtiö Pohjola Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 106

Pohjolan hallintomalli Pohjola on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Pohjolalla on ns. yksitasoinen hallintomalli. Yhtiön ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa Yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Pohjolaa johtavat hallitus, jonka ohjaus ja valvontavastuu kohdistuu koko konserniin, ja hallituksen nimeämä toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa. Pohjolan päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Pohjolan yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssin) sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa tietyin erikseen todetuin poikkeuksin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (2010). Pohjola konsernin keskeiset päätöksentekoelimet ja raportointisuhteet ovat tiivistetysti seuraavat: Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 107

Vuotuinen selvitys Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) Pohjola laatii vuosittain Suomen listayhtiön hallinnointikoodin ja arvopaperimarkkinalain edellyttämän selvityksen Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan Yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja se julkaistaan Yhtiön verkkosivuilla. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 108

Ajantasainen kuvaus Yhtiön hallintoperiaatteista (Corporate Governance) Yhtiön internetsivujen sijoittajasuhteet-osio sisältää lisäksi jatkuvasti päivitettävän ajantasaisen kuvauksen Yhtiön hallintoperiaatteista. Merkittävimmät päivitykset tehdään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja yhtiökokousten päätösten julkistamisen yhteydessä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 109

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 110

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Reijo Karhinen, s. 1955 Puheenjohtaja Vuorineuvos, pääjohtaja, OP Pohjola ryhmä Kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori Hallituksen jäsen vuodesta 1994 Muut keskeiset luottamustehtävät: Finanssialan Keskusliitto: hallituksen puheenjohtaja European Banking Federation: hallituksen jäsen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: hallituksen jäsen Keskuskauppakamari: hallituksen jäsen Luottokunta: hallintoneuvoston jäsen OP Pohjola osk: toimitusjohtaja Unico Banking Group: Steering Committeen jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: Osuuspankkikeskus osk: toimitusjohtaja 1997 2006 ja toiminnonjohtaja 1994 1996, Kuopion Osuuspankki: toimitusjohtaja 1990 1994, Savonlinnan Osuuspankki: toimitusjohtaja 1988 1990, Varkauden Osuuspankki: toimitusjohtaja 1985 1988, Juvan Osuuspankki: apulaisjohtaja 1979 1984 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 43 189 kpl ja 31.12.2010 52 802 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 111

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Jukka Hienonen, s. 1961 Toimitusjohtaja, SRV Yhtiöt Oyj Kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Muut keskeiset luottamustehtävät: Helsingin seudun kauppakamari: valtuuskunnan jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: Finnair Oyj: toimitusjohtaja 2005 2010, Stockmann Oyj Abp: varatoimitusjohtaja 2003 2005, Tavarataloryhmän johtaja 2001 2005 ja ulkomaan toimintojen johtaja 1995 2000 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 15 712 kpl ja 31.12.2010 15 712 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 112

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Simo Kauppi, s. 1954 Toimitusjohtaja, Länsi Suomen Osuuspankki Kauppatieteiden maisteri, emba Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Muut keskeiset luottamustehtävät: Satakunnan OP liitto: hallituksen varapuheenjohtaja Satakunnan kauppakamari: hallituksen varapuheenjohtaja Länsi Suomen Diakonialaitoksen säätiö: hallituksen puheenjohtaja Finda Oy: hallituksen jäsen Satakunnan korkeakoulusäätiö: hallituksen jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: Länsi Suomen Osuuspankki: varatoimitusjohtaja 2006 30.4.2009, Rauman Seudun Osuuspankki: toimitusjohtaja 1996 2006 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 3 163 kpl ja 31.12.2010 5 671 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 113

