Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki
Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa hyvinvointitavoitteiden ja taloustavoitteiden välille nykyistä parempaa tasapainoa Tuoda keskusteluun kansainvälinen näkökulma: economic and social policies for all Tarkastella vaihtoehtoisia tapoja mitata hyvinvointia ja taloutta sekä Nostaa esiin hyvinvointiteot investointeina
Talous itseisarvo vs. väline Talouskriisi nostanut talouden ja kilpailukyvyn kaikkien politiikkojen keskiöön, talouspuhe hallitsee Kilpailukyky ja taloudellinen kestävyys ovat nousseet tavoitteiksi sinänsä Tasapainotustoimet tapahtuvat helposti huono -osaisimpien ja heikkoäänisimpien kustannuksella vrt. 1990- luvun laman pitkät varjot merkitys koheesiolle, luottamukselle Talous saatava palvelemaan ihmisiä ja ympäristöä Ei ole taloudellista kestävyyttä ilman sosiaalista ja ekologista kestävyyttä
Hyvinvointitalous-ajattelu Tavoitteena haastaa talouspuheen ylivalta sekä saada hyvinvointi ja talous kunnon dialogiin Lähestyy Kuusen ja klassisen sosiaalipolitiikan ajattelua: universaalein palveluin ja tulonsiirroin luodaan ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vahvistetaan taloudellista menestystä - molemmat tarvitsevat toisiaan Entistä polttavampana haasteena talous- ja hyvinvointitavoitteiden asettaminen ympäristön ja maapallon rajoihin
Hyvinvointiteot investointeina 1/2 Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja etuudet nähdään usein kuluina; palvelut valtaosan kuntien budjetista Talouden tarkasteluun tarvitaan vuotta pidempi sykli ja kokonaisvaltaisempi ote vrt. alibudjetointi Huolehditaan vain oman hallintokunnan kustannuksista vrt. kustannusten häviämättömyyden laki Hallituksen tavoite kuntien tehtävien karsinnasta sisältää tässä mielessä ja perusoikeuksien kannalta riskin Miten hyvinvointia mitataan? Miten mitataan menestystä?
Hyvinvointiteot investointeina 1/2 Sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja etuuksissa kyse investoinneista; mihin ja milloin investoimme? Luovat taloudelle edellytyksiä, synnyttävät sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, sosiaalista koheesiota Hyvät palvelut kunnan ja alueen menestystekijänä Painopistettä vuosia haluttu siirtää promootioon ja ehkäisevään toimintaan; niiden arvoa ei nähdä ja investointiajattelu puuttuu
Investoidaanko ajoissa vai korjataanko jälkikäteen? Case ehkäisevä kodinhoitoapu ja lastensuojelu
Järjestöjen suuri merkitys Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ehkäisevässä toiminnassa Yhteisön tarjoamisessa Vapaaehtoistoiminnan areenana ( 21 000 htv; 1 euro tuo 6) vaikuttamisen kanavana Asiantuntijoina Palvelujen ja tuen tarjoajina Mutta: Tilastointi ei tuota tietoa näistä Tiedämme toiminnan volyymejä, mutta huonosti taloudellista merkitystä
Hyvinvointitaloustyö käynnistyy Hyvinvointitalous SOSTEn strategian yksi kolmesta painoalueesta Kirkastetaan käsitettä, sen sisältöä ja suhdetta muihin käsitteisiin; asiantuntijajulkaisun teko käynnistynyt Vauhditetaan hyvinvoinnin ja talouden suhteeseen liittyvää keskustelua mm. vuotuisella hyvinvointitalousfoorumilla Tuodaan näkyväksi järjestöjen merkitystä yhteiskunnassa Osallistutaan hyvinvointijohtamisen kehittämiseen kunnissa yhteistyössä Kuntaliiton kansssa Vaikutetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin uudistamiseen sen nykyvahvuuksia hyödyntäen
INCLUSIVE SOCIAL DEVELOPMENT Suur yleisö AN ECONOMY SERVING PEOPLE AND PLANET A JUST SUSTAINABLE WORLD FOR ALL LIVING WITHIN PLANET S LIMITS
Hyvää ja keskustelevaa seminaaria!