Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Samankaltaiset tiedostot
Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015

TILASTOKATSAUS 4:2018

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Rakentaminen Vantaalla 2012

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

TILASTOKATSAUS 2:2016

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Asuminen ja rakentaminen

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Tilastokatsaus 11:2012

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Asuminen ja rakentaminen

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Tilastokatsaus 7:2013

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

TILASTOKATSAUS 9:2015

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Tilastokatsaus 15:2014

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Tilastokatsaus 8:2013

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentamisen vuosijulkaisu 2018


Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

LUONNOS Liite 2 (2018)

TILASTOKATSAUS 21:2016

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa Tilastokeskuksen tuottamasta VAL väestölaskenta-aineistosta.

Asuntotuotantokysely 1/2016

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

Asuntotuotantokysely 1/2017

TILASTOKATSAUS 18:2016

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Rakennus- ja asuntotuotanto

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

TILASTOKATSAUS 6:2018

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Rakentamisen suhdannenäkymät

Suomi postinumeroalueittain palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta

Helsingin seudun uusi asuinkerrosala käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 2016

HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2009

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi

Rakennusalan. Rakennusfoorumi Bo Salmén

Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

Tilastotietoja Sipoosta

TILASTOKATSAUS 5:2017

Transkriptio:

lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi 49 %. Lahteen on rakennettu enemmän asuintiloja kuin toimitilatiloja vuodesta 21 lähtien. (Kuvat 1 ja 2). Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan vuonna 214 Lahteen rakennettiin yhteensä 9 rakennusta, joista 258 oli uudisrakennuksia ja loput 51 rakennusta laajennus- ja muutoskohteita (taulukko 1). Kaikista valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja 4 % teollisuusrakennuksia. Rakennustuotanto oli yhteensä 122 77 kerrosneliömetriä, josta uudistuotantoa oli 17 krs-m2. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna tuotannosta 6 % oli asuinkerrostaloja 19 %, pientaloja ja 17 % liikenteen rakennuksia. Edellisvuoteen verrattuna rakennuksia valmistui vain viisi vähemmän, mutta kerrosneliömäärältään tuotanto oli kuitenkin edellisvuotta suurempi. Vuosina 21-214 vuosittainen tuotanto oli yli rakennusta. Viiden vuoden aikana valmistui yhteensä noin 1 7 rakennusta eli liki 59 krs-m2. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. 12 25 1 2 8 15 6 1 4 5 2 2 21 22 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 21 214 2 21 22 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 21 214 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä vuosina 2-214. Kuva 2. Valmistuneiden rakennusten kerrosneliömetrimäärä vuosina 2-214.

asuntojen lkm 2 Valmistuneet rakennukset kpl 21 211 212 21 214 214 % 21-214 muutos uusia rakenn. 21-214 214 Valmistuneet rakennukset krsm2 21 211 212 21 214 214 % 21-214 muutos uusia rakenn. 21-214 214 Yhteensä 52 84 4 14 9 1, -5 172 258 95 717 16 641 119 254 89 797 122 77 1, 2 28 587 486 17 Asuinrakennukset 19 25 21 174 166 5,7-8 99 12 5 4 79 875 62 118 5 677 71 8 58,5 17 76 17 57 66 989 erilliset pientalot 16 168 166 148 14 4,4-14 779 17 24 765 28 741 26 94 24 19 22 628 18,5-1 565 127 261 21 67 rivi- ja ketjutalot 16 18 19 12 1,2-2 75 1 4 74 6 766 7 95 4 81 4 574,7-29 28 81 4 574 asuinkerrostalot 14 19 16 14 22 7,1 8 85 15 2 496 44 68 27 279 24 671 44 181 6,2 19 51 16 995 4 88 Vapaa-ajan rak. 4 1 1, 6 1 217 49 86,1 7 52 86 Liikerakennukset 9 5 5 1, -2 25 1 1 815 42 915 8 44 7 449 6 492 5, -957 76 111 1 442 Toimistorakenn. 2 1, -1 6 81 19 714 545, -545 2 4 Liikenteen rakenn. 4 2 4 6 1,9 2 19 4 1 691 87 2 4 21 274 17,4 19 24 25 122 2 898 Hoitoalan rakenn. 2 6 4 1 1, 2 16 55 2 916 14 29 427 758,1 1 21 947 758 Kokoontumisrak. 2 1 2,6-1 11 1 2 882 874 179 8 877 2 28 1,8-6 69 18 5 2 164 Opetusrakenn. 2 5 1 4 1, - 1 2 6 4 652 47 792, - 792 11 514 Teollisuusrakenn. 7 12 7 8 12,9 4 46 5 2 219 11 94 1 67 994 6 867 5,6 2 87 26 111 2 58 Varastorakenn. 7 8 7 7 4 1, - 1 2 94 7 26 4 84 11 47,4-2 67 5 81 Pelastustoim. rak. 1 2 1, 1 7 1 69 1 81 159 5 14 4,2 5 14 6 71 5 14 Muut rakennukset 121 14 11 16 11 5,6 4 581 19 76 6 26 5 7 5 87 4 42,6-1 45 25 8 4 84 Taulukko 1. Lahteen vuosina 21 214 valmistuneiden rakennusten lukumäärä ja kerrosala käyttötarkoituksen mukaan sekä valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset. Rakennustuotannosta yli 8 % asuintaloja Lahden paikkatietojärjestelmästä tehtiin poiminta vuonna 214 valmistuneista uusista rakennuksista, joista jätettiin pois sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset. Tulokseksi saatiin 159 rakennusta, joista 19 (69 %) oli pientaloja, 15 (9 %) asuinkerrostaloja ja 1 (6 %) rivitaloja eli tuotannosta liki 85 % oli asuinrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava -Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli 4 % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. (Kuva ). Uusien rakennusten 1 22 kerrosneliömetristä 21 % sijoittui pientaloihin, 4 % asuinkerrostaloihin ja 4 % rivitaloihin eli asuintalojen osuus oli 65 %. Liikenteen rakennusten osuus oli 2 % ja pelastustoimen rakennusten 5 %. 6 5 4 4 2 2 4 4 6 48 1 8 1 1 1 26 27 4 2 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Toimitilarakennukset Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset suuralueittain tarkasteltuna vuonna 214. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Tarkastelussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset.

Asuntoja valmistui 859 Vuonna 214 valmistui yhteensä 859 asuntoa (kuva 4). Valmistuneista asunnoista 71 asuntoja sijoittui asuinrakennuksiin ja 128 ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muihin kuin asuinrakennuksiin. Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelutaloja. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 214 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja 1 %, rivitaloasuntoja 5 % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 15 %. Tarkasteltaessa koko 2-luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna 214. Korkeimmillaan se oli vuonna 24, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Viime vuoden asuntotuotanto oli peräti 49 % enemmän kuin vuonna 21. Edellisvuoteen verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui 1 %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden 21 tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi 42 %. Vuosina 21-214 aikana rakennettiin yhteensä yli asuntoa, joista 62 % rakennettiin kerrostaloihin, 2 % pientaloihin, 9 % rivitaloihin ja 9 % muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin 67 asuntoa vuodessa. 1 28 8 2 94 128 a s u n t o a 6 4 2 1 546 699 7 1 9 44 97 1 554 1 9 571 7 16 1 22 289 2 11 1 221 157 171 121 154 115 99 9 7 77 5 65 5 68 5 47 25 47 16 115 114 17 19 17 186 191 192 115 122 148 15 1 11 2 21 22 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 21 214 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Ei asuinrakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 4. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina 2 214.

