Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1
Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2
Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion esittely Ryhmätyö 3
Hyvinvointitieto ja indikaattorit Suvi Parikka, tutkija ja Tuija Martelin, tutkimuspäällikkö Hyvinvointi- ja terveyserot yksikkö Yhdessä oppien, tietä raivaten -seminaari 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013
Indikaattori? Tilastollinen tunnusluku tiivistää monimutkaistakin tietoa kuvaa ilmiön tilaa ja muutoksia, esim. suhdeluku (tupakoi päivittäin, % 8.-9. lk oppilaista) indeksi = luku, jonka arvot skaalattu tietylle välille (gini-kerroin) keskiarvo (keskimääräinen hoitoaika) jne. Useimmiten toiveena on, että mahdollistaa vertailun ajassa ja alueiden kesken 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013
Indikaattorin käyttäjän hyvä tietää Miten indikaattoritieto on kerätty? Mikä on se ilmiö, jota indikaattori kuvaa? Kuvaako indikaattori ilmiötä luotettavasti? Millaisia tulkintoja ilmiöstä voidaan indikaattorin avulla tehdä? Mistä se kertoo? 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013
Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT TUTKIMUKSET HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta AINEISTOJEN YHDISTELYT - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN Koskinen 2008 (muokattu) 5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013
5.02.2013 THL/Parikka ja Martelin 2/2013
Palvelujen vaikuttavuus Terveys/hyvinvointi 12.5.2010 Ismo Linnosmaa, Jutta Järvelin/ THL, CHESS Terveys/hyvinvointi palvelun kanssa VAIKUTTAVUUS Terveys/hyvinvointi ilman palvelua Sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelu aika 5.02.2013 THL/Jutta Järvelin 9
10
Kuntien yksilöllisyys Sotepainotteisuudesta poikkitoiminnallisuuteen 40-70 perusindikaattoria 11
5. Julkaisu 1. Listaaminen 4. Luokittelu viitekehyksen mukaisesti 2. Asiantuntijaryhmien tapaamiset Puuttuuko indikaattoreita? Indikaattoriideoita? Mikä olisi perusindikaattori? 3. Viitekehyksen rakentaminen 12
Voi kuinka pieninä palasina ovatkaan indikaattorini maailmalla! Indikaattoriviidakko: Mikä tarpeellista, mikä ei? 13
Valtuutetut Sanalliset yhteenvedot Tietoa siirtyy Hyvinvointiryhmän jäsenet? Tietoa siirtyy? Asiantuntijat Syvän tiedon indikaattorit? 14
Indikaattoriviidakossa aukkoja: Puuttuu indikaattoreita, erityisesti kuntakohtaisia ja erityisesti pienistä kunnista 15
Kuntakohtainen indikaattori Sotkanetissä Kuntakohtainen indikaattori, ei Sotkanetissä, mutta ladattavissa kertomukseen Kuntakohtainen indikaattori, ei ladattavissa valtakunnallisesti, mutta kunta voi lisätä itse Valtakunnallinen tai alueellinen indikaattori, ei kuntakohtaisena On vain idea indikaattorista, tietoa ei tuoteta ainakaan valtakunnallisesti 16
Yhden perusindikaattorin valinta tuntuu mahdottomalta ei kuvaa kattavasti koko ilmiötä 17
Hyvinvointi-ilmiöiden moninaisuus johtaa helposti loputtomaan keskusteluun. Jos vaaditaan kaikkien keskeisten hyvinvointi-ilmiöiden ottamista mukaan, tehtävä osoittautuu pian mahdottomaksi. Kun hyvinvoinnin sisältö ymmärrettiin laajasti, indikaattorilistaa laajennettiin, jotta kaikki hyvinvoinnin osa-alueet tulisi kuvattua kattavasti. Tällöin indikaattorilista paisuu valtavaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 18
Rajaus puolestaan johtaa väistämättä ristiriitaan käsitekeskustelun kanssa. Valmiina oleva tieto kattaa vain osan hyvinvoinnin tärkeäksi koetuista ulottuvuuksista. Tämä ongelma tulisi kuitenkin hyväksyä, koska muuten prosessi pysähtyy helposti tiedonkeruuvaiheeseen liian pitkäksi ajaksi. (Perttilä ym. 2004, 46-47: Kursivoitu teksti on TerPS2-hankkeen lisäys.) 19
Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. KAIKKI IKÄRYHMÄT 3. LAPSET, VARHAISNUORET & LAPSIPERHEET E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA 4. NUORET JA NUORET AIKUISET 5. TYÖIKÄISET 6. IKÄIHMISET 20
Poikkitoiminnallisuuden Muut kuin Sotkanetin indikaattorit joudutaan toistaiseksi lataamaan manuaalisesti Pienet kunnat? 21
Valtuutetut Sanalliset yhteenvedot Tietoa siirtyy Hyvinvointiryhmän jäsenet Perusindikaattorit Tietoa siirtyy Teemakohtaiset indikaattorit Asiantuntijat Syventävän tiedon indikaattorit? 22
23
Kaikkien hallinnonalojen valtakunnalliset asiantuntijaym. organisaatiot TUKIJÄRJESTELMÄ: Valtakunta Alue Kunta 24
Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä. Vaikeus syntyy ilmiön moniulotteisuudesta ja moniarvoisuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä. Ilmiötä kuvaavien tunnuslukujen taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia. Vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Tämä tieto on tuotava yhteiseen keskusteluun suunnittelutilanteissa. (Perttilä ym. 2004, 15) 25
Kertomuksen valmisteluprosessin merkitys oppimisprosessina ja sitoutumisen vahvistajana tuli selvästi esiin. Kertomuksen laatimisen myötä tuleva vuoropuhelu eri sektoreiden välillä ja siitä seuraava oppimisprosessi olivat tärkeitä. Pilottikunnissa haastatellut viranhaltijat pitivät valmisteluprosessia yhtä tärkeänä kuin valmista lopputuotetta. (Perttilä ym. 2004, 15) 26
Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 27
Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 28
Myös minä kamppailen indikaattoreiden kanssa. Mutta luotan siihen, että tulkitaan ne, joista jotakin älytään. Seuraavana vuonna on jo ehkä ymmärrystä enemmän niiden indikaattoreiden osalta, joista ei ekalla kerralla mitään älytty. (TerPS2-hankkeessa työskentelevä henkilö) 29