1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Sote-uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. On tarpeen edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja erikoistason terveydenhuollon integraatiota. On huolehdittava siitä, että valinnanvapaus ei vaaranna näitä tavoitteita. 2. Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? Suomen Bulevardi 30 B 3 Psykologiliitto ry Helsinki The Finnish Tel Psychological Association

2 2 Psykologin palveluiden käyttäjäksi pääsyä pitää uudistuksessa helpottaa. Tämä on välttämätöntä mielenterveyden edistämiseksi yhteiskunnassa. Psykologin osaamista tulee olla tarjolla matalalla kynnyksellä kaikille kansalaisille. Psykologin keskusteluhoitoa, ryhmämuotoista hoitoa sekä psykoterapiaa tulee olla tarjolla matalan kynnyksen palveluna ja hoitona sekä perus- että erikoistasolla sen ohella, että Kelan kuntoutuspsykoterapia säilytetään nykyisellään. Lisäksi viittaamme Akavan lausuntoon. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? Psykologi toimii usein osana moniammatillista hoitoa tai palvelua, jotka vastaavat laaja-alaiseen palvelutarpeeseen. Uudistuksella ei saa pilkkoa tai hävittää näitä moniammatillisia toimintoja. Lisäksi viittaamme Akavan lausuntoon. 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Kustannusten hillitseminen ei saa johtaa henkilöstöresurssien leikkaamiseen, pätevyysvaatimuksista tinkimiseen eikä palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen. 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa?

3 3

4 4 7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin? Korkeastikoulutetun henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta on hyödynnettävä kaikissa uudistuksen suunnitteluja toteutusvaiheissa. Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 8a. Ovatko säännökset suoran valinnan palveluista riittävän selkeitä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat yhtiöitettävien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin? Jos ei, miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla maakunnat määrittelevät tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? 8b. Turvaako maksusetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta?

5 5 8c. Onko maksusetelijärjestelmässä sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetty tarkoituksenmukaisesti? 8d. Mahdollistaako maksusetelijärjestelmä asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko säännökset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? Uudistuksessa tulee varmistaa, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset pääsevät tarvitsemansa palvelun piiriin, vaikka heidän edellytyksensä hyödyntää valinnanvapautta olisivat huonot. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia?

6 6 10b. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? 11. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 12. Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilanteissa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia?

7 7

8 8 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 13a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Näemme palvelujen laadun kannalta välttämättömänä, että uudistuksessa turvataan nykyisenkaltaiset kelpoisuusvaatimukset palveluntuottajille/heidän palveluksessan oleville hoidon toteuttajille. On suuri vaara, että kun hinnalla ei voida kilpailla, palvelun tasoa lasketaan. Lisäksi viittaamme Akavan lausuntoon. 13b. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Pienten palveluntuottajien ja ammatinharjoittajien mahdollisuudet toimia palveluntuottajina on turvattava paremmin kuin nyt on esitetty. Esimerkiksi henkilöstömitoituksen ja vastaanottoaikojen ehdot eivät saa muodostua sellaisiksi, että pienet palveluntuottajat/ammatiharjoittajat rajautuvat pois. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista.

9 9 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat edellytykset riittäviä turvaamaan palvelujen riittävä rahoitus? 15b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? 18. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen?

10 10 18b. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla? Jos ei, miten esitystä tulisi muuttaa? Viittaamme JUKOn lausuntoon: Ammatinharjoittajat eivät saa joutua pakosta alihankkijoiksi ilman tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja sen tuloksiin. 19. Miten ihmisen lisääntyvä mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta? 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi?

11 Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Mielenterveydestä huolehtimista ja psykologipalveluiden tarvetta ja erityisluonnetta ei ole esityksessä otettu huomioon, niin kuin olisi tarpeen. Psykologin asiantuntemus tulee olla käytettävissä muutenkin kuin palvelusetelin päässä erillisenä palveluna; psykologien tulee olla osa sote-keskusta niin kansalaisten kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten tarpeisiin: konsultatiivisessa roolissa, mukana arvioimassa ongelmia, suunnittelemassa hoitoa, toteuttamassa hoitoa sekä arvioimassa moniammatillisen osaamisen kriteerejä ja laatimassa tuloksellisen hoidon mittareita. Psykologin konsultointimahdollisuus on oltava tarjolla muille ammattilaisille. Moniammatillisia työryhmiä ja vakiintuneita moniammatillisia tutkimuskäytäntöjä haastavissa selvittelyissä ei voi pilkkoa osiin. Mielenterveyden edistämisessä ja sen haasteiden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon moniammatillinen työskentely ja näkökulmien moninaisuus niin psyykkinen, sosiaalinen kuin somaattinen huomioiden. Aina ei ole kyse puhtaasti fyysisestä sairaudesta, vaan elämän kriiseistä ja ongelmista, jotka voivat oireilla myös somaattisesti. Myös monen somaattisen keskeisen kansanterveyspulman taustalla on psykologisia tekijöitä myötävaikuttamassa ja ne ovat hoidon ja toipumisen kannalta keskeisiä. Siksi psykologin osaaminen ja asiantuntijuus on ensiarvoista sote-palveluiden jokaisella tasolla ja eri palveluissa. Lisäksi viittaamme Akavan lausuntoon. 24. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.