4 Keskimääräinen pinta-ala 61 m 2 Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä (kuva 5). Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 5 h-m2, rivitaloasunnot 8 h -m2 ja pientaloasunnot 152 h-m2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 26 h-m2. Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 11 neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Syinä laskuun on palvelutaloihin rakennettujen pienten asuntojen suuri määrä ja kerrostalovaltainen asuntotuotanto. Etenkin kerrostaloasuntojen keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala pieneni edellisvuodesta kerrostaloasunnoissa 4 h-m2. Valtion tukea 471 asuntoon Vuonna 214 valmistuneesta 859 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2-luvulla. Vuoteen 21 verrattuna lisäys oli 246 asuntoa. (Kuva 6). a s u n t o a 1 9 8 7 6 5 4 2 1 599 2 1 267 429 254 642 61 649 161 2 21 1 8 95 8 86 174 24 62 18 142 88 2 21 22 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 21 214 75 299 Valtion tukema Vapaarahoitteinen Lähde: Lahden kaupunki Kuva 6. Valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto vuosina 2-214. 25 57 445 426 471 16 14 14 15 154 147 155 15 149 148 15 15 155 151 14 145 152 12 h-m2 1 8 6 92 9 87 72 61 61 77 57 76 15 1 11 9 91 89 9 74 66 67 62 62 85 66 92 86 8 76 64 64 6 78 8 77 65 57 46 8 85 82 8 72 6 61 54 5 4 2 2 21 22 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 21 214 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Lähde: Lahden kaupunki Kuva 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina 2 214.

5 Rakennus ja asuntokanta Lahdessa oli vuoden 214 lopussa 17 295 rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 81 % (14 8) oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. Asuinrakennuksista oli pientaloja 81 % (11 41), rivitaloja 6 % (876) ja kerrostaloja 12 % (1 71). (Taulukko 2). Oikean kuvan saamiseksi tulee rakennusten lukumäärän lisäksi tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä 9 75 17 krs-m2. Kerrosneliöistä 56 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 11 % liikerakennuksissa, 4 % varastorakennuksissa ja % toimisto- ja opetusrakennuksissa rakennuksissa. (Taulukko ). Asuinkerrostalojen, toimisto- ja liikerakennusten sekä opetus- ja pelastustoimen rakennusten kerrosneliöitä oli eniten keskustassa. Launeelle sen sijaan oli sijoittunut eniten varastorakennusten pinta-alasta. Teollisuuskäytössä olevien rakennusten kerrosala oli suurin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Hoitoalan ja liikenteen rakennuksia sekä kokoontumisrakennuksia oli eniten Kärpäsen suuralueella. Asuinkerrostalojen kerrosneliömetreistä peräti 8 % sijaitsi keskustassa, kun taas oli pientalojen pintaalasta kolmannes ja rivitalojen neliöistä yli neljännes sijaitsi Launeella. Rekennusten lkm Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä 17295 154 115 2197 688 661 54 2172 988 Pientalot 1141 71 74 1146 2945 458 911 144 69 Rivitalot 876 29 91 68 168 6 215 152 117 Kerrostalot 171 492 18 59 97 4 91 212 68 Vapaa-ajan rakennukset 1 27 8 19 55 1 1 1 Liikerakennukset 425 95 42 62 4 12 1 5 9 Toimistorakennukset 97 4 4 17 5 15 9 1 Liikenteen rakennukset 562 98 2 96 6 19 171 6 5 Hoitoalan rakennukset 11 17 4 17 1 7 1 Kokoontumisrakennukset 125 1 1 16 9 2 27 25 2 Opetusrakennukset 76 25 14 5 2 1 11 6 Teollisuusrakennukset 529 27 7 168 55 28 172 67 5 Varastorakennukset 4 1 6 75 18 14 56 2 Pelastustoimen rakennukset 5 1 1 1 1 1 Muut rakennukset 714 115 64 15 69 22 167 9 7 Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 214. krs-m2 % yhteensä Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä 97517 1, 24, 5, 19,4 7,4 2,4 25,7 11,6,9 Pientalot 175174 1, 1, 7, 9, 25,5 4,6,6 11,9 7, Rivitalot 4164 1, 4,2 11,9 7,9 15,,7 2,5 16,5 17, Kerrostalot 121 1, 7,8 7, 2,4 2,6,1 19, 8,9 4, Vapaa-ajan rakennukset 125 1,, 7,4 1,8 55,8 19,8,7 6,2 5,4 Liikerakennukset 127179 1, 42, 4,1 1, 1,1 4,2,6 4,,8 Toimistorakennukset 284185 1, 6,7 1,6 16,9 1,,6 1, 5,7,1 Liikenteen rakennukset 146247 1, 27,4 5, 15,9 4, 2,5 18,9 24,9 1,1 Hoitoalan rakennukset 2149 1, 2,2,4 6,4 5,1, 1,7 4,8 1,4 Kokoontumisrakennukset 25288 1,, 6,7 5,7 1,8,4 18,2,4,5 Opetusrakennukset 297192 1, 4,6 4,8 19, 5,1, 9,6 1,6 1, Teollisuusrakennukset 1459687 1, 9,7,2 42, 2, 2,2 1,4 12,1,1 Varastorakennukset 78976 1, 1,9,2 26,,2 8, 42,1 15,,2 Pelastustoimen rakennukset 7425 1, 68,7, 15,9 4,, 5,7 5,4, Muut rakennukset 1997 1, 12,1 7,7 26,2 6, 4,9 6,8 4,5 1,5 Taulukko. Rakennusten kerrosala (k-m 2) käyttötarkoituksen mukaan vuonna 214.

6 Asuntokanta Vuoden 214 lopussa Lahden asuntokanta oli 62 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 % (42 92), rivitaloasuntoja 7 % (4 29) ja omakotitaloasuntoja 21 % 1 58). Lisäksi 1 75 asuntoja oli muissa kuin asuinrakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa. (Kuva 5). Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 2 % Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Asuinkerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli keskustassa 91 %, Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi - suuralueella 8 %, Mukkulassa 62 %, Kärpäsessä ja Launeella 6 % ja Jalkarannassa 52 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (69 %) ja Ahtialan (61 %) suuralueilla. Kolava-Kujalan asunnoista runsas viidennes ja Jalkarannan asunnoista viidennes oli rivitaloasuntoja. Rakennusten ikä Lahden kaikista rakennuksista 61 % ja asuinrakennuksista 59 % on rakennettu vuoden 197 jälkeen. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 198- luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa. 194- ja 195 -luvuilla valmistui neljännes ja 198-luvulla 17 % nykyisestä rakennuskannasta. Pientaloista 29 % on rakennettu vuosina 194-1959. Kerrostalorakentaminen painottui vuosiin 196 1979, jolloin rakennettiin 41 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin rakennettiin useimmat Lahden lähiöistä. Rivitaloja sen sijaan rakennettiin eniten 198-luvulla. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 7- lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat ja varastorakennukset, joista 1 % on rakennettu 2-luvulla. lkm 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Keskusta 196 146 15299 1122 Mukkula 81 44 2977 545 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 1429 92 168 Ahtiala 129 744 115 68 Kolava-Kujala 479 16 2 6 Laune 451 185 866 Kärpänen 17 749 4 192 Jalkaranta 781 69 168 68 Pientalot Rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva 7. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 214.

7 Yhteenveto Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi 49 %. Valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja 4 % teollisuusrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli 4 % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 214 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja 1 %, rivitaloasuntoja 5 % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 15 %. Tarkasteltaessa koko 2-luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna 214. Korkeimmillaan se oli vuonna 24, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Vuoteen 21 verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui 1 %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden 21 tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi 42 %. Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 5 h-m2, rivitaloasunnot 8 h-m2 ja pientaloasunnot 152 h-m2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 26 h-m2. Valmistuneesta 859 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2-luvulla. Valmistuneet rakennukset ja asunnot vuonna 214: valmistuneet rakennukset kaikki rakennukset valmistuneista rakennuksista valmistuneet asunnot Yhteensä 9 258 859 Asuinrakennukset 166 12 71 erilliset pientalot 14 17 11 rivi- ja ketjutalot 1 1 47 asuinkerrostalot 22 15 571 Vapaa-ajan rak. 1 1 Liikerakennukset 1 127 Toimistorakenn. Liikenteen rakenn. 6 4 Hoitoalan rakenn. Kokoontumisrak. 2 1 Opetusrakenn. 1 Teollisuusrakenn. 12 5 1 Varastorakenn. 4 1 Pelastustoim. rak. 1 1 Muut rakennukset 11 19 Lahdessa oli vuoden 214 lopussa 17 295 rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 81 % oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. 14 8 asuinrakennuksesta oli pientaloja 81 %, rivitaloja 6 % ja kerrostaloja 12 %. Lahden asuntokanta oli 62 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 %, rivitaloasuntoja 7 % ja omakotitaloasuntoja 21 %. Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 2 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella.

8