Mitä kuntoutusalan toimijat ajattelevat valinnanvapaudesta? Kuntoutussäätiön ja SOSTEn kysely Kuntoutusverkosto KUVEn asiantuntijoille 24.5.-27.5.2016 x Esityksen nimi Sivu 1
Faktaa vastanneista Vastaajan organisaatio Järjestö 31% Kysely toteutettiin verkossa ja siitä lähetettiin sähköpostitse vastauspyyntö KUVE-verkoston jäsenille ja heidän sidosryhmilleen. Muu 67% Vastausaika oli 3 pv välillä 24.5.-27.5. Asema organisaatiossa Johtava asema 19% Asiantuntija Työntekijä Luottamushenkilö 44% 0% 38% Kyselyyn vastasi 48 henkilöä, linkki kyselyyn lähetettiin KUVE-verkoston kautta (70 kuntoutusalan toimijaa) Suurin osa (67 %) vastaajista työskenteli järjestössä. Muiksi organisaatioiksi mainittiin mm. säätiö, yritys ja hanke. Suurin osa vastaajista (44 %) työskenteli asiantuntijatehtävissä. Reilu kolmannes (38 %) vastaajista oli johtavassa asemassa ja 19 % työntekijänä. Sivu 2
Valinnanvapauden myötä asiakastyytyväisyys lisääntyy, mutta hyvinvointierot eivät kapene Valinnanvapauden toteutuessa Keskiarvo Asiakkaan tyytyväisyys kuntoutuspalveluihin lisääntyy 3,9 Yritysten palvelutuotanto kasvaa 3,9 Kuntoutuspalveluiden monimuotoisuus ja vaihtoehdot lisääntyvät 3,9 Kuntoutujan hyvinvointi paranee 3,7 Järjestöjen palvelutuotanto kasvaa 3,4 Kuntoutuspalveluiden laatu paranee 3,3 Palveluja kehitetään tiivissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 3,2 Kuntoutujan palvelupolut eheytyvät 3,1 Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsy helpottuu 2,8 Hyvinvointierot kapenevat 2,8 Sote-kustannukset alenevat 2,5 Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisiä 11 esitettyä väittämää heidän mielestään olisi valinnanvapauden toteutuessa (N=48). He valitsivat vaihtoehdon välillä 1-5 (1=ei lainkaan todennäköinen, 5=erittäin todennäköinen; 0=ei osaa sanoa). Todennäköisimpänä kuntoutujaan liittyvistä seikoista pidettiin kuntoutuspalveluja kohtaan koetun asiakastyytyväisyyden lisääntymistä, kuntoutuspalveluiden vaihtoehtojen moninaistumista (keskiarvot 3,9 & 3,9) ja kuntoutujan hyvinvoinnin paranemista (keskiarvo 3,9) Sen sijaan epätodennäköisimpänä vastaajat pitivät heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsyn helpottumista ja hyvinvointierojen kapenemista (ka 2,8 ja 2,8) Kaikista epätodennäköisimpänä esitetyistä vaihtoehdoista vastaajat pitivät sotekustannusten alenemista (ka 2,5). Sivu 3
Valinnanvapaus on kuntoutujan kannalta tärkeä Vastaajat arvioivat asteikolla 1-5 valinnanvapauden tärkeyttä kuntoutujan kannalta (1= ei lainkaan tärkeä, 5= erittäin tärkeä). Yhteensä kysymykseen vastasi 48 henkilöä. Valinnanvapauden tärkeyden perusteita tiedusteltiin avoimella jatkokysymyksellä Kerro lisää: Miksi tai miksi ei valinnanvapaus on tärkeä? (N=41). Valinnanvapaus oli vastaajien mukaan tärkeä kuntoutujan kannalta Ka 4,1 (5=erittäin tärkeä), vain 3 vastannutta valitsi vaihtoehdon 1 tai 2 (1= ei lainkaan tärkeä). Valinnanvapauden kautta voidaan vahvistaa kuntoutujan asemaa ja parantaa palvelukokemusta. Seuraavat teemat toistuivat vastauksissa: Kuntoutujan motivaation, sitoutumisen ja hoitomyöntyvyyden vahvistuminen valinnan kautta ja sitä kautta myös tuki aktiiviselle toimijuudelle Palvelutuottajan (erikseen mainittu palvelujen ajankohdan, palvelumuodon ja paikan) valinta tärkeä asiakastarpeiden ja parhaan palvelun saamisen kannalta erityisesti erityisosaamista vaativien palveluiden kohdalla Palvelujen laadun paraneminen huomion kiinnittyessä asiakkaan kanssa käytävään vuorovaikutukseen ja toisaalta palvelutarjonnan monipuolistuminen Valinnanvapauden tärkeyttä kyseenalaistavat vastaukset liittyivät palveluohjauksen tarpeeseen, riittävään asiantuntija- ja vertaistiedon tarjoamiseen sekä valinnan mahdollisuuksien laajuuteen, joiden ajateltiin mahdollisesti myös hanakaloittavan valinnanvapauden positiivisten vaikutusten toteutumista. Sivu 4
Kuntoutujan rooli vahvistuu, palvelujen vertailtavuus huolestuttaa Vastaajia pyydettiin kertomaan valinnanvapausuudistuksen mahdollisuuksia ja uhkia kuntoutujan (ja järjestöjen) kannalta (N=43). Vastauksista useampi käsitteli uhkakuvia ja muutama viittasi edellisiin vastauksiin mahdollisuuksien suhteen. Mahdollisuuksiksi nimettiin kuntoutujan aseman vahvistuminen ja hyvinvoinnin kasvu sekä palveluiden saatavuuden ja laadun paraneminen Uhkakuvaksi vastaajat nimesivät erityisesti valintaan liittyviä tekijöitä kuten palveluiden heikko vertailtavuus, vaikeasti hahmotettava järjestelmä ja puutteellinen palvelunohjaus. Uhkakuvina nähtiin myös hyvinvointierojen kasvu ja palvelupolun katkeaminen, pirstaleisuus ja /tai puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Sivu 5
Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutujien valinnanvapautta puoltaa tasa-arvo, huolena heidän kykynsä tehdä valintoja Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö heikoimmassa asemassa olevien kanssa toteuttaa valinnanvapaus (N=40). Heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapautta puolsi suurin osa (n. 50 %) vastauksista, joissa esitettiin selkeä kanta. Epäilevästi heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen suhtautui pieni osa (N=7) vastaajista ja osa vastauksista oli monitulkintaisia. Yleisempänä perusteena heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden puolesta oli tasa-arvo, oikeus valita ja itsemääräämisoikeus. Heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen kriittisesti suhtautuvien suurin huoli oli heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja hakeutua itselleen sopivimman palvelun piiriin. Ehdollisissa tai monitulkintaisissa vastauksissa korostui tiedon, tuen, resurssiejen ja palveluohjauksen tarve heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden tukena. Muutama vastaajista esitti huolensa kermankuorinnasta eli hyväkuntoisimpien asiakkaiden valikoinnista, jolloin heikoimmassa asemassa olevat voisivat jäädä puuttellisten palveluiden piiriin. Sivu 6
Kuntoutujan valinnanvapauden edistämisen ehdotukset monipuolisia Viimeiseksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, millaisia ratkaisuja olisi tehtävä, jotta valinnanvapaus toteutuisi kuntoutujan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja millaista valinnanvapausmallia heidän mielestään sopisi kuntoutukseen. Avokysymykseen saatiin 37 vastausta. Vastaukset olivat keskenään hyvin erilaisia. Valinnanvapauden toteuttamistapaa, lainsäädäntöä ja rahoitusta koskevissa vastauksissa toistui maininta palvelusetelien hyödyntämisessä. Muita ehdotuksia olivat mm. henkilökohtainen budjetti ja kuntoutusraha; kokeileva kwehittäminen; valinnan kohdistumista palvelutuottajan lisäksi kuntoutusmuotoon tai kieleen; Kelan mallin hyvyys; hoitopaikan valinnan vapauttamisen ohella hoitopaikan vaihtamisen rajoittamista; julkisen puolen hinnoitteluun puuttumista järjestöjen ja yritysten toiminnan turvaamiseksi; palveluiden järjestämisen ja rahoituksen pitämistä erikseen sekä erityislainsäädännön tarkentamista. Palvelunsisältöä ja palvelupolkua koskevissa ehdotuksissa mainittiin palveluiden integraatio, palvelupolkujen yhtenäistäminen ja tarvelähtöiset polut, kuten mielenterveyspolku tai riippuvuuspolku. Muutama vastaus kiinnitti huomiota kuntoutujan rooliin ja osallistumiseen polun suunnitteluvaiheessa ja kuntoutussuunnitelman teossa. Valinnan tekemisen tukena mainittiin useasti palveluohjaus, ammattilaiselta valintaan saatavan tuen objektiivisuus ja palveluiden vertailtavuus. Muita ehdotuksia olivat vertaistiedon hyödyntäminen, palvelustandardien läpinäkyvyys ja tarkoituksenmukaisuus, yhtenevät palvelutuotteet ja ohjeistus hyvistä käytännöistä ja yhtenäiset asiakastietojärjestelmät. Kriittiset huomiot liittyivät kuntoutujien valinnanvapautta rajoittaviin tekijöihin. Vastauksissa mainittiin tiettyjen erityis(sairaus)ryhmien tarvitsemien palveluiden tai palvelun toteuttamismuotojen (viittomankieliset palvelutalot) vähyys ja hoidon korvaavien vakuutusyhtiöiden oikeus vaikuttaa hoitopaikan valintaan. Sivu 7
Pohdintaa Vastauksissa toistuu mahdollisuudet vahvistaa kuntoutujan asemaa ja sitä kautta aktiivista toimijuutta. Valinnanavapaudella nähtiin mahdollisia positiivisia vaikutuksia palveluiden laatuun ja tarjontaan. Huolena on heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja heidän saamansa palveluohjauksen riittävyys. Vastaajien mukaan palveluiden vertailtavuus on varmistettava, läpinäkyvyyttä kehitettävä ja vertais- ja asiantuntijatietoa tarvitaan jatkossa valintojen tukena. Heikoimmassa asemassa olevat on huomioitava ja heidän palveluiden saantinsa ja tarkoituksenmukaiset palvelut on turvattava esimerkiksi kiinnittämällä huomiota objektiiviseen tukeen ja palveluohjaukseen. Valinnanvapauden vaikutusten arvioiminen kuntoutujan aseman kannalta perustuu toistaiseksi arvioihin. Sivu 8