VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Syntyvyys aleni Kuva: Tuire Ruokosuo Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 4 259 asukkaalla. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 413 henkeä, mikä oli 56,6 % väestönlisäyksestä. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Ulkomailta saatu muuttovoitto supistui 550 hengellä 1 175 henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 %. Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista 19-24 -vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Sekä Espooseen muuttaneiden että kunnasta lähteneiden koulutustaso oli kohonnut. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. Vuonna 2015 syntyi 3 280 uutta espoolaista. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä 1 427 vainajaan. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi 1 853 henkeen. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta 2014. Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut yli 65-vuotiailla sekä naisilla että miehillä.
1 Espoon saama muuttovoitto supistui Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 4 259 asukkaalla. Lisäys on lähes 500 henkeä edellisvuotta pienempi. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,6 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 413 henkeä, mikä oli reilusti yli puolet väestönlisäyksestä eli 56,6 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 58,1 %. Vuoden 2014 aikana suurimmaksi väestönmuutostekijäksi nousi muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle ja kehitys jatkui samana vuonna 2015. Muuttovoiton suuruuteen vaikutti sekä Espoosta lähteneiden erityisesti tänne muuttaneiden määrän lisääntyminen ei niinkään lähtömuuton määrän muutos. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista olivat nousseet 74 henkilöstä 76 henkilöön. Lähtijöiden määrä oli kohonnut 63:sta 67 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2006-2015 Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 2010 16 900 15 538 1 362 0,55 27 692 246 150 2011 18 371 16 156 2 215 0,88 28 979 252 439 2012 19 297 17 071 2 226 0,87 30 423 254 632 2013 18 308 16 573 1 735 0,67 29 251 258 789 2014 19 383 16 597 2 786 1,06 29 988 263 148 2015 20 272 17 859 2 413 0,90 35 239 267 673 Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat lisääntyneet merkittävästi, yli 5 200 muutolla. Suhteessa väestöön muuttojen määrä oli kasvanut 131 muuttoon 114 muutosta tuhatta asukasta. 2 Muuttovoitto Etelä-Suomesta kasvoi Espoon muuttotappio muualta Suomesta kääntyi muuttovoitoksi vuonna 2010, mutta saatu muuttovoitto on ollut maltillista. Vuonna 2014 Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1 000 henkeä ja vuonna 2015 muuttovoittoa tuli yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2006-2015 Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1 052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1 213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1 029 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1 119 2011 15 330 14 640 690 3 041 1 516 1 525 2012 16 088 15 506 582 3 209 1 565 1 644 2013 15 045 15 023 22 3 263 1 550 1 713 2014 15 978 14 917 1061 3 405 1 680 1 725 2015 17 106 15 868 1238 3 166 1 991 1 175 2
Espoon ulkomailta saama muuttovoitto supistui 550 hengellä 1 175 henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Vaikka muuttovoitto ei kasvanutkaan, siirtolaisuuden muuttovirrat kasvoivat hieman molempiin suuntiin. Vuoden 2015 muuttovoitosta peräti 49 % koostui 25-34 -vuotiaista. Myös alle kouluikäisistä lapsista Espoo sai huomattavan muuttovoiton ja myös alakouluikäisten muuttotase oli voitollinen. Muuttotappiota tuli yli 55-vuotiaista kuten aikaisempinakin vuosina. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 829 9,0 1 505 8,4 324 7-12 705 3,5 518 2,9 187 13-18 856 4,2 645 3,6 211 19-24 4 975 24,5 4 556 25,5 419 25-34 6 678 32,9 5 484 30,7 1 194 35-44 2 699 13,3 2 264 12,7 435 45-54 1364 6,7 1404 7,9-40 55-64 671 3,3 899 5,0-228 65+ 495 2,4 584 3,3-89 Yht. 20 272 100 17 859 100 2 413 Ikä 277 0-4 2015 431 2014 133 5-9 222 162 10-14 180 211 15-19 197 358 20-24 316 688 25-29 605 506 30-34 448 242 35-39 397 193 40-44 164 59 45-49 51-99 50-54 6-76 55-59 -108-152 60-64 -99-89 65+ -24-400 -200 0 200 400 600 800 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2014-2015 3
Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 % Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista 19-24 -vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 132 13,0 116 10,2 16 7-12 29 2,9 52 4,6-23 13-18 39 3,8 55 4,8-16 19-24 275 27,1 349 30,7-74 25-34 300 29,6 268 23,6 32 35-44 112 11,0 111 9,8 1 45-54 57 5,6 69 6,1-12 55-64 35 3,4 61 5,4-26 65+ 36 3,5 56 4,9-20 Yht. 1 015 100 1 137 100-122 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo usean vuoden ajan seudulta saatu muuttovoitto on jäänyt vaatimattomaksi. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan yhteensä yli 200 henkeä. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 7 340 36,2 6 844 38,3 496 Vantaa 1 562 7,7 1 754 9,8-192 Kauniainen 362 1,8 403 2,3-41 PKS yhteensä 9 264 45,7 9 001 50,4 263 Hyvinkää 120 0,5 115 0,6 5 Järvenpää 97 0,5 149 0,8-52 Kerava 101 0,5 143 0,8-42 Kirkkonummi 756 3,7 987 5,5-231 Nurmijärvi 128 0,6 250 1,4-122 Sipoo 42 0,2 68 0,4-26 Tuusula 114 0,6 119 0,7-5 Vihti 265 1,3 294 1,6-29 Muu Uusimaa 768 3,8 765 4,3 3 Muu Etelä-Suomi 2 974 14,7 2 318 13,0 656 Muut läänit 2 477 12,2 1 659 9,3 818 Ulkomaat 3 166 15,6 1 991 11,1 1175 Yhteensä 20 272 100 17 859 100 2 413 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli lisääntynyt edellisestä vuodesta noin 200 hengellä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Muista lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut yli 100 hengellä ja ulkomailta saatu muuttovoitto pienentynyt 550 hengellä. 4
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2015 Suurimman väestönlisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai Suur-Tapiola ja toiseksi suurimman Suur-Matinkylä. Kolmanneksi eniten kasvoi Suur-Leppävaara ulkoisen muuttoliikkeen ansiosta. Pohjois-Espoon muuttotase Espoon ulkopuolelle oli tappiollinen kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 5 479 4 709 770 1,2 Suur-Tapiola 4 205 3 347 858 1,9 Suur-Matinkylä 3 278 2438 840 2,2 Suur-Espoonlahti 2 861 2 662 199 0,4 Suur-Kauklahti 551 444 107 1,2 Vanha-Espoo 2 849 2 529 320 0,8 Pohjois-Espoo 525 625-100 -0,9 Muu alue 524 1105-581 -12,2 Koko Espoo 20 272 17 859 2 413 0,9 5
3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi Vuonna 2015 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut kuten edellisenäkin vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 38 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 27 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli runsas neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidän koulutustasonsa oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2015 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 17558 100. 37.8 35.4 26.8 H:gin seutu 9554 100. 27.4 39.0 33.6 Muu Suomi 5441 100. 27.6 45.1 27.3 Ulkomaat 2563 100. 98.3 1.1 0.6 Lähtömuutto Yhteensä 15717 100. 27.5 42.0 30.6 H:gin seutu 9918 100. 25.7 42.6 31.6 Muu Suomi 4222 100. 24.3 48.9 26.8 Ulkomaat 1577 100. 47.0 19.3 33.7 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1841 2322-389 -92 H:gin seutu -364 64-499 71 Muu Suomi 1219 479 387 353 Ulkomaat 986 1779-277 -516 Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut, mutta vähemmän kuin tulomuutossa. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 42 %:lla ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, runsas kolmannes. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. 6
4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahti kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Lähes yhtä suuren muuttovoiton kaupungin sisältä sai Suur-Espoonlahti. Vanha-Espoota lukuun ottamatta, myös muut suuralueet saivat muuttovoittoa. Myös Suur-Tapiola, joka on on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997, sai noin 150 hengen muuttovoiton. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurin siirtymä oli suuralueilta laitosväestöön, yli 1 400 henkeä. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2015 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 8 036 7 706 330 0,5 66 456 Suur-Tapiola 5 906 5 763 143 0,3 44 777 Suur-Matinkylä 5 383 5 138 245 0,6 38 852 Suur-Espoonlahti 6 103 5 709 394 0,7 53 284 Suur-Kauklahti 1359 955 404 4,6 8 712 Vanha-Espoo 4 693 4 856-163 -0,4 39 606 Pohjois-Espoo 916 848 68 0,6 11 206 Muu alue 2 843 4 264-1 421-29,7 4 782 Koko Espoo 35 239 35 239 0 0,0 267 673 Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Espoonlahdesta, Suur-Leppävaarasta ja Vanha-Espoosta. Suur-Espoonlahti sai muuttovoittonsa Vanha-Espoosta ja Suur-Matinkylästä, mutta menetti asukkaita Suur-Kauklahteen. Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa Suur-Tapiolasta ja Suur-Espoonlahti Vanha-Espoosta ja Suur-Matinkylästä. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2015 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2015 sai Suur-Leppävaara, kuten vuotta aikaisemminkin. Alue sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Lähes yhtä paljon kasvatti väestöään muuttoliikkeen avulla Suur-Matinkylä. Kolmanneksi eniten keräsi muuttovoittoa Suur-Tapiola, joka pitkästä aikaa sai muuttovoittoa myös kunnan sisältä. 8
Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2015 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 13 515 12 415 1 100 1,7 66 456 Suur-Tapiola 10 111 9 110 1 001 2,2 44 777 Suur-Matinkylä 8 661 7 576 1 085 2,8 38 852 Suur-Espoonlahti 8 964 8 371 593 1,1 53 284 Suur-Kauklahti 1 910 1 399 511 5,9 8 712 Vanha-Espoo 7 542 7 385 157 0,4 39 606 Pohjois-Espoo 1 441 1 473-32 -0,3 11 206 Muu alue 3 367 5 369-2 002-41,9 4 782 Koko Espoo 55 511 53 098 2 413 0,9 267 673 Pienimmän muuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa kunnan ulkopuolelta, mutta menetti väestöä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kautta. Pohjois-Espoon kokonaismuuttovoitto jäi jälleen negatiiviseksi. -1 421-581 Muu alue -100 68 Pohjois-Espoo Sisäinen -163 320 Vanha-Espoo Ulkoinen 107 199 404 394 Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti 245 840 Suur-Matinkylä 143 858 Suur-Tapiola 330 770 Suur-Leppävaara -1600-1400 -1200-1000 -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2015 9
6 Syntyvyys aleni Vuonna 2015 syntyi 3 280 uutta espoolaista. Määrä oli noin 120 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä 1 427 vainajaan. Kokonaiskuolleisuus nousi hieman edellisen vuoden laskun jälkeen. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi 1 853 henkeen, mikä on peräti 220 henkeä edellisvuotta pienempi lisäys. Myös suhteellinen lisäys laski 6,9 %:iin. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2006-2014 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 2009 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9,0 2010 3 579 14,5 1 328 5,4 2 251 9,1 2011 3 546 14,2 1 303 5,2 2 243 9,0 2012 3 447 13,5 1 309 5,1 2 138 8,4 2013 3 532 13,6 1 341 5,2 2 191 8,5 2014 3 407 12,9 1 334 5,1 2 073 7,9 2015 3 280 12,3 1 427 5,3 1 853 6,9 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut vuodesta 2014 yli 65-vuotiailla. Sekä naisilla että miehillä kuolleisuus nousi vain yli 65-vuotiailla. Naisilla kuolleisuus laski hieman alle 65-vuotiailla. Eniten kuolleisuus oli noussut yli 75-vuotiailla miehillä. Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2013-2015 Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö 2013 1 341 5,2 302 1,3 252 12,0 787 64,0 2014 1 334 5,1 307 1,3 253 11,4 774 59,8 2015 1 427 5,3 295 1,3 291 12,5 841 62,1 Miehet 2013 675 5,3 200 1,8 140 14,7 335 72,1 2014 662 5,1 189 1,6 149 14,8 324 65,8 2015 725 5,5 188 1,6 176 16,7 361 69,7 Naiset 2013 666 5,1 102 0,9 112 9,7 452 59,0 2014 672 5,1 118 1,0 104 8,6 450 56,1 2015 702 5,2 107 0,9 115 9,1 480 57,4 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta 2014. Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla, 30-34 -vuotiaiden ryhmässä. Alueittain hedelmällisyys laski eniten Suur- Kauklahdessa ja Suur-Matinkylässä. Hedelmällisyys kohosi Pohjois-Espoossa ja hieman myös Suur-Tapiolassa. 10
Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2013-2015 Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2013 3,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19,7 1808 2014 3,3 34,8 97,3 132,6 78,2 16,9 1815 2015 5,0 41,9 91,1 121,9 74,4 14,3 1743 Suur-Tapiola 2013 3,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16,5 1793 2014 2,4 11,1 57,6 153,0 69,5 15,7 1547 2015 0,0 15,8 74,0 125,3 84,8 13,7 1568 Suur-Matinkylä 2013 8,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21,6 1751 2014 12,1 33,8 98,7 134,1 78,1 16,5 1867 2015 7,1 35,2 67,3 112,6 64,7 16,8 1519 Suur-Espoonlahti 2013 3,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9,2 2154 2014 3,0 36,7 115,7 143,4 74,6 15,6 1945 2015 1,9 42,1 111,7 132,4 66,8 11,4 1831 Suur-Kauklahti 2013 11,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24,3 1951 2014 7,8 74,3 190,9 157,8 50,6 12,9 2472 2015 0,0 83,5 103,9 121,0 67,1 12,2 1939 Vanha-Espoo 2013 7,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12,3 2149 2014 8,0 50,9 121,3 126,7 76,2 16,4 1998 2015 6,6 60,3 116,1 143,4 62,1 14,4 2014 Pohjois-Espoo 2013 2,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29,3 2546 2014 2,5 55,1 128,6 126,5 50,8 16,9 1902 2015 0,0 65,4 139,0 159,2 93,1 12,4 2345 Koko Espoo 2013 5,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16,6 1913 2014 5,2 34,7 99,7 136,0 72,8 15,9 1822 2015 3,7 40,1 91,5 126,4 70,9 13,6 1731 Vuoden aikana Pohjois-Espoossa asuvien naisten kokonaishedelmällisyys oli kohonnut Espoon korkeimmaksi. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja kolmanneksi korkein Suur- Espoonlahdessa asuvilla naisilla. Matalin hedelmällisyys oli Suur-Matinkylässä. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11
7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2015 aikana espoolaiset naiset solmivat 1420 avioliittoa. Määrä oli 60 liittoa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 78 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2015 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 1,8 0,0 0,0 20 1,4 20-24 12,7 1,9 0,0 145 10,2 25-29 37,9 6,9 1,8 436 30,7 30-34 28,1 17,9 10,5 362 25,5 35-39 10,3 16,8 7,0 161 11,3 40-44 4,1 16,4 10,5 94 6,6 45-49 3,2 21,0 26,3 105 7,4 50-54 1,3 9,2 21,1 50 3,5 55-59 0,3 5,3 17,5 27 1,9 60-64 0,1 3,4 1,8 11 0,8 65+ 0,4 1,1 3,5 9 0,6 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 420 100,0 Lkm 1 101 262 57 Kaikista avioliitoista 42 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 52% solmittiin tässä iässä. Vajaa kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja 35 %liitoista naisen ollessa 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista runsas neljännes oli 45-49 -vuotiaita ja runsas kolmannes 50-59 -vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2015 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,0 - - 0 0,0 20-24 2,3 0,8-14 1,9 25-29 10,8 1,6 2,6 64 8,7 30-34 14,8 12,4 0,0 100 13,6 35-39 20,5 14,7 7,7 138 18,8 40-44 18,6 14,7 28,2 135 18,4 45-49 14,5 23,3 20,5 120 16,3 50-54 10,6 15,5 23,1 89 12,1 55-59 4,6 12,4 10,3 46 6,3 60-64 1,4 1,6 2,6 11 1,5 65+ 1,9 3,1 5,1 17 2,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 734 100,0 Lkm 566 129 39 Avioeroja astui voimaan noin 730 vuoden 2015 aikana. Määrä oli 40 eroa suurempi kuin edellisvuonna. Avioerojen määrä oli 52 % solmituista avioliitoista. Eroista 77 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 18 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 35 % oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja noin kolmannes naisen ollessa 40-49 -vuotias. 12
Antalet Esbobor ökade år 2015 med 4 259 invånare. Flyttningsöverskottet var 2 413 personer, vilket var 56,6 procent av befolkningsökningen. Esbo fick ett flyttningsöverskott på över 1 200 personer från andra kommuner. Det ökade flyttningsöverskottet berodde främst på ökad inflyttning. Flyttningsöverskottet från utlandet minskade med 550 personer till 1 175 personer. Minskningen berodde på mindre invandring och ökad utflyttning utomlands. Av de som flyttade till Esbo var 5,0 procent svenskspråkiga och av de som flyttade från Esbo 6,4 procent. Antalen svenskspråkiga sjönk i båda fallen från året innan från 5,1 procent respektive 6,6 procent. Flyttbalansen var något mera negativ än året innan för de svenskspråkigas del. Den största negativa flyttbalansen gällde unga svenskspråkiga i åldern 19 24 år. Flyttbalansen var negativ också för alla som var äldre än 45 år. Flyttningsöverskottet från Helsingfors till Esbo var högre än 2015, men till Vanda och Grankulla för-lorade Esbo invånare. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, förutom Hyvinge, förlorade Esbo på grund av flyttningsrörelsen över 500 invånare. Det tidigare flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen ökade så att det gick jämnt ut. Från övriga södra Finland fick Esbo liksom föregående år ett flyttningsöverskott. Utbildningsnivån hos dem som flyttade till eller från Esbo höjdes. Som helhet bestod Esbos flyttningsöverskott åter bara av personer utan grundutbildning. Flyttningsöverskottet från Helsingforsregionen bestod också av personer med högskoleutbildning. Från övriga Finland bestod flyttningsöverskottet av personer med både mellanstadieutbildning och högskoleutbildning. Flyttningsöverskottet från utlandet bestod dock av personer utan utbildning efter grundnivån. Till utlandet flyttade ungefär 520 Esbobor med högskoleutbildning. År 2015 föddes 3 280 Esbobor. Antalet avlidna ökade däremot med nästan 100 personer till 1 427. Eftersom antalet födda minskade och antalet avlidna ökade var den naturliga befolkningsökningen 1 853 personer. Den totala fertiliteten hos kvinnorna i Esbo minskade klart från 2014. Minskningen gällde alla kvinnor på över 25 år. Den totala dödligheten ökade för såväl män som kvinnor i åldern över 65 år. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257004, 0438257006 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Espoon kaupunki Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu