Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133, 2014. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vammaisten nuorten aikuisten työntekijäkansalaisuuden esteitä ja edellytyksiä. Työntekijäkansalaisuus: Käsite viittaa käytännön tasolla työelämään ja työyhteiskuntaan osallistumisen kautta saavutettavaan kansalaisen statukseen. (Brunila ym. 2013)
Tutkimuskysymykset Mitkä tekijät edistävät ja mitkä estävät vammaisten nuorten työllistymistä ja työntekoa? Vaikuttaako vammaisuus työntekoon ja mitä työkäytänteitä vammaiset nuoret ovat kehittäneet työtehtäviensä suorittamiseksi? Miten palvelujärjestelmää tulisi kehittää vammaisten nuorten työllistymisen ja työelämässä toimimisen tukemiseksi?
Aineistot ja menetelmät Haastattelimme 21 vammaista nuorta aikuista, joista 14:lla pääasiallinen toiminnan rajoite liittyi liikkumiseen, viidellä näkemiseen ja kahdella oppimiseen ja ymmärtämiseen 15 työnantajien edustajaa (toimitusjohtajia, henkilöstöpäälliköitä) Menetelmänä haastattelun ja havainnoinnin yhdistäminen, kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, työympäristöetnografia, sisällönanalyysi
Opiskelu väylänä työelämään Esteettömyys oli kohtuullisen hyvä Opinnoissa oli riittävästi työelämätietoutta, mutta työharjoittelupaikkojen saamisessa osalla oli suuria vaikeuksia Muutama nuorista oli saanut sijaisuuksia työharjoittelupaikkojen kautta
Työllistyminen Nuorista 8 oli töissä, 7 opiskeli, 2 vain eläkkeellä, yksi yrittäjä, työkokeilija, työnhakija ja kuntoutuja. Nuorten työllistymishistoriat ovat hyvin vaihtelevia: jotkut ovat työllistyneet helposti, jotkut törmänneet ennakkoluuloihin ja pienellä osalla ei lainkaan työelämäkokemusta. Työllistämisprojektit ja palkkatuki ratkaiseva apu osalle työpaikan löytymisessä. Nuoret joutuvat todistelemaan osaamistaan enemmän kuin vammattomat nuoret.
Tukitoimet työpaikalla Henkilökohtaiset apuvälineet Työympäristön esteettömyyteen liittyvät pienet muutostyöt Avustajapalvelut Tuetun työn palvelut Opaskoirapalvelut
Kokemukset palvelujärjestelmästä -Kela Kelan tuki mahdollisti ratkaisevasti nuorten opiskelua ja työntekoa. Osa prosesseista koettiin raskaaksi ja byrokraattiseksi. Jatkuva todistelemisen taakka rasitti, vamman määritelmään kun jo kuuluu, että se on pysyvä. Sekä työnantajat että työntekijät pitivät työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa suurena ongelmana.
Kokemukset palvelujärjestelmästä TEhallinto Palkkatuella ratkaiseva merkitys työllistymisen tukemisessa. Osa työnantajista koki palkkatuen hakuprosessit jäykiksi ja liian hitaiksi. Töidenjärjestelytuesta ja muista tukitoimista ei edelleenkään ole tarpeeksi tietoa.
Työnantajat Yrityksillä päällimmäinen huoli on työssä olevien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisestä. Joillekin yrityksille vammaisten työllistäminen on osa vastuullista yritystoimintaa. Monimuotoisen työelämän johtaminen vaatii panostusta, mutta tuottaa tulosta. Asiantuntijatehtävissä uskotaan löytyvän eniten työmahdollisuuksia vammaisille nuorille, mutta vammaisille sopivia ja sopimattomia ammatteja ei tulisi lokeroida liian jäykästi. Työllistämisessä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Vammaisten työllistämiseen liittyvät tukipalvelut pitäisi olla saatavissa helposti yhdestä paikasta. Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta työpaikalla olivat positiivisia, vaikkakin vammainen työntekijä voi joutua ponnistelemaan enemmän osoittaakseen pätevyytensä. Nuoret ovat vielä työuransa alussa, joten uralla etenemistä on vaikea tarkastella
Avoimet työmarkkinat tavoitteena Parhaiten toimeentulon turvaava ansiotaso voidaan saavuttaa, mikäli vammainen henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille. (Konttinen) Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) Ongelmia (Seppälä): Jos haluaa säilyttää eläkkeensä, ei voi tehdä kuin osa-aikatyötä jollakin matalapalkka-alalla Tämä on turvallisin ratkaisu? Näille ihmisille sopivimmat työt ovat useimmiten osa-aikaisia Eläketurva pysyy, vaikka työ päättyisi Jos haluaa päästä samoille ansioille pelkillä palkka-tuloilla, on tehtävä kokoaikatyötä Löytyykö sopivia kokoaikaisia työtehtäviä? Riittävätkö työntekijän voimavarat? Silti joustoa työ- ja eläketulojen yhdistämiseen tarvittaisiin Enemmän mahdollisuutta työaikojen porrastukseen Eläkkeen porrastaminen työtulojen mukaan (ns. osa-aikainen työkyvyttömyyseläke)
Johtopäätöksiä Vammaisten työelämään osallistumisen odotukset suhteellisen realistisia, koulutustaso usein hyvä Työelämään pääsy voi kestää pitempään, varsinkin opiskeluaikaisen työkokemuksen vähäisyyden vuoksi Järjestelmätason ikuisia (?) kysymyksiä (esim. eläke ja palkka, työtoiminta ja erityisesti avotyö) Köyhyys, kansalaisuus, ihmisoikeudet