Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 158/2011/1 Dnro LSSAVI/447/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2011 ASIA HAKIJA Turkistarhatoimintaa ja itsestään kuolleiden eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Halsua. Nuoliharju Oy Yhteyshenkilö: Marko Meriläinen Meriläisentie 65 69510 Halsua TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tarha-alueelle rakennetaan yhteensä 130 kpl uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 12 280 metriä. Minkkivarjotaloja tulee 40 kpl (noin 3 772 m) ja näistä 30 varjotaloa varustetaan kerroshäkein (noin 2 829 m). Kettuvarjotaloja tulee 90 kpl (noin 8 508 m). Tarha-alueelle tulee 3 700 siitosnaaraskettua pentuineen ja 12 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä on enintään 30 060 kettua ja enintään 77 280 minkkiä. Turkistarha-alue sijaitsee Halsuan kunnan Rössin kylässä määräalalla tilalla Nuoliharju RN:o 10:13. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 ASIAN VIREILLETULO Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 3.11.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA-yhteysviranomainen on antanut 12.8.2010 lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 31.3.2011 ja 15.9.2011 alueelle ympäristöluvat Sea Fur Oy:lle, Meri Turkis Oy:lle ja Turkiskolmio Oy:lle. Kairinevan alueen osayleiskaavassa alue on osoitettu kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME-1). Osayleiskaavassa lähialueet ovat merkitty merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja maa-ainesten ottoalue (EO-2). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Halsuan kunnan Rössin kylässä noin 9 km:n etäisyydellä Halsuan keskustasta luoteeseen. Tarha-alueen lähiympäristö on pääasiassa metsäaluetta. Lähimmät naapureiden vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 900 metrin etäisyydellä ja lähimmät naapureiden asuinrakennukset yli kilometrin etäisyydellä tarha-alueesta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Liedeksen pohjavesialue, sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta. Lähin vesistö, Köyhäjoki, sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta. Eläintilat ja tuotanto Tarha-alueella on nykyisin 24 kettuvarjotaloa (noin 2 263 m) ja 12 minkkivarjotaloa (noin 1 132 m). Tarha-alueelle rakennetaan yhteensä 130 kpl uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 12 280 metriä. Minkkivarjotaloja tulee 40 kpl (noin 3 772 m) ja näistä 30 varjotaloa varustetaan kerroshäkein (noin 2 829 m). Kettuvarjotaloja tulee 90 kpl (noin 8 508 m). Tarha-alueelle tulee 3 700 siitosnaaraskettua pentuineen ja 12 000 sii-
3 tosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä on enintään 30 060 kettua ja enintään 77 280 minkkiä. Kokonaiseläinmäärä muodostuu kaikkien alueelle sijoitettavien varjotalojen yhteenlasketuista eläinpaikoista eläinlajeittain. Turkistilalla tulee siitoseläin- (naaraat ja urokset) sekä kasvatuseläinpaikkojen lisäksi olla väljyyttä esimerkiksi sairaille eläimille sekä eläimille, joita ei muista syistä voida kasvattaa kahden tai neljän eläimen ryhmissä. Tilalla tulee olla myös mahdollisuus esimerkiksi eläinaineksen jalostamiseen tarjoamalla erilliset kasvatusosastot muualta tuoduille eläimille. Alalle on tyypillistä myös pentukauppa, jossa toisaalla tuotetut pennut saapuvat vasta vieroituksen jälkeen kasvatettaviksi lopulliselle kasvatustilalleen. Turkistilalla tulee olla riittävä väljyys tarkasteltaessa siitoseläinmäärän suhdetta tilan kokonaiseläinpaikkamäärään. Alueelle siirretään vaiheittain Liedeksen pohjavesialueella sijaitsevien Meri-Turkis Oy:n ja Sea Fur Oy:n kasvatustoiminnat. Tarha-alueen laajentaminen on arvioitu toteutettavaksi vaiheittain vuosien 2011-2017 aikana. Tarha-alueen maaperä on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkaa, jonka alla on tiivis moreeni. Tarha-alueen pinta-ala on tukitoimintoineen noin 16 ha. Tarha-alue tullaan ympärysojittamaan ja peruskuivattamaan avo-ojituksin ja pinnanmuotoiluin sekä tarvittaessa salaojituksin. Peruskuivatusjärjestelyiden muutosten jälkeen tila-alueen poikki ei johdeta ulkopuolisia valumavesiä. Varjotalojen lanta-alustat korotetaan yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus tulee olemaan yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Rakennettavat varjotalot varustetaan vesitiiviillä lantaalustoilla. Kaikki varjotalot tullaan varustamaan ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Nippojen alle sijoitettavien ohjainten avulla voidaan tarvittaessa vähentää varjotalon tiivisalustalle johtuvan veden määrää vuototilanteissa. Tarha-alueella ei valmisteta turkiseläinten rehuja tai varastoida näiden rehuraaka-aineita. Tilalla käytettävän valmiin rehun toimittaa Kaustisen Turkisrehu Oy. Käyttövesi toimintaan hankitaan Halsuan kunnan vesijohtoverkosta. Arvio vuotuisesta vedenkulutuksesta toiminnan täydessä laajuudessa on noin 6 000 m 3 vuodessa (maksimikulutus tukitoimintoineen noin 20 m 3 /vrk). Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea ja kuivikekerroksen paksuus on noin 15 cm. Minkkien pesäkopeissa käytetään kutterinlastua/lastuvillaa. Lanta poistetaan kettuvarjotalojen alta 1-2
4 kertaa vuodessa (elo-syyskuussa, tammi-helmikuussa) ja minkkivarjotalojen alta 4-5 kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa). Lanta varastoidaan turkistarha-alueelle rakennettavassa noin 3 000 m 3 :n (1 200 m 2 ) kuivalantalassa, jonka yhteyteen tulee noin 120 m 3 :n valumavesisäiliö. Lantalaan tulee kolmelle reunalle noin 1,5 metrin korkuiset reunat betonielementeistä ja lantalan pohja tulee betonista tai valuasfaltista. Lantalaan tulee 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävät vedet/virtsa johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin ja ne hyödynnetään lannoitteena pellolla lannan vastaanotto- ja levityssopimuksiin perustuen. Lanta käytetään ensisijaisesti lannoitteena peltoviljelyssä sekä tarvittaessa sitä toimitetaan kompostointilaitokseen (Natural Compost Oy). Nuoliharju Oy:llä on sopimus lannan toimittamisesta Natural Compost Oy:lle, enintään 1 650 m 3 lantaa vuodessa. Lannanlevitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä noin 339 ha, josta omaa peltoa noin 22 ha ja sopimuspeltoa noin 317 ha. Alueelle rakennettavaan huoltorakennukseen sijoitetaan vaiheittain rehusiilot sekä tarvittavat huolto-, sosiaali- ja varastotilat. Rehusiilojen ja rehunjakelulaitteiden pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tullaan johtamaan noin 10 m 3 :n umpikaivoon. Valumavesien käsittely ja tarkkailu Varjotalokentän peruskuivatus toteutetaan siten, että varjotalojen katoille sekä varjotalokentälle satavien vesien johtaminen alueen ulkopuolelle on mahdollisimman tehokasta. Tämä toteutetaan mm. erillisten pintavesiuomien/-kaivojen sijoittelulla sekä huomioimalla vesien määrä putkistojen mitoituksessa. Alueen salaojitussuunnitelma laaditaan maaperän ominaisuudet huomioiden yhdessä yksityiskohtaisempien rakentamissuunnitelmien kanssa ympäristölupapäätöksessä toiminnalle asetetut vaatimukset huomioiden. Tarha-alueen valumavesille ei esitetä suodatusta tai kemiallista käsittelyä, koska kaikki varjotalot varustetaan tiivisalustaratkaisuin. Alueella varaudutaan kuivatusvesien johtamiseen kasvillisuuskentälle myöhemmän laajentamisen yhteydessä. Tarkoitukseen varattu alue sijaitsee tilan länsipuolisella suoalueella. Järjestelmän toteutukseen liittyvä tasausallas pumppaamoineen voidaan sijoittaa tila-alueen välittömään läheisyyteen. Alueen kuivatusvesille järjestetään tarkkailu erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
5 Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvä metallijäte (5 000 kg/vuosi), muovijäte (2 000 kg/vuosi), sekajäte (2 400 kg/vuosi), jäteöljyt (400 litraa/vuosi) ja ongelmajätteet (100 kg/vuosi) toimitetaan keräilypisteeseen (Millespakka). Ruhot ja kaapimarasva (noin 312 000 t/vuosi) välivarastoidaan siirtolavalla ja toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Ohennuspuru (noin 65 m 3 /vuosi) poltetaan lämpökeskuksessa. Tilan toiminnassa syntyvää erittäin vähärasvaista rummutuspurua poltetaan ilma-avusteisessa keskuslämmityskattilassa. Purua voidaan tämän lisäksi toimittaa poltettavaksi aluelämpölaitokseen, jossa se poltetaan sekoitettuna turpeeseen ja hakkeeseen. Rummutuspurun sisältämä rasvamäärä on erittäin vähäinen. Siten materiaali kannattaa ensisijaisesti hyödyntää energiana eikä sen polttamista tule tulkita jätteenpoltoksi. Eläinperäistä ainesta sisältävät nahoitusjätteet toimitetaan aina käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten poltto Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet tullaan polttamaan tarha-alueelle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Polttolaitos on Mepu Oy:n valmistama Hot Bio Box (öljy) 180 kg. Valmistajan ilmoituksen mukaan polttokapasiteetti on 20 kg patologista jätettä tunnissa. Arvioitu kuolleisuus on 1-3 % nahkojen kokonaistuotannosta. Hävitettävien kettujen keskipainoksi oletetaan 5 kg ja minkkien 0,5 kg. Siten enimmäistuotantomäärillä 26 000 ketunnahkaa poltettavien ruhojen kokonaismassa olisi 1 300-3 900 kg ja vastaavasti minkkien osalta 65 000 nahan tuotannolla 325-975 kg vuodessa. Normaalia kuolleisuutta suuremmat raatoerät (esimerkiksi epidemiatilanne tai vastaava) toimitetaan suoraan käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Raatojen välisäilytystä varten on käytössä kuorma-auton kylmäkontti. Poltossa syntyvä tuhka välivarastoidaan tiiviissä muovikontissa ja toimitetaan määrävälein kaatopaikalle, jolla on lupa kyseisen materiaalin vastaanottamiseen. Arvion mukaan tuhkan määrä on noin 2,5 % poltettavasta kokonaismassasta. Tuotantoalueen edellä mainitulla enimmäiskapasiteetilla tämä tarkoittaa vuotuista tuhkamäärää 40-122 kg. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueelle tulee polttokontin yhteyteen noin 2 800 litran polttoainesäiliö. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa huoltorakennuksessa.
6 Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistila sijiatsee alueelle johtavan vanhan yhdystien varrella noin 800 metrin etäisyydellä nykyisestä yhdystiestä 7511 Halsua-Köyhäjoki. Turkistilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikallisiin liikennemääriin. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä kuten lannanajoa varten alueelle on suunniteltu tätä palveleva huoltotieverkosto tarvittavine yhtymäkohtineen alueen muuhun tiestöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan turkistilan toimintaa voidaan toteutuessaan pitää kaikilta osin parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltavana turkistilana. Varjotalorakenteiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat uusille varjotaloille asennettavat vesitiivisalustat sekä lämpöjuotot. Alueelle sijoitettavat huolto- ja nahoitustilat viemäröidään umpikaivoon. Tiivisalustavesien määrää rajoitetaan oikein mitoitetuin varjotalorakentein, riittävällä kuivikkeiden käytöllä sekä juottoventtiilien alle tarvittaessa asennettavilla ohjainkouruilla. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kuntoa tarkkaillaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lanta toimitetaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi peltoviljelyssä sekä tarvittaessa kompostointilaitokseen. Varjotalojen alle lisätään kuivikkeita tarvittaessa myös kasvatuskauden aikana. Kulkuteiltä ja piha-alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Kärpästen määrää vähennettään kuiviketurpeen käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tila-alueen rakenteiden avulla. Näiden aktiivista torjuntaa ei kuitenkaan katsota tarkoituksenmukaiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 16.12.2010, 15.7.2011, 21.7.2011, 7.9.2011, 8.9.2011 ja 23.11.2011.
7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Halsuan, Vetelin ja Kaustisen kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 20.9. -20.10.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Halsuan, Vetelin ja Kaustisen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Perhonjokilaakso-lehdessä sekä lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 21.11.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Halsuan kunnanhallitukselta, Halsuan, Vetelin ja Kaustisen ympäristönsuojeluviranomaiselta, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Kaustisen kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että turkistarhan toiminnasta ei etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa Kaustisen kunnan alueelle. Toiminnasta ei tulisi aiheutua lisäkuormitusta Köyhäjoen vesistölle, koska vesistö on jo nykyisin runsasravinteinen ja vesien luokittelussa veden laatu on todettu välttäväksi. Koska kyseessä on erittäin laaja turkistarhaalue ja alueelta syntyvät valumavedet saattavat sisältää ravinteita, tulisi tarha-alueen valumavedet käsitellä hakemuksen mukaisessa kasvillisuuskentässä ennen metsäojiin laskemista vesistön lisäkuormituksen välttämiseksi. Tarha-alueen valumavesiä tulee tarkkailla vähintään hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja tarkkailupisteet tulee sijoittaa siten, että niihin ei pääse ulkopuolisia vesiä. Halsuan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että koska esitetty toiminta ja rakentaminen on alueen hyväksytyn yleiskaavan mukaista, puoltaa kunta haetun luvan myöntämistä. Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle toiminnalle, koska toiminta on kaavan mukaista ja toiminnan laatu ja sijainti huomioiden toiminnasta ei etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille eikä hankkeesta voida arvi-
8 oida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten pienentämiseksi ympäristöluvassa tulee antaa riittävästi määräyksiä. Lupapäätöksessä tulisi huomioida lupahakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi mm. seuraavat asiat: Varjotalojen tiiviiltä alustoilta tuleville nesteille tulee varata varastointitilaa 12 kuukauden tarpeen mukaisesti, mikäli nesteet hyödynnetään pellolla lannoitteena Ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle tulee estää riittävällä ympärysojituksella Tarha-alueen valumavedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisessa kasvillisuuskentässä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle, koska varjotaloalueen laajuus huomioiden alueen valumavedet saattavat sisältää siinä määrin ravinteita, että toiminnasta saattaa aiheutua lisäkuormitusta alapuoliselle vesistölle Toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarkkailupisteet tulee sijoittaa siten, että ne eivät sisällä ulkopuolisia vesiä. Tarkkailutulokset pyydetään toimittamaan vuosittain tiedoksi Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Alueen lähiympäristössä sijaitsevat metsälain mukaiset arvokkaat luontokohteet tulee säilyttää koskemattomina Tarha-alueen ympärille tulee jättää toiminnanharjoittajan omistuksessa oleva suojapuustoinen suojavyöhyke typen kulkeutumisesta aiheutuvien puustovaurioiden ehkäisemiseksi (YVAmenettelyn yhteydessä tehdyn selvityksen mukaisesti) Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että turkistarhalla ei voida pitää enempää siitoseläimiä kuin määrälle, jolle ympäristölupaa on haettu, koska luvassa asetettavat vaatimukset perustuvat siitoseläinmäärään. Laskennallisen pentutuloksen ja tarvittavien tilavaatimusten perusteella siitoseläimiä sopisi tarhalle ELY-keskuksen käsityksen mukaan enemmän, kuin mitä hakemuksessa on esitetty. ELY-keskuksen pohjavesiryhmä on tutustunut hakemusasiakirjoihin ja todennut, että toiminnan sijoituspaikka ei aiheuta pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, kun alueen kuivatusvesiä ei johdeta pohjavesialueen suuntaan. ELY-keskus katsoo lisäksi, että esitetyt etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat riittävät, kun toiminnasta annetaan tarpeelliset, erityisesti hajuhaittoja vähentävät määräykset. ELY-keskus katsoo, että tiiviiltä alustoilta kertyville nesteille (virtsalle) on varattava riittävästi umpisäiliötilavuutta ja että nyt esitetty varastotilavuus, erityisesti ilman 614 m 3 :n virtsasäiliötä, ei ole riittävä.
9 Lannan varastointitarpeen on vastattava nitraattiasetuksen 12 kk:n varastointivaatimusta. Näin ollen rakennettavaksi esitetty 3 000 m 3 :n lanta ei olisi riittävä koko vuoden lantamäärän varastointiin. Nitraattiasetuksen mukaan lannan varastointitilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan ympäristöluvan mukaiseen laitokseen käsiteltäväksi. Lannan hyödyntämisestä, kun huomioidaan sekä peltoala että kompostointisopimukset, on esitetty riittävät luvan myöntämiseen edellytetyt tiedot. ELYkeskus katsoo lisäksi, että myös virtsan hyödyntämisestä on esitettävä riittävät tiedot ja annettava lannan ohella tarpeelliset määräykset. Hakemuksesta ei ilmene lannan tai virtsan levitykseen käytettävissä olevia peltoalueita ja esimerkiksi niiden mahdollista sijaintia pohjavesialueilla. Vesienkäsittelyrakenteisiin varatuille alueille ei tule sijoittaa muita toimintaan liittyviä rakenteita tai toimintoja. Tarha-alueelle tulevan ja sieltä lähtevän veden ravinne ja BOD-pitoisuuksia on tarkkailtava riittävän usein luvassa erikseen määrätyissä pisteissä. Näin voidaan tarkkailla tiivisalustojen toimivuutta. Vesienkäsittelyn tarkkailutulokset on liitettävä kirjanpitoon. Turkistarha-alueen pinta- tai peruskuivatusvesiä ei tule johtaa Liedeksen pohjavesialueen suuntaan laskeviin ojiin. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjanpitoa lannan hyödyntämisestä ja tositteet, kuten Natural Compost Oy:lle toimitetuista eristä, on sisällytettävä kirjanpitoon. Luvassa on määrättävä, että lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Lisäksi lannanpoisto on tehtävä riittävän usein, vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen oikeaaikaiseen ajankohtaan sekä kuivikkeiden lisäämiseen lannanpoistojen välillä tulee kiinnittää huomiota. Kuivalantala ja virtsasäiliöt on rakennettava vesitiiviistä materiaalista. Jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Rasvaa ja muuta nahkontajätettä ei saa polttaa suunnitellussa polttolaitoksessa. Laitoksessa saadaan polttaa vain nyt kyseessä olevalla tarhalla itsestään kuolleita kokonaisia raatoja, ei esimerkiksi leikattuja häntiä. Polttolaitos on määrättävä käytettäväksi siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Polttolaitos on varustettava jatkuvatoimisella lämpötilamittarilla ja mittaustulokset on liitettävä kirjanpitoon. Syntyvä tuhka tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa sitä. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että toiminnasta voidaan antaa tavanomaiset määräykset. ELY-keskuksella ei näin ollen ole muuta huomautettavaa hakemuksen johdosta.
10 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Raatojen hävittäminen polttamalla Kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 142/2011 mukaisesti. Polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Toimivaltainen viranomainen on kunnaneläinlääkäri, joka myös tarkastaa hyväksymänsä polttolaitoksen säännöllisin väliajoin. Polttolaitoksen polttotehon ollessa alle 50 kg/tunti, laitos luokitellaan sivutuoteasetuksen mukaiseksi pienen kapasiteetin polttolaitokseksi. Hyväksynnän edellytykset on esitetty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III. Polttoa koskevat vaatimukset Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 astetta tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten raatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimijan on osoitettava hyväksyntää hakiessaan viranomaiselle polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset. Valmiina ostetuissa polttolaitoksissa valmistajan takaamat polttolämpötilan mittaustulokset riittävät todentamaan hyväksynnän edellytykset tältä osin. Viranomaistarkastusten yhteydessä lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava. Jos polttolaitoksessa ei ole vakiovarusteena lämpömittaria, lämpötila on mittautettava tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Polttoa koskevat yleiset vaatimukset Toimijan selvityksen mukaan raadot säilytetään kylmäkontissa. Tämä täyttää asetuksen vaatimukset raatojen asianmukaisesta säilyttämisestä ennen hävitystä.
11 Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on lisäksi varmistettava, että raatojen poltto täyttää täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III vaaditut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. polttolaitoksen sijaintia ja asiakirjoin todennettuja tuholaisten torjuntaohjelmaa, toiminnalle vahvistettuja puhdistusmenettelyjä ja ympäristön ja laitteiden säännöllisiä tarkastuksia. Toimijan on pidettävä lisäksi kirjaa raatojen poltosta. Polttoprosessissa syntyvä polttojäte Sivutuoteasetuksen mukaan polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava ja se on kuljetettava ja varastoitava niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle. Toimijan suunnitelma säilyttää poltossa syntynyt tuhka tiiviissä astiassa ja hävittää se kaatopaikalle toimittamalla, on näin ollen asetuksen mukainen. Lannoitevalmisteena käytettävän tuhkan tulee täyttää lannoitevalmisteille lannoitelaissa (539/2006) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa säädetyt vaatimukset. Ainoastaan eläinperäistä tuhkaa, jossa poltettuna raaka-aineina on lanta tai luokan 2 ja 3 lihajuujauho voidaan käyttää lannoitevalmisteena maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 19/09, mikäli tuote täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt vaatimukset. Poltto tulee tehdä valtioneuvoston jätteen polttamisesta annetun asetuksen mukaisesti (362/2003). Vaatimusten mukaisen eläinperäisen tuhkan käytölle ei ole asetuksessa rajoitteita. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 24.10.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Halsuan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunnon mukaan varjotaloalustoilta kerättäville nesteille tulee varata varastointitilaa 12 kuukauden tarpeen mukaisesti, mikäli nesteen käytetään pellolla lannoitteena. Vaatimus on ymmärrettävä. Käytännön toteutusta koskevassa määräyksessä tulee kuitenkin huomioida se, että varjotalorakenteella (alusta- ja räystäsprofiili), käytettävällä juottotekniikalla (lämpöjuotto) sekä kuivikkeiden käytöllä alustoille tulevien valumavesien määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Joidenkin laskelmien mukaan ohjeellinen mitoitus alustavesille olisi 50 litraa/varjotalometri. Kategorisesti sovellettuna tämä tarkoittaisi hakijan tapauksessa varautumista 614 m 3 säiliötilavuuteen. Hakija on esittänyt lu-
12 pahakemuksessa lantalan yhteyteen 120 m 3 säiliötä lantalan valumavesille. Samaa säiliötä tullaan käyttämään myös varjotaloalustoille kerääntyvien tiivisalustavesien välivarastointiin. Hakija katsoo, että esitetty säiliötilavuus on ensimmäisessä vaiheessa riittävä varautuminen näiden vesien välivarastointiin. Jatkossa säiliötilavuutta voidaan rakentaa lisää, mikäli varastointitilavuus osoittautuu riittämättömäksi. Valumavesien käsittelyn osalta lausunnossa todetaan, että alueen valumavedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisessa kasvillisuuskentässä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Hakija on esittänyt hakemuksessa mainitun kasvillisuuskentän käyttöönottoa myöhemmin, mikäli alueen valumavesien todetaan kuormittuneen toiminnan vaikutuksesta. Näkemystä pidetään perusteltuna myös siksi, että aluetta rakennetaan vaiheittain, eikä toiminnan ympäristövaikutukset kohdistu alapuoliseen uomaan kerralla koko hakemuksen mukaisessa laajuudessa. Vesistövaikutusten seuraamiseksi hakija noudattaa erillistä ympäristölupahakemukseen liitettyä tarkkailuohjelmaa. Tarkkailutulosten perusteella valvontaviranomaisella on mahdollisuus vaatia vesienkäsittelyn aloittamista myöhemmin. Vesien käsittelyvaatimus ei kuitenkaan olisi lähtökohta, huomioitaessa uusi tuotantoalue, sekä siellä sovellettava tiivisalustainen rakentamistapa. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon. Kaustisen ympäristölautakunta Lausunnossa esitettyyn vaatimukseen valumavesien käsittelystä hakija viittaa edellä Halsuan rakennus- ja ympäristölautakunnalle vastattuun. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Lausunnossaan Evira ottaa kantaa lähinnä tilalla itsestään kuolleiden eläinten polttolaitoksen toimintaan. Hakija on lausunnon mukaisesti varautunut raatojen välivarastointiin kylmäkontissa. Kaupallisen polttolaitoksen (polttokontti) toiminnallisten hyväksymiskriteerien osalta hakija luottaa laitteistotoimittajan ilmoittamiin ominaisuuksiin, joiden hakija katsoo täyttävän eri asetuksissa esitetyt vaatimukset. Toiminnassa syntyvä tuhka tullaan loppusijoittamaan kaatopaikalle eikä lopputuotteelle tulla hakemaan lannoitevalmistelain mukaista hyväksyntää. Polttolaitoksesta on tehty asianmukainen ilmoitus valvontaeläinlääkärille (Kokkolan ympäristöterveyslautakunta), joka on tarkastanut ja hyväksynyt laitoksen. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Lausunnossa on otettu kantaa muun muassa tiivisalustavesien välivarastointiin, toiminnassa muodostuvan lannan määrään ja välivarastointiin,
13 valumavesien tarkkailuun sekä toiminnalle asetettaviin kirjanpitovelvoitteisiin. Tiivisalustavesien välivarastoinnin sekä tarvittavan varastointikapasiteetin osalta hakija viittaa edellä Halsuan rakennus- ja ympäristölautakunnalle vastattuun. Lähtökohtana on vaiheittaisen rakentamisen kautta saada käyttökokemuksia tiivisalustoilta kertyvistä vesimääristä, jonka jälkeen arvioidaan alueelle sijoitettavan lisävarastotilavuuden määrä. Hakijan esitys yhdistetystä lantalan valumavesien ja tiivisalustavesien varastosäiliöstä ei siten ole perusteeton. Tiivisalustanesteiden hyödyntäminen sisältyy hakijalla olevien lannanluovutussopimusten pinta-alaan eikä näiden loppusijoittamiseen tarvita erillisiä peltoalueita tai luovutussopimuksia. ELY-keskuksen käsitys hakijan esittämän lantavarastotilavuuden riittävyydestä perustuu maaseutu- sekä ympäristöhallinnon soveltamiin laskennallisiin ohjetilavuuksiin. Hakija on hakemukseen liitetyssä selostuksessa esittänyt laskelman toiminnassa syntyvän lannan todellisesta määrästä. Laskelma perustuu käytännön turkistilatoiminnassa tehtyihin havaintoihin, jonka mukaan lannan todellinen määrä jää käytännössä huomattavasti taulukkoarvoja pienemmäksi. Hakija on esitetyn 3 000 m 3 :n lisäksi varautunut lantavaraston laajentamiseen toisella vastaavan kokoisella lantalalla, mikäli toiminnassa muodostuva lantamäärä ei syystä tai toisesta sopisikaan hakemuksessa esitettyyn lantavarastoon. Tässä yhteydessä hakija pyytää lupaviranomaista huomioimaan hakemuksessa esitetyt perusteet lannan todellisesta määrästä myös kompostointilaitokseen toimitettavan lantamäärän suhteen. Hakijan ensisijaisena tarkoituksena on hyödyntää lanta sopimusperusteisesti peltoviljelyssä. Päätökseen ei siten tule liittää vaatimusta kompostointilaitokseen toimitettavan lannan vuotuisesta määrästä, mikäli hakija kykenee muulla tavoin hyödyntämään lannan hakemuksen mukaisesti. Turkistila-alue ympärysojitetaan ja peruskuivatusvedet johdetaan koilliseen kohti Pajuojaa ja edelleen Köyhäjokea. Peruskuivatusvesien käsittelyyn tarkoitettu alue on suota eikä sille sijoiteta alueen hyödyntämistä (pintavalutuskenttänä) vaikeuttavia toimintoja. Alueelle tulevien ja sieltä lähtevien valumavesien laatua tarkkaillaan hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija tulee laatimaan toiminnalle myöhemmin ympäristölupapäätökseen perustuvan omavalvontasuunnitelman, johon kirjataan toiminnalta edellytetyn kirjanpitoaineiston tuottamista koskevat keskeiset vaatimukset. Menettelyn tarkoituksena on helpottaa päivittäistä tuotantokirjanpitoa sekä tuottaa mahdollisimman täsmällistä tietoa toiminnan vuosiyhteenvetotietoja varten. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon.
14 Lopuksi Turkistila-aluetta koskevan kiinteistön maanmittaustoimitus on valmistunut. Muodostettu kiinteistö on Nuoliharju 10:13, kiinteistötunnus 074 403 10 13. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Nuoliharju Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamiselle Halsuan kunnan Rössin kylään määräalalle tilalla Nuoliharju RN:o 10:13 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 7.7.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 3 700 siitosnaarasketulle pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on muualta tuodut eläimet mukaan lukien enintään 30 060 kettua ja enintään 12 000 siitosnaarasminkille pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on muualta tuodut eläimet mukaan lukien enintään 77 280 minkkiä. Kettuvarjotaloja saa olla 90 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 8 508 m. Minkkivarjotaloja saa olla 40 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 772 m. Minkkivarjotaloista 30 kpl saa varustaa kerroshäkein, yhteispituus enintään 2 829 m. Lupamääräykset 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 123 m 3. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella.
15 Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Rakennettava tarha-alue tulee ympärysojittaa ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Varjotalojen välit tulee salaojittaa vähintään asemapiirroksessa (päivätty 7.7.2011) esitetyllä tavalla. Tarvittaessa salaojitusta tulee tehostaa, mikäli se on tarpeen tarha-alueen kuivattamiseksi ja kuivatusvesien johtamiseksi lähtevän veden tarkkailupisteelle. Tarha-alueen pinta- tai peruskuivatusvesiä ei tule johtaa Liedeksen pohjavesialueen suuntaan laskeviin ojiin. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa määräyksessä 9. edellytetyt ravinneanalyysit. 3. Lannan/virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on välivarastoitava tarha-alueelle rakennettavassa kuivalantalassa. Hakemuksesta poiketen tarha-alueelle tulee rakentaa vähintään 3 657 m 3 :n kuivalantala vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lantala tulee varustaa 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantalan mitoituksessa tulee huomioida lisäksi sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2 (vähintään 120 m 3 ) tai kuivalantalan valumavedet tulee johtaa erilliseen vähintään 120 m 3 :n katettuun umpisäiliöön. Tarvittaessa valumia kuivalantalasta ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle päivitetty asema-, pohja- ja leikkauspiirros rakennettavasta kuivalantalasta ja sen yhteyteen tulevasta mahdollisesta umpisäiliöstä hyvissä ajoin vähintään 2 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä.
16 Lantala ja sen yhteyteen tuleva mahdollinen umpisäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa niiden rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Toiminnasta muodostuvasta lannasta tulee vähintään 1 338 m 3 toimittaa laitokseen (hakemuksen mukaisesti Natural Compost Oy:lle), jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. Virtsa ja se osa lannasta, jota ei toimiteta ympäristöluvalliseen laitokseen, on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaisesti oltava käytettävissä vähintään 339 hehtaaria, kun otetaan huomioon ympäristöluvalliseen laitokseen toimitettava lantamäärä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Hakijan tulee toimittaa lannan- ja virtsanlevityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle 31.3.2013 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on vuosittain 31.3. mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) Lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; 2) Lannan-/virtsanlevitystä - ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana - lantaa/virtsaa levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole - lantaa/virtsaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana
17 - lantaa/virtsaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lannan/virtsan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 % 3) Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke; 4) Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 4. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.
18 Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa/reunallisella lavalla. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 6. Kuolleet eläimet ja niiden polttaminen Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 4 875 kg vuodessa.
19 Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötila on noustava palamisen aikana epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Polttouuni on oltava varustettu lämpötilamittarilla siten, että palamisen aikaista savukaasun lämpötilaa voidaan tarkkailla. Lämpötilamittari on pidettävä aina käyttökunnossa. Savukaasujen lämpötilaa on seurattava jokaisen polttotapahtuman yhteydessä, jotta polttotapahtuman voidaan todeta täyttävän polttolämpötilalle annetut lupamääräykset. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Polttolaitoksella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Savukaasujen lämpötilaa on tarkkailtava ja polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 9 ilmenevällä tavalla. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai 1 100 o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.
20 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Suojavyöhyke Varjotalojen ja naapurikiinteistöjen väliin tulee jättää vähintään 50 metrin levyinen suojametsävyöhyke tilan niillä reunoilla, missä puustoa nykyisin on (karttaliite 4, vihreällä merkityt alueet). Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa metsänhoidollisin toimenpitein niin, että se jatkuvasti pysyy riittävän hyväpuustoisena, tiheänä, korkeana sekä leveänä ja säilyttää näin suojaavan vaikutuksensa. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantalan, umpisäiliöiden, polttolaitoksen ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Polttolaitos Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa jokaisesta polttotapahtumasta. Polttotapahtuman yhteydessä on kirjattava muistiin päivämäärä, eläinten paino, polton kesto, polton aikana saavutettu maksimilämpötila ja viipymä lämpötilassa, syntyvän tuhkan määrä ja käsittely sekä mahdolliset polton aikana ilmenneet ongelmat, häiriöt tai muut poikkeavuudet. Yksittäisiä polttotapahtumia koskeva kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Valumavesien tarkkailu Turkistarha-alueelle tulevan ja sieltä lähtevän valumaveden laatua tulee tarkkailla asemapiirroksessa esitetyissä kuormitustarkkailupisteissä kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteistä on määritettävä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja
21 analysoitavia parametrejä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turkistarha-alueelta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskien ylittää kahden peräkkäisen vuoden aikana tavoitearvon, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelystä kemiallisella puhdistusmenetelmällä ja ottaa puhdistusmenetelmä käyttöön mahdollisimman pian. Lanta-analyysit Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä tarhalle muualta tuotujen eläinten määrä (kpl/vuosi) lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan/virtsan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, yhteenveto polttoaikana saavutetuista maksimilämpötiloista ja viipymästä maksimilämpötilassa, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka lanta- ja virtsa-analyysin tulokset tarha-alueen valumavesien tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (Itel-
22 latyvi järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen, kuivalantalan ja umpisäiliöiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan
23 vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet rakennettavasta tarha-alueesta lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään 3 700 siitosnaarasketulle pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on muualta tuodut eläimet mukaan lukien enintään 30 060 kettua ja enintään 12 000 siitosnaarasminkille pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on muualta tuodut eläimet mukaan lukien enintään 77 280 minkkiä.
24 Kettuvarjotaloja saa olla 90 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 8 508 m. Minkkivarjotaloja saa olla 40 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 772 m. Minkkivarjotaloista 30 kpl saa varustaa kerroshäkein, yhteispituus enintään 2 829 m. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettu- ja minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu, 5,2 pentua/siitosnaarasminkki) häkkien tilavaatimukset sekä hakijan esitys tarvittavista paikoista sairaille eläimille ja kasvatettaviksi tuleville ostetuille pennuille. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maaja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. Määräys tarha-alueen salaojittamisesta on annettu, jotta tarha-alue pysyy riittävän kuivana kaikissa olosuhteissa ja jotta kuivatusvedet voidaan hallitusti johtaa lähtevän veden tarkkailupisteelle. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 4 995 m 3 vuodessa. Hakemuksesta poiketen rakennettavan kuivalantalan tilavuus tulee olla vähintään 3 657 m 3, jotta lannan varastointitilavuus vastaa 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Kuivalantalatilavuudessa on otettu huomioon, että muodostuvasta lantamäärästä vähintään 1 338 m 3 toimitetaan ympäristöluvalliseen laitokseen (hakemuksen mukaisesti Natural Compost Oy:lle). Kuivalantalan mitoituksessa tulee lisäksi huomioida sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2 (vähintään 120 m 3 ) tai kuivalantalan valumavedet tulee johtaa erilliseen katettuun vähintään 120 m 3 :n umpisäiliöön. Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä myös lantaa sekä virtsaa lannoitteena pellolla. Hakemuksessa on esitetty 339 ha lannan
25 levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle, kun otetaan huomioon ympäristöluvalliseen laitokseen toimitettava lannan vähimmäismäärä. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä ja yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Lannan/virtsan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Määräys lannan/virtsan levityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, koska lannan levityspellot sijaitsevat pääasiassa etäällä turkistarhasta. Lannan/virtsan levityssuunnitelmalla varmistetaan, että lannan tuottaja huolehtii riittävissä määrin siitä, ettei lannan/virtsan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. (määräys 2 ja 3) Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2011) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä.
26 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetuksen N:o 142/2011 mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Edellä mainituissa asetuksissa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan nousevan kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Mainittuja lämpötiloja on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Määräys palamisen aikaisen savukaasun lämpötilan seurannasta on annettu, jotta saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttamiseen. Raatojen poltossa on noudatettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä. Poltosta muodostuva tuhka tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Määräys suojapuustovyöhykkeestä on tarpeen turkistarhan aiheuttaman typpikuormituksen vaikutusten vähentämiseksi ympäröiviin metsiin. (määräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. Kemiallisen puhdistusmenetelmän käyttöönotto on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi, mikäli määräyksessä asetettu kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskien ylittää kahden peräkkäisen vuoden aikana tavoitearvon. (määräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä
27 ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan, Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 3, 5, 6, 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.1.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito
28 ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Halsuan kunnan rakennusja ympäristölautakunnan 31.3.2011 ja 15.9.2011 myöntämät ympäristöluvat Sea Fur Oy:lle, Meri Turkis Oy:lle ja Turkiskolmio Oy:lle. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)
29 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 4 698 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos työmäärä on suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Halsuan, Vetelin ja Kaustisen kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Perhonjokilaakso-lehdessä. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Halsuan kunnanhallitus Halsuan ympäristönsuojeluviranomainen Vetelin ympäristönsuojeluviranomainen Kaustisen ympäristönsuojeluviranomainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.
30 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros 4) Karttaliite Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.
31 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SIJAINTIKARTTA LIITE 2 32
ASEMAPIIRROS LIITE 3 33
34 LIITE 4