Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK
|
|
- Pertti Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema
2 Miksi puita kannattaa hoitaa? Puut ovat merkityksellisiä niin maisemallisesti, kuin terveydellisesti. Puusto luonnottomassa kilpailutilanteessa kovia arvoja vastaan. Istuttaminen kallista kaupunkioloissa. Monet eliölajit riippuvaisia kaupunkipuista. Tavoitteena elinvoimainen, terve ja turvallinen kaupunkipuusto.
3
4
5 Näin ei saisi käydä
6 Puidenhoitoon kuuluvia toimenpiteitä Uusien puiden istuttaminen valmisteluineen. Tyvi- ja juuristoalueiden hoito, esim. kanttaukset. Nuorten puiden rakenneleikkaukset. Varttuneiden puiden hoitoleikkaukset. Vanhojen puiden hoitoleikkaukset. Pienennysleikkaukset. Latvustuennat. Kaadot. Puiden kunnon silmämääräinen seuranta & kuntoarviot.
7 Puiden istutus Kasvupaikan käsittely ennen istutusta: Kasvualustamateriaalina käytetään Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan materiaalia. Kasvualusta täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset (lannoitevalmistelaki /539 sekä MMM asetus 12/07). Kasvualusta täyttää VYL ry:n suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Kasvualustan pohja muotoillaan kasvualusta-kerroksen alapinnan tasoon. Kasvualustakerroksen pinta muotoillaan siten, että siihen ei synny vettä kerääviä painanteita. Vesi ei seiso kasvualustoissa ja pinta-kerroksissa. Hyvä ohjeistus löytyy VHT:stä ja InfraRYL:stä.
8 Puiden istutustekniikka Puistopuuistutusten alusta: Istutuskuopan pohja on kantava eikä se painu istutuksen jälkeen. Kasvualusta tiivistetään paakun alta kantavuuden saavuttamiseksi siten, ettei puun juurenniska painu tulevien kasvukausien aikana maanpinnan alapuolelle. Kasvualustassa ei seiso vesi. Istutetaan suunnitelman mukaisille paikoille ja suunnitelman mukaiset puut. Taimien nostot paakusta kiinni pitäen. Istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Tarkistetaan oikea istutussyvyys: juurenniska on oltava mm kasvualustan pinnan yläpuolella.
9 Puiden istutustekniikka Astiataimi istutetaan ilman astiaa siten, että kiertäviä juuria ei ole. Tämän varmistamiseksi paakun reunat viilletään terävällä puukolla pystysuunnassa kiertävien juurien katkomiseksi ennen istutusta. Paakkutaimi istutetaan niin, että kankaan solmut avataan ja kangas painetaan paakun ja istutuskuopan reunan väliin. Lahoamaton kangas poistetaan kokonaan. Paljasjuuritaimissa ei ole kiertäviä juuria vaan juuret kasvavat tasaisesti koko istutuskuopan alueelle. Ylipitkät juuret leikataan muun juuriston pituiseksi siten, että ne mahtuvat istutuskuoppaan suorana. Sidosmateriaali on vyömäinen eikä se hankaa puun runkoa (tervanauha.?). Tuhoeläimiä vastaan (mm. kanit) runko-suojien tai muiden esteiden on oltava tukevia ja sisähalkaisijaltaan hieman suurempia kuin puun rungon halkaisija, riittävän korkeita ja tiheitä. Suojaus tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan.
10 Puuistutusten kastelu Puiden kastelu laatuvaatimusten mukaan: Puun juuripaakku ja sitä ympäröivä kasvualusta ovat tasaisen kosteita, mutteivät märkiä, kahden kasvukauden ajan istutuksesta. Kastellaan vähintään kaksi kertaa viikossa, kerralla vähintään 50 litraa. Varsinkin pieniä puita kasteltaessa huomioidaan, ettei vesi jää seisomaan juuristoalueelle. Istutusten jälkeisistä toimenpiteistä kastelu on oleellisen tärkeä ja puun menestymiselle ratkaisevassa roolissa.
11 Istutuksen jälkeinen tehohoito Istutuksen jälkeiset seuraavat 2-3 vuotta: Tärkeä vaihe, jolla varmistetaan kasvuunlähtö istutuksen jälkeen. Varattava resursseja perushoitoa enemmän. Sisältää kastelun, rikkakasvien torjunnan, tuentojen tarkistukset, korjaukset ja poistot, rungon suojaamisen ja juuristoalueen hoidon. Tehohoidon toteutusta on valvottava. Kun juuristo pääsee kehittymään nopeasti, puu lähtee hyvin kasvuun. Kastelun puute on yksi yleisimmistä syistä puuistutusten epäonnistumiseen. Kastelu tehdään huolellisesti puun tyvelle ja paakun alueelle. Kastelussa voidaan käyttää apuna mm. kastelurengasta, -piikkiä, -pussia tai - painannetta. Jos käytetään kastelupainannetta taimen ympärillä, täytyy se muistaa poistaa ajoissa ennen syyssateita, jottei vesi jää seisomaan ja jäädy puun tyvelle.
