Yrittäjyyttä edistävä osaaminen Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 27.1.2015 veli-matti.lamppu@yrittajat.fi 1
2 Yritykset
Yritysrakenne v. 2013: Yrityksen koko lukumäärä henkilöstön määrä liikevaihto mrd. Mikroyritykset (1-9)* 264 435 360 459 63 Pienyritykset (10-49) 15 675 300 883 68 Keskisuuret yritykset (50-249) 2 592 251 896 84 Suuryritykset (250-) 588 499 366 178 *Yksinyrittäjien määrä: 170 000 Lähde: Tilastokeskus 3
Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 45 000 50 397 43 698 2001 2011 2001 2012 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049 514 7 759 8 841 Vuosina 2001 2012: lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024-835 -2 460 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h 783 805 Lähde: Tilastokeskus. Yritysrekisteri 2012. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous
Yrittäjien koulutustasosta 8,7 15,6 11,8 4,5 31,9 ammattikoulu opisto yliopisto AMK perusaste Ylioppilas 27,5 Lähde: Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri 03/2014 5
Uusien yrittäjien koulutustaso / kaikki 1.1.2008 jälkeen perustetut yritykset Yliopisto 17,95% Perusaste 6,82% Ylioppilas 5,31% Ammattikorkeakoulu 14,62% Ammatillinen koulutus 34,08% Opistoaste 21,22% Lähde Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri - otos lähes 11000 yritystä koko maasta. 6
Yrittäjyys nyt: Yrittäjyyden monet kasvot - 259 000 tarinaa ja tarvetta Suomessa on noin 259 000 yrittäjää (266 000 yritystä) Eniten yrityksiä palvelualoilla ja palveluala kasvaa myös nopeimmin Yksinyrittäjiä on 62% 57 % on yli 45 -vuotiaita, alle 35 -vuotiaita on 19 %, keski-ikä on 47 vuotta naisyrittäjiä on kolmannes yrittäjistä Yrittäjien koulutustaso vastaa hyvin väestön koulutustasoa. Vailla ammatillista koulutusta olevien osuus vähenee korkeakoulutettujen lisääntyy Maahanmuuttajayrittäjiä on noin 6000 Lähde: TEM, Yrittäjyyskatsaus 2011
Tilastot ovat lukuja ja keskiarvoja yrittäjät ovat yksilöitä -osaamistarpeet vaihtelevat yrittäjä, kenkäsuunnittelija Minna Parikka yrittäjä, leipuri Kaj Halme
yrittäjä, muusikko Elastinen Yrittäjä, korujentekijä Sisko Heinonen
10 Suomen Yrittäjät: Jäsenkysely 2014
Tilannekuvaa Yrittäjyys monimuotoistuu ja moniarvoistuu nopeasti Perusyrittäjä? osakasyrittäjä, sarjayrittäjä, sivutoiminen yrittäjä, väliaikainen yrittäjä Isot muutostrendit: digitalisaatio, kansainvälistyminen, kestävä kehitys Osaamistarpeet ovat erilaisia eri vaiheissa Opiskelijat - aloittavat yrittäjät kasvuyrittäjät omistajanvaihdokset - yritystoiminnan lopettaminen - yrittäjä eläkkeellä 11
Yrittäjyyttä tukeva koulutus 12
Yrittäjyysmyönteisen Suomen koulutusjärjestelmän tulee 1. tuottaa aktiivisia, itseensä luottavia osaajia, joilla on riittävät valmiudet ja kapasiteetti yrittäjämäiseen toimintatapaan ja yrittäjyyteen kansainvälisellä tasolla. 2. tukea uuden yrittäjyyden syntymistä sekä yritysten uusiutumiskykyä ja menestymistä huippuosaamisen ja uusimman tiedon lähteenä. 13
Yrittäjyysmyönteinen koulutusjärjestelmä Uusi yrittäjyys Yrittäjän osaaminen Yrittäjyyden edistäminen Ammattitaitoinen työvoima Yrityksen uusiutumiskyky
15 Osaamisesta
Odotuksia osaamisen kehittämispalveluille Joustavuus Luotettavuus Työelämän vaatimukset huomioivaa otetta Asiakaslähtöistä kumppanuusyhteistyötä 16
Mitkä taidot korostuvat (lähi)tulevaisuuden yrittämisessä? Yrittäjiltä kysyttiin, mitkä taidot korostuvat yrittämisessä tulevaisuudessa. Lähde: Taina Hanhinen, C&Q 1. Sosiaalinen media, verkkokauppa ja sähköinen markkinointi 2. Kestävä kehitys 3. Kielelliset valmiudet 4. Liikeidean kehittäminen ja visiointikyky 5. Liiketoimintaosaaminen 6. Yksilölliset asiakastarpeet 7. Työhyvinvointi 8. Henkilöstöosaaminen 17
Mitkä asiat ovat yritysten menestystekijöitä koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta? Johtamis-/johtajuuskulttuurin kehittäminen Strateginen ymmärrys osaamisesta kilpailutekijänä. Develop/buy/stop kyky tehdä osaamiseen liittyviä päätöksiä. Tarvitaan yhä enemmän sekä osaamisen johtamista että syvää liiketoimintaosaamista Eri-ikäisten johtaminen, luottamus, verkostot, joustavat työjärjestelyt, seuraajasuunnittelu, matalat hierarkiat, urapolut, kyky arvioida osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita, palkitseminen ja suorituksen johtaminen ja oikeiden osaajien rekrytointi. Huippuosaamisen varmistaminen 18 Yrittän oman osaamisen varmistaminen Rekrytointiosaaminen, partneruksien ja oppilaitosyhteistyömekanismien hyödyntäminen Hyvät geneeriset valmiudet + toimialallaan syvällinen osaaminen Tiiminäkökulma: erilaisuuden hyödyntäminen Informaali oppiminen (esim. työssä oppiminen) korostuu osana elinikäistä oppimista Tuotekehitys- ja innovaatio-osaaminen on osa koko henkilöstön ammattitaitoa
Verkosto-osaaminen - verkostojen laatu Yhteistyötä ja uusiutumiskykyä varten. Verkostojen johtamisen osaaminen, Y-tunnus-yhteistyö Teknologian hyödyntäminen Globaalit markkinat. Verkko on muuttanut ja tulee muuttamaan kaupankäyntiä sekä kuluttajien toimintatapoja ja ostotottumuksia. Sosiaalinen media Myynnin, markkinoinnin ja muotoilun osaaminen Myynnin ja markkinoinnin vahva osaaminen ja muotoilun (laajassa merkityksessä) uudelleen tuleminen Vastuullisuus osana kilpailukykyä (responsibility sustainability) Arvonäkökulma; menestytään, jos toiminta ei tuhoa luontoa ja tuo aitoa hyvinvointia ihmisille 19
Ketju kuntoon Miten osaamistarpeet tunnistetaan ja miten ne kohtaavat koulutuksen osaamisperustan? 20
Ennakoinnin reunaehtoja Ennakointi yhä vaikeampaa Ennakoinnin koko ketjun pitää toimia Pitää kysyä: mikä muuttuu? ja sitten: Mitä muutos tarkoittaa osaamisen näkökulmasta? Koulutus ei ole sama kuin ammatti Miten kohtaavat osaamistarpeet koulutuksen osaamisperustan Osaaminen nyt, osaamisen merkitys, osaamiskuilu, osaamisen muutos ajassa Muutosherkkyys; joustavuus ja dynaamisuus 21
Koulutuksen tulevaisuuden uhat Talouden alamäki jatkuu (talous) Resursseja joudutaan keskittämään kriisien hallintaan (nuorisotakuu jne.) Elinikäisen oppimisen turvaamiseen perustuva järjestelmä rapautuu Rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään (asenne) Ei poliittista konsensusta, tulevaisuuteen mennään katse menneisyydessä Koulutuspolitiikasta katoaa visio (näkemys) Toiminnasta tulee lyhytjänteistä Yhdessä tekemisen perinne murtuu 22
Ammatit muuttuvat Oleellisempaa kuitenkin kuin pohtia mitkä ammatit loppuvat, on miettiä sitä miten me pystymme oppimaan sellaisia yleisiä taitoja, joiden avulla me pystymme vastaamaan jatkuvaan muutokseen, tuntemaan turvallisuutta ja kehittämään ja uudistamaan osaamistamme. Eri tutkijat ovat kuitenkin jo vuosia todenneet, että työelämän vaadittava osaaminen muuttuu niin nopeasti, että joudumme työuramme aikana uudistamaan osaamistamme useita kertoja. 23
Koulutuspolku = hyvä yleissivistys + oppipojasta mestariksi + elinikäisen oppimisen avaintaidot Näitä yleisiä valmiuksia tarvitaan työssä: 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja työkyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10.teknologia ja tietotekniikka 11.aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Opiskelijoiden liike-elämän tuntemus Itä-Suomen yliopisto teki vuonna 2014 selvityksen opiskelijoiden (Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, vastauksia 3680) liike-elämätuntemuksesta ja yrittäjyysaikomuksista Lähde: Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona, Itä-Suomen yliopisto 2014 25
Saako koulutuksessa tietoa liike-elämästä ja yrittäjyydestä Opiskelijoista 67% koki saaneensa opinnoissaan vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista tai ei ollenkaan. 25% jonkin verran. 7% koki saaneensa paljon tietoa 26
Yrittäjyysaikomukset Opiskelijoista 3% aikoo ryhtyä yrittäjäksi 38% joilla ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi 31% vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä 28% EOS 27
Opetuksella on väliä Yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saadut tiedot opintojen aikana vaikuttivat yrittäjyysaikomukseen merkitsevästi: Mitä enemmän vastaajat ovat saaneet tietoa, sitä potentiaalisempana he pitävät yrittäjäksi ryhtymistä. 8% opiskelijoista, jotka kokivat saaneensa paljon tietoa yrittäjyydestä ja sen eri vaihtoehdoista aikoo ryhtyä yrittäjäksi (vrt vähän (2%) tai ei ollenkaan (1%) saaneet) Paljon tietoa saaneista yli puolet (53%) voisi myös kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi 28
Koulutus on avainasemassa Nuoren tietämys talous- ja liike-elämään liittyvistä asioista ja erityisesti opintojen kautta tarjottava näihin liittyvän opetuksen määrä on yrittäjyysasenteisiin merkittävästi vaikuttava tekijä Tieto ja kokemus yrittäjyydestä lisäävät nuorten yrittäjyyspotentiaalia Opiskelijat tarvitsevat käytännön tietoa yritystoiminnasta ja liiketoimintaosaamista. Toiminnalliset menetelmät käyttöön. 29
30