HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA 4 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 4 4. HENKILÖSTÖ 5 4.1. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 6 4.2. Henkilöstön koulutustaso 7 4.3. Työhistoria 7 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2016 9 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet 9 5.2. Kunnallinen palkkausjärjestelmä 10 6. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 11 7. SAIRAUSPOISSAOLOT 11 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 12 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA 13 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 14
3 1. JOHDANTO Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportti antaa tietoa organisaation henkilöstövoimavaroista, niiden käytöstä sekä henkilöstövoimavaroissa tapahtuneista muutoksista. Raportin avulla voidaan arvioida, miten henkilöstön työn tuloksellisuutta ja hyvinvointia kuvaavat tavoitteet on saavutettu. Vaikka raportissa kuvataan mennyttä, on tärkeää, että siinä kiinnitetään huomiota myös tulevaisuuteen. Etelä-Savon maakuntaliitossa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2001 lähtien. Se noudattaa rakenteeltaan soveltuvin osin KT Kuntatyönantajan suositusta vuodelta 2013 henkilöstöraportiksi. Etelä-Savon työterveys teki henkilöstölle marraskuussa 2016 Työterveyslaitoksen ParTy Parempi työyhteisö -kyselyn. Kyselyn sisältö koostui työyhteisön toimivuutta ja kehittämisedellytyksiä sekä henkilöstön hyvinvointia koskevista tunnusluvuista. Henkilöstöstä vastasi 87 %, mikä on erittäin hyvä vastausprosentti. Tulokset olivat kokonaisuudessaan selkeästi paremmat kuin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialan vertailuluvut. Haasteisimmaksi asiaksi nousi työryhmien ja yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen. Työyhteisön ilmapiiri sekä johtaminen ja esimiestyö saivat hyvät arvioinnit. Maakuntauudistuksen valmistelu näkyi myös maakuntaliiton henkilöstön työssä. Uudistuksen johtoryhmän ja ohjausryhmän sekä seitsemän esivalmisteluvaiheen valmistelutyöryhmän työskentely alkoi syksyllä. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa muissa valmistelutyöryhmissä on mukana maakuntaliiton henkilöstöä asiantuntijajäsenenä tai työryhmän puheenjohtajan roolissa. Kokousten määrän lisäys verrattuna aiempaan vuoteen oli huomattava.
4 2. TYÖANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Maakuntaliitossa toimii työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukainen yhteistoimintaryhmä. Puheenjohtajaksi kaudelle 2016-2017 valittiin Eveliina Pekkanen ja varalle Jarkko Wuorinen. Ryhmä kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa. Yhteistoimintaryhmä käsitteli mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelman, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelman. Yhteistoimintaryhmässä olivat vuonna 2016: Työnantajan edustajina: Jarkko Wuorinen, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen Pekka Selenius Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja Mervi Simoska/Anita Hahl-Weckström, hallinto- ja kehittämisjohtaja Työntekijöiden edustajina: Eveliina Pekkanen, JUKO, puheenjohtaja Raili Repo, Jyty Riitta Torniainen, JHL, työsuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaryhmän valmistelijana ja esittelijänä toimi hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska/Anita Hahl-Weckström ja hallintosihteeri Tiina Hämäläinen työryhmän sihteerinä. Maakuntaliiton johtoryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana 39 kertaa (edellisenä vuonna 28 kertaa) ja toimistopalavereita, joihin koko henkilöstön oli mahdollista osallistua, 31 kertaa (edellisenä vuonna 30). Johtoryhmän ja toimistopalavereiden sihteerinä toimi maakuntajohtajan sihteeri Aino Salo/Taina Saahko. Henkilöstöä johtoryhmässä edusti Hanna Kautiainen varallaan Raili Repo. Henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajansa ja hänen varahenkilön vuosittain. 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Maakuntavaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2016. Maakuntaliiton virastolle asetettuja tavoitteita olivat mm: - Johtamisjärjestelmien kehittäminen - Henkilöstön osaamisen ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen - Toiminnallisten ratkaisujen tehostaminen
5 Vuonna 2016 johtoryhmä kokoontui säännöllisesti. Johtoryhmä ja hallituksen puheenjohtajisto kokoontuivat yleensä kaksi viikkoa ennen maakuntahallituksen kokousta. Toimistopalavereita pidettiin aiempien vuosien tapaan. Henkilöstölle tiedotettiin maakuntauudistuksen etenemisestä myös infotilaisuuksissa. Yhteisiä tapahtumia järjestettiin yhteishengen kehittämiseksi. Henkilöstöllä oli edelleen mahdollisuus kouluttautua ja kehittää työssä tarvittavaa osaamista. Kehityskeskustelut käytiin pääasiassa syksyn 2016 aikana. Lisäksi maakuntajohtaja kävi henkilökohtaisen keskustelukierroksen henkilöstön kanssa. Koko viraston yhteinen kehittämispäivä oli 9.2.2016, jossa käytiin läpi viraston ajankohtaisia asioita sekä meneillään olevia muutoksia. Talous- ja toimintasuunnitelmassa ennakoitiin henkilöstöresurssien jakautuminen henkilötyövuosittain ja tehtävittäin seuraavasti: Tehtävä TA 2016 Toteuma 2016 Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 19,4 19,3 Hankkeet 8,2 8,9 Yhteensä 28,6 29,2 4. HENKILÖSTÖ Maakuntaliiton palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 34 henkilöä. Heistä kolme henkilöä oli työ- tai perhevapaalla vuoden vaihtuessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 26 henkilöä (76,5 %) ja määräaikaisia oli 8. Maakuntaliitossa määräaikaisia oli 23,5 % henkilöstöstä. Kunta-alalla määräaikaisia on keskimäärin 20,4 % (2015). Henkilöstö, henkilöä 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset 29 29 28 26 26 Määräaikaiset 5 7 5 9 8 YHTEENSÄ 34 36 33 35 34 Henkilöstö, htv 2012 2013 2014 2015 2016 30,5 29,2 29,8 29,5 29,2 Viranhaltijoita maakuntaliitossa on neljä, sillä vain maakuntajohtaja ja yksiköiden päälliköt ovat virkasuhteessa, muutoin henkilöstö on työsopimussuhteessa. Maakuntaliitossa virkoja
6 oli 11,8 % palvelussuhteista. Kunta-alalla vuonna 2015 henkilöstöstä oli virkasuhteisia 27 % ja työsuhteisia 73 %. Vuoden vaihteessa kokoaikaisia maakuntaliiton henkilöstöstä oli 94,1 % ja osa-aikaisia kaksi eli 5,9 %. Kunta-alalla kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli 87,4 % vuonna 2015. Vuoden 2016 aikana toteutettiin viisi rekrytointia. Maakuntajohtajan sihteerin sekä hallinto- ja kehittämisjohtajan työ- ja virkavapaiden ajaksi palkattiin sijaiset. Suomi100 -juhlavuoden koordinaattori aloitti työt vuoden 2016 alussa. Kuntien kiinteistötietojen tarkistukseen eli KUTITA-hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö helmikuusta vuoden loppuun 2016. Maakuntauudistuksen valmisteluun rekrytoitiin projektipäällikkö, joka aloitti työt marraskuun 2016 alussa. 4.1. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Maakuntaliiton henkilöstöstä oli 70,6 % naisia. Kunta-alalla naisia työskentelee keskimäärin 80 %. Maakuntaliiton henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 46,5 vuotta (46,1 vuotta vuonna 2015). Vakinaisten keski-ikä oli 48,3 vuotta (47,3 vuotta vuonna 2015) ja määräaikaisten 40,6 vuotta (42,6 vuotta vuonna 2015). Koko kunta-alan keski-ikä oli vuonna 2015 45,8 vuotta. Määräaikaisten keski-ikä vuonna 2015 kunta-alalla oli 38,3 vuotta ja vakinaisten 47,9 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstö jakautui vuonna 2016 seuraavasti (tilanne 31.12.2016): Alle 30-vuotiaat 1 30-40-vuotiaat 11 40-50-vuotiaat 11 50-60-vuotiaat 6 Yli 60-vuotiaat 5
7 4.2. Henkilöstön koulutustaso Maakuntaliiton luonne asiantuntijaorganisaationa korostuu, kun tarkastellaan henkilöstön koulutusastetietoja. Henkilöstöstä 61,8 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmin tutkinto on suoritettu kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Tutkijakoulutus on 5,9 % henkilöstöstä. Alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 17,6 %, alimman korkeaasteen 5,9 % ja keskiasteen 8,8 % henkilöstöstä. Kunta-alalla keskiaste on yleisin koulutustaso ja se on 40 %:lla kunta-alalla työskentelevistä. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon omaavia on 20 % kunta-alan työntekijöistä. 4.3. Työhistoria Henkilöstön työhistorian luonteen perustella maakuntaliittoa voidaan kuvata hyväksi työnantajaksi. Vakinaisten keskimääräinen palvelusaika vuonna 2016 oli 13,6 vuotta, kun taas määräaikaisten keskimäärin 1,3 vuotta. Määräaikaisten lyhyt historia selittyy määräaikaisuuksien perusteella, mikä on joko sijaisuus tai projektiluontoinen työ.
Kunnanjohtajaksi valitun Mervi Simoskan kakkukahvit 12.4.2016. 8
9 5. HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2016 Maakuntaliiton henkilöstökustannukset vuonna 2016 käyvät ilmi taulukosta: 2016 2015 Menolaji Muutos-% Palkat ja palkkiot 1 593 968 1 514 002 5,3 - Palkat 1 515 280 1 431 756 5,8 - Viraston palkat 1 153 654 977 361 18,0 - Hankkeiden palkat 361 626 454 395-20,4 - Palkkiot (luottamushenkilöt, asiantuntijat) 78 688 82 246-4,3 Henkilösivukulut 411 922 397 683 3,6 - Eläkemenot 369 380 363 293 1,7 - Muut sivukulut 54 264 49 346 10,0 Henkilöstökorvaukset -11 722-14 956-21,6 Muut henkilöstömenot 52 986 60 726-12,7 - Työterveyshuolto 19 074 12 080 36,7 - Kela-korvaus työterveyshuoltoon -8 394-5 353 56,8 - Liikunnan tukeminen 2 993 2 554 17,2 - Työpaikkaruokailu 5 018 3 854 30,2 - Koulutus * 31 411 42 252-25,7 - Henkilöstön rekrytointikulut 2 884 5 339-46,0 * Yhteensä 2 058 876 1 972 411 4,4 Henkilöstömenot/vuosityöntekijä 29,2 / 34 70 509 66 863 5,5 Koulutusmenojen osuus henkilöstön palkkakustannuksista % 2,0 % 2,8 * Koulutusmenot eivät sisällä matkakustannuksia, bruttosumma, 2016 koulutuskorvausta 1221,3 ei ole vähennetty kokonaissummasta Kokonaismenot (ulkoiset) 2 994 955 3 052 687-1,9 Henkilöstömenojen osuus liiton kokonaismenoista % 68,7 % 64,6 5.1. Henkilöstön muistamisen periaatteet Pitkän palveluajan huomioiminen otettiin henkilöstön palkitsemisperiaatteissa käyttöön vuonna 2008. Samalla maakuntahallitus päivitti muita huomioimisen perusteita.
10 Merkkipäivät 50 tai 60 vuotta Lahja 250 euroa Eläkkeelle jääminen Lahja 300 euroa Pitkä palvelus liitossa 10 vuotta Lahja 100 euroa 20 vuotta Lahja 200 euroa tai 3 palkallista vapaata 30 vuotta Lahja 300 euroa tai 5 palkallista vapaata 40 vuotta Lahja 400 euroa tai 5 palkallista vapaata Muissa tilanteissa muistetaan harkinnan mukaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2016 virastossa juhlittiin kahden henkilön tasakymmeniä ja neljää muistettiin työsuhteen päättyessä. Pitkän palvelussuhteen muistamisen ansaitsi kolme henkilöä. Tasavallan presidentti myönsi 6.12.2015 kunniamerkit viidelle maakuntaliiton ansioituneelle työntekijälle. Kunniamerkit myönnettiin Raili Revolle, Sanna Poutamolle, Jyrki Kuvalle, Riitta Torniaiselle ja Riitta Koskiselle ja ne luovutettiin keväällä maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä. Hallinnossa tapahtui muutoksia, kun hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska valittiin keväällä 2016 Juvan kunnanjohtajaksi. Hänen virkavapaan sijaiseksi valittiin Anita-Hahl Weckström ja hän aloitti työt elokuussa. Laajakaista-hankkeen parissa osa-aikaista asiantuntijatyötä tehnyt Matti Koivisto päätti työsuhteen elokuun lopussa. Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva palasi työvapaalta keväällä 2016 ja samalla hänen sijaisenaan toimineen Soile Laitisen työsuhde päättyi. Projektipäällikkö Mika Flöjt toimi vuoden 2016 KUTITA-hankkeen parissa. 5.2 Kunnallinen palkkausjärjestelmä Kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisessa on ollut kaksi vaihetta: 1) Tehtävien vaativuuden arviointi 2) Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi Etelä-Savon maakuntaliitossa tehtiin vuonna 2015 tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) osana palkkausjärjestelmän kehittämisprosessia. KVTESin mukaisesti tehtäväkohtainen palkkaus määrittyy tehtävien vaativuuden mukaisesti, jossa otetaan huomioon vaativuustekijöinä 1) työn edellyttämä koulutu ja kokemus 2) osