Itä- ja Pohjois-Suomen LNTOLIIKNTN KHITTÄMISHNK Destination P O H J O I S M I N N V R T I L U Time Flight Gate 1 8 0 5 M T K I L U R O V N I M K L U S T R I I Miksi Suomi on jäänyt jälkeen?
MTKUSTJMÄÄRÄT Helsinki on pärjännyt kohtuullisesti pohjoismaisessa hub- kilpailussa. Suomen alueellinen lentoliikenne on jäänyt selvästi jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä. Oslon kentän vahva kehitys perustuu vahvaan kotimarkkinaan.
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 1999 PÄÄLNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT 10 5 Matkustajamäärä, miljoonaa 1 Hub Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2006 PÄÄLNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT 10 5 Matkustajamäärä, miljoonaa 1 Hub Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 PÄÄLNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT 10 5 Matkustajamäärä, miljoonaa 1 Hub Matkustajamäärien kasvu 1999-2014: Pietari 11,8M (12,3% vuodessa) Oslo 10,1M (3,7% vuodessa) Kööpenhamina 8,1M (2,6% vuodessa) Helsinki 6,4M (3,5% vuodessa) Tukholma 5,3M (1,8% vuodessa) Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2030 PÄÄLNTOSMIN KSVUNNUST 23M nnustettu matkustajamäärä Kasvuennuste 35M 29M 23M 29M 37M Helsingin kasvuennuste: 2015-2020: 4,6% vuodessa 2020-2030: 1,4% vuodessa Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KOTIMN LIIKNTN OSUUS PÄÄLNTOSMN LIIKNTSTÄ 10 5 Matkustajamäärä, miljoonaa 1 Hub Kotimaan liikenteen osuus Helsinki = 15,7% Tukholma = 22,7% Oslo = 42,6% Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 1999 LULLISTN LNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT 1 0.5 Matkustajamäärä, miljoonaa lueellinen lentoasema, Suomi lueellinen lentoasema, Ruotsi lueellinen lentoasema, Norja Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2006 LULLISTN LNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT 1 0.5 Matkustajamäärä, miljoonaa lueellinen lentoasema, Suomi lueellinen lentoasema, Ruotsi lueellinen lentoasema, Norja Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 LULLISTN LNTOSMIN MTKUSTJMÄÄRÄT Matkustajamäärien kasvu 1999-2014: Norja 10,8M (3% vuodessa) Ruotsi 4,8M (2,1% vuodessa) Suomi 0,2M (0,4% vuodessa) 1 0.5 Matkustajamäärä, miljoonaa lueellinen lentoasema, Suomi lueellinen lentoasema, Ruotsi lueellinen lentoasema, Norja Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
MTKUSTJMÄÄRIN KHITYS 1999-2014 hub - alueelliset SUOMI RUOTSI NORJ 18 000 000 25 000 000 35000000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 20 000 000 15 000 000 30000000 25000000 20000000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 10 000 000 5 000 000 15000000 10000000 5000000 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Helsinki lueelliset rlanda lueelliset lueelliset Oslo Suomessa lentoliikenne on jakautunut vahvasti kahtia. Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
MTKUSTJMÄÄRIN KSVU 1999-2014 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 SUOMI RUOTSI NORJ - 2 000 000 HUB LULLIST Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä 17 yli miljoonan matkustajan lentoasemaa. VIN YKSI NIISTÄ ON SUOMSS. Lähde: Tampere irrport/ Lundén rchitecture
MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKN RUOTSIST J NORJST?
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKN POHJOISMISST KHITYKSSTÄ? TUTKITUT TKIJÄT KYSYNTÄ SOSIO-KONOMIST TKIJÄT TRJONT LIIKNNJÄRJSTLMÄ LUN TULOTSO VÄSTÖ TLOUDLLINN KTIIVISUUS KULKUTP- OSUUDT JULKISN TUN JKNTUMINN MTKILU PSO-TUKI MNTID SÄÄNTLY J LINSÄÄDÄNTÖ HINNOITTLU LNTO- YHTIÖIDN STRTGIT RITTI- KHITYS- RHSTO OMISTJ- OHJUS LNTOSM- OPRTTORIT KILPILU J MRKKIN- OSUUDT SUORT YHTYDT LULLISTN TOIMIJOIDN KTIIVISUUS KHITTÄMIS- SUUNNITLMT LNTOLIIKNNMRKKINT LNTOLIIKNNJÄRJSTLMÄ
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 MIKSI SUOMI ON JÄÄNYT JÄLKN POHJOISMISST KHITYKSSTÄ? SLITTÄVÄT TKIJÄT KYSYNTÄ SOSIO-KONOMIST TKIJÄT TRJONT LIIKNNJÄRJSTLMÄ LUN TULOTSO VÄSTÖ TLOUDLLINN KTIIVISUUS KULKUTP- OSUUDT JULKISN TUN JKNTUMINN MTKILU PSO-TUKI MNTID SÄÄNTLY J LINSÄÄDÄNTÖ HINNOITTLU LNTO- YHTIÖIDN STRTGIT OMISTJ- OHJUS RITTI- KHITYS- RHSTO LNTOSM- OPRTTORIT MRKKINTILNN I SLITÄ KHITTÄMIS- SUUNNITLMT KILPILU J MRKKIN- OSUUDT SUORT YHTYDT LULLISTN TOIMIJOIDN KTIIVISUUS JONKIN VRRN SLITTÄVÄT TKIJÄT LNTOLIIKNNMRKKINT LNTOLIIKNNJÄRJSTLMÄ
POHJOISMINN VRTILU SÄÄNTLY VUTUMINN SUOR LNTOYHTYDT
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KOTIMN LIIKNN PÄÄLNTOSMILT 10 5 Päälentoasema, miljoonaa matkustajaa lueellinen lentoasema, < 1 milj. matkustajaa lueellinen lentoasema, 1-5 milj. matkustajaa lueellinen lentoasema, > 5 milj. matkustajaa NNN SÄÄNTLYN VPUTUMIST: Kansalliset lentoyhtiöt lensivät kotimaan liikennettä päälentoasemilta Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.flightconnections.com
lueellisten lentoasemien kannalta merkittävä käänne: SÄÄNTLYN VPUDUTTU HLPLNTOYHTIÖT LOITTIVT SUORT YHTYDT 2001 2002 www.elfaa.com Olipra (2012) 2003 2005
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN KOLMLT SUURIMMLT LNTOSMLT (pl. Oslo Gardermoen) NW YORK HOUSTON SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: BRGN 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 lle 100 lähtöä vuodessa Lähtömaa Kohdemaa MOSS RYGG STVNGR Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN KOLMLT SUURIMMLT LNTOSMLT (pl. Tukholma rlanda) 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: GÖTBORG CITY Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 lle 100 lähtöä vuodessa Lähtömaa Kohdemaa GÖTBORG LNDVTTR THRN TUKHOLM SKVST Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN KOLMLT SUURIMMLT LNTOSMLT (pl. Helsinki-Vantaa) 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: TMPR PIRKKL Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 lle 100 lähtöä vuodessa Lähtömaa Kohdemaa TURKU VS Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
LONGYRBYN SVLBRD Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN NORJN MUILT LULLISILT LNTOSMILT 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: BODØ HRSTD/NRVIK Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 HUGSUND KRISTINSND lle 100 lähtöä vuodessa Lähtömaa Kohdemaa MOLD SNDFJORD TROMSØ TRONDHIM VÆRNS ÅLSUND Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN RUOTSIN MUILT LULLISILT LNTOSMILT 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: KLMR KRLSTD KIRUN Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 lle 100 lähtöä vuodessa LINKÖPING MLMÖ STURUP Lähtömaa Kohdemaa NORRKÖPING PJL SKLLFTÅ TUKHOLM VÄSTRÅS UMÅ VISBY TUKHOLM BROMM VÄXJÖ Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2014 KNSINVÄLINN RITTILIIKNN SUOMN MUILT LULLISILT LNTOSMILT 1,5 1 Istuinkapasiteetti, miljoonaa SUORI YHTYKSIÄ LNTÄVÄT YHTIÖT: MRINHMIN Istuinkapasiteetti (lähtevät), yli 100 000 vuodessa Istuinkapasiteetti (lähtevät), alle 100 000 lle 100 lähtöä vuodessa OULU Lähtömaa Kohdemaa PORI Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.capstats.com
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2 KNSINVÄLISN LIIKNTN MTKUSTJMÄÄRÄT LULLISILT LNTOSMILT. 1,3 9,0 9,0 miljoonaa matkustajaa vuodessa (2013) Tampere irrport/ Lundén rchitecture
lueellisten lentoasemien matkustajamäärät 1999-2013 LULLISN LNTOLIIKNTN KSVU ON PRUSTUNUT PÄÄOSIN SUORIIN YHTYKSIIN matkustajamäärä SUOMI RUOTSI NORJ 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomessa (0,7 M) ja Ruotsissa (4,3 M) kasvu on syntynyt kokonaisuudessaan kv- liikenteestä. Norjassa kv- liikenne on kasvanut 6,8M ja kotimaan liikenne 3,5M. Lähde: Finavia, vinor & Transport styrelsen
lueellisten lentoasemien matkustajamäärät 1999 ja 2013 & kansainvälisen liikenteen osuus LULLISN LNTOLIIKNTN KSVU ON PRUSTUNUT PÄÄOSIN SUORIIN YHTYKSIIN matkustajamäärä 30 000 000 2013 25 000 000 kv 20 000 000 2013 1999 15 000 000 1999 kv kv kv 10 000 000 5 000 000 1999 2013 0 SUOMI RUOTSI NORJ Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia
KNSINVÄLISN LIIKNTN OSUUS MUIDN KUIN PÄÄLNTOSMN/SMIN LIIKNTSTÄ UROOPSS 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Seuraavista maista pääkentiksi on laskettu kaksi suurinta lentoasemaa: spanja, Italia, Ranska, Saksa, UK ja Venäjä. Lähde: www.capstat.com
PÄÄKUPUNKIKSKISIÄ JÄRJSTLMIÄ I LÖYDY NÄÄ MUULT Väestö 61 000 Lentomatkustajat 1,2 milj Väestö 32 000 Lentomatkustajat 379 000 Väestö 58 000 Lentomatkustajat 1,9 milj Väestö 181 000 Lentomatkustajat 4,3 milj Oslo- Trondheim autolla 6,5 h Väestö 32 000 Lentomatkustajat 900 000 http://www.flightconnections.com/
HLPLNTOYHTIÖT SYNNYTTIVÄT NOPSTI UUTT KYSYNTÄÄ 200 British irwaysin matkustajamäärissä ei tapahtunut muutosta, mutta halpalentoyhtiöt toivat rinnalle 10x määrän uusia matkustajia. 150 miljoonaa matkustajaa 100 50 0 1995 2002 2004 2007 Lyhyempiä lomia nemmän lomia Uusia matkakohteita Ylempää keskiluokkaa Vähemmän chartereita nemmän yksilömatkailijoita Doganis (2010) British irways Halpalentoyhtiöt *matkustajamäärät uroopan kohteisiin Lähde: University of Westminster,, C, IT, anna.aero, Telfac (osa luvuista on arvioita)
HLPLNTOYHTIÖT SYNNYTTIVÄT NOPSTI UUTT KYSYNTÄÄ KYSYNNÄN JKNTUMINN HLPLNTOYHTIÖSSÄ: 37% asiakas siirtyi perinteisestä lentoyhtiöstä halpalentoyhtiöön uusi kysyntä 59% 71 % Ilman halpalentoyhtiötä matkaa ei olisi tehty 15 % Siirtyminen henkilöautosta 6 % Siirtyminen junasta 8 % Muu Lähde: uropean Low Fares irline ssociaion, Liberalization of uropean ir Transport: the Benefits of Low Fares irlines to Consumers, irports, Regions and the nvironment, Brussels 2004, www.elfaa.com
SUORT KV-YHTYDT MUUTTIVT LNTOSMIN KHITYSPOLUN MYÖS SUOMSS Fig 9. Bothnian Green Logistic Corridor is proposed to be part of the TN- T network. (BGLC) Lähde muokattu: Kaartinen 2013
LNTOLIIKNNJÄRJSTLMÄSSÄ ONGLMI: HLSINKI-VNT PLVL UROOPN J SIN VÄLISTÄ LIIKNNTTÄ Maakunnille hyödyllinen aikaikkuna Helsinki- Vantaalla
LNTOLIIKNNSTRTGI I SUOSI SUORI RITTILNTOJ 4 Lentoasemaverkko ja palvelut: 2011 Jos säännöllinen reittiliikenne ja valtion ilmailu ja sotilasilmailu lentoasemaverkkoyhtiön hallinnoimalla lentoasemalla keskeytyy, liikenne- ja viestintäministeriö voi lentoliikenteen jatkumisen selvittämiseksi määrätä lentoasemaverkkoyhtiön jatkamaan lentoaseman ylläpitoa enintään 12 kuukauden ajan. Jos jollekin verkostoon kuuluvalle lentoasemalle säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne toiselta verkoston lentoasemalta loppuu, Finavia Oyj voi luopua lentoaseman ylläpidosta. Lento-asemaverkon tulevaisuuden osalta on valittu strategian päälinjaukseksi se, että Finavia Oyj:n ylläpitovastuu lentoasemaverkostoon nykyisin kuuluvista lentoasemista säilyy siihen asti, kunnes lentoasemaverkoston välisillä lentoasemilla eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja maakunnallisten verkostolentoasemien välillä on säännöllistä, markkinaehtoista reittilentoliikennettä.
POHJOISMINN VRTILU MRKKINOSUUDT HINTJOUSTO
HOUSTON LONGYRBYN N Y ROM CIMPINO Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: www.flightconnections.com MILN ORIO L SRIO MILN MLPNS PLM D MLLORC COPNHGN N STOCKHOLM LICNT LICNT STOCKHOLM LONDON STNSTD BRMN FRNKFURT HHN N MÁLG GIRON LICNT BUDPST T MILN STOCKHOLM GDNSK K RIG STOCKHOLM LICNT FRNKFURT LICNT STOCKHOLM LS PLMS TNRIF GRO RO LONDON NN D NN STNSTD 0,25 LONDON STNSTD NT THSSLONIKI PRIS BUVIS- TILL TTTTTTT ST TT T NI N NN NNNN NNNN NN NNNN VN NN KKK K KKKKK K KK SK K KK K WIC G WWWW WW WWWWW WW MLT ILL LS P L LS PLMS SS SSS S PIS RHODS OD S BLGRD LG BRMN BRINDISI SKO SKOPJ BS SS BZIRS S S S S SS SSS S S S BRUSSLS TNRIF ZZZZ Z ZZ ZZZZZ Z ZZ ZZ Z POZNN WZ PPHOS VNIC WRSW MODLIN ZDR R RRR LGHRO LG OO WRSW FRDRIC CHOPIN WRSW W LONDON STNSTD NNNNNN LON LONNNN NNNN NNNN DDDDD DD KKK K DDDD D KK DKKK K K PRIS BUVIS VIS S- T S TILL ILL DDDDDDDD G MILN ORIO SRIO STOCKHOLM MMM M MMMMMMMMM M MM LM M M MMMM PLM D MLLORC UZL MRSILL II HLSINK H III II SS S RUSSLS US SSSSSS BRMN BR RN R RNN NN SKOPJ J HLS I IIIIIII IIIIIIII IIIII II III I SS RHUS S S S TT TTTT ST TTT T TNNINN ROM CIMPINO O TTT NNNN NNN N NNNNNNN NN N HHHH HHHH HH HHH HH H HH H LICNT CH H P P LIC LIC LIC COPNH CO N NNN N NN NNNN N N ZDR RNNNNNNNNNN H HIIIIIII IIIIIIII IIIII III IIII II I B B TRPNI LGH LG OOO OO COPNHG GNN MSTMMMM M M BRLIN CO COPNHGN N NN ONNN N NNN N N NN MURMNSK KM K Itä- ja Pohjois-Suomen LONDON STNSTD LO BRLIN lentoliikenteen MNCHSTR NW YORK MILN STOCKHOLM W WROCLW kehittämishanke 2015-2017 T TLLINN TNNN TNNNNNN N PRIS CHRLS D GULL G T THSSLONIKI KTOWIC VNIC N PLM D MLLORC L PRIS BUVIS- - TILL BRCLON N T TNRIF LS LS PLMS SSSSSS L SS COPNHGN N LONDON DSSS NNS WWWWWWW HTHROW SWSS W WS W FRNKFURT HHN SZCZCIN C N W WRSW W WW MÁLG PRIS CHRLS D GULL LL C PLM D MLLORC COPNHGN N NNNNNNNNNN NNNN NN NN N NNS N NN N NS NWCSTL LS SS S SSS S SSS SS K KRKÓW W WW RIG R PLM D MLLORC MNCHSTR R R RRRRR C RI R RRR DINBURGH UR ZDR RRRRR RR DM RR R RR R DINBURGH MM MM MM M MMM M RDM MMMM M R RZSSZOW WWW WW B N NN BRLIN SSS S SSSSSS SSSSSSS SS SSSS US S S IC LONDON HTHROW W NNNNN N NNN ON NN N N KK GTWICK KK K KK K KK POZNN NNNNNN NNNN N LONDON NNN NNNNNN NN N STNSTD S DD D DDDDDDDD DD DD DD DD TTT GGGG G GG GGG RG GG G GNO TTTT TTT TT TTTT TTT TT TTT TT T RT TT T BR BRUSSLS SSSSSSSS SS SS S B BRCLON C BRDN NNNNNN LG G PIS S SS SS UNS SSSSS S SS MÁLG RO SSSSSS ISLNDS SSSSS S SSSSSSS ROM ROM ROM R R IMPINO IMPINO MÁLG RHUS S US S MNCHSTR GK GG GGGG GG G GGGG G G URG G NS NIC B S SS BZIRS S S V VIS SSSS DDDDD D DDD DD D DDD DK GDNSK KKKKKK K KKKKK D KK K KK KK KGGGG DUBLIN N NNNNNN NN NNIN BRDN NN N NNNNNNN DNNNNN NNN N LS PLMS NT LONDON - GTWICK PRIS P P S - ORLY YY HHH HH H H HHHH HHHH H HH H H GH H H LON GGG G GG GG G GG G GG G GG G G MSTRDM MM MMMMMMMMM MMMM M M DM MM BRMN NN NNNNNN NN N NN N NN N NN N N RYKJ KKK K KK KKKKKK KKKK KK GDNSK KKK K KK KKKKKK KK N BRCLON SSSS NIUS S SSS S MMMMM MMMM MMMM MMMM MMM MM MMMM M MM MMM M M LS PLMS T MSTRDM M MM MM K K KK K KK K KK KK KK K K COPNHGN NNN NNNNNNNNNN NN N NNN N NN NN LICNT K STVNGR R DDDD D DDDD RID DD D LOGN RIF NNNN N NN NN RLIN NN NP MÁLG FRNKFURT FR T TT WW WW WWWWW WW W WW WW P P TT T TTTT T TT TT T LICNT RYKJVIK K RR RR RRR RR R R KOS S S OS LISBON BO K G G RGU G PLM D MLLORC SPLIT LIT WWW RKÓW WW W WW W WW WW W SSS S SS SSSSS SS SSSS S SSS US S SS S GDNSK KKKKK RIG SSSS SSS S SS SS DS SS SS LICNT RRRR R RRRRRR RRR R TR RR RR RN N NN BILLUND ND NDDD UN DD LICNT ROM OM COPNHGN N ON N NN NN NNN NN NNN BRDN N NN NNNNNNNN SKOPJ S MÁLG M M LO LODZ Z Z ZZ Z BIRMINGHM M MMM M DUBROVNIK DU KK KKKKK KK KKK K RYKJVIK SLZBURG L GGG C SSSSS SS S S SSSS SS LS S SOFI S S TUZL T I LONDON KKKKKK LONDO L KK KKKKK K ICK KKK G GDNSK GKK KK KK KKKK KK K K SS LS LS SSS S SSS SS KK PLMS PLM PLMSS S SS SSSSSS SS CHNI WRSW W WW WWW MM M MMM M MMMM M M M DM MM OOO O OO RO RO OO O OOO OO O O LONDON L NNNNNN NNNN BLGRD B HLSINKII HLSI NTLY NN KRKÓW KR LONDON LONDON LO LON LONNNN NNNNNN NNNNNN NN NN N KK N GTWICK CKKKKKK KKKKKKK KKK KKK CK WWW FF FF FFF FFF F FF FFF F FF F RF FF F F KTOWIC BUDPST B TTT T TTTTTTTT TT T TTTT TTT T TT TT ISTNBUL LLL NBUL U L L VILNIUS VSSSSSS V SS S SS SSS SS SS S COPNHGN VILNIUS VS V VSSSSSS SS SSSSSSS SSS SSSSS SSS SS MSTRDM MM M MMM MMM MMM MMMM MMM DMM M M TT TT TTT T TTT U TTT NKFURT T VILNIUS SS BUCHR T TTT TTT RTTT T TT TT T SPLIT T TT T V RIG R NTLY RIG G G COPNHGN NN NNN NNNN PNN N NNNN NNNN NNNNN NNNN NN NN N OSLO O LONDON HTHROW WW W DUBROVNIK GDNSK G K KKKKKK KK KK KKK K KK OM M GD GDNSK KKK K KKKKK KKKKK KK K K BRLIN LONDON GTWICK WRSW WW W WWWWWW W WW W W WW HHHHH H HHHHH HHH CH H GDNSK KK K LICNT L LIC COPNHGN MÁLG G RIG G V LICNT KTOWIC OW W OW MSTRDM SZCZCIN CN C N ICNT BRLIN NNNN NIC MSTRDM MMMM LGHRO OOOOOO O OO LS PLMS WWWWWW WWWW W WWW RYKJVIK KKKKKKK KKKKKKKKK KK KR VIK LYON RIG G LICNT STTTTT LS SSTTT S PLMS S OSLO OO OO MÁLG F SPLIT LI LITTT LI TT SSS SSSS S LNIUS SSS SSS S COPNHGN COP NNN NNNNN N C COPNHGN N NNNN NN NN WZ NIC C C STOCKHOLM KK KKK KKKKK KKKKKK KKK VNIK KK LY PNNNNNNN PLM NN D M MLLORC TLLINN LNNNNN L LNNNNNN L NN NNN N NNNNN N NN N KK KKK KKK KKKK KK KKK KKK NSK K K LWWWWWW LNNNNN NNN STNSTD KRKÓW WWWWW W S WW LLL LLLLLLL LLLLL OOL LL S ONDON GKKKKKK GTWICK G MMMMMMM M MM MMM MMMM RDM MM MM LONDON LONDON LONDO LONDON NNNNNN N GTWICK GTWIC KKK KKKK KKK KK DNIK KKK K KK K BUCHRST UC UCT UCHTTT STOCKHOLM WW WWW WWW WWWW WWWWW WWW WWWW W LICNT LS PLMS ZRRR ZDR ZR BRCLON S BRCLO PLMSO LS L S L PLMS LM SSS LS HLSINKI IN STOCKHOLM STO M LICNT M LICNT TLLINN NNNNNN THRN 2014 LULLISILL LNTOSMILL SUORI KNSINVÄLISIÄ RITTILNTOJ LNTÄVÄT YHTIÖT 0,5 Istuinkapasiteetti, miljoonaa
MRKKINOSUUDT: kaikki liikenne 2014 44 lentoyhtiötä 71 lentoyhtiötä 49 lentoyhtiötä 34 % 37 % 60 % 18 % 32 % Source: capstats.com
KIKKI LIIKNN 2014 44 lentoyhtiötä Ryanair 2 % KLM 1 % ir Baltic 1 % Muut 9 % Lufthansa 3 % Flybe 5 % SS 6 % Finnair 60 % Norwegian 13 % Source: capstats.com
KIKKI LIIKNN 2014 71 lentoyhtiötä Muut 22 % SS 34 % Wizz ir 3 % NextJet 3 % Lufthansa 4 % Braathens Regional 4 % Ryanair 5 % Malmo viation 7 % Norwegian 18 % Source: capstats.com
KIKKI LIIKNN 2014 49 lentoyhtiötä KLM 3 % Lufthansa 1 % Wizz ir 2 % British irways 1 % Muut 5 % Ryanair 4 % SS 37 % Wideroe 15 % Norwegian 32 % Source: capstats.com
MRKKINOSUUDT: kotimaan liikenne 2014 44 % 42 % 80 % (sis. Flybe) 19 % 34 % Source: capstats.com
KOTIMN LIIKNN 2014 Muut 3 % Norwegian 17 % Finnair (sis. Flybe) 80 % Source: capstats.com
KOTIMN LIIKNN 2014 NextJet 7 % Muut 3 % Braathens Regional 10 % SS 44 % Malmo viation 17 % Norwegia n 19 % Source: capstats.com
KOTIMN LIIKNN 2014 Muut 1 % Wideroe 23 % SS 42 % Norwegian 34 % Source: capstats.com
LULLISTN LNTOSMIN KNSINVÄLINN RITTILIIKNN 2014 Norwegian 7 % ir Baltic 4 % Wizz ir 7 % NextJet 7 % SS 39 % 6 lentoyhtiötä 8 lentoasemaa Ryanair 36 % Source: capstats.com
LULLISTN LNTOSMIN KNSINVÄLINN RITTILIIKNN 2014 Turkish irlines 3 % ir France 2 % Muut (21 kpl) 7 % British irways 3 % ustrian 3 % Norwegian 4 % Ryanair 30 % Finnair 4 % Brussels irlines 5 % KLM 7 % Lufthansa 8 % SS 9 % Wizz ir 15 % 33 lentoyhtiötä 16 lentoasemaa Source: capstats.com
LULLISTN LNTOSMIN KNSINVÄLINN RITTILIIKNN 2014 British irways 3 % Wideroe 6 % Lufthansa 3 % Muut (16 kpl) 4 % Ryanair 25 % Wizz ir 10 % KLM 13 % 24 lentoyhtiötä 14 lentoasemaa SS 17 % Norwegian 19 % Source: capstats.com
LNTOYHTIÖIDN MRKKINOSUUDT SUOMN KOTIMN LIIKNTSSÄ 2005-2016 Lähde: www.capstat.com, ennuste perustuu myynnissä oleviin lentoihin Markkinaosuus % 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 3,75% 9,20% 82,61% 9,00% 14,00% 76,00% 16,00% 17,00% 66,00% 9,71% 20,17% 21,96% 1,76% 16,59% 22,00% 16,20% 10,87% 16,55% 16,58% 14,90% 10,20% 10,47% 61,76% 59,52% 59,00% 59,00% 59,32% 20,26% 20,30% 20,33% 20,00% 4,23% 12,40% 12,30% 74,59% 79,00% 63,44% 65,50% 20,00% 10,00% 0,00% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muut 0,39% 1,00% 1,00% 1,52% 0,73% 4,10% 0,93% 0,55% 0,87% 1,90% 0,85% 1,00% SS 1,13% 3,03% 2016(Q1-2) Norwegian 9,71% 16,59% 20,26% 20,30% 20,33% 20,00% Flybe 1,76% 10,87% 12,40% 12,30% 4,23% ir Baltic 2,19% 1,07% vitrans Nordic B (ir Åland) 1,21% Finncomm irlines 3,75% 9,00% 16,00% 20,17% 21,96% 22,00% 16,20% Blue1 9,20% 14,00% 17,00% 16,55% 16,58% 14,90% 10,20% 10,47% Braathens Regional 4,05% Finnair 82,61% 76,00% 66,00% 61,76% 59,52% 59,00% 59,00% 59,32% 63,44% 65,50% 74,59% 79,00%
KYSYNNÄN HINTJOUSTO = %-muutos kysynnässä %-muutos hinnassa simerkiksi: Jos hintajousto on -1 tarkoittaa se, että 10 % alennus hinnassa lisää kysyntää 10 %. Jos hintajousto on -2 tarkoittaa se, että 10 % alennus hinnassa lisää kysyntää 20 %. Tutkimuksien mukaan alle 3 tuntia kestävien vapaaajan matkojen hintajousto on keskimäärin noin -1,5, mikä tarkoittaa, että 10 % alennus hinnassa lisää kysyntää 15 %. Vähiten hintajoustoa on yli 6 tunnin liikematkoissa, (noin -0,27), jolloin 10 % alennus hinnassa lisää kysyntää 2,7 %.
POHJOISMINN VRTILU KHITTÄMISSUUNNITLMT Globaalisti sekä naapurimaissamme lentoliikenteen uskotaan jatkavan kasvu- uraansa. Vuoteen 2030 tähtäävä Suomen lentoliikennestrategia perustuu sen sijaan oletukseen lentoliikenteen laskevasta trendistä. Helsinki- Vantaan ennuste on muihin pohjoismaisiin hubeihin verrattuna vaatimaton.
LNTOLIIKNN ON KSVUL (n. 5% vuodessa) IR TRVL HS PROVD TO B RSILINT TO XTRNL SHOCKS Source: ICO, irbus World annual traffic (RPKs - trillions) Oil Crisis Oil Crisis Gulf Crisis sian Crisis WTC ttack SRS Financial Crisis Suomessa lentoliikenteen kasvu on jäänyt alle globaalin keskiarvon 5.0 4.0 3.0 2.0 Since 2000 61% SUOMI +2,4 % vuodessa (1999-2014) (1990-2014) 1.0 TRFFIC WILL DOUBL IN TH NXT 15 YRS Source: ICO, irbus 0.0 World annual RPK (trillion) 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 16 14 ICO total traffic irbus GMF 2013 2022-2032 +4.4% 20 years +4.7% world annual traffic growth Syitä globaalin kasvun taustalla: - Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen - Globalisaatio ja maailmankauppa - Teknologinen kehitys - Kilpailun vapautuminen 12 10 8 6 4 ir traffic has doubled every 15 years 2012-2022 +5.1% ir traffic will double in the next 15 years 2 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 2022 2027 2032
KOTIMN LIIKNTN NNUST Suomen alueellisen lentoliikenteen positiivisin skenaario on nykytila. Käytännössä toteutetaan skenaarioita, joissa lakkautetaan ja yksityistetään lentoasemia. NF KTT IVL RVN KO KM NYKYTILSKNRIO: Todennäköistä kuitenkin on, että nykytilaskenaarion mukaisesti matkustajamäärät jatkavat kotimaan lentoliikenteessä tasaista laskua, joten myös lentoyhtiöiden tarjoama palvelutarjonta jatkaa laskuaan, vaikka lentoasemaverkko olisikin nykyisen tasoinen. Skenaario 5 (4 lentoaseman lakkauttaminen/yksityistäminen) on se, jonka mukaisesti on strategiavalmistelun aikana päädytty käytännössä etenemään. MHQ KOK KU V SJY OUL KJ KUO JO JYV VRK KV MIK POR TMP UTI TKU HL HM SVL LPP Lentoasemat, joiden siirtämistä verkoston ulkopuolelle esitetään lentoliikennestrategiassa LPP Lentoasema, jonka yksityistämistä esitetään lentoliikennestrategiassa Kunnallisessa/yksityisessä omistuksessa oleva lentoasema
KOTIMN LIIKNTN NNUST Negatiivisin skenaario on nykytila. Suunnitelmissa on avata kaksi uutta lentoasemaa (Sälen ja Heden) sekä avata Uppsala-Ärnän lentoasema matkustajaliikenteelle. Vilhelmiinan lentoasemalle suunnitellaan uutta, pitkää kiitotietä. TOTUTUNUT TRNSPORTSTYRLSN (2013) SWDVI positiivinen keskimääräinen TRFIKVRKT (2012) negatiivinen Lähde: Trafikverket
KV J KOTIMN LIIKNTN NNUST - - - - - - Lentoliikenteen kasvu on viime vuodet perustunut suoriin kansainvälisiin yhteyksiin. Tällä hetkellä suorat kv-yhteydet ovat keskittyneet 4 suurimmalle lentoasemalle, mutta tämän kehityksen odotetaan leviävän myös muille lentoasemille. Kotimaan liikenteessä on paljon kilpailua. vinor suunittelee uutta lentoasemaa Mo i Ranaan erityisesti öljy- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Ministeriö toivoo uusia lentoasemia Lofooteille ja Hammerfestiin. Useille lentoasemille ollaan suunnittelemassa pidempiä kiitoteitä. Pohjoisen kentille oma strategia arktisen kehityksen ja matkailun näkökulmista. Lähde: vinor https://avinor.no/globalassets/_konsern/om- oss/rapporter/perspektivanalyse- 2050.pdf
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2030 PÄÄLNTOSMIN KSVUNNUST 23M nnustettu matkustajamäärä Kasvuennuste 35M 29M 23M 29M 37M Helsingin kasvuennuste: 2015-2020: 4,6% vuodessa 2020-2030: 1,4% vuodessa Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: vinor, Transport styrelsen, Finavia, Pulkovo irport and Copenhagen irport
POHJOISMINN VRTILU OMISTJOHJUS
NORJSS LNTOSMIN OMISTMINN NÄHDÄÄN STRTGISSTI TÄRKÄNÄ Lähde: vinor
YHTISKUNNLLINN THTÄVÄ PÄÄROOLISS KNNTTMTTOMIN KNTTIN RISTISUBVNTOINTI OK 120 M vuodessa The very strong performance of Oslo and other Large irports allows to fund the deficit of smaller airports and support the system and societal objectives of the government. Radisson Blu hotel at Oslo irport is sold to strengthen equity for the vinor while builing a new terminal at Bergen airport. VINORIN THTÄVÄ - 2/3 norjalaisista asuu tunnin päässä lentoasemasta. - 99,5 % väestöstä pystyy matkustamaan päivän aikana Osloon ja takaisin. - Lentoliikenne on erityisen tärkeää syrjäseuduille. - vinorin kentiltä on 227 kansainvälistä yhteyttä. - Lentoliikenteen osuus BKT:stä on 4%. - Vahva elinkeinokytkentä, esim. oma High North strategia - 30 000 ambulanssilentoa ja 300 000-400 000 potilaskuljetusta. - Mahdollistavat urheilu- ja kulttuuritapahtumat http://www.ntp.dep.no/dokumentliste/_attachment/501141/binary/812244?_ts=13ff277d8e0 https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/stmeld-nr-48-2008-2009-/id567908/?docid=stm200820090048000dddpis&ch=1&q=
Omistajajaraportti: VINORIN THTÄVÄT vinorin sosiaalisesta vastuuta on tehty omistajaraportti: St.meld.nr. 48 (2008-2009) - vinorin päätavoitteet tulevat poliittisista päämääristä, eikä yrityksen tarkoituksena ole tuottaa voittoa. vinorille annetaan poliittisesti yhteiskuntavastuuseen liittyviä tehtäviä, joita kaupallisin perustein ei toteutettaisi. - vinorin kannattamattomia liiketoimia tulee tukea kannattavien yksiköiden tuotoilla. - vinorin tehtävänä on operoida ja kehittää maanlaajuista lentoasemaverkkoa ja hoitaa lennonvarmistusta sekä siviili- että sotilasilmailulle. Tavoitteena on täyttää yhteiskunnan tarpeet ja tukea koko Norjan taloudellista kehitystä. - vinorin tehtäviin kuuluu myös mm. ilmailun tutkimustoiminta kansallisia liikennestrategioita varten, lentoliikennetilastojen ylläpitäminen kaikille Norjan lentoasemille (ml. yksityiset), ambulanssilentojen mahdollistaminen, pelastustoiminta ja lentoasemien matkaketjujen kehittäminen. https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/stmeld-nr-48-2008-2009-/id567908/?docid=stm200820090048000dddpis&ch=1&q=
Omistajajaraportti: OMISTJOHJUS vinorin sosiaalisesta vastuuta on tehty omistajaraportti: St.meld.nr. 48 (2008-2009) - - - - - Liikenneministeriö on vastuussa siitä, että vinor toimii eduskunnan linjausten mukaisesti. Ministeriöllä on laaja ohjausvalta, koska vinorin merkitystä ja toimia halutaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. duskunta ja hallitus päättävät lentoasemien ylläpidosta. Ministeriö määrittää lentoasema- ja navigointimaksut Q Yleensä kerran vuodessa Q Mahdollista myös yksityisille lentoasemille Q Näin pidetään huoli siitä, että vinor kykenee tekemään yhteiskuntavastuun alle kuuluvat tehtävät, voidaan estää monopoliaseman väärinkäyttö ja kannustetaan yhtiötä kustannustehokkaaseen toimintaan. Q Kaikki kaupallisesta liiketoiminnasta saatavat tulot korvamerkitään lentoasemaksujen alentamiseen Ministeriö päättää mahdollisesta lentoaseman yksityistämisestä. Ministeriö päättää tulotustavoitteet (500 M NOK vuodessa), ylittävä osuus jää insentiivinä vinorille. - On myös tutkittu vinorin organisaation rakennetta ja toimivuutta (2006). Päädyttiin siihen, että vinor jatkaa julkisena yrityksenä, jota Liikenneministeriö ohjaa. https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/stmeld-nr-48-2008-2009-/id567908/?docid=stm200820090048000dddpis&ch=1&q=
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 INVSTOINTISUUNNITLMT VUODSS 154 M Yhteensä 100-140 M 450 M 4 M lueelliset lentoasemat? 225 M
Omistajajaraportti: VINORIN HLLITUS vinorin sosiaalisesta vastuuta on tehty omistajaraportti: St.meld.nr. 48 (2008-2009) - - - - - - vinorin hallituksen tehtävänä on ohjata yritystä parhaalla mahdollisella ja kustannustehokkaalla tavalla ministeriön ja eduskunnan asettamien tavoitteiden rajoissa. Liikenneministeri päättää vinorin hallituksen jäsenet. vinorin hallituksen pitää esitellä yhteiskunnan kannalta tärkeät päätökset ministerille. Ministeri voi antaa määräyksiä yhtiön hallitukselle yleiskokouksissa. Ministeriö painottaa, että hallituksen jäsenillä tulee olla kokemusta ilmailutoimialasta, bisneksestä ja suuren yrityksen johtamisesta. Hallituksen pitää kehittää ammattitaitoaan ja arvioida omaa työtä. Hallituksen jäsenillä tulee myös olla riittävästi aikaa työn hoitamiseen. https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/stmeld-nr-48-2008-2009-/id567908/?docid=stm200820090048000dddpis&ch=1&q=
Omistajajaraportti: RPORTOINTI J FOKUS vinorin sosiaalisesta vastuuta on tehty omistajaraportti (St.meld.nr. 48 (2008-2009) - - vinor raportoi yksityiskohtaisesti Liikenneministeriölle vuosittain tavoitteiden saavuttamisesta, mm: - - - tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet yrityksen talous ja lentoasemamaksuista saatavien tulojen kehitys investoinnit Ministeriö antaa fokuksen mihin vinorin tulee keskittyä seuraavien vuosien aikana, esim: - - - - - - - Finanssikriisiin reagoiminen Investointihaasteet Kuluihin liittyvä kehitys Lennonvarmistuksen kilpailun avautuminen rktiseen kehitykseen varautuminen Ohjeita matkailun kehittämiseen Ministeriö on myös päättänyt, että Osloon rakennetaan 3. kiitotie. https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/stmeld-nr-48-2008-2009-/id567908/?docid=stm200820090048000dddpis&ch=1&q=
SLKÄ PSÄRO MHUOLINTN J LNTOYHTIÖIHIN
VINORIN TULOT MUODOSTUVT USIST LÄHTISTÄ KOTIMN RITTIN OSUUS ON MRKITTÄVÄ TULOS 2014: +167 M
MODRNISOINTIOHJLM Muutoksiin sopeutuminen vaatii vinorilta taitojen kehittämistä ja uudenlaista yhteistyötä. Siksi vinor on aloittanut modernisointiohjelman. - - - - - - - Lentoyhtiöt vähentävät kytkentäänsä lentoasemiin. uroopan konsolidaatiokehitys tulee vaikuttamaan erityisesti Norjan suurimpiin lentoasemiin ja lennonvarmistukseen. Valtio-omisteisuus tulee vähenemään, mutta valtion kannalta kriittisissä asioissa (mm. Puolustusvoimat) valtio-omistus tulee jatkumaan pitkään. Suuret lentoasemat ja investointiyhtiöt muodostavat alliansseja, jotka ostavat eurooppalaisia lentoasemia ja keskittyvät uusiin liiketoimintamalleihin. lueellisten lentoasemien alijäämä tulee ratkaista rationalisoimalla tai rakenteita muuttamalla. vinorin kaupalliset tulot ovat kolminkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. vinorin tulonmuodostus riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän ilmailuun liittymättömästä toiminnasta, esim. kaupallinen liiketoiminta, vuokraus, parkkimaksut. Lennonvarmistuksen kilpailu tulee lisääntymään. Mannerten välisten lentojen uskotaan kasvavan nopeasti erityisesti halpalentoyhtiöiden laajenemispolitiikan ansioista: niiden uskotaan 3x seuraavan 10 vuoden aikana. Kehityksen uskotaan tuovan kasvua Osloon, Bergeniin, Stavangeriin ja Trondheimiin. https://avinor.no/globalassets/_konsern/om- oss/rapporter/perspektivanalyse- 2050.pdf
Lainsäädäntö vinorin omistajaohjaus U DUSKUNT HLLITUS white paper Kansalliset strategiat vinorin tavoitteet Lentoasemaverkon laajuus LIIKNNMINISTRIÖ Nasjonal transportplan Kokonaisvaltainen ja laaja ohjausvalta Tulostavoitteet Lentoasemamaksut Navigointimaksut Yhtiön hallituksen jäsenten valinta Lentoaseman yksityistäminen Luftfarts- tilsynet VINOR Hallitustyöskentely Pörssiyhtiön tulosohjaus Raportointi ministeriölle LNTOSM
Finavian omistajaohjaus U DUSKUNT HLLITUS VLTIONUVOSTO Kansalliset strategiat: elinkeinostrategiat, kilpailukyky, liikennepoliittinen selonteko TRFI Liikennevirasto LVM LIIKNNPOLITIIKK Lentoliikennestrategia Tulostavoitteet ja mittarit FINVI Hallitustyöskentely Osakeyhtiön tulosohjaus LNTOSM
Skenaario 1 Nykytilavaihtoehto Vanhentunut LNTOLIIKNNSTRTGIN TOTUTUMINN IVL Skenaario 5 Varkauden, Porin, Lappeenrannan ja Helsinki- Malmin lentoasemien jääminen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolelle. Varkauden ja Porin liikenne loppunut Helsinki- Malmin lakkauttamisesta päätetty Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisneuvottelut odotustilassa NF KTT KM RVN KO Skenaario 3a Finavian ylläpitovastuu poistuu myös Savonlinnan ja Kemi- Tornion lentoasemien osalta. Savonlinnaan ei ole markkinaehtoista liikennettä Kemi- Tornion lentokapasiteetti puolitettu Skenaario 3b Kokkola- Pietarsaaren, Kajaanin ja Joensuun kenttien tarpeellisuutta selvitetään. Skenaario 2 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi nontekiön ja Maarianhaminan lentoasemilta, mutta Tampereen ja Turun lentoasemat säilyvät verkostossa. nontekiöllä ei ole säännöllistä, markkinaehtoista reittiliikennettä. MHQ KOK KU V SJY OUL KJ KUO JO JYV VRK KV MIK POR TMP UTI TKU HL HM SVL LPP? Skenaario 4 Finavian ylläpitovastuu poistuu lisäksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun lentoasemilta. LPP Lentoasemat, joiden siirtämistä verkoston ulkopuolelle esitetään lentoliikennestrategiassa Lentoasema, jonka yksityistämistä esitetään lentoliikennestrategiassa Kunnallisessa/yksityisessä omistuksessa oleva lentoasema
POHJOISMINN VRTILU VLTION TUT
LNTOLIIKNTN TUKMISN KKSI MLLI U:n uudet säädökset 02/2014 selkeyttivät julkisen tuen käyttöä: PSO- ja markkinointituen käyttäminen on mahdollista. http://europa.eu/rapid/press-release_ip-14-172_en.htm Kotimaan reitit: julkinen PSO-tuki (Public Service Obligation) - - Tuetaan kotimaan liikennettä reittiväleillä, joilla lentoliikenne ei ole kannattavaa, mutta se nähdään tarpeellisena peruspalveluna Lentoyhtiö täytyy kilpailuttaa Suorat kv-reitit: alueiden markkinointituki - sim. Ryanairin tuloista 22% (Scribid 2012) - Norjassa 100 M fund - Case Karlstad-Frankfurt: voiton- ja riskinjakomalli
Itä- ja Pohjois-Suome lentoliikenteen kehittämishanke 201 LNTOLIIKNTN JULKINN TUKI VUODSS (PSO) 2,4 M 1 reitti 2,4 M /reitti 7,5 M 5 reittiä 1,5 M /reitti 80 M 40-50 reittiä 1,7 M /reitti 1% 0,2% 2% osuus kotimaan liikenteestä 1,6% osuus kokonaisliikenteestä 10% 4% Lähde: LVM, Trafikverket, U Komissio, Branko Bubalo 2012, capstats.com
POHJOISMINN VRTILU LIIKNNJÄRJSTLMÄ
RI LIIKNNMUOTOJN JKUM HNKILÖKILOMTRINÄ 5 % SUOMI RUOTSI NORJ SUOMI RUOTSI 1,8 % 2,4 % NORJ 7 % 6 % 7 % 6 % 8 % 5 % 84 % 77 % 79 %
yhden henkilön kulkemat kilometrit vuodessa RI LIIKNNMUODOT HNKILÖKILOMTRINÄ PR CPIT FIN 11460 km SW 11520 km NOR 11860 km 740 km 1200 km 630 km 890 km 920 km 780 km 240 km 360 km 980 km Lähde: Julkisen liikenteen suoritteet 2011, Trafikanalys 2011 ja SBB 2011
yhden henkilön kulkemat kilometrit vuodessa RI LIIKNNMUODOT HNKILÖKILOMTRINÄ PR CPIT FIN 740 km SW 1200 km NOR 630 km 890 km 920 km 780 km 980 km 240 km 360 km Lähde: Julkisen liikenteen suoritteet 2011, Trafikanalys 2011 ja SBB 2011
MTKUSTMINN YHTNSÄ HNKILÖKILOMTRINÄ PR CPIT yhden henkilön kulkemat kilometrit vuodessa kaikissa liikennemuodoissa FIN 13300 km SW 14000 km NOR 14300 km 240 km 360 km 980 km Lähde: Julkisen liikenteen suoritteet 2011, Trafikanalys 2011 ja SBB 2011
POHJOISMINN VRTILU SOSIOKOMINN VRTILU
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2011 Maakunta, Suomi Lääni, Ruotsi Maakunta, Norja VÄSTÖ BKT/SUKS TULOT/SUKS 1000 000 500 000 sukasta 100 000 50 000 BKT/asukas, euroa 50 000 25 000 Käytettävissä olevat tulot/asukas, euroa/vuosi Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: urostat, Tilastokeskus, konomi Fakta, Statistics Sweden, Statistics Norway
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 Maakunta, Suomi 2011 VINTI MKUNNITTIN Lääni, Ruotsi Maakunta, Norja Uusimaa, Tukholma ja Oslo Muut maakunnat Öljy-, kaasu- ja meriteollisuuden osuus 60 Mrd (ei ole huomioitu maakunnallisissa vientiluvuissa) Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: urostat, Tilastokeskus, konomi Fakta, Statistics Sweden, Statistics Norway
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2012 KUPPTS 5 000 2 500 Miljoonaa euroa Suomen kauppatase yhteensä: -6 094 MUR Ylijäämäinen kauppatase lijäämäinen kauppatase Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullin tilastot
MTKUSTJIN J KULJTUSTN PROFIILI Q Liikematkustajien osuus kotimaan liikenteestä on 50% ja kansainvälisestä liikenteestä 33% Q Öljyteollisuuteen liittyvien matkojen osuus on 13% kotimaan liikenteestä. Q 34% incoming-matkailijoista saapuu lentämällä määrä kasvaa nopeimmin. Lentämällä tulevat matkailijat kuluttavat 14 mrd kruunua vuodessa. Q Potilaskuljtukset ovat tärkeitä Pohjois-Norjassa (Tromssa ja Bodo), missä potilaskuljetusten osuus on 20-25% matkustajista eli 325 000-400 000 potilasta vuodessa. Q Ilmailu on erittäin tärkeää ei-keskitetylle koulutusjärjestelmälle sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumille. Q Kalateollisuudelle lentorahtikuljetukset ovat elinehto. Q 84% matkustajista lentää suoraan kohteeseen. Vaihtomatkustamisen osuus on pieni. Lähde: vinor
POHJOISMINN VRTILU LNTOYHTIÖIDN TUKMINN
Itä- ja Pohjois-Suome lentoliikenteen kehittämishanke 201 LNTOLIIKNTN JULKINN TUKI VUODSS (PSO) 2,4 M 1 reitti 2,4 M /reitti 7,5 M 5 reittiä 1,5 M /reitti 80 M 40-50 reittiä 1,7 M /reitti 1% 0,2% 2% osuus kotimaan liikenteestä 1,6% osuus kaikesta liikenteestä 10% 4% Lähde: LVM, Trafikverket, U Komissio, Branko Bubalo 2012, capstats.com
RITTIKHITYSRHSTOT i järjestäytynyttä toimintaa, silti joillakin alueilla tuettu esimerkiksi Ryanairin, Norwegianin ja Finnairin reittejä. Markkinointitukea on käytetty myös kotimaan lentojen tukemiseen. Swedavialla toiminta järjestäytyn, markkinointitukea myöntävät pääasiassa VisitSweden ja ConnectSverige Muilla lentoasemilla on myös tuettu uusia reittejä, mutta toiminta ei kovin järjestäytynyttä 100 miljoonan euron rahasto (valtio) Useilla alueilla reittikehitysrahastot, joita vinor markkinoi Charter- rahasto Pohjois- Norjan kentille (alue rahoittaa)
SURUS: lueet rahoittamaan lentoyhtiöitä http://nordnorge.com/en/corporate/?bransje=510
POHJOISMINN VRTILU LNTOSMMKSUT
LNTOSMMKSUJN VRTILU B737-800: MTOW 67 tonnia ja 190 paikkaa, täyttöasteella 75 %, kansainvälinen point-to-point -reitti Huomioidut maksut: Laskeutumismaksu Matkustajamaksu (sis. liikuntarajoitteisten avustusmaksun (PRM) ja turvamaksun) Huomiotta jätetyt maksut: Melu- tai päästömaksuja (eivät välttämättä ole voimassa kaikkina vuorokauden aikoina / kaikilla lentoasemilla. Yleensä maksun maksimisumma jää pieneksi, alle 100 ) Parkkimaksuja (yleensä ilmaista muutaman tunnin ajan) Lennonvarmistukseen liittyvät maksut (oma kululajinsa) Maahuolintaan liittyviä maksuja (oma kululajinsa, ei julkista tietoa) Finavian sähkömaksuja (noin 20, osalla lentoasemia) PRM-maksu vaihtelee Swedavian lentoasemilla. Kategoriassa Muut lentoasemat on käytetty korkeinta arvoa 2,8 SK / matkustaja, vaihteluvälin ollessa 1,4 SK 2,8 SK / matkustaja -> ero noin 20.
B737-800, MTOW 67 tonnia, 190 paikkaa, 75 % PLF, KV-reitti (urooppa), huomioitu laskeutumis- ja matkustajamaksut HINNSTON MUKIST PRUSMKSUT Helsinki, Oulu ja Rovaniemi 2 230 16 / matkustaja Muut lentoasemat 2 140 15 / matkustaja Tukholma rlanda Tukholma Bromma Göteborg Malmö Muut lentoasemat 2 230 16 / matk. 2 470 17 / matk. 1 870 13 / matk. 1 690 12 / matk. 1 990 14 / matk. Oslo, Bergen, Stavanger, Trondheim, Kristiansand, Bodo ja Haugesund 2 410 17 / matkustaja Muut lentoasemat 2 240 16 / matkustaja Lähde: Finavia, Swedavia ja vinor lentoasemamaksujen hinnastot 2015
VRKOSTOPRIT I VDI SM HINNOITTLU KIKILL LNTOSMILL uroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/12/Y lentoasemamaksuista, 4 artikla: Lentoasemaverkko Jäsenvaltiot voivat sallia, että lentoasemaverkon pitäjä ottaa käyttöön yhteisen ja avoimen lentoasemamaksujärjestelmän, jota sovelletaan koko lentoasemaverkossa. Laki lentoasemaverkosta ja maksuista: Lentoasemamaksujen taso voidaan eriyttää 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen laadun ja laajuuden sekä niiden kustannusten tai muunlaisten puolueettomien, tasapuolisten ja avoimien perusteiden mukaisesti Tätä lakia sovelletaan lentoasemaan, jolla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja: 1) jonka vuotuinen liikennemäärä on yli viisi miljoonaa matkustajaa
SPNJSS ON VRKOSTO, MUTTI YHTISTÄ HINNOITTLU spanjan monopolioperaattori Nn hinnoittelu ei perustu palvelutasoeroihin, vaikka silläkin on verkostoperiaate. Manner-spanjan ja saarien välisten lentojen maksut ovat kansainvälisiä reittejä halvemmat. Saarelta saarelle maksut ovat vielä halvempia. Lentoasemamaksujen ero Madridin ja kuudennen kategorian lentoasemien välillä on yli kaksinkertainen*. *B737-800, MTOW 67 tonnia, 190 paikkaa, 75 % PLF, KV-reitti (urooppa), huomioitu laskeutumis- ja matkustajamaksut
LNNUKST UUSILL RITILL dellytykset: - Uudelle (=kahden kaupungin välillä, joilla ei vielä säännöllistä liikennettä) säännölliselle reittiliikenteelle, jolla vähintään 2 laskeutumista viikossa yli 30 paikkaisella ilma- aluksella Poikkeukset: I yöaikaan (23:00-06:00), Helsinki- Vantaalle ruuhka- aikaan (14:30 17:00) tai lentoasemien aukioloaikojen ulkopuolelle
LNNUKST UUSILL RITILL
LNNUKST UUSILL RITILL Uusi reitti = viimeisen vuoden aikana ei ole ollut 20:tä tai enemmän lähtöä Swedavian lentoasemalta RN, GOT & BRO: vähintään 20:tä lähtöä 5 kuukauden aikana. Muilla lentoasemilla 10 lähtöä 5 kk aikana.
LNNUKST UUSILL RITILL Uusille reiteille (ei säännöllistä liikennettä) Vähintää kaksi viikottaista laskeutumista i yöaikaan (24:00 06:00)
B737-800, MTOW 67 tonnia, 190 paikkaa, 75 % PLF, KV-reitti (urooppa), huomioitu laskeutumis- ja matkustajamaksut UUSILL RITILL MYÖNNTYT LNNUKST, VUOSI 1 Helsinki, Oulu ja Rovaniemi 1 160 8 / matkustaja Muut lentoasemat 1 130 8 / matkustaja Tukholma rlanda Tukholma Bromma Göteborg Malmö Muut lentoasemat 1 120 8 / matk. 1 280 9 / matk. 860 6 / matk. 630 4 / matk. 830 6 / matk. Oslo, Bergen, Stavanger, Trondheim, Kristiansand, Bodo ja Haugesund 1 040 7 / matkustaja Muut lentoasemat 1 040 7 / matkustaja Lähde: Finavia, Swedavia ja vinor lentoasemamaksujen hinnastot 2015
POHJOISMINN VRTILU LNTOYHTIÖIDN STRTGIT
LNTOYHTIÖIDN STRTGIT lueellisten lentoasemien kansainvälisten yhteyksien osuus koko maan kansainvälisestä liikenteestä Q Finnair 0 % Q Norwegian 0 % Q SS 9 %, pääosin Göteborgista lomakohteisiin Q Norwegian 7 %, pääosin Göteborgista lomakohteisiin Q SS 25 %, pääosin Bergenistä, Stavangerista ja Trondheimista sekä loma- että kaupunkikohteisiin Q Norwegian 27 %, pääosin Bergenistä, Stavangerista, Trondheimista, Sandefjordista, Ryggestä, Tromssasta ja Ålesundista sekä loma- että kaupunkikohteisiin.
POHJOISMINN VRTILU LNTOSMOPRTTORI
2013 Maan väkiluku M 5,5 9,5 5,1 Lentoasemat 24 kpl 10 kpl 46 kpl lueellisten lentoasemien matkustajat M 3,7 12,7 26,6 Pääkaupunkikentän matkustajat M 15,3 20,7 24,3 Matkustajat yhteensä 19,0 33,4 50,9 Maakuntakenttien osuus matkustajista % 19 % 38 % 52 % Työntekijät 2 392 hlö (31.12) 2 369 hlö keskimäärin n. 3 300 hlö Liikevaihto M 350 560 1200 Tulos 15 54 105
POHJOISMINN VRTILU INVSTOINTISUUNNITLMT
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 INVSTOINTISUUNNITLMT VUODSS 154 M Yhteensä 100-140 M 450 M 4 M lueelliset lentoasemat? 225 M
POHJOISMINN VRTILU LINSÄÄDÄNTÖ
LNTOLIIKNTN SÄÄNTLY & LINSÄÄDÄNTÖ Kansallinen siviili-ilmailujärjestö YK:n alainen Chicagon sopimus uroopan Unioni ja talouskauppa-alue CC = uroopan siviili-ilmailun konferenssi S = uroopan lentoturvallisuusvirasto urocontrol, lennonvarmistus Lentoliikenteen toimintaympäristö on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa samanlainen, sillä kansallista liikkumavaraa on hyvin vähän.