12 Tehohoito Huolehditaan, että puiden tyvet pysyvät vapaana rikkakasveista juurtumisen aikana. Rikkakasvit ja nurmikko voivat tukahduttaa nuoren puun kasvun. Torjunta tehdään vastaistutetuilla puilla mekaanisesti tai katteiden avulla. Ei käytetä kemiallista torjuntaa nuorien puiden tyvillä. Kasvukauden aikana varmistetaan, ettei tukiseipäät ja tuentamateriaali hankaa tai kurista runkoa. Jos puu on tuettu suoraan runkosuojaan, tarkistetaan ettei runkosuojan reuna hankaa runkoa. Tarkistukset tehdään muiden hoitotöiden yhteydessä. Tuennat poistetaan juurtumisen jälkeen, 2-3 v. istutuksesta. Tyvi- ja runkovesat poistetaan kerran kasvukaudessa. Puun rakennetta muokkaavat leikkaukset aloitetaan, kun taimen kasvu on palautunut istutusta edeltäneeseen tilaan ja taimi on juurtunut kasvu-paikalleen eli aikaisintaan 2-3 vuoden kuluttua istutuksesta.
13 Rakenneleikkaukset Puita hoidetaan ihmisen tarpeiden vuoksi. Puut kasvavat tilan antamien rajoitusten mukaan; valohakuiset oksat, leveä latvus Puita leikatessa poistetaan vain välttämättömimmät oksat, annetaan puulle mahdollisuus kehittyä omaan tapaansa. Vrt. metsässä vs. rakennetussa ympäristössä kasvava puu. Kerralla ei saada valmista, joten leikkaustyö jaksotetaan pitkälle aikavälille. Rakenneleikkauksissa huomioidaan puun kasvu ja kehittyminen pitkälle tulevaisuuteen. Aina ei ole pakko leikata!
14 Nuorten puiden hoito = Rakenneleikkaus Aloitetaan juurtumisen varmistuttua; yleensä 2-3 vuotta istuttamisen jälkeen. Ajoittuu puun ensimmäisille 20-30:lle vuodelle. Toistetaan 2-5 vuoden välein tarpeen mukaan. Keskikesä paras ajankohta. Katualueilla vapaakorkeudet ja vähemmän latvustilaa - runkojohteisuus etu. Puistoissa puulla enemmän tilaa kasvaa lajiomaisesti. Kiipeilytekniikka sopivin työtapa.
15 Leikkausajankohta Paras aika leikata puita on keskikesästä eli juhannukselta syyskuulle puiden talveentumiseen asti. Kevättalvi helmikuulta huhtikuulle sopii myös hyvin tiettyjen puiden leikkaamiseen. EHDOTTOMASTI puita EI LEIKATA keväällä silmujen turpoamisen ja kiivaimman kasvun aikaan EIKÄ syksyllä tuleentumisen aikana. Kaikkia puita koskevat samat perus-leikkaussäännöt. Huomioidaan puun toiminnallinen merkitys. Huomioidaan eri kasvupaikkojen vaatimukset ja ympäristön rakenteet: katu- ja puistopuiden erot kiinteistöjen huolto- ja kulkureitit lumenkasauspaikat Huomioidaan puun kunto, ikä ja koko.
16 Hoitamaton ja hoidettu latvus
17 Oksien poistot
18 Heikko haaraliitos/ sisäänpäin muodostunut kuoriharjanne
19 Näin ei leikata!
20 Rakenneleikkauksen toteuttaminen Puista poistetaan: kilpalatvat kasvuhäiriöt, kuten jyrkät haaraliitokset ja oksat, joissa on sisäänpäin kasvavaa kuorta vaurioituneet, ristiin kasvavat ja toisiaan hankaavat oksat oksatihentymät Voimakkaita sivuhaaroja typistetään. Runkokorkeutta nostetaan maltillisesti. Rungon ja latvuksen optimaalinen suhde 2/3. Nuorista puista voidaan poistaa kerralla % lehtipintaalasta. Rankempi leikkaus aiheuttaa vesiversokierteen. Leikkauksia tehdään riittävän usein, jolloin syntyy pieniä leikkaushaavoja, jotka puu kylestää nopeasti. Rakenneleikkausten määrään ja aikatauluun vaikuttavat puulaji ja kasvupaikka, katupuut vaativat eniten leikkaamista.
21 Vapaakorkeudet Vapaakorkeudet määräävät leikkausta: 3 metriä kevyenliikenteen alueet, minimi 4,8 metriä ajoneuvoliikenteen alueet 6,5 metriä raitioliikenteen alueet Mitat perustuvat asetukseen ajoneuvojen käytöstä tiellä /1257 Pysyvä latvus vs. runkokorkeuden nosto. Muista työturvallisuus katualueilla!
22 Varttuneet - ja vanhat puut Pääasiassa kuolleiden oksien poistoa; voidaan leikata ympäri vuoden. Tarpeen mukaan. Kiipeilytekniikka paras ja nostolavaauto suurimpien puiden yhteydessä.
23 Peruspotilaita
24 Kuivien oksien poistoa
25 Keski-ikäisten puiden hoito Keski-ikäisille puille ei yleensä tehdä enää rakenneleikkauksia. Rakenneleikkauksia tehdään siihen saakka, kunnes toiminnallinen merkitys on saavutettu: katupuilla runkokorkeus näkösuoja koristepuuarvo muotoleikattu määritys kohteen mukaan
26 Keski-ikäisten puiden hoito Hoito on enimmäkseen ylläpitävää. Jos lähtökohdat ovat hyvät, hoito on helppoa. Jos puilla on ongelmia juuristossa, rakenteessa, puuta ei ole leikattu ajoissa tai puuta on leikattu aikaisemmin väärin, hoito on työlästä ja kallista. Ajoissa tehdyt leikkaukset säästävät tulevaisuudessa aikaa ja rahaa. Hoitoleikkauksissa poistetaan mahdollisimman vähän elävää latvusta. Puista poistetaan kuolleet ja vaurioituneet oksat, sekä harkinnan mukaan ristiin kasvavia ja toisiaan hankaavia oksia.
27 Vanhojen puiden hoito Kunnon seuranta. Hoitoleikkaukset. Latvuksen pienennysleikkaukset. Latvustuennat. Juuristoalueen hoito. Juuristoalueen saneeraus. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
28 Latvuksen pienennysleikkaus Puu on todettu niin lahoksi tai muuten rakenteellisesti heikoksi, ettei sitä voida enää turvallisesti säilyttää kaupunkiympäristössä -> Puun iän pitkittäminen. Ei pidä sekoittaa TAPITUKSEEN! Paras aika leikkaukselle keskikesä ja syksy aina tuleentumiseen asti. Sopii useimmille kaupungeissamme käytetyille lajeille.
29 Latvuksen pienennysleikkaus
30 Puiden tapitus
31 Latvustuennat Tavoitteena vahvistaa heikkoa haaraliitosta. Paras lopputulos usein yhdessä pienennysleikkauksen kanssa. Parhaat kokemukset maailmalla joustavista tuennoista. Erittäin vaikea asia päättää, milloin tuenta on hyödyllinen ratkaisu!
32 Vanhat huonokuntoiset puut
33 Juuristoalueen saneeraukset Vanhoille puille voidaan tehdä kasvualustasaneeraus, jos puun elinvoima on heikentynyt ja syynä siihen on köyhtynyt tai tiivistynyt kasvualusta. Katupuille voidaan tehdä uusi kantava kasvualusta. Työmenetelminä käytetään paineilmaa, jolla saadaan vanha kasvualusta pehmennettyä, jonka jälkeen suurtehoimuauto imee vanhan kasvu-alustan pois. Tilalle tuodaan uusi kasvualusta-materiaali.
34 Juuristoalueen saneeraukset Kasvualustanvaihtoa Kaivopuistossa Helsingissä
35 Puiden kunnon heikentymisen aiheuttajat Puilla esiintyy ympäri maailman samoja ongelmia: suunnitteluvirheet kunnallistekniset työt tiivistyvä ja ahdas rakentaminen puiden väärä käsittely ja kohtelu Ihmiset aiheuttavat puille eniten ongelmia ja näin edesautamme niiden kunnon heikkenemistä. Puiden kunnon ja elinvoiman heiketessä ne altistuvat luonnollisille ongelmille ennenaikaisesti (esim. lahottajasienille). Juuristoalueen kaivutyöt, kolhiminen, maan tiivistyminen, puiden leikkaaminen, maatäytöt, suolaus, asenne ym.
36 Puu voi olla huonokuntoinen monella tapaa... Puu voi olla kuollut, muttei silti vaarassa kaatua. Myös nuori puu voidaan todeta huono-kuntoiseksi, eikä sitä näin ollen kannata kasvattaa ja hoitaa, vaan tilalle istutetaan uusi puu. Puu voi olla niin laho, että se on vaarassa kaatua, jos mitään ei tehdä. Puu voi olla heikko elinvoimaltaan juuriston ongelmien vuoksi, muttei kaatumisvaarassa. Puu voi olla elinvoimainen, mutta rakenteellisesti heikko esim. huonot haaraliitokset.
37 Esimerkkejä puiden ongelmista
38 Esimerkkejä puiden ongelmista
39 Riskejä voidaan vähentää Lahoja puita voidaan pienentää ja tukea. Varoituskyltit ja eristävät aidat huonokuntoisten puiden ympärillä ovat yleisiä muualla, meillä tulevaisuutta? Vanhat puut lisäävät kaupunkiympäristön monimuotoisuutta.
40 Puiden silmämääräinen kuntoseuranta & -kuntoarviointi Pohjana puiden hoidolle ja kaatopäätöksille. Perustuu silmämääräiseen havainnointiin ulkoisista merkeistä puussa. Myös puun kasvupaikka vaikuttaa päätöksiin (turvallisuusnäkökohdat). Arvioi tilanne, milloin tarvitaan kuntoarviointiin perehtynyttä puunhoidon ammattilaista. Puuston tai puun kuntoa ei tiedetä. Ei tiedetä, mitä puulle kannattaisi tehdä. Kuntoarviointi toimii pohjana toimenpiteille Ennen viheralueiden perusparantamista. Ennen taloyhtiöiden ja yksityisten taloihin ja pihaan liittyviä kunnostustöitä. Puidenhoitosuunnitelmien pohjaksi pitkällekin aikavälille.
41 Kuntoarvioinnin ajoitus Puuston uusimistarve. Rakentaminen ja suunnittelu. Todetaan puussa olevan jokin normaalista poikkeava kohta; jota ei pystytä määrittämään (kääpä, rakennevika tms.) jonka käyttäytymistä ei tiedetä jossa elinvoiman heikkenee jonka kunnosta halutaan varmistus Lehdellinen aika kasvukaudella. Yksivuotiset lahottajat helpoin havaita kesällä. Kuntoarviointeja tehdään ympäri vuoden, jos havainnointi onnistuu. Pakkasella ei käytetä kuntoarviointi-laitteita.
42 Puiden kuntoarviointi Silmämääräinen kuntoarviointi toimii pohjana. VTA Visual Tree Assessment Koko puu käydään systemaattisesti läpi Erilaiset lahonmittauslaitteet apuvälineenä yleistyneet Suomessa viime vuosina. Laitteista huolimatta arvio perustuu pitkälti arvioijan kokemukseen.
43 Resistograph PD Kuva Ly Kaipiainen
44 Resistograph PD Kuva Eeva Leppälä
45 Picus- tomografi Kuva Eeva Leppälä
46 Picus- tomografi Kuva Eeva Leppälä
47 Riskienhallinta Omistajalla on vastuu puista ja niiden kunnosta. Turvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon. Puiden kunnon silmämääräinen seuranta on osa riskien hallintaa; säännöllinen ja jatkuva seuranta dokumentointi toimenpidesuositusten mukaan toimiminen(tehdään hoitotoimenpiteet tai puun poisto).
48 Tulevaisuuden riskit ja uhkakuvat Taudit ja tuholaiset; ilmaston lämpenemisen myötä kulkeutuminen kasvi- tai puumateriaalin mukana tautien levittäjänä hyönteiset Evira kasvintarkastajat, Metla; Saarnensurma, Chalara fraxinea Tammen äkkikuolema, Phytophora ramorum Hollanninjalavatauti, Ophiostoma novo ja O. novo-ulmi Aasianrunkojäärä, Anoplophora glabripennis + monia muita
49 Kuvat Taija Yli-Nikula/Evira
50 Omenankehrääjäkoi
51 Ja
52 Kääpien merkitys kuntoarvioinnissa Laetiporus sulphureus, rikkikääpä
53 Kaupunkipuut & monimuotoisuus Myös kaupungeissa paljon eri eliöryhmien edustajia, jotka riippuvaisia puista. Linnut, hyönteiset, hämähäkit, pikku-nisäkkäät, sienet, sammalet, levät Varsinkin vanhat puut ylläpitävät lukemattomien lajien elämää; tärkeitä pyrkiä säästämään mahdollisimman pitkään.
54 Monimuotoisuutta edistäviä tekijöitä viheralueilla Kasvillisuuden monilajisuus. Viheralueen monimuotoinen rakenne. Kuollut puuaines. Vanhat lahot(=ontot) puuyksilöt. Hyvät puiden kasvuolosuhteet. Rakennetut viheralueet poikkeavat luontaisista elinympäristöistä niin lajistoltaan kuin mikroilmastoltaan.
55 Edistäviä toimenpiteitä Jätetään kannot jyrsimättä aina, kun ne eivät häiritse alueen muuta hoitoa. Jätetään kuolleet oksat poistamatta, kun se on mahdollista. Jätetään maapuita, pystytolppia ja kuolleita puita puistoihin. Jätetään nurmikko leikkaamatta puiden juuristoalueella, kun se on mahdollista. Vältetään vanhojen onttojen/ lahojen puiden poistamista. Oikea puu oikeaan paikkaan!
56 Munkkiniemen kartanopuisto
57 Kartanopuiston reunalle jätetty lahopuu Espoossa
58 Vaahteranrunko Suomenlinnassa
59 Työturvallisuus puiden hoidossa Työturvallisuudella korostunut merkitys puiden hoitotöissä. Työturvallisuutta työpaikoilla säätelevät erilaiset lait, asetukset sekä työnantajien antamat ohjeet. Työturvallisuuslaki /738; 1 Luku, 1 Tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.
60 Työmaan suunnittelu Jokaiseen työkohteeseen on tutustuttava ennakkoon. Hoidettavien tai kaadettavien puiden koko, kuntoluokka sekä sijainti vaikuttavat käytettävien työmenetelmien ja -tekniikoiden valintaan. Otettava huomioon työympäristö mahdolliset riskitekijät esim. ajoneuvo-liikenne, jalankulkijat, sähköjohdot ym. Työmaan rajaus ja merkitseminen tarpeen mukaan. Yhteydenpidon varmistaminen maatyöntekijän kanssa. Sijoittuminen työmaalle: henkilönostin, kuorma-auto, henkilöautot, muu kalusto. Vallitsevien olosuhteiden vaikutus työn toteuttamiseen: tuuli, liukkaus, märkyys, ukkonen, näkyvyys, melu
61 Työmaajärjestelyt puistoissa Puistoalueella tulee olla varoitusmerkit. Tarvittaessa työmaa on rajattava lippusiimalla tai sulkunauhalla. Työntekijä alhaalla huolehtii, ettei työmaa-alueella liiku ulkopuolisia. Kiipeilytyötä tekevä puunhoitaja voi olla piilossa latvuksessa eikä häntä erota sieltä. Tieturva 1-kortti vaaditaan kaikilta yleisellä tiellä, kadulla tai muulla liikenne-alueella työskenteleviltä henkilöiltä, tavoitteena on lisätä työnjohdon ja työn-tekijöiden tietämystä työ- ja liikenne-turvallisuudesta sekä yhdenmukaistaa liikenteen ohjausta tiellä tehtävissä töissä. Tieturva 2-kortti vaaditaan yleisellä tiellä työskentelyn liikenne- ja työturvallisuudesta vastuussa olevilta henkilöiltä.
62 Työmaa katualueella
63 Työmaiden suunnittelu ja valmistelut Suunnitelmien mukaiset toimenpiteet tai soveltaen tapauskohtaisesti tilaajan kanssa. Väliaikainen liikennejärjestelylupa. Raitiovaunuliikennekohteissa sähköjen katkaisu johtimista(hkl) työskentely mahdollista vain öisin. Tiedottaminen etenkin puiden poistoista. Työmaan vaaranarviointi. Turvallisuussuunnitelma/ pelastussuunnitelma.
64 Työturvallisuus Sisältää työturvallisuusohjeistuksen ja työmaan vaaranarviointi lomakepohjan. Vaaranarviointilomake täytetään juuri ennen töiden aloittamista arvioidaan juuri kyseisen hetken olosuhteet.
65 Liikennejärjestelyt
66 Valvonta suunnittelussa Oikea puu oikeaan paikkaan! Puut ja infra. Peruskorjaukset ja säästettävät puut. Laatuvaatimukset.
67 Suunnittelussa huomioitavia asioita Uudet viheralueet: Valittavan lajiston monipuolisuus Oikea laji oikeaan paikkaan Kasvutila ja läheiset rakenteet Peruskorjaukset: Jäävä puusto uudet istutukset Jäävän puuston suojaaminen, myös/etenkin juuristot! InfarRYL ja VRT antaa hyvät ohjeistukset
68 Katuvihreä Valaisimet, liikennevalot, liikennemerkit, vapaakorkeudet, raitioliikenne, muu liikenne, kasvualustat/ käytettävissä oleva tila, latvustila, maanalainen infra Haasteita riittää! Joskus ei kannata väkisin yrittää saada mahtumaan puita sekaan
69 Katupuita Helsingin Ruoholahdessa Laji: Vuorijalava Istutuslinja n. 1,5m parvekkeista Puut istutettu n. 15 vuotta sitten ja niitä on jouduttu leikkaamaan irti rakennuksesta jo useita kertoja Puista kasvaa muotopuolia Kallista
70 Puun sijoittaminen
71 Runkosuojat
72 Valvonta rakentamisessa Kasvualustat suunnitelmien ja laatuvaatimusten mukaan(infraryl & VRT) mukaan. Taimilaatu & koot suunnitelma- asiakirjojen mukaan. Suunnitelmien mukainen istutus. Itse istutus oikein: syvyys, paakkukangas pois, avojuurisilla juuret asialliseen asentoon, tuennat.
73 Puiden taimilaatu Taimilaadun vaatimukset; Taimien toimittaja kuuluu Elintarvike-turvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin Taimiaineistolaki 1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00: taimien tulee täyttää nämä vaatimukset Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset (InfraRYL 2010) ja Viherrakentamisen yleinen työselostus (VRT 09) Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset (Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22) Taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeet (Taimistoviljelijät ry)
74 Puiden taimilaatu Taimilaadun tarkastus työmaalla; Taimien laji, lajike, koko ja alkuperä ovat suunnitelmaasiakirjojen mukaiset Lehtipuut täyttävät julkaisun Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset vaatimukset Tarkastus tehdään asiakirjojen perusteella ja silmämääräisesti Laadultaan hyvä istutus; saadaan käyttämällä laadukkaita taimia ja perustamalla istutukset teknisesti ja laadullisesti oikein on kokonaisuuksien hallintaa; hyvä taimi-toimittaja, viherrakentaja ja vihertyön valvoja Taimien ulkoisen laadun arvioimisessa Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset on oleellinen tietolähde.
75 Huonosta taimilaadusta reklamointi Reklamoidaan; Kaikki varsinaisesta tilauksesta poikkeavat asiat kuten laji, koko, taimilaatu Kirjallisesti kunkin tahon tapojen mukaisesti Mahdollisimman pian puutteiden havaitsemisen jälkeen Taimitoimittajalle tai urakoitsijalle Reklamaatiot kirjataan kelpoisuus-asiakirjaan. Jos emme reklamoi, voi meille jatkossakin toimittaa mitä tahansa.
76 Taimien käsittely työmaalla Kuljetus tuulelta ja viimalta suojattuna. Siirto ja nostot tehdään puun paakusta nostaen, tarvittaessa puun runko ja oksat suojataan siirron ajaksi. Säilytys: jos ei voida istuttaa heti, taimet säilytetään rakennuspaikalla varjoisassa paikassa lähetyspakkauksessaan latvukset avattuina. Juuristo pidetään kosteana, ja se suojataan auringolta ja tuulelta. Säilytetyn paakkutaimen paakku on vaurioitumaton ja alkuperäisen muotoinen (säilytys pystyssä).
77 Taimikoko???
78 Tehohoito/ ylläpito
79 Säilytettävien puiden suojaus Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT Ohjeissa on huomioitu mm. uudet käsitykset puiden juuristojen laajuudesta Puuryhmien ja rivien suojaus aitaamalla Yksittäisten puiden suojaus
80 Säilytettävien puiden suojaus Suojataanko runkoja vai juuria vai molempia? Huomioitava aina rungon ja latvuksen lisäksi myös juuristoalueen suojaus Hyvä suojata enemmän ja laajemmalla alueella kuin mitä minimiohjeet edellyttävät Aina ei ole mahdollista mutta usein mm. laitakaupungilla on InfraRYL ja VRT ohjeistavat kasvillisuuden suojaamisessa; luokittelu luokkiin 1, 2 tai 3 riippuen sen mukaan kuinka raskaasta rakentamisesta puiden lähellä on kyse (1 kaivetaan, 2 liikutaan, 3 ei liikuta) Jos mahdollista, työmaaliikenne sijoitetaan mahdollisimman etäälle puista Rakennusmateriaaleja ei säilytetä puiden juuristoalueilla, ei etenkään polttoaineita, maa-aineksia yms
81 Kaivutyön laatuvaatimukset Kaivutöiden etäisyys juuristoalueesta InfraRYL:n ja VRT:n mukaan; Suurien puiden juuria tulee katkoa mahdollisimman vähän jotta puiden ankkurointi maahan säilyy Kaivutöitä ei tehdä 1,5 m lähempänä säilytettävien puiden LATVUKSEN reunaa Jos tehdään lähempänä, sovitaan töiden valvojan kanssa
82 Täyttötyöt juuristoalueella InfraRYL ja VRT ohjeistaa täyttötöissä; Kaikkea täyttöä puiden juuristoalueella vältetään Puun juuristoalueella tehtävä täyttö suunnitellaan puulajeittain, yleensä se saa olla enintään 200 mm Koivu, pilvikirsikka ja kuusi eivät kestä lainkaan
83 Työmaat ja puiden suojaaminen
84 Työmaat/ kaivaminen
85 Valvonta ylläpidossa Työmaapäiväkirjat. Sopimuksenmukainen ammattitaito. Vaaranarvioinnit. Liikennejärjestelyt. Puiden silmämääräinen kuntoseuranta ja raportointi tilaajalle. Työn suunnitelmallisuus ja oikea-aikaisuus esim. leikkuuajat. Perussopimuksen mukaisten töiden suorittaminen ja lisätyöt.
86 Perusta ja asiakirjat(stara) Tuotekortit. Puiden silmämääräinen jatkuva kuntoseuranta. Kuntoarvioinnit. Koulutetut arboristit. Puunhoito- ja puiden poistotyön turvallisuusohjeet työskenneltäessä kiipeilymenetelmällä, henkilönostokorilla tai tikkailla ohjeistus. Työturvallisuusohjeistus ja asiakirjat. Tieturva 1- (2). Työsuojelupakki. MVR- mittari.
87 Puiden silmämääräinen kuntoseuranta Puiden silmämääräinen kuntoseuranta ja tarkkailu on jatkuvaa työtä! YSE 1998 (33 Huomautuksentekovelvollisuuden vaikutus vastuuseen) : Kun urakoitsija havaitsee virheellisyyksiä on tehtävä tästä viipymättä todistettavasti ilmoitus tilaajalle VHT 14 (VYL julkaisu nro ) sisältää selkeät laatuvaatimukset ylläpitourakoitsijalle ja velvoittaa ilmoittamaan poikkeamat hyvästä kasvukunnosta
88 VHT 14 Puiden silmämääräinen kuntoseuranta; Puiden silmämääräinen kuntoseuranta määrittää puiden yleisen kasvukunnon ja siitä havaittavat poikkeamat Puiden kasvukuntoa tarkkaillaan ympäri vuoden Kaikki poikkeamat lajityypillisestä hyvästä kasvukunnosta dokumentoidaan
89 VHT 14 Ohje Puiden silmämääräisessä kuntoseurannassa ei käytetä (kuntotutkimuslaitteita) lahonmittauslaitteita. Kuntoseurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden ohessa. Poikkeamia voivat olla esimerkiksi puun latvuksen harventuminen, runsas oksien kuivuminen, puiden lahottajien tai tuholaisten esiintyminen ja runkovauriot, kuten repeytymät, halkeamat ja pintaruhjeet. Tässä selkeä ero puiden kuntoarviointiin.
90 Rusakko
91 Nurmikonhoito
92 Runkosuojat Ahtaus yleinen ongelma
93 Runkosuojat Teräviä kulmia ja ahtautta Jos ei olla koko ajan vahtimassa, saatetaan puut menettää runkosuojien vuoksi Tulee erittäin kalliiksi
94 Tuennat
95 Talvikunnossapito
96 Yhteenveto Asiantunteva valvonta eri vaiheissa aina suunnittelusta ylläpitoon varmistaa paremman lopputuloksen. Puut haasteellisin osa vihervalvontaa ja monesti pitkäikäisin osa viheraluetta. Jo suunnitteluvaiheessa mahdollista sählätä koko puiden elinmahdollisuudet oleellista saada kitkettyä pahimmat lapsukset pois! Kaikkein helpointa korjata paperilla Rakentamisvaiheessa ja tehohoidossa helpompaa, kun suunnitelma toteutuskelpoinen kunhan toteutetaan suunnitelma laatuvaatimusten mukaisesti. Ylläpidossa vaikeaa enää korjata aiemmin tehtyjä virheitä ja laiminlyöntejä
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
Lisätiedot23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta
LisätiedotTaimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
Lisätiedot3541 Puuistutusten tekeminen
1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta
LisätiedotRunko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
Lisätiedot23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
LisätiedotVIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus
1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotTYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
LisätiedotArboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS
MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS 10.02.2009 MÄNTSÄLÄN KUNTA Työselostus Sivu 2 Sisältö 10000 MAARAKENTEET... 3 11113 SUOJATTAVA KASVILLISUUS... 3 20000 PÄÄLLYS-
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotPääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet
Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen
LisätiedotPääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet
Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet 1 Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen
LisätiedotSivu 1 / 5. Kuntatekniikka Kommunteknik 13.5.2015 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ
Sivu 1 / 5 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ Tämän työselostuksen mukaiset takuuajan hoitotyöt käsittävät rakennusurakkaan kuuluvien viheralueiden hoitotyöt. Takuuajan hoito alkaa vastaanottokatselmuksessa
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotHyvä rakennus- ja ylläpitotapa Puiden istutuksen ja ylläpidon yleiset laatuvaatimukset. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki
Hyvä rakennus- ja ylläpitotapa Puiden istutuksen ja ylläpidon yleiset laatuvaatimukset Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki Esityksen sisältö Hyvä rakennus- ja ylläpitotapa Viheralan yleiset laatuvaatimukset
LisätiedotViherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotPOHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20
Asianumero 834/02.08.00/2013 ESPOON KAUPUNKI POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT (tarjouslomake 4a) Pihojen hoidon työkortit 2013 2(16) YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA
LisätiedotARBORISTIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET
ARBORISTIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Luonnos 9.2.2015 2 S I S Ä L T Ö I Arboristin ammattitutkinnon osat ja muodostuminen -------------------------------------------------- 3 II Arboristin ammattitutkinnon
LisätiedotKasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvualustalla tarkoitetaan niitä kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret
LisätiedotPärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.
PÄRNU SUOJELTUJEN KATUPUIDEN KUNTOTUTKIMUS KEVÄT 2010 Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh. 0400 93 55 58 teppo@puidenhoito.fi www.puidenhoito.fi 6.4-8.7.2010 Y L E I S T Ä Työ on tehty neljällä kadulla,
LisätiedotTAPIOLAN AU 2012-2017/19
1 Asianumero 1411/02.08.00/2012 ESPOON KAUPUNKI TAPIOLAN AU 2012-2017/19 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT 2012 2 YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA JA PUHTAANAPITO EI KUULU PIHOISSA URAKKAAN. KOHTEISSA
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotFin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto
Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA
NONFOOD-KASVIT JA KIERRÄTYSMATERIAALIT MAISEMOINNISSA 14.2.2019 KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA Heikki Pulkkinen, kaupunginpuutarhuri
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotKAIVUTYÖOHJEET JA LIIKENNEJÄRJESTELYT YLEISILLÄ ALUEILLA
Liite Yt 4 / 25.11.2010 KAIVUTYÖOHJEET JA LIIKENNEJÄRJESTELYT YLEISILLÄ ALUEILLA (Katu, puisto, tms.) Hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 25.11.2010 97 1 1. Kaivutöissä noudatettavat ohjeet Tämä
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMiten hoidat ja istutat nurmikkoasi
Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa
LisätiedotKasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen
Kauniaisten kaupunki Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen sekä puiden kaataminen Kauniaisissa PL 52 02701 Kauniainen s-posti: etunimi.sukunimi@kauniainen.fi vaihde: (09) 50561 fax (09) 5056 535
LisätiedotKompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).
Helsingin kaupunkitilaohje Kasvualustat http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kasvualustojen-laatuvaatimukset-2/ Kasvillisuusalueelle kannattaa suunnitella joko alueelle tyypillistä tai kasvuolosuhteiltaan
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010
24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPuuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013
Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotKAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN
KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN Tarkistuslista on kaavoittajan ja suunnittelijan työn tueksi muodostettu apuväline hiilinielut huomioonottavan maankäytön suunnitteluun.
Lisätiedot11110 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus
InfraRYL / TK242 TR7 Päivitys 1 11110 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus Tässä luvussa käsitellään työnaikaista kasvillisuuden poistoa, siirtoa ja suojausta. Pysyvät suojaukset
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Lisätiedot3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.
1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotKÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO
Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa
Lisätiedot18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin
TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotOULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /
Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Lisätiedot1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt
Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2O13 2O17 Tuusulan Jokelan alueurakkaa 2013 2017 koskevaan urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan urakassa esiin tulevia kokonaishintaan kuuluvia tehtäviä hinnoin
LisätiedotValvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA
Valvojan rooli ja valvontatyö käytännössä Työmaavalvonnan tarkoituksena on varmistaa rakentamisen laatu saavutetaan haluttu lopputulos sopimuksen mukaisuus hyvän rakennustavan noudattaminen, jos sopimuksia
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotTÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE
SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotTuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa
Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema Sienet ja laho Helsingin puissa OTTO MIETTINEN ROY KOTO ROY KOTO Tuomo Niemelä, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija, erikoisalanaan
LisätiedotHautausmaiden kasvit -puut -pensaat -perennat -köynnökset -kesäkukat VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON:
VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON: osattava valita hautausmaille soveltuvat kasvit hallittava kasvien istutus ja hoito osattava tavallisimpien kasvinsuojelumenetelmien käyttö tunnettava
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
LisätiedotBIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN
BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN VANTAAN KASVILLISUUDEN KÄYTÖN PERIAATTEET SEMINAARI 15.2.2016 AINO-KAISA NUOTIO SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ,
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotLIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotKauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa
Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky
LisätiedotVantaan kasvillisuuden käytön periaatteet
Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Lisätiedot