Alkoholin vaikutus koulumenestykseen ja/tai koulunkäyntiin Meri Helisniemi 14B, Aleksanteri Soukka 14A, Anna Backman 14A Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologian tutkimus Opettaja Simo Jouhi 05.02.2016
Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 4 1.1 Tutkimusaihe 1.2 K ä sitteit ä 1.3 Yleist ä alkoholista sek ä nuorista 1.4 Tutkittua tietoa koulumenestykseen vaikuttavasta alkoholink ä yt ö st ä 2. Tutkimusongelma/tutkimustehtävä 4 5 2.1 Tutkimusongelma 2.2 Tutkimushypoteesi 3. Tutkimusmenetelmä 5 3.1 K ä ytetyt tutkimusmenetelm ä t ja tiedonkeruumenetelm ä t 3.2 Tulosten analysointi 3.3 Perustelu k ä ytetyille menetelmille 4. Tutkimustulokset 6 11 5. Tutkimustulosten arviointi 12 6. Yhteenveto 13 7. Lähde ja kirjallisuusluettelo 14
1. Johdanto 1.1 Tutkimusaihe Tutkimuksemme aihe on tutkia miten alkoholin käyttö kaikissa muodoissaan vaikuttaa lukiolaisten koulun käymiseen ja koulumenestykseen. Valitsimme aiheen, sillä olemme kiinnostuneita alkoholin aiheutuvista riskeistä suhteessa koulun käytiin sekä koulumenestykseen. Tutkimuksessa saimme alkoholin käytön lisäksi tietoa mm. lukiolaisten koulumotivaatiosta ja arvosanoista, osallistujien iästä sekä milloin he käyttivät alkoholia ensimmäisen kerran ja käyttävätkö alkoholia tällä hetkellä. 1.2 Käsitteitä Alkoholi : Juomissa oleva alkoholi on nimeltään etyylialkoholi eli etanoli. Alkoholia käytetään yleisesti päihtymiseen, ruoanvalmistukseen, ruoan kanssa sekä lukuisissa muissa yhteyksissä. Alkoholi eräiden muiden päihteiden tavoin lamauttaa aivojen toimintaa eli se humalluttaa. Alkoholia nautitaan seurustelujuomana; pieni määrä alkoholia nautittuna virkistää, vähentää estoja ja mahdollisesti tällä tavoin helpottaa ihmisten välistä kanssakäymistä. Veren alkoholipitoisuuden kasvaessa fyysinen että psyykkinen toimintakyky heikkenee. Toistuvassa alkoholinkäytössä etanolin sietokyky kasvaa, eli kehittyy toleranssi. Keskiarvo : Lukujen summa jaettuna niiden lukumäärällä. 1.3 Yleistä alkoholista sekä nuorista Nuorten aivot kehittyvät vielä aikuisikään asti, ja siksi alkoholi vaikuttaa herkemmin nuorten aivojen kehitykseen kuin aikuisten. Alkoholin humalluttavissa vaikutuksissa on yksilöllisiä eroja, mutta koska alkoholi aiheuttaa sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä riippuvuuksia, ei sen käyttö sovellu alaikäisille. Suomen lainsäädännön mukaan alaikäinen, alle 18 vuotias ei saa nauttia, pitää hallussa
tai välittää alkoholia. 18 vuotias tai yli 18 vuotias saa taas hankkia sekä nauttia mietoja alkoholijuomia (2,9 22 til%). Yli 20 vuotiaalla on oikeus ostaa väkeviä alkoholijuomia (yli 22 til%). Alkoholin käyttö nuorten keskuudessa on yleistä. Yli puolet 14 vuotiasta ovat olleet alkoholin kanssa tekemisissä, 16 vuotiaiden keskuudessa noin 80 prosenttia ja yli 18 vuotiaiden keskuudessa yli 90%. Alkoholin juominen humaltumis mielessä lisääntyy tilastollisesti iän myötä. 1.4 Tutkittua tietoa koulumenestykseen vaikuttavasta alkoholinkäytöstä Ammatillisen opettajakorkeakoulun suoritti tutkimuksen Kartoitus päihteiden käytöstä kolmella eri kouluasteella, jossa tutkittiin alkoholin, tupakan sekä muiden laittomien päihteiden vaikutusta nuorisoon. Tutkimuksessa kävi ilmi lukuisia seikkoja, joista esille nousivat eniten vaikutukset oppimisympäristöön. Tutkimuksessa todettiin myös, että alkoholin käytön aloittamisen iällä on suuri merkitys aikuisiän alkoholin käyttöön. Tutkimuksessa käytettyjen tilastojen mukaan alkoholin käyttö kasvaa huomattavasti, kun siirrytään peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Käytön yleistyminen tapahtuu siis 16 18 vuotiaiden ikäluokissa. Tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö on nuorten keskuudessa jopa yleisempää kuin tupakanpoltto. 2. Tutkimusongelma/tutkimustehtävä 2.1 Tutkimusongelma Tutkimme, miten lukiolaisten alkoholin käyttö vaikuttaa heidän koulumenestykseen ja koulunkäyntiin. 2.2 Tutkimushypoteesi
Tutkimuksemme tutkimushypoteesi on, ettei alkoholin käyttö vaikuta koulumenestykseen tai koulunkäyntiin. Oletamme, että alkoholinkäyttö on lisääntynyt iän myötä lukiolaisten keskuudessa. Emme oleta, että tutkimuksessa ilmenee eroja tyttöjen ja poikien välisessä alkoholin käytössä. 3. Tutkimusmenetelmä 3.1 Käytetyt tutkimusmenetelmät ja tiedonkeruumenetelmät Tutkimuksemme perustuu alkoholin ja koulumenestyksen syy seuraus suhteeseen. Tutkimus oli kokeellinen ja siihen osallistui sata Lohjan Yhteislyseon Lukiolaista. Tutkimusta suoritettiin kyselylomakkeilla, satunnaisesti valituilla ryhmillä. 3.2 Tulosten analysointi Tutkimme lomakkeiden vastaukset yksi kerrallaan läpi, vertasimme tuloksia, kirjasimme tulokset ylös ja muutimme prosenteiksi. Teimme tuloksista kaaviot. 3.3 Perustelu käytetyille menetelmille Valitsimme kokeellisen menetelmän, sillä tämä oli helpoin tapa tutkia aihetta. Kyselylomakkeilla saimme helposti koululaisten vastaukset. Kyselylomakkeita oli myös helppo tutkia, sillä ne eivät olleet sähköisenä.
4. Tutkimustulokset Kaavio 1. Juonut alkoholia viimeisen vuoden aikana prosentteina ilmaistuna. 76 kyll ä vastanneista olivat 33 miehi ä ja 43 naisia. 24 ei vastanneista 14 olivat miehi ä ja 10 naisia. Vastaukset ovat muunnettu prosenteiksi kaavioon.
Sininen käyttää alkoholia, oranssi ei käytä. Kaavio 2. Alkoholinkäytön ja todistuksen keskiarvon keskinäinen suhde. Lukiolaisilla, jotka olivat vastanneet juoneensa t ä n ä lukuvuonna oli prosentuaali enemmist ö 6,0 7,9 keskiarvon paikkeilla. Lukiolaiset, jotka vastasivat etteiv ä t ole juoneet t ä n ä lukuvuonna enemmist ö n keskiarvo oli 7,0 8,9. Eli ei juonneilla keskiarvo oli korkeampi kuin niill ä ketk ä olivat juoneet t ä n ä vuonna. Suuri ero n ä kyi my ö s keskiarvon 9,0 10 kohdalla, jossa ei vastanneiden m ää r ä oli 12 prosenttia ja kyll ä vastanneiden m ää r ä 3 prosenttia.
Kaavio 3.Alkoholinkäytön aloittamisikä prosentteina ilmaistuna. Tuloksessa n ä kyy vastanneiden lukiolaisten m ää r ä prosentteina, kun he ovat nauttineet alkoholia ensimm ä isen kerran. Enemmistö vastaajista, 40 prosenttia, on nauttinut alkoholia ensimm ä isen kerran 15 vuotiaana. Muuten i ä t alkoholin ensimm ä iselle nautinto kerralle ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti. 13, 14, 16 ja 17 ik ä vuosille. Poikkeuksellisia iki ä ensimm ä iselle alkoholin nautinto kerralle ovat 10, 12, 18 ik ä vuodet joiden prosenttim ää r ä t ovat alle 3 prosenttia.
Kaavio 4. Alkoholin käyttökerrat viimeisen kuluneen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneet lukiolaiset, jotka k ä ytt ä v ä t alkoholia jakautuivat nelj ää n ryhm ää n kertam ää rien mukaan. Prosentuaalisesti suurin m ää r ä oli k ä ytt ä nyt alkoholia 1 5 kertaa alkoholia t ä m ä n lukuvuoden aikana, ja heit ä oli reilut 50 prosenttia kyselyyn osallistuneista. 25 prosenttia kyselyyn osallistuneista olivat k ä ytt ä neet alkoholia 6 10 kertaa viimeisen ä lukuvuonna.
Kaavio 5. Alkoholinkäytön vaikutus koulumenestykseen/koulunkäyntiin. T ä h ä n kysymykseen vastasi 4 henkil öä (valitsivat my ö s useampia vaihtoehtoja), joista 45 prosenttia sanoivat j ä tt ä neens ä tulemasta kouluun alkoholista aiheutuneesta syyst ä. 22 prosenttia vastanneista kertoivat aktiivisuutensa laskeneen ja toise 22 prosenttia kertoivat k ä ytt ä neens ä kouluun kohdistetut rahat alkoholiin. 11 prosenttia vastanneista (yksi henkil ö ) kertoi k ä ytt ä neens ä viikonloppuisin aikaa juomiseen koulun sijaan.
Kaavio 6. Käyttää alkoholia päihtyäkseen. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista enemmist ö, eli 56 prosenttia vastasivat k ä ytt ä v ä ns ä alkoholia p ä ihty ä kseen. Hieman alle enemmist ö n eli 44 prosenttia vastanneista kertoivat, etteiv ä t k ä yt ä alkoholia p ä ihtymistarkoituksiin.
7. Tutkimustulosten arviointi Hypoteesinamme oli, ettei alkoholi vaikuta koulumenestykseen ja ettei sukupuolella olisi merkityst ä alkoholin k ä yt ö n suhteen. Oletimme my ö s, ett ä alkoholin k ä ytt ö lis ää ntyy i ä n my ö t ä. Tilastoista k ä vi kuitenkin ilmi muuta. Kyselyn mukaan naiset k ä ytt ä v ä t alkoholia enemm ä n kuin miehet. Suurin osa vastanneista (76 prosenttia) on k ä ytt ä nyt alkoholia viimeisen lukuvuoden aikana. Kuitenkin vain v ä h ä n yli puolet k ä ytt ää alkoholia p ä ihty ä kseen. Oletimme ett ä nuoria, jotka k ä ytt ää alkoholia p ä ihty ä kseen olisi ollut enemm ä n. Alkoholia kokeiltiin ensimm ä isen kerran keskim ää rin 15 vuotiaana. T ä m ä voisi johtua kokeilunhaluisuudesta. Suurin osa vastanneista oli juonut t ä n ä lukuvuonna vain 1 5 kertaa, joka oli yll ä tt ä v ä n v ä h ä n. Vastanneita oli kertam ää r ä kysymyksess ä eniten ää rip ä iss ä, t ä m ä varmaan johtui osittain siit ä, ettei moni osannut arvioida kertam ää ri ä ellei ollut laskenut niit ä. Keskiarvo oli keskim ää rin parempi niill ä ketk ä eiv ä t k ä yt ä alkoholia. Alkoholi vaikutti eniten koulunk ä ynniss ä kyselyn mukaan niin, ett ä ihmiset ovat j ä tt ä neet tulematta kouluun alkoholista koituvasta syyst ä. P ää syy on uskottavasti alkoholin k ä yt ö st ä aiheutuva krapula. Lukiossamme abiturienteille esim. j ä rjestet ää n keskell ä kouluviikkoa juhlia. Tutkimuksemme kysely olisi voinut olla laajempi ja kyselyssä oli my ö s paljon turhaa, mitk ä eiv ä t vaikuttaneet tutkimukseemme. Kyselyss ä mokasimme, kun unohdimme, ett ä vuosi vaihtuu ja olimme laittaneet kyselyyn t ä n ä vuonna tehdess ä mme sen, mutta jaoimme kyselyn seuraavana vuonna vasta. Jouduimme t ä m ä n takia sanomaan jokaiselle vastaajalle, ett ä tarkoitamme lukuvuotta kodissa, miss ä puhutaan vuosista. Vastaajat eiv ä t pakosti vastanneet rehellisesti kyselyyn, mik ä tuo virheellist ä tietoa tutkimukseen.
8. Yhteenveto Tutkimukseemme osallistui 100 lukiolaista koulustamme, valitsimme ne satunnaisesti. Vastanneista oli 53 naista ja 47 miest ä, naisia on kuitenkin enemm ä n lukiossamme kuin miehi ä. Toteutimme tutkimuksemme kyselylomakkeen avulla. Kyselyn tarkoituksena oli selvitt ää vaikuttaako alkoholi koulumenestykseen tai koulun k ä yntiin. Sivussa saimme tietoa muusta alkoholiin ja nuoriin liittyvist ä asioista. Tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti, koska ei tied ä kuinka moni vastasi tosissaan/asiallisesti kyselyyn. Hypoteesimme poikkesi joiltakin osin tuloksista. Hypoteesimme oletuksena olisi, ett ä naiset k ä ytt ä isiv ä t miehi ä v ä hemm ä n alkoholia, tutkimus kuitenkin osoitti toista. P ää kysymyksemme ja tutkimusaiheemme hypoteesi, ettei alkoholi vaikuta koulunk ä yntiin ja koulumenestykseen, oli tutkimuksen mukaan toista. Tutkimus osoitti, ett ä opiskelijoilla, jotka eiv ä t k ä yt ä alkoholia on parempi keskiarvo kuin alkoholia k ä ytt ä vill ä. My ö s prosentuaalisesti yli yhdeks ä n keskiarvon opiskelijoita oli ei alkoholia k ä ytt ä vien keskuudessa enemm ä n. T ä m ä todistaa, ett ä hypoteesimme oli osittain oikeassa, paremmin koulussa menestyneet eiv ä t juo alkoholia lainkaan.
9. Lähde ja kirjallisuusluettelo www.nuortenlinkki.fi 11.01.2016 www.wikipedia.fi 15.01.2016 www.alko.fi 15.01.2016 www.theseus.fi 18.01.2016
Kysely Miten alkoholi vaikuttaa lukiolaisten koulumenestykseen ja koulunkäyntiin? Kyselyyn vastataan nimettömästi. Kyselyyn vastaa 100 henkilöä. Vastaa rehellisesti, että saamme todenmukaista tietoa. 1. Oletko mies [ ] nainen [ ] 2. Oletko käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana? kyllä [ ] ei [ ] 3. Jos olet, niin kuinka monta kertaa? 1.5. kertaa [ ] 6 10 kertaa [ ] 11 20 kertaa [ ] yli 20 kertaa [ ] 4. Käytätkö alkoholia päihtyäksesi? kyllä [ ] ei [ ] 5. Onko alkoholinkäyttösi lisääntynyt edellisestä vuodesta? kyllä [ ] ei [ ] 6. Oletko huomannut alkoholin käytön vaikuttavan koulunkäyntiisi? kyllä [ ] ei [ ] 7. Millä tavalla alkoholin käyttö on vaikuttanut koulunkäyntiisi? (jos vastasit kyllä edelliseen) Olen jättänyt tulematta kouluun alkoholista aiheutuneesta syystä [ ] Aktiivisuuteni koulussa on laskenut [ ] Olen käyttänyt koulunkäyntiin tarkoitetut rahat alkoholiin [ ] Jollain muulla tavalla, millä Koulunkäynti ja koulumenestys 1. Mikä on suurinpiirtein keskiarvosi kuluneelta vuodelta?
4,0 4,9 [ ] 5,0 5,9 [ ] 6,0 6,9 [ ] 7,0 7,9 [ ] 8,0 8,9 [ ] 9,0 10 [ ] 2. Onko keskiarvosi laskenut edelliseltä vuodelta? ei [ ] vähän [ ] huomattavasti [ ] paljon [ ] 3. Onko poissaolojen määrä noussut edelliseltä vuodelta? kyllä [ ] ei [ ]