OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Samankaltaiset tiedostot
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

VÄINÖNTIEN PUISTOALUEEN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

23330 Pensaat ja köynnökset

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Puiden istutus PALVELUPROJEKTIN SUUNNITTELUOPAS

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Puiden istutus koulujen kanssa


Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Juurien kiinnitys / Puun sidonta

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet


Kankaan liito-oravaselvitys

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Toimenpiteet: tarkkailtava

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

3541 Puuistutusten tekeminen

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Espoon Martinsillan-Järvisillan liito-oravaselvitys 2014

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

40VUOTISJUHLARETKEILY

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Juurien kiinnitys/ Puun sidonta

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Taimikonhoito kitkemällä

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Infotilaisuus Paimiosalissa

KAPU-istutuslaatikko Sisällysluettelo:

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

LIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

Transkriptio:

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE MIKSI PUITA ISTUTETAAN? Kuva 1 ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Jäävä puu Poistettava puu Liito-oravan elinalueet ovat suojeltuja ja niiden välisiä kulkuyhteyksiä suojellaan. Liito-oravat liikkuvat puista toiseen liitämällä. Puiden tulee olla yli 10 metriä korkeita, jotta liito onnistuu. Jos liito-oravan elinalueilta tai kulkuyhteyksiltä kaadetaan puustoa, tilalle tulee istuttaa uusia puita. Istutuksilla varmistetaan, että aukot puiden välillä eivät ole liito-oravan liidon kannalta liian pitkiä (kuva 1). Myös rakentamisen aikana liito-oravan tulee päästä liikkumaan elinalueensa sisällä ja elinalueiden välillä. Kuva 2 Kulkuyhteyden toimivuus ei missään tilanteessa saa olla yhdestä puusta kiinni. Yhteydessä tulee olla aina useampia puita, jotta vanhoja puita voidaan tarvittaessa poistaa ilman, että kulkuyhteys katkeaa. Kestää aikaa ennen kuin uusi puu on kasvanut niin korkeaksi, että puu voi olla liidon lähtö- ja tulopaikka. Liito-oravan elinalueella eikä kulkuyhteydessä voi olla tiheässä aukkoja, joiden ylittäminen vaatii liito-oravalta pitkää liitoa. Jos puiden välille muodostuu noin 10-15 metriä suurempi aukko, istutetaan puita aukkokohtiin. Kuva 2 esittää liito-oravan tyypillistä liitoprofiilia puiden välillä. Liito ei ole suora viiva, joten istutuksissa tulee huomioida mahdolliset esteet kuten aidat. Taimet istutetaan niin, että säilyvien puiden väliin ei jää pidempää aukkoa kuin aukon reunapuun korkeus. Jäävä puu

3 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva 3 MINNE PUU ISTUTETAAN? 4. r Puuntaimi tulee istuttaa paikkaan, jossa uudella puulla on tilaa kasvaa täysimittaiseksi. Täysikasvuisen puun latvus on helposti yli 10 metriä halkaisijaltaan. Uusi puu ei saa myöhemmin olla nykyisen tai tulevan rakentamisen tiellä. MILLAINEN PUU ISTUTETAAN? + 1. + 2. 5. r + 3. 6. r Uutta puuta ei kannata istuttaa aivan kaadetun puun tilalle, sillä kaadetun puun juuret jäävät maahan ja haittaavat uuden puun kasvua. Yhteyden kannalta ei ole merkitystä, mikä laji istutettava puu on. Tärkeintä on, että puu kasvaa nopeasti yli 10 metriseksi. Puulajien valinnassa merkittävää on kasvupaikan ominaisuudet kuten valoisuus, maaperä ja kosteus. Elinalueille tulisi istuttaa kotoperäisiä lajeja sekä suosia haapoja ja kuusia. Kuvassa 3 on esitetty tilanne, jossa pihalta poistetaan yksi puu. Kohdat 1, 2 ja 3 ovat hyviä paikkoja uuden taimen istuttamiseen. Huonoja paikkoja ovat kohdat 4, 5 ja 6. Kohdassa 4 istutettava taimi olisi liian lähellä toista puuta. Kohdassa 5 poistetun puun juuristo haittaisi uuden taimen kasvua. Kohdassa 6 taimi olisi liian lähellä toista puuta eikä uudella taimella ei olisi riittävästi tilaa kasvaa täysimittaiseksi.

4 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS MITÄ PITÄÄ HUOMIOIDA PUUN ISTUTUKSESSA? Kuva 4 Istutettava puu 6 m Salaojitus Säilyvien puiden lähellä ei tilaa tai valoa taimille. Putkien päälle ei saa istuttaa. Ei voi istuttaa Voi istuttaa Ei voi istuttaa Täysikokoisen puun oksat eivät saisi osua rakennuksiin. Uusi puu voidaan istuttaa esim. 6 metrin päähän rakennuksen seinästä. Sopivaan etäisyyteen vaikuttaa istutettavan puun laji ja kasvutapa. Laji ja kasvutapa määrittävät esim. kuinka paljon kosteutta ja valoa puu tarvitsee. Kasvavan puun juuristo ei saa tukkia rakennuksen salaojitusta tai aiheuttaa haittaa naapuritonteille. Istutuspaikkaa suunniteltaessa tulee selvittää, ettei istutuspaikalla tai sen läheisyydessä ole johtoja tai muita maanalaisia rakenteita, jotka voivat vaurioitua istutuspaikan kaivuussa tai joita puun kasvavat juuret voivat vaurioittaa. Katualueella tulee huomioida kadun rakennuskerrokset sekä lumenaurauksen vaatima tila suhteessa täysikasvuisen puun tarvitsemaan tilaan. Paikan valinnassa tulee huomioida, että puu kasvaa isoksi. Hyvän paikanvalinnan avulla puusta tulee pitkäikäinen ja toimiva osa liito-oravan kulkuyhteyttä.

5 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS MITEN PUUNTAIMIA ISTUTETAAN? Kuva 5 Riippuen puuntaimien koosta ja kasvupaikasta, puuntaimia voidaan istuttaa ryhmänä eli piiskataimina (metsitystaimina) (kuva 6) tai yksitellen (kuva 7). Siitä kumpi istutustapa kohteeseen sopii, tulee neuvotella Espoon kaupungin edustajan kanssa. Piiskataimi-istutuksessa ideana on, että istutuksen jälkeen taimien annetaan hetken kasvaa, jonka jälkeen huonokuntoiset taimet poistetaan. Jäljelle jää parhaiten kasvupaikkaan sopeutuneet puuntaimet. Yksittäisen puun istutuksessa tavoitteena on, että istutettu taimi selviää ja kasvaa täysimittaiseksi kasvupaikallaan. Yksittäispuun istutus Istutettava puulaji tulee valita kasvupaikan mukaisesti. Suuret taimet ovat kalliimpia ja kestävät huonommin siirtoa, mutta suuremmat taimet korvaavat nopeammin liito-oravien kulkureitiltä menetetyn puun. Pienemmät puuntaimet ovat edullisempia, mutta esimerkiksi katuympäristössä ne eivät selviä hyvin. 40-80v. Puiden istutuksessa ja hoidossa tulee noudattaa taimistoviljelijöiden ohjeita. Taimi voi tarvita jopa metrin syvyisen istutuskuopan ja juurille tilaa kasvaa sivuille. Yksittäispuun istutuksessa taimen tuenta ja riittävä kasvualusta ovat tärkeitä. Yksittäispuun taimi tulee suojata runkosuojalla tai verkolla, jotta kanit ja peurat eivät niitä syö. Taimen ensimmäisenä istutusvuotena kastelu parantaa taimen selviytymismahdollisuuksia. Katujen varsille istutettavat täydennyspuut vaativat hoitotoimenpiteitä kasvatuksen aikana kestääkseen liikenteen aiheuttaman stressiä tulevalla kasvupaikalla. Pienten puuntaimien massaistutus Piiskataimien (metsitystaimien) käyttö on toimiva ratkaisu kun on tarve istuttaa uusia puita laajalle alueelle. Pikkutaimet eivät yleensä sovi pihoille tai katualueille. Piiskataimet ovat edullisia, ja ne voivat kasvaa yli 10 metrisiksi hyvällä kasvupaikalla nopeammin kuin suuret, yksittäiset puuntaimet. Piiskataimia käytettäessä tulee erityisesti huolehtia taimien suojaamisesta tallaamiselta ja siltä, etteivät eläimet syö taimia. Taimien suojaamisessa voi käyttää yksittäisiä suojia tai koko taimiryhmän aitaamista. Myöhempinä vuosina piiskataimista jätetään parhaimmat yksilöt kasvamaan isoiksi ja loput poistetaan. Säilyvien taimien valinnassa tulee huomioida niiden toimiminen osana liito-oravan latvusyhteyttä. Piiskataimiksi sopivat hyvin koivut ja muut lehtipuut. Liito-oravalle parhaiten soveltuvia puita ovat haapa ja kuusi. Kuusentaimet on hyvä istuttaa sekaisin lehtipuun taimien kanssa. Piiskataimia voidaan käyttää myös kuusien ja mäntyjen suojapuustona. Kuva 6 Kuva 7

LISÄTIEDOT: ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Asiakaspalvelu Kirkkojärventie 6 B, 4 krs. ma-pe klo 8.00-15.45 Puh. 09 8162 4832 tai 09 8162 4842 ymparisto@espoo.fi Ohjeet sähköisenä www.espoo.fi/ymparisto/julkaisut >> Esitteet