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Tom von Weymarn Eläkkeellä vuodesta 2004, s. 1944 Diplomi insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Muut keskeiset luottamustehtävät: Hartwall Capital Oy: hallituksen puheenjohtaja Turku Science Park Oy: hallituksen puheenjohtaja Sibelius Akatemia: hallituksen puheenjohtaja IK Investment Partners Oy: Senior Advisor Boardman Oy: partneri Oy Empower Ab: hallituksen jäsen Hydrios Biotechnology Oy: hallituksen jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: Oy Rettig Ab: toimitusjohtaja 1997 2004, Cultor Oyj: varatoimitusjohtaja 1991 1997, Oy Karl Fazer Ab: eri johtotehtävissä, joista kaksi viimeistä vuotta toimitusjohtajana 1983 1991, Telko Oy: toimitusjohtaja 1981 1983, Oy Huber Ab: toimialajohtaja 1975 1981 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 1 650 kpl ja 31.12.2010 1 650 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 114

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Satu Lähteenmäki, s. 1956 Kauppakorkeakoulun johtaja 1.1.2010 31.7.2012, Turun kauppakorkeakoulu / Turun yliopisto (Johtamisen ja organisoinnin professori) Kauppatieteiden tohtori Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Muut keskeiset luottamustehtävät: Turun yliopisto: Turun kauppakorkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja 2010 Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö: hallituksen jäsen Valtiovarainministeriön asettaman Hallinto ja johtamistieteellisen neuvoston jäsen OP Pohjola ryhmän tutkimussäätiön hallituksen jäsen Kyösti Haatajan säätiön hallituksen jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: Turun kauppakorkeakoulu: johtamisen ja organisoinnin professori 1999, apulaisprofessori 1997 1998 ja erilaisissa opetus ja tutkimusviroissa 1985 1996, MPS/DBM Scandinavia: ura ja uudelleensijoittamiskonsultti 1996, Johannes Kepler University, Linz, Itävalta: vieraileva professori vuodesta 2004 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 0 kpl ja 31.12.2010 0 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 115

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Tony Vepsäläinen Varapuheenjohtaja, s. 1959 Liiketoimintajohtaja ja pääjohtajan varamies, OP Pohjola osk Oikeustieteen kandidaatti, emba Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Muut keskeiset luottamustehtävät: Luottokunta: hallituksen varapuheenjohtaja OP Pohjola osk: johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Kulttuurirahasto: hallituksen jäsen Keskeinen aiempi työkokemus: OP Keskus osk: Toimitusjohtaja 2007 2010, Tampereen Seudun Osuuspankki: toimitusjohtaja 1998 2006, Turun Seudun Osuuspankki: varatoimitusjohtaja 1996 1998, Kuopion Osuuspankki: pankinjohtaja 1993 1996, Suomen Säästöpankki SSP Oy: aluejohtajan varamies 1992 1993, Pohjois Savon Säästöpankki: esimiestehtävät 1985 1992 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 1 767 kpl ja 31.12.2010 8 665 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 116

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Merja Auvinen, s. 1960 Toimitusjohtaja, Savonlinnan Osuuspankki Kauppatieteiden maisteri, emba Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Muut keskeiset luottamustehtävät: Etelä Savon kauppakamari: hallituksen varapuheenjohtaja Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjois Savon OP Kiinteistökeskus Oy: toimitusjohtaja oto. 1992 1993, Kuopion Osuuspankki: pankinjohtaja 1992 2001, Savonlinnan Osuuspankki: markkinointijohtaja 1989 1992, Nilsiän Osuuspankki: pankinjohtaja 1989, markkinointipäällikkö 1987 1989 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 866 kpl ja 31.12.2010 1 390 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 117

Hallitus Reijo Karhinen Jukka Hienonen Simo Kauppi Tom von Weymarn Satu Lähteenmäki Tony Vepsäläinen Merja Auvinen Harri Sailas Harri Sailas, s. 1951 Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Muut keskeiset luottamustehtävät: Finnair Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja Helsingin seudun kauppakamari: hallituksen puheenjohtaja Keskuskauppakamari: hallituksen jäsen Työeläkevakuuttajat TELA: hallituksen puheenjohtaja Aalto Yliopistokiinteistöt Oy: hallituksen puheenjohtaja Keskeinen aiempi työkokemus: Nordea Pankki Suomi Oyj: aluepankinjohtaja 2004 2006 ja varatoimitusjohtaja, Suomen vähittäispankin johtaja 2002 2004, MeritaNordbanken/Merita Pankki Suomi Oyj: varatoimitusjohtaja, aluepankinjohtaja 1998 2002, Merita Pankki Oyj: piirijohtaja Uusimaa 1995 1998, Kansallis Osake Pankki: eri tehtävissä 1975 1995 Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 26.3.2010 kpl ja 31.12.2010 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 118

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 119

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Mikael Silvennoinen Puheenjohtaja, s. 1956 Toimitusjohtaja, Pohjola Pankki Oyj Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 1989. Pohjola Pankki Oyj:n (entisen OKOn) toimitusjohtaja vuodesta 1997 ja johtokunnan jäsen vuosina 1997 2006, Pohjola konsernin johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006 Kauppatieteiden maisteri Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjola konserni: toimitusjohtaja eri konserniyhtiöissä 1989 1997, Wärtsilä konserni: eri johtotehtävissä 1983 1989 Keskeiset luottamustehtävät: Unico Banking Group: Steering Committeen jäsen Konecranes Oyj: hallituksen jäsen Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 37 055 kpl ja 31.12.2010 40 797 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 120

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Petri Viertiö, s. 1962 Riskienhallintajohtaja, Pohjola Pankki Oyj Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 2009 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 Diplomi insinööri Keskeinen aiempi työkokemus: Ernst & Young: liikkeenjohdon neuvontapalvelut, johtaja 2007 2009, Sampo Oyj: riskienhallintajohtaja 2002 2007, Sampo Pankki Oyj: riskienhallintajohtaja 2000 2001, Varma Sampo: riskienhallintapäällikkö 1999 2000, Leonia konserni: useissa eri johtotehtävissä 1997 1999 Keskeiset luottamustehtävät: OP Henkivakuutus Oy: hallituksen jäsen Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 1 572 kpl ja 31.12.2010 1 572 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 121

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Eva Valkama, s. 1949 Henkilöstöjohtaja, Pohjola Pankki Oyj Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 1984 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 Kauppatieteiden maisteri Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjola Vakuutus Oy: eri esimies ja johtotehtävissä 1984 2009 Keskeiset luottamustehtävät: Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 720 kpl ja 31.12.2010 1 386 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 122

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Jouko Pölönen, s. 1970 Toimitusjohtaja, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 2001 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Kauppatieteiden maisteri, emba Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjola Pankki Oyj: talous ja rahoitusjohtaja 2009 2010, Pohjola Pankki Oyj: riskienhallintajohtaja 2001 2008, PricewaterhouseCoopers: KHT tilintarkastaja 1999 2001 ja tilintarkastaja 1993 1999 Keskeiset luottamustehtävät: Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 3 004 kpl ja 31.12.2010 3 517 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 123

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Reima Rytsölä, s. 1969 Pankkitoiminnan johtaja, konsernitasoinen vastuu suurista yritys ja instituutioasiakkuuksista, Pohjola Pankki Oyj Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 1996 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Valtiotieteiden maisteri, CEFA Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjola Pankki Oyj ja sen tytäryhtiöt: eri johtotehtävissä 1998 2007 ja kotimaan rahamarkkinoiden chiefdealer 1996 1997, Merita Oyj: rahamarkkinadiileri 1994 1996. Keskeiset luottamustehtävät: Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 2 188 kpl ja 31.12.2010 2 719 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 124

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Mikko Koskimies, s. 1967 Toimitusjohtaja, Pohjola Varainhoito Oy Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 2005 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Kauppatieteiden maisteri Keskeinen aiempi työkokemus: ABN Amro Omaisuudenhoito Oy: toimitusjohtaja 1998 2005, Nordea konserni: useissa eri johtotehtävissä 1989 1997, joista 1993 1997 Merita Bank Luxembourg S.A. Keskeiset luottamustehtävät: St1 Oy: hallituksen jäsen Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.1.2010 5 000 kpl ja 31.12.2010 5 000 kpl, ja välillinen omistus Pohjola Varainhoito Oy:stä 2,5 % Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 125

Johtoryhmä Mikael Silvennoinen Petri Viertiö Eva Valkama Jouko Pölönen Reima Rytsölä Mikko Koskimies Vesa Aho Vesa Aho, s. 1974 Talous ja rahoitusjohtaja, Pohjola Pankki Oyj Pohjola konsernin palveluksessa vuodesta 2001 Pohjola konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 Kauppatieteiden maisteri Keskeinen aiempi työkokemus: Pohjola Pankki Oyj: esimies ja johtotehtävissä 2006 2010 Keskeiset luottamustehtävät: Pohjolan osakeomistus ja osakeperusteiset oikeudet: A osakkeita 1.3.2011 0 kpl Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 126

Osakkeet ja osakkeenomistajat Pohjolan strategian mukainen sidosryhmälupaus osakkeenomistajille on tarjota kilpailukykyinen kokonaistuotto. Tavoitteena on, että osakkeenomistajien saama kokonaistuotto ylittää pohjoismaisten verrokkiryhmien osakkeiden keskimääräisen kokonaistuoton. Pankkiverrokkiryhmä: Nordea, SEB, SHB, Danske, Swedbank, DnBNOR Vakuutusverrokkiryhmä: Sampo, Tryg, Topdanmark, Alm.Brand Lue lisää Pohjolan osakkeesta Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 127

Kurssikehitys ja osakevaihto Pohjolan A -osake 2010 2009 2008 2007 2006 Kurssi vuoden lopussa, 8,97 7,55 7,88 10,56 10,26 Vuoden ylin kurssi, 9,79 9,31 11,43 12,34 12,04 Vuoden alin kurssi, 6,97 3,80 6,28 9,64 8,97 Osakkeiden kappalemääräinen vaihto, milj. osaketta 154 175 119 147 104 Osakkeiden euromääräinen vaihto, milj. euroa 1 311 1 160 1 344 2 024 1 338 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 128

Perustietoa osakkeista 31.12.2010 Pohjolan osakkeet jakautuvat A ja K sarjan osakkeisiin. A-osakkeet A osakkeet ovat yleisölle tarkoitettuja, NASDAQ OMX Helsinki Oyj:ssä noteerattuja osakkeita. A sarjan osake on ollut listattuna Helsingin Pörssin päälistalle vuodesta 1989. A sarjan osakkeet oikeuttavat, mikäli osinkoa jaetaan, vuotuiseen osinkoon, joka on osakkeelta vähintään kolme senttiä K sarjan osakkeelle maksettavaa osinkoa korkeampi. A sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen. A osake tunnus: POH1S ISIN koodi: FI0009003222 pörssierä 1 kpl äänimäärä/osake: 1 ääni osakemäärä: 251 169 770 kpl osakesarjakohtainen äänimäärä: 251 169 770 K-osakkeet K sarjan osakkeet ovat listaamattomia osuuspankkien ja OP Pohjola ryhmän yhteisöjen omistuksessa olevia osakkeita, joiden siirto on rajoitettu vain kyseisten yhteisöjen välille, mutta jotka voidaan muuntaa A sarjan osakkeiksi omistajan vaatimuksesta. K sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa viisi ääntä. K osake (noteeraamaton) tunnus: POHKS ISIN koodi: FI0009003925 äänimäärä/osake: 5 ääntä osakemäärä: 68 381 645 kpl osakesarjakohtainen äänimäärä: 341 908 225 Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 31.12.2009 Osakepääoma yhteensä 427 617 463 427 617 463 Osakkeiden lukumäärä yhteensä 319 551 415 319 551 415 Osakkeiden kokonaisäänimäärä 593 077 995 593 077 995 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 129

Osakkeenomistajat Pohjolalla oli vuoden 2010 lopussa 34 910 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Määrä laski vuoden 2010 aikana 2 090 osakkeenomistajalla. Vuoden 2009 lopussa rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 37 000 kappaletta. Osakkeenomistajista noin 95 prosenttia oli yksityishenkilöitä. Osuuspankkilain säännösten mukaan Pohjola Pankki Oyj:n tulee olla keskusyhteisö OP Pohjola osk:n tytäryhtiö. OP Pohjola osk:n omistamat yhtiön osakkeet edustavat noin 57 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Pohjolan emoyhteisö OP Pohjola osk, jonka osuus kaikista osakkeista oli 30,0 prosenttia ja äänistä 57,1 prosenttia. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus A osakkeista oli vuoden lopussa 20,1 prosenttia. Lisäksi muu ulkomaalaisomistus vuoden 2010 lopussa oli noin 1,2 prosenttia. Omistusjakauma sektoreittain Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 130

10 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2010 Osuus kaikista osakkeista, % Osuus äänistä, % Osuus A sarjan osakkeista, % OP Pohjola osk 30,0 57,1 14,0 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 10,0 5,4 12,7 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 7,3 3,9 9,2 Oulun Osuuspankki 1,3 1,8 1,0 OP Eläkekassa 1,1 0,6 1,4 OP Eläkesäätiö 0,7 0,4 0,9 Turun Seudun Osuuspankki 0,6 0,4 0,8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 0,6 0,3 0,7 Folketrygdfondet 0,5 0,3 0,6 OP Delta sijoitusrahasto 0,5 0,3 0,6 Hallintarekisteröidyt yhteensä 15,8 8,5 20,0 Muut 31,7 21,3 38,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 131

Liputusilmoitukset Vuonna 2010 tehtiin yksi liputusilmoitus: Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi yhtiö, Y tunnus 0201320 0) ilmoitti 24.8.2010, että Suomi yhtiön osuus Pohjolan kaikista osakkeista on laskenut alle 1/10 rajan ja että Suomi yhtiön osuus Pohjolan kaikkien osakkeiden äänimäärästä on laskenut alle 1/20 rajan. Alitus tapahtui 23.8.2010, jonka jälkeen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen omistamien osakkeiden määrä on 23 193 672 A sarjan osaketta, osuus kaikista osakkeista 7,26 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden äänimäärästä 3,91 prosenttia. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 132

K -sarjan osakkeiden muunto A -sarjan osakkeiksi Osuuspankkien omistamia Pohjola Pankki Oyj:n K sarjan osakkeita on muunnettu A sarjan osakkeiksi 25 080 kappaletta. K sarjan osakkeiden lukumäärä aleni 68 406 725 kappaleesta 68 381 645 kappaleeseen, ja NASDAQ OMX Helsingissä noteerattavien A sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi 251 144 690 kappaleesta 251 169 770 kappaleeseen. Muunnot eivät vaikuttaneet osakkeiden kokonaismäärään, joka on 319 551 415 kappaletta. Yhtiön osakkeiden tuottama äänimäärä on muunnon jälkeen yhteensä 593 077 995. Kaupankäynti nyt muunnetuilla A sarjan osakkeilla alkoi pörssissä 15.4.2010. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 133

Osinkopolitiikka Pitkän aikavälin tavoitearvo osinkosuhteelle on vähintään 50 prosenttia edellyttäen, että Tier 1 vakavaraisuus ylläpidetään vähintään 9,5 prosentin tasolla. Vuosina 2006 2010 osinkosuhde on ollut keskimäärin 58 prosenttia. 2010* 2009 2008 2007 2006 Osinkosuhde, %** 55 51 51 62 72 Jaettu osinko, milj. 125,8 106,6 45,5 130,9 130,9 * Hallituksen ehdotuksen mukaan ** Osuus osakekohtaisesta tuloksesta Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 134

Osinko Pohjola Pankki Oyj:n hallituksen ehdottama osinko vuodelta 2010 on 0,40 euroa (0,34) A osakkeelta ja 0,37 euroa (0,31) K osakkeelta. 2010* 2009 2008 2007 2006 A sarjan osake 0,40 0,34 0,19 0,53 0,53 K sarjan osake 0,37 0,31 0,16 0,50 0,52 * Hallituksen ehdotuksen mukaan Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 135

Yhtiökokous ja osingonmaksu Pohjola Pankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 29.3.2011 kello 14.00 alkaen Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä (Messuaukio 1, Helsinki). Yhtiökokouskutsu julkaistiin 22.2.2011 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi sekä Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Kutsu julkistettiin lisäksi pörssitiedotteena. Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy 23.3.2011 klo 16.00. 17.3.2011 Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 29.3.2011 Yhtiökokous 1.4.2011 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2011 Osingonmaksu Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 136

Osakeantivaltuudet ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin Yhtiökokous valtuutti 26.3.2010 hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa annettavien A sarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 24 000 000 kappaletta ja K sarjan osakkeiden yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 6 000 000 kappaletta eli yhteensä noin 9 prosenttia osakkeiden nykyisestä määrästä. Valtuutus sisältää hallitukselle myös oikeuden poiketa osakkeenomistajalle kuuluvasta etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin (suunnattu osakeanti), jos tähän on osakeyhtiölain mukainen yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutusta voidaan tällöin käyttää yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää osakeannin ehdoista ja toimenpiteisiin liittyvistä seikoista. Hallituksella on ehdotuksen mukaan myös oikeus päättää, kirjataanko merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka osakepääomaan. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Hallitus ei ole valtuutuksen nojalla päättänyt osakeannista. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 137

Optio- ohjelmat Pohjolalla ei ole voimassa olevia optio ohjelmia. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 138

Omien osakkeiden takaisinostovaltuudet Pohjolalla ei ole voimassa olevia omien osakkeiden takaisinostovaltuuksia. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 139

Johdon osakeomistus 31.12.2010 31.12.2009 Hallituksen ja johtoryhmän omistamat A osakkeet yhteensä 126 687 131 602 suhteutettuna yhtiön koko osakekantaan, % 0,04 0,04 suhteutettuna kokonaisäänimäärään, % 0,02 0,02 Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on esitetty tarkemmin Hallinnointi ja johto osiossa Hallitus ja Johtoryhmä. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 140

Pohjolaa seuraavat osakeanalyytikot Seuraavat pankit ja pankkiiriliikkeet arvioivat Pohjolaa sijoituskohteena. Pohjola ei vastaa niiden kannanotoista. Yritys ABG Sundal Collier Carnegie Credit Suisse Danske Equities Evli Bank Handelsbanken JPMorgan Cazenove Nordea SEB Enskilda Sw edbank Analyytikko Claus Højmark Jensen Gianandrea Roberti Alex Orloff Per Grønborg Kimmo Rämä Matti Ahokas Duncan Russell Paavo Ahonen Mika Koskinen Bengt Dahlström Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 141

Sijoittajasuhteet Pohjolan sijoittajasuhdeosasto vastaa yhteydenpidosta sijoittajiin ja analyytikoihin sekä koordinoi sijoittajatapaamisia. Pohjolan sijoittajasuhdetyön tavoitteena on tiedonantopolitiikan mukaisesti varmistaa, että kaikilla markkinoilla toimivilla on Pohjolan osakkeen hinnanmuodostuksen perustaksi saatavilla samanaikaisesti riittävä ja oikea tieto yhtiöstä ja sen konsernista sekä varmistaa, että julkistettava tieto annetaan viipymättä ja tasapuolisesti. Pohjolan sijoittajasuhdetoimintaa ohjaava tiedonantopolitiikka on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi > Sijoittajasuhteet > Hallinnointi ja johto. Pohjolan verkkosivuilla on laaja esitysmateriaaliarkisto sijoittajille suunnatuista tilaisuuksista. Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa pohjola.fi > Sijoittajasuhteet > Osakesijoittajat on runsaasti osakesijoittajille tarkoitettua informaatiota, kuten tietoja Pohjolan osakkeesta ja sen kurssikehityksestä, analyytikoiden konsensusennusteet ja osakkeen tuottolaskuri. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 142

Velkasijoittajat Pohjola Pankki Oyj ja OP-Asuntoluottopankki Oyj toimivat OP-Pohjola-ryhmän velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijoina. Pohjola osana OP-Pohjola-ryhmää Lisätietoa luottoluokituksista Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 143

Varainhankinta Pohjola toimii OP Pohjola ryhmän keskuspankkina, ja kaikki ryhmän tukkuvarainhankinta raha ja pääomamarkkinoilta suunnitellaan Pohjolassa. Ryhmän vakuudeton tukkuvarainhankinta toteutetaan Pohjolassa ja vakuudellinen tukkuvarainhankinta OP Asuntoluottopankissa. Pohjola pyrkii tukkuvarainhankinnassa laajaan hajauttamiseen, jossa riskiä hajautetaan maturiteettiluokittain, vastapuolittain, tuotteittain ja markkina alueittain. OP Pohjola ryhmän rahoitusrakenne on vahva;; luotonannosta noin kaksi kolmasosaa on rahoitettu talletuksilla ja loput raha ja pääomamarkkinoilta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 144

Velkaohjelmat Pohjolalla on 15 miljardin euron suuruinen EMTN ohjelma ja 12 miljardin euron suuruinen ECP ohjelma. EMTNohjelman alla lasketaan liikkeeseen yli vuoden mittaisia ja ECP ohjelman alla alle vuoden mittaisia velkainstrumentteja. Lisäksi Pohjola laskee liikkeeseen sijoitustodistuksia (CD) kotimaan markkinoille. OP Asuntoluottopankki laskee liikkeeseen katettuja joukkolainoja (covered bond) 10 miljardin euron suuruisen EMTCN ohjelman alla. Pohjolan ja OP -Asuntoluottopankin velkaemissiot vuonna 2010 Liikkeeseenlaskija Ajankohta Milj. Laina aika Pohjola Pankki Oyj helmikuu 750 3 vuotta Pohjola Pankki Oyj maaliskuu 750 5 vuotta OP Asuntoluottopankki kesäkuu 1 000 5 vuotta Pohjola Pankki Oyj syyskuu 750 7 vuotta Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 145

Yhteisvastuu OP- Pohjola- ryhmässä Yhteisvastuu OP Pohjola ryhmässä perustuu talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin. Sen mukaisesti ryhmän keskusyhteisö OP Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista. Yhteisvastuu koskee OP Pohjola osk:ta, OP Pohjola ryhmän jäsenosuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä, OP Asuntoluottopankki Oyj:tä ja OP Kotipankki Oyj:tä. OP Pohjola ryhmän muut yhtiöt kuten vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Ryhmän yhteisvastuu ja vakaa taloudellinen asema parantavat Pohjolan luottokelpoisuutta. Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 146

Luottokelpoisuusluokitukset Pohjolan luottokelpoisuusluokitus säilyi ennallaan vuonna 2010. Vain kahdella muulla pohjoismaisella pankilla on AA tason pitkäaikaisen varainhankinnan luottokelpoisuus kaikilta kolmelta luottoluokituslaitokselta. Pohjolan luottokelpoisuutta arvioidessaan luottoluokituslaitokset ottavat huomioon koko OP Pohjola ryhmän taloudellisen tilanteen. Pohjolan strategian mukaisena tavoitteena on AA tason luokitus vähintään kahdelta luottoluokittelijalta. OP Asuntoluottopankin liikkeeseenlaskemat kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat ovat saaneet Standard & Poor'silta luottokelpoisuusluokituksen AAA ja Moody'silta luottokelpoisuusluokituksen Aaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset Kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.pohjola.fi/vuosikertomus2010 147