Hälyri-sovellusprojekti Niko Mononen Veli-Mikko Puupponen Ilkka Rautiainen Atte Söderlund Sovellusraportti Versio: 0.1.0 Julkinen 11. kesäkuuta 2014 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä
Hyväksyjä Päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Projektipäällikkö..2014 Tilaaja..2014 Ohjaaja..2014
Julkinen Sovellusraportti 0.1.0 Hälyri-projekti Tietoa dokumentista Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) niko.m.mononen@student.jyu.fi veli-mikko.s.puupponen@student.jyu.fi ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi atte.a.soderlund@student.jyu.fi Dokumentin nimi: Hälyri-projekti, Sovellusraportti Sivumäärä: 31 Tiedosto: Halyri_sovellusraportti_0.1.0.tex Tiivistelmä: Hälyri-projekti kehitti prototyypin uudenlaisesta tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Sovellusraportissa kuvataan projektissa toteutettu tietojärjestelmän prototyyppi käyttöliittymien, tietorakenteiden, ohjelmointikäytänteiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. Avainsanat: EKG, hätäkeskus, hätäpuhelu, käytänteet, matkapuhelin, ohjelmistoprojekti, sovellusraportti, sovellus, taustaa, videopuhelu, Windows Phone 8. i
Muutoshistoria Versio Päivämäärä Muutokset Tekijät 0.0.1 22.5.2014 Sovellusraportin pohja ja alustavaa IR rakennetta luotu. 0.0.2 24.5.2014 Useita kohtia täydennetty ja muokattu. IR 0.0.3 1.6.2014 Alakohtia lisätty ja käytettyjen kirjastojen IR kuvauksia täydennetty. 0.0.4 5.6.2014 Hätäkeskusohjelman käyttöliittymän lukua täydennetty. IR 0.0.5 8.6.2014 Älypuhelinsovelluksen ja hätäkeskuksen IR käyttöliittymien lukuja täydennetty. 0.0.6 9.6.2014 Tavoitteiden toteutumisen lukua sekä IR testauksen käytänteitä ja tuloksia täydennetty. Muita pieniä korjauksia. 0.0.7 10.6.2014 Tavoitteiden toteutumisen lukua täydennetty. IR 0.1.0 11.6.2014 Joitakin päällekkäisyyksiä projektiraportin kanssa poistettu ja kuvat keskitetty. IR ii
Julkinen Sovellusraportti 0.1.0 Hälyri-projekti Tietoa projektista Hälyri-projekti kehitti prototyypin uudenlaisesta tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus oli hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä tietojärjestelmällä on luoda aikaisempaa tarkempi kuva entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien käyttöä. Projektissa kehitetyn hätäilmoitusjärjestelmän prototyypin avulla pyrittiin osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet sekä havainnollistamaan käyttöliittymillä avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen vuorovaikutusta. Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) niko.m.mononen@student.jyu.fi veli-mikko.s.puupponen@student.jyu.fi ilkka.t.rautiainen@student.jyu.fi atte.a.soderlund@student.jyu.fi Tilaaja: Vesa Lappalainen Tero Tuovinen vesa.t.lappalainen@jyu.fi tero.tuovinen@jyu.fi Ohjaajat: Jaakko Kosonen Olli Kauppinen Jukka-Pekka Santanen jaakko.j.kosonen@gmail.com olli.p.kauppinen@student.jyu.fi santanen@mit.jyu.fi Asiantuntijat: Helena Jäntti helena.jantti@kuh.fi iii
Yhteystiedot: Sähköpostilistat: Sähköpostiarkistot: halyri@korppi.jyu.fi, halyri_opetus@korppi.jyu.fi, app112.group@korppi.jyu.fi https://korppi.jyu.fi/kotka/ servlet/list-archive/halyri/, https://korppi.jyu.fi/kotka/ servlet/list-archive/halyri_opetus/ https://korppi.jyu.fi/kotka/ servlet/list-archive/app112.group/ Projektitila: AgC 223.2, puh. 040-3573796 iv
Julkinen Sovellusraportti 0.1.0 Hälyri-projekti Sisältö 1 Johdanto 1 2 Termit 2 3 Taustaa 4 4 Tietojärjestelmän rakenne 5 4.1 Ulkopuoliset komponentit......................... 5 5 Älypuhelinsovelluksen käyttöliittymä 6 5.1 Toiminnot ennen yhteyden muodostusta................ 6 5.2 Yhteyden muodostuksen ja käsittelyn aikaiset toiminnot....... 8 5.3 Hätäkeskusohjelmasta päällekytkettävät toiminnot.......... 10 6 Hätäkeskusohjelman käyttöliittymä 14 6.1 Tehtävälista................................. 14 6.2 Tiedot ja toiminnot............................. 16 6.3 Video-, viesti- ja EKG-näkymät...................... 18 6.4 Karttanäkymä................................ 19 6.5 Asetukset................................... 20 7 Palvelinohjelmisto 22 8 Ohjelmointikäytänteet 23 8.1 Testauksen käytänteet ja tulokset..................... 23 9 Tavoitteiden toteutuminen 24 9.1 Vaatimusten toteutuminen......................... 24 9.2 Puutteelliset ja virheelliset toteutusratkaisut............... 25 9.3 Älypuhelinsovelluksen tunnetut puutteet ja virheet.......... 25 9.4 Hätäkeskusohjelman tunnetut puutteet ja virheet............ 26 9.5 Palvelinohjelmiston tunnetut puutteet ja virheet............ 26 9.6 Yleiset jatkokehitysideat.......................... 26 9.7 Älypuhelinsovelluksen jatkokehitysideat................ 26 9.8 Hätäkeskusohjelmiston jatkokehitysideat................ 27 9.9 Palvelinohjelmiston jatkokehitysideat.................. 27 v
10 Ohjeita ylläpitäjille ja jatkokehittäjille 28 10.1 Alustojen vertailu.............................. 28 10.2 Huonoksi havaittuja lähestymistapoja ja kuinka ongelmista selvittiin 28 11 Yhteenveto 29 12 Lähteet 30 vi
1 Johdanto Projekti suoritti Sovellusprojekti-kurssilla keväällä 2014 alustavan tarvekartoituksen ja kehitti prototyypin uudenlaisesta tietojärjestelmästä, joka mahdollistaa yhteyden hädässä olevien ihmisten ja hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus oli hyödyntää matkapuhelinten merkittävästi lisääntynyttä datan lähetys- ja vastaanottokykyä osana auttamisprosessia. Tavoitteena kehitettävällä tietojärjestelmällä oli luoda aikaisempaa tarkempi kuva hätätilanteesta entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua ja tehostamaan resurssien käyttöä. Projektissa kehitetyn hätäilmoitusjärjestelmän prototyypin avulla pyrittiin osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet sekä havainnollistamaan käyttöliittymillä avuntarvitsijan ja hätäkeskuksen vuorovaikutusta. Sovellusraportti kuvaa, kuinka vaatimusmäärittelyn toiminnalliset vaatimukset toteutettiin ohjelmallisesti. Lisäksi se kuvaa sovelluksen rakenteen, käyttöliittymän, toiminnan ja jatkokehitysideat. Raportin laatimisessa on hyödynnetty Hälyri-projektin projektisuunnitelmaa sekä Parsi- [1] ja Paatti-sovellusprojektien [2] sovellusraportteja. Luvussa 2 esitellään dokumentissa käytetyt termit ja niiden merkitys. Luvussa 3 esitellään projektin taustoja luvussa 4 tietojärjestelmän rakennetta. Luvussa 5 tarkastellaan älypuhelinsovelluksen käyttöliittymää ja luvussa 6 hätäkeskusohjelman käyttöliittymää. Luvussa 7 kuvataan palvelinohjelmistoa ja luvussa 8 esitellään ohjelmointikäytänteitä. Luvussa 9 kuvataan tavoitteiden toteutumista projektissa sekä tietojärjestelmän tunnettuja virheitä ja jatkokehitysideoita. Luvussa 10 annetaan tietojärjestelmän käyttöön ja jatkokehitykseen liittyviä ohjeita ylläpitäjille ja jatkokehittäjille. 1(31)
2 Termit Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: EKG Hätäkeskus Käyttöliittymä Jatkokehitys Mobiilisovellus Palvelin Palvelinsovellus Prototyyppi Tietojärjestelmä Tietokanta on elektrokardiogrammi eli sydänsähkökäyrä. vastaanottaa ja käsittelee yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetut hätäpuhelut. on se ohjelmiston, laitteen tai minkä tahansa muun tuotteen osa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. on projektin jälkeen tapahtuvaa tietojärjestelmän kehitystä. on sovellus, joka on suunniteltu mobiilipäätelaitteisiin eli matkapuhelimiin, älypuhelimiin, kämmentietokoneisiin ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin mobiilipäätelaitteisiin. on palvelinsovellusta suorittava tietokone. on ohjelma, joka tarjoaa erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. tarkoittaa sovelluksen tai tietojärjestelmän versiota, jolla on tarkoitus varmistaa konseptin tekninen toimivuus ja/tai kartoittaa käyttäjien tarpeet. on ihmisistä, tietojenkäsittelylaitteista, tiedonsiirtolaitteista ja ohjelmistoista koostuva järjestelmä, jolla tehostetaan tai helpotetaan jotain tietojen käsittelyn toimintaa tai tehdään se ylipäätään mahdolliseksi. on tietotekniikassa käytetty termi tietovarastolle. Se on kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa. Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: Alusta koostuu käyttöjärjestelmästä ja muista tietojärjestelmän käyttämistä varusohjelmistoista. 2(31)
FreeMind GanttProject Git on ajatuskarttasovellus. on ajan- ja resurssienhallintaohjelma projekteille. on hajautettu versiohallintajärjestelmä. IIS LaTeX Lähdekoodi Trac on ladontaohjelmisto. on tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta. on hyvin yksinkertainen WWW-pohjainen alun perin ohjelmistoprojektien tehtävien hallintaan tarkoitettu järjestelmä. UDP WCF WP8 on lyhenne sanasta Windows Phone 8. YouSource on Git-versiohallintaohjelmistoa tukeva lähdekoodien julkistusjärjestelmä. 3(31)
3 Taustaa 4(31)
4 Tietojärjestelmän rakenne Luvussa kuvataan tietojärjestelmän kokonaisrakennetta ja esitellään käytetyt ulkopuoliset komponentit. Tietojärjestelmä koostuu kolmesta osasta, jotka ovat älypuhelinsovellus, hätäkeskusohjelma ja palvelinohjelmisto. Kuva 4.1: Tietojärjestelmän rakenne. 4.1 Ulkopuoliset komponentit ASP.NET SignalR [8] on... NSpeex on vapaan Speex-äänikoodekin toteutus Microsoftin.NET- ja Silverlightympäristöille [9]. Tietojärjestelmässä sitä käytetään sekä hätäkeskusohjelmassa että älypuhelinsovelluksessa, ja sen tehtävänä on pakata ja purkaa järjestelmässä siirrettävä puhe. NAudio on avoin äänikirjasto.net-ympäristölle [10]. Tietojärjestelmässä sitä käytetään toistamaan puhe hätäkeskusohjelmassa. 5(31)
5 Älypuhelinsovelluksen käyttöliittymä Luvussa kuvataan älypuhelinsovelluksen käyttöliittymää. Älypuhelinsovelluksen suunnittelussa kantavana ideana oli saada puhelimen käyttäjä tekemään itse mahdollisimman vähän. Hätäkeskusohjelmaan yhdistämisen jälkeen suuri osa älypuhelinsovelluksen toiminnoista aktivoidaan hätäkeskusohjelman kautta. Älypuhelinsovelluksen toimintojen esittely on jaettu kolmeen alalukuun. Alaluku 5.1 esittelee ennen yhteyden muodostamista käytössä olevat toiminnot, ja alaluku 5.2 esittelee yhteyden muodostuksen ja käsittelyn aikana käytössä olevat toiminnot. Lopuksi alaluvussa 5.3 esitellään toiminnot, jotka käynnistetään tehtävän käsittelyn aikana hätäkeskusohjelmasta. 5.1 Toiminnot ennen yhteyden muodostusta Kuvassa 5.1 on esitetty älypuhelinsovelluksen aloitusnäkymä. Kuvaan on merkitty eri painikkeet kirjaimilla A-E. Seuraavaksi esitellään kunkin painikkeen tarkoitus. Kuva 5.1: Älypuhelinsovelluksen aloitusnäkymä. 6(31)
A-kirjaimella merkitty 112-painike yhdistää välittömästi hätäkeskukseen. Tämän painikkeen kautta tulleet yhteydet määritellään hätäkeskuksessa prioriteetille kiireellinen. Painikkeen painamisen jälkeen sovelluksen näkymä siirtyy hätäkeskukseen yhdistämiseen, joka on esitetty kuvassa 5.4. B-kirjaimella merkitty Ei-kiireellinen painike on tarkoitettu kiireettömämpiä yhteydenottoja varten. Painikkeen painamisen jälkeen sovelluksen näkymä siirtyy ei-kiireellisen tehtävän valintaan, joka on esitetty kuvassa 5.2. C-kirjaimella merkitty kolmella pisteellä merkitty painike avaa näkyville ohjetekstit, joista selviää alalaidan D- ja E-kirjaimilla merkittyjen painikkeiden tarkoitus. D-kirjaimella merkitty Ensiapuohjeet-painike avaa puhelimessa näytettäviä ensiapuohjeita sisältävän näkymän. Ensiapuohjeiden näyttämistä ei toteutettu projektissa. E-kirjaimella merkitty Asetukset-painike avaa sovelluksen asetussivun, joka on esitetty kuvassa 5.3. Kuvassa 5.2 on esitetty ei-kiireellisen tehtävän valinnan näkymä. Näkymästä voidaan valita sopiva tehtävä, jonka jälkeen painetaan Yhdistä-painiketta. Tyypillisiä ei-kiireellisiä tehtäviä voisivat olla esimerkiksi myrskyvahingot ja kissan pelastaminen puusta. Projektissa ei kuitenkaan näitä tehtäviä mietitty tarkemmin, vaan valittavat tehtävät sovelluksessa ovat Poliisi, Ambulanssi, Palokunta ja Erilaisia yleisiä ongelmatilanteita. Hätäkeskusohjelmassa tästä näkymästä tapahtuva yhdistäminen näkyy prioriteetilla ei-kiireellinen. Valittu tehtävän tyyppi näkyy myös suoraan hätäkeskusohjelmassa. Näkymän alaosan 112-painikkeesta on mahdollista myös ottaa kiireellinen yhteys, joka vastaa kuvassa 5.1 esitettyä sovelluksen aloitussivulta aloitettua yhteyttä. Kuvassa 5.3 on esitetty sovelluksen asetukset. Seuraavaksi esitellään kunkin asetuksen tarkoitus. Salli GPS antaa sovellukselle oikeuden lähettää puhelimen GPS-laitteelta saatuja sijaintitietoja yhteyden muodostuksen ja käsittelyn aikana. Kuvassa GPS on pois päältä, ja tämä on myös sovelluksen oletusasetus. 7(31)
Kuva 5.2: Ei-kiireellisen tehtävän valinta. Henkilötiedot näyttää sovellukseen syötetyt henkilötiedot. Muuta-painiketta painamalla pääsee henkilötietojen muokkausnäkymään. Sovellukseen syötettäviä henkilötietoja ovat Nimi, Katuosoite, Postinumero, Kaupunki ja Puhelinnumero. Fontin koko vaihtaa sovelluksessa käytettävän kirjasimen kokoa. Projektissa toteutettiin tämä ominaisuus vain osittain, joten kirjasimen koon voi valita, mutta se ei vaikuta sovellukseen millään tavalla. Valittavia kirjasimen kokoja ovat Pienin, Pienempi, Normaali, Suurempi ja Suurin. Kieli vaihtaa sovelluksen kielen. Valittavia kieliä ovat suomi ja englanti. Sovelluksen oletuskielenä on puhelimen käyttöjärjestelmän kieli. Tallenna tallentaa asetuksiin tehdyt muutokset. Mikäli tallennus onnistuu, sovellus ilmoittaa Tallennus onnistui. 5.2 Yhteyden muodostuksen ja käsittelyn aikaiset toiminnot Yhteyden muodostuksen aikana näytetään kuvassa 5.4 esitetty näkymä. Yhdistämisen aikana käytettävissä on kolme toimintoa. Peruuta-painike peruuttaa yhtey- 8(31)
Kuva 5.3: Sovelluksen asetukset. denoton. Salli GPS antaa sovellukselle oikeuden lähettää puhelimen GPS-laitteelta saatuja sijaintitietoja hätäkeskukseen. Lopuksi painikkeesta ETTE voi puhua käyttäjä voi ilmoittaa hätäkeskukselle, että ei voi pitää ääntä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi räjähdyksen jälkeinen tilanne, jossa kuulo on väliaikaisesti heikentynyt tai uhkaava tilanne, jossa soittajan on pysyteltävä hiljaa. Painikkeen painaminen avaa mahdollisuuden lähettää hätäkeskukseen tekstipohjaisia viestejä. Tekstipohjaisen viestinnän näkymä on esitetty kuvassa 5.7. Kun yhteys hätäkeskukseen on muodostettu, vaihtuu sovelluksen näkymä. Kuvassa 5.5 on esitetty näkymä, jossa ilmoitetaan käyttäjälle Yhdistetty. Odotetaan, että yhteys otetaan käsittelyyn. Tässä vaiheessa soitto on ilmestynyt hätäkeskusohjelman tehtävälistalle, ja odottaa käsittelyä. Tässäkin vaiheessa käyttäjä voi ilmoittaa ETTE voi puhua -painikkeella, ettei voi pitää ääntä. Käsittelyssä-näkymään, joka on esitetty kuvassa 5.6, sovellus siirtyy, kun hätäkeskusohjelman käyttäjä ottaa puhelun käsiteltäväksi. Tämä ilmoitetaan sovelluksen käyttäjälle näyttämällä teksti Käsittelyssä. Olette käsittelyssä. Olkaa hyvä ja nostakaa luuri korvallenne. Tässä vaiheessa avautuu kahdensuuntainen ääniyhteys hätäkeskusohjelman ja älypuhelinsovelluksen välillä. Myös käsittelyn aikana on mahdollista ilmoittaa ETTE voi puhua -painikkeella, ettei voi pitää ääntä. 9(31)
Kuva 5.4: Hätäkeskukseen yhdistämisen näkymä. Jos käyttäjä ilmoittaa ETTE voi puhua -painikkeella, ettei voi pitää ääntä, avautuu kuvassa 5.7 esitetty tekstipohjaisen viestinnän näkymä. Lähetettävä viesti kirjoitetaan valkoiseen tekstikenttään ja se lähetetään Lähetä-painikkeella. Viesti lähetetään hätäkeskusohjelmaan, jossa se näkyy tehtävän käsittelijälle. Lähetetyt ja vastaanotetut viestit näytetään tekstikentän yläpuolella olevassa mustassa viestinäkymässä. Kun tila on aktivoitu, hätäkeskusohjelmasta tuleva ääni ei kuulu puhelimesta, mutta älypuhelinsovellus lähettää puhelimen mikrofonilla kaappaamansa äänen hätäkeskusohjelmalle. 5.3 Hätäkeskusohjelmasta päällekytkettävät toiminnot Käsittelyn aikana eräät toiminnot voidaan kytkeä päälle ainoastaan hätäkeskusohjelman päässä. Seuraavaksi esitellään nämä toiminnot. Sijainnin tarkennusta voidaan pyytää hätäkeskusohjelmassa. Ominaisuus on tarkoitettu tilanteisiin, jossa puhelimesta ei saada luotettavaa paikkatietoa tai tietoa ei ole lainkaan. Jotta ominaisuudesta olisi hyötyä, on soittajan tiedettävä oma sijaintinsa kohtuullisen hyvin. Kun sijainnin tarkennuksen pyyntö hätäkeskusohjelmasta 10(31)
Kuva 5.5: Yhteys hätäkeskukseen on muodostettu ja odottaa käsittelyä. on vastaanotettu, sovelluksessa aukeaa kuvassa 5.8 esitetty näkymä. Kartalla näkyvä punainen nuoli vaihtaa paikkaa käyttäjän osoittamaan paikkaan. Karttaa tarkennetaan ja loitonnetaan normaaleilla kahden sormen eleillä. Kun sijainti on valittu, se lähetetään hätäkeskukseen painamalla Lähetä-painiketta. Kartta sulkeutuu vasta kun sijainti on lähetetty. Videon kuvaaminen ja lähetys voidaan myös pyytää aloitettavaksi hätäkeskusohjelmassa. Älypuhelinsovelluksen käyttäjä voi tällöin kuvata tilannetta, ja videokuva näkyy hätäkeskusohjelmassa. Kun videokuvan pyyntö hätäkeskusohjelmasta on vastaanotettu, sovelluksessa aukeaa kuvassa 5.9 esitetty näkymä. Sovellus näyttää tällöin ainoastaan kuvan, jota kameralla ollaan kuvaamassa. Älypuhelinsovelluksen käyttäjän tehtäväksi jää osoittaa kamera tilannetta kohti, sillä video lähetetään automaattisesti hätäkeskusohjelmaan. Videonäkymä voidaan sulkea ainoastaan hätäkeskusohjelmasta. EKG-dataa voidaan pyytää puhelimesta hätäkeskusohjelmassa. Datan lähetys ei ilmene puhelimessa millään tavalla, vaan puhelimen lähettämä data esitetään ainoastaan hätäkeskusohjelman EKG-näkymässä. 11(31)
Kuva 5.6: Yhteys on otettu käsittelyyn hätäkeskuksessa. Kuva 5.7: Tekstipohjaisen viestinnän näkymä. 12(31)
Kuva 5.8: Sijainnin tarkennuskartta. Kuva 5.9: Videon kuvaaminen ja lähetys. 13(31)
6 Hätäkeskusohjelman käyttöliittymä Luvussa esitellään hätäkeskusohjelman käyttöliittymää. Hätäkeskusohjelmasta hallitaan tietojärjestelmään tulevia puheluita, jotka tehdään älypuhelinsovellusta käyttäen. Hätäkeskusohjelman käyttöliittymä on esitetty kuvassa 6.1. Kuvassa on korostettu käyttöliittymän eri osat kirjaimilla A-D. Käyttöliittymän eri osat esitellään seuraavissa alaluvuissa siten, että alaluvussa 6.1 esitellään kirjaimella A kuvaan merkittyä tehtävälistaa ja alaluvussa 6.2 kirjaimella B merkittyä tehtävän tiedot ja toiminnot -osiota. Lisäksi alaluvussa 6.3 esitellään kuvaan kirjaimella C merkittyä video-, viesti- ja EKG-näkymien osiota ja alaluvussa 6.3 kirjaimella D merkittyä karttanäkymää. Lopuksi alaluvussa 6.5 esitellään ohjelman asetussivua. Kuva 6.1: Hätäkeskusohjelman käyttöliittymän pääikkuna. 6.1 Tehtävälista Hätäkeskusohjelman tehtävälistalla kuvassa 6.2 näkyvät järjestelmään tulleet puhelut. Tehtävä valitaan hiiren vasemmalla painikkeella, ja valitun tehtävän kohdalla näkyy musta kolmio. Tehtävän taustaväri määräytyy tehtävän tilan mukaan seu- 14(31)
raavasti: Kuva 6.2: Hätäkeskusohjelman käyttöliittymän tehtävälista. Punainen (Uusi) Uusi tehtävä, joka odottaa käsittelyä. Sininen (Käsittelyssä) Parhaillaan käsittelyssä oleva tehtävä. Harmaa (Käsitelty) Käsitellyksi merkitty tehtävä. Keltainen (Pidossa) Tehtävä on merkitty pidossa olevaksi. Violetti (Siirrossa) Tehtävää siirretään. Tämä tila ei ole käytössä järjestelmässä, vaan se on varattu mahdollista tulevaa käyttöä varten. Värikoodauksen lisäksi kunkin tehtävän tila ilmenee tehtävän kohdalla myös tekstinä. Tämän tiedon yhteydessä näkyy myös tieto tehtävän prioriteetista. Järjestelmässä käytettyjä prioriteetteja ovat kiireellinen ja ei-kiireellinen. Kunkin tehtävän kohdalla esitetään myös tehtävälle kellonaika, jolloin soitto on tullut. Mikäli tehtävän yhteydessä on välitetty paikkatietoja joko älypuhelimen GPS-laitteen avulla tai soittajalta sijaintia pyytämällä, tehtävän kohdalla näkyy myös koordinaatit ja niiden perusteella arvioitu osoite. Koordinaatit esitetään niin, että ensimmäisenä näytetään pituusaste ja toisena leveysaste. Osoite haetaan automaattisesti Microsoftin Bing Maps -ohjelmointirajapinnan avulla. 15(31)
6.2 Tiedot ja toiminnot Hätäkeskusohjelman tehtävälistalta valitun tehtävän tiedot, laitetiedot ja henkilötiedot sekä tehtävän toiminnot on esitetty kuvassa 6.3. Kuva 6.3: Tehtävän tiedot ja toiminnot. Tehtävän tiedot -osio sisältää seuraavat tiedot: Aika näyttää päivämäärän ja kellonajan, jolloin puhelu on tullut järjestelmään. Tila näyttää tehtävälle määritellyn tilan. Järjestelmässä käytetyt tilat on esitelty alaluvussa 6.1. Prioriteetti näyttää tehtävälle määritellyn prioriteetin. Prioriteetin voi määrittää alussa joko älypuhelinsovelluksen käyttäjä tai tehtävän aikana tehtävän käsittelijä hätäkeskusohjelmassa. Sijainti näyttää älypuhelimen GPS-laitteen tai käyttäjän ilmoittaman sijainnin koordinaatit. Ensimmäinen luku ilmaisee pituusasteen ja toinen luku leveysasteen. 16(31)
Ei voi puhua aktivoitu näyttää Kyllä, jos älypuhelinsovelluksen käyttäjä on ilmoittanut, että hän ei voi puhua puhelun aikana. Muussa tapauksessa kohdassa näkyy Ei. Osoite näyttää sijainnin perusteella haetun arvioidun osoitteen, jos sijainti on saatavilla ja haku on löytänyt osoitteen. Tehtävän tyyppi näyttää älypuhelinsovelluksen käyttäjän valitseman ei-kiireellisen tehtävätyypin, jos sellainen on valittu. Laitetiedot-osio sisältää seuraavat puhelimesta automaattisesti kerättävät tiedot: Datayhteys käytössä näyttää On, mikäli puhelimen datayhteys on käytössä. Muussa tapauksessa kohdassa näkyy Ei. Operaattori näyttää puhelimessa käytetyn liittymän operaattorin. Verkko käytettävissä näyttää On, mikäli puhelin on yhteydessä verkkoon. Muussa tapauksessa kohdassa näkyy Ei. Akunvaraus näyttää puhelimen arvioidun jäljellä olevan akunvarauksen prosenttiyksikköinä. Akunvarauksen aika näyttää puhelimen arvioidun jäljellä olevan akunvarauksen tunteina ja minuutteina. Roaming sallittu näyttää On, mikäli verkkovierailu on sallittu puhelimen asetuksissa. Muussa tapauksessa kohdassa näkyy Ei. Wifi sallittu näyttää On, mikäli WLAN-yhteys on sallittu puhelimen asetuksissa. Muussa tapauksessa kohdassa näkyy Ei. Henkilötiedot-osio sisältää seuraavat älypuhelinsovelluksen käyttäjän sovellukseen syöttämät tiedot: Nimi näyttää käyttäjän älypuhelinsovellukseen ilmoittaman nimen. Osoite näyttää käyttäjän älypuhelinsovellukseen ilmoittaman osoitteen. Puhelinnumero näyttää käyttäjän älypuhelinsovellukseen ilmoittaman puhelinnumeron. 17(31)
Tehtävän toiminnot -osio sisältää tehtävän käsittelyyn liittyviä toimintoja: Lopeta käsittely lopettaa tehtävän käsittelyn, jos tehtävä on käsittelyssä. Vaihda tehtävän prioriteetti vaihtaa tehtävän prioriteettia. Lähetä puhelimeen ensiapuohjeita mahdollistaa ohjeiden lähettämisen puhelimeen. Ohjeiden lähettämistä ei toteutettu tässä projektissa. Pyydä puhelimesta mahdollistaa tiedon pyytämisen puhelimeen liitetyistä lisälaitteista. Projektissa toteutettiin osittain EKG-datan pyytäminen. Älypuhelinsovellus osaa pyydettäessä lähettää generoitua EKG-dataa. Pyydetty EKGdata esitetään EKG-näkymässä, joka esitellään alaluvussa 6.3. 6.3 Video-, viesti- ja EKG-näkymät Hätäkeskusohjelman video-, viesti- ja EKG-näkymät on esitetty kuvassa 6.4 järjestettynä vaakatasoon. Kuva 6.4: Video-, viesti- ja EKG-näkymät. Videonäkymä näyttää älypuhelinsovelluksen lähettämän videokuvan. Videonäkymän alapuolella ovat kuvan hallintaan liittyvät painikkeet. Pyydä videokuvaa -painike lähettää älypuhelinsovellukselle pyynnön käynnistää videokuvan lähetys. Kun videokuvaa otetaan vastaan, näytetään Pyydä videokuvaa -painikkeen sijasta Lopeta videokuva -painike, joka lähettää älypuhelinsovellukselle pyynnön lopettaa videokuvan lähetys. Videokuvaa on myös mahdollista kääntää, jos älypuhelinsovelluksen 18(31)
käyttäjä ei kuvaa videota oikeassa asennossa. Kääntäminen tapahtuu videonäkymän alla olevista nuolista, joista vasen kääntää videokuvaa 90 astetta oikealle ja oikea vastaavasti 90 astetta vasemmalle. Viestinäkymä näyttää älypuhelinsovelluksen käyttäjän ja hätäkeskusohjelman käymän tekstipohjaisen keskustelun. Viesti lähetetään kirjoittamalla se Kirjoita viestisi... -kohtaan ja painamalla Lähetä-painiketta. Älypuhelinsovelluksesta tekstipohjaisen viestin voi lähettää vain jos käyttäjä on ilmoittanut, ettei voi puhua. Hätäkeskusohjelmasta viestin voi lähettää, vaikka viestinäkymä ei olisikaan puhelimessa näkyvillä. Tällöin viestinäkymä aukeaa ja hätäkeskuksen lähettämä viesti näkyy puhelimessa. EKG-näkymä näyttää älypuhelinsovelluksen lähettämän EKG-käyrän. EKG-käyrän pyyntö käynnistetään käyttöliittymän osassa Tehtävän toiminnot, joka on esitelty alaluvussa 6.2. 6.4 Karttanäkymä Hätäkeskusohjelman karttanäkymä on esitetty kuvassa 6.5. Karttana käytetään Microsoftin Bing-karttaa, ja tehtävät esitetään kartalla erivärisinä pinneinä. Pinnin väri määräytyy tilan mukaan lukuun ottamatta yhtä poikkeusta, ja eri tilat sekä niihin liittyvät värit on esitelty alaluvussa 6.1. Käsitelty-tilassa olevia tehtäviä ei näytetä kartalla lainkaan. Poikkeuksena käyttäjän itse ilmoittama sijainti, joka on saatu kartan alapuolella sijaitsevaa Pyydä sijainti -painiketta painamalla, näytetään kartalla vaaleanvihreällä pinnillä. Seuraavaksi selitetään kartan alapuolella sijaitsevien painikkeiden toiminta. Pyydä sijainti lähettää älypuhelinsovellukselle pyynnön avata kartan, josta älypuhelinsovelluksen käyttäjä voi itse tarkentaa sijaintinsa avautuvalta kartalta. Kun käyttäjä on tarkentanut sijaintinsa ja lähettänyt sen, käyttäjän ilmoittama sijainti ilmestyy hätäkeskusohjelman kartalle vaaleanvihreänä pinninä. Keskitä kartta keskittää kartan uusimpaan järjestelmässä olevaan tehtävän paikkaan. Kartta omalle ikkunalle avaa kartan omaan ikkunaansa, josta sen voi helposti siirtää esimerkiksi omalle näytölleen. 19(31)
Kuva 6.5: Hätäkeskusohjelman käyttöliittymän karttanäkymä. 6.5 Asetukset Valitsemalla hätäkeskusohjelman ylälaidan valikosta Työkalut ja Asetukset pääsee muokkaamaan joitakin ohjelman asetuksia. Muokattavia asetuksia ovat palvelimen osoite ja värivalinnat. Projektissa ei kuitenkaan toteutettu asetusten muutoksia tämän pidemmälle, joten tehdyt muutokset eivät ilmene millään tavalla hätäkeskusohjelmassa. 20(31)
Kuva 6.6: Hätäkeskusohjelman asetukset. 21(31)
7 Palvelinohjelmisto 22(31)
8 Ohjelmointikäytänteet Luvussa kuvataan projektissa käytettyjä ohjelmointikäytänteitä. 8.1 Testauksen käytänteet ja tulokset //TODO: (Tämä on suurimmaksi osaksi samaa asiaa projektiraportin testaus-luvun kanssa.) Toteutetun sovelluksen toiminnan verifiointi tapahtui yksikkö- ja järjestelmätestauksella. Yksikkötestaus toteutettiin testaamalla yksittäiset aliohjelmat ja metodit Com- Testin C#-versiolla [3]. Käytännössä yksikkötestaus jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi. Järjestelmätestaus suoritettiin toteutusvaiheiden jälkeen tietojärjestelmää viimeisteltäessä järjestelmätestaussuunnitelman pohjalta. Järjestelmätestaussuunnitelmaan pyrittiin saamaan kattavasti erilaisia testitapauksia, ja osan niistä tiedettiin aiheuttavan ongelmia toteutetulla järjestelmällä. Suoritetuista testauskerroista laadittiin testausraportit. Testausraportissa kuvataan yksittäisellä testauskerralla suoritettujen testitapausten tulokset, virheet ja mahdolliset puutteet. Järjestelmätestausta suoritettiin tietojärjestelmälle useamman kerran, ja saatujen tulosten pohjalta pyrittiin korjaamaan havaittuja virheitä ja puutteita tietojärjestelmässä. Suurimmat ongelmat kohdattiin katkenneiden yhteyksien käsittelyssä, joita järjestelmä ei osaa käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityiskohtaiset testausraportit ovat saatavilla erillisinä dokumentteina. Käytettävyysasiantuntija Johanna Silvennoinen antoi projektin aikana järjestettynä käytettävyyspäivänä palautetta hätäkeskusohjelman ja älypuhelinsovelluksen käyttöliittymistä. Tämä palaute pyrittiin huomioimaan käyttöliittymiä tehtäessä. Erityisesti tämä ilmeni siinä, että hätäkeskusohjelmassa pyrittiin toisiinsa liittyvät kokonaisuudet ryhmittelemään loogisiksi kokonaisuuksiksi. 23(31)
9 Tavoitteiden toteutuminen Luvussa kuvataan tietojärjestelmälle määriteltyjen vaatimusten toteutumista sekä käsitellään puutteellisia ja virheellisiä toteutusratkaisuja. Luvussa kuvataan myös järjestelmän tunnetut puutteet, viat ja jatkokehitysideat. Sovelluksen vaatimukset ja niiden toteutuminen on kuvattu tarkemmin vaatimusmäärittelyssä [6]. 9.1 Vaatimusten toteutuminen Vaatimusmäärittelyyn on merkitty kunkin vaatimuksen toteutuksen tila. Seuraavaksi esitellään kolmen tärkeimmän prioriteetin vaatimusten toteutumista. Teknisiä vaatimuksia ei ole laskettu mukaan seuraavassa esitettyihin kappalemääriin. Välttämättömiä vaatimuksia toteutettiin älypuhelinsovellukseen 19/20 kpl, hätäkeskusohjelmaan 12/13 kpl ja palvelinohjelmistoon 11/11 kpl. Kesken jäi älypuhelinsovelluksen vaatimus Älypuhelinsovelluksen käyttäjä voi kytkeä HF-kaiuttimen päälle ja pois. Toinen keskeneräiseksi jäänyt vaatimus oli hätäkeskusohjelman Yhteyslistalta valittujen yhteyksien ja käsiteltävän yhteyden paikkatiedot esitetään korostettuja ikoneita käyttäen. Tärkeitä vaatimuksia toteutettiin älypuhelinsovellukseen 12/14 kpl, hätäkeskusohjelmaan 6/6 kpl ja palvelinohjelmistoon 6/6 kpl. Kokonaan toteuttamatta jäivät älypuhelinsovelluksen vaatimukset Avoimen yhteyden aikana on mahdollista muuttaa prioriteettia. Hätätilanteen tyyppiä voidaan muuttaa yhteyden aikana. Projektissa tärkeitä, järjestelmässä mahdollisia vaatimuksia toteutettiin älypuhelinsovellukseen 5/5 kpl, hätäkeskusohjelmaan 4/5 kpl ja palvelinohjelmistoon 1/1 kpl. Kesken jäi hätäkeskusohjelman vaatimus Kartta esittää valittujen yhteyksien ja käsiteltävän yhteyden paikkatietojen laatuparametrien arvot ja keräämisajankohdan graafisesti. 24(31)
9.2 Puutteelliset ja virheelliset toteutusratkaisut Älypuhelinsovelluksessa ilmeni rakenteellinen ongelma, joka saattoi aiheuttaa Connectionolion luoneen säikeen kuolemisen tai koko olion häviämisen roskien keruun aikana. Ongelma ja sen ratkaisu on kuvattu Jaakko Kososen halyri_opetus-sähköpostilistalle lähetetyssä sähköpostiviestissä [11]. Sovellus korjattiin Kososen ehdotuksen mukaiseksi [12]. 9.3 Älypuhelinsovelluksen tunnetut puutteet ja virheet Suurimmat ongelmat älypuhelinsovelluksen toiminnassa liittyvät yhteyden katkeamisen tunnistamiseen ja olemassa olevaan yhteyteen palaamiseen. Näiden ongelmien korjaaminen voi vaatia muutoksia myös hätäkeskusohjelman sekä palvelinohjelmiston toimintaan, mutta selkeimmin ongelmat ilmenevät älypuhelinsovellusta käytettäessä. Tämän vuoksi ne listataan vain tämän kohdan alla. Yhteys hätäkeskukseen katkeaa, jos puhelin menee virransäästötilaan. Sovellus ei osaa suoraan jatkaa aiemmin katkennutta yhteyttä, vaan yhteys on muodostettava kokonaan uudelleen. Yhteys hätäkeskukseen katkeaa, jos älypuhelinsovelluksen käyttäjä sulkee sovelluksen painamalla puhelimen Windows-painiketta. Sovellus ei osaa suoraan jatkaa aiemmin katkennutta yhteyttä, vaan yhteys on muodostettava kokonaan uudelleen. Yhteys hätäkeskukseen katkeaa, jos älypuhelinsovelluksen käyttäjä avaa haun puhelimen Bing-painikkeella, ja palaa sovellukseen Takaisin-painikkeella. Tällöin älypuhelinsovellus näyttää yhteyden tilaksi edelleen Käsittelyssä, vaikka hätäkeskusohjelman näkökulmasta yhteys on katkennut. Hätäkeskusohjelmassa näytetään yhteyden tilana tällöin Käsitelty. Yhteys hätäkeskukseen katkeaa, jos älypuhelinsovelluksen käyttäjä avaa haun puhelimen Bing-painikkeella, ja painaa tämän jälkeen Windows-painiketta. Hätäkeskusohjelma kuitenkin näyttää tällaisen yhteyden olevan edelleen käsittelyssä. Kun sovellus käynnistetään uudelleen, sovellus ei osaa suoraan jatkaa aiemmin katkennutta yhteyttä, vaan yhteys on muodostettava kokonaan uudelleen. 25(31)
Kirjasimen koon vaihtamisella asetuksissa ei ole vaikutusta. 9.4 Hätäkeskusohjelman tunnetut puutteet ja virheet Asetukset-sivulla tehdyt muutokset eivät vaikuta sovellukseen millään tavalla. EKG-datan näyttävä näkymä toimii puutteellisesti. Kun EKG-datan lopettamista on pyydetty, sen pysähtymiseen menee aikaa sitä kauemmin, mitä pidempään dataa on otettu vastaan. Viestinäkymässä liian pitkä ilman välilyöntejä kirjoitettu rivi ei rivity, vaan loppuosa tekstistä menee yli ja jää piiloon. Lähetä puhelimeen ensiapuohjeita -toiminnon Lähetä-painike ei tee mitään. Englanninkielisessä käyttöjärjestelmässä kartan mittakaava näytetään maileina ja jalkoina, vaikka käyttöjärjestelmän maa-asetuksena olisi Suomi. Tehtävän tiedoissa ei näy osoitetta käsittelyn aikana, vaan se näkyy ainoastaan tehtävälistassa. Jos puhelimen GPS-laitteen kautta on jo saatu sijainti, käyttäjän itse ilmoittamaa sijaintia ei esitetä muulla tavalla kuin lisäämällä kartalle vihreä pinni. Kartta ei keskity tähän sijaintiin automaattisesti, joten käyttäjän ilmoittamaa sijaintia voi olla vaikea huomata joissakin tapauksissa. 9.5 Palvelinohjelmiston tunnetut puutteet ja virheet 9.6 Yleiset jatkokehitysideat 9.7 Älypuhelinsovelluksen jatkokehitysideat Älypuhelinsovelluksen tulisi palata suoraan katkenneeseen yhteyteen ilman tarvetta painaa aloitussivun soittopainiketta. Katkenneen yhteyden ongelmat on kuvattu tarkemmin kohdassa 9.3. 26(31)
9.8 Hätäkeskusohjelmiston jatkokehitysideat Hätäkeskusohjelmassa tulisi olla mahdollisuus valita sijainnin esittämismuodoksi aste-kaariminuutti-kaarisekunti. 9.9 Palvelinohjelmiston jatkokehitysideat 27(31)
10 Ohjeita ylläpitäjille ja jatkokehittäjille 10.1 Alustojen vertailu 10.2 Huonoksi havaittuja lähestymistapoja ja kuinka ongelmista selvittiin 28(31)
11 Yhteenveto 29(31)
12 Lähteet [1] Vili Auvinen, Olli Kauppinen ja Juho Tammela, Parsi-projekti, saatavilla PDFmuodossa <URL: http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/parsi/>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2011. [2] Tapio Keränen, Toni Salminen, Jari Salokangas ja Lauri Satokangas, Paattiprojekti, saatavilla PDF-muodossa <URL: http://sovellusprojektit. it.jyu.fi/paatti/>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2012. [3] Tomi Karppinen, ComTest for C#, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: https://trac.cc.jyu.fi/projects/comtest/wiki/ ComTestCsharp>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 14.2.2014. [4] Microsoft, Windows Phone SDK, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://dev.windowsphone.com/en-us/>, Microsoft, 2014. [5] Microsoft, C# Programming Guide, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://msdn.microsoft.com/en-us/library/67ef8sbd.aspx>, Microsoft, 2014. [6] Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte Söderlund, Hätäilmoitustietojärjestelmän vaatimusmäärittely, saatavilla WWWosoitteessa <URL: https://trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/ Halyri/Vaatimusmaarittely>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2014. [7] Jukka-Pekka Santanen, Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://www.mit.jyu.fi/opetus/ sovellusprojektit/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 29.1.2013. [8] Microsoft, ASP.NET SignalR - Incredibly simple real-time web for.net, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://signalr.net/>, Microsoft, 2014. [9] NSpeex - Speex for.net and Silverlight, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://nspeex.codeplex.com/>, CodePlex, 12.2.2013. [10] NAudio, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: http://naudio. codeplex.com/>, CodePlex, 29.10.2013. 30(31)
[11] Jaakko Kosonen, Re: Referenssi error, sähköpostipalaute, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, lähetetty 27.5.2014. [12] Atte Söderlund, Re: Referenssi error, sähköpostipalaute, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, lähetetty 28.5.2014. [13] Veli-Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen, Hätäkeskusvierailun muistio, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: https://trac.cc.jyu.fi/projects/ sovproj/wiki/halyri/hatakeskusvierailunmuistio>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 28.4.2014. 31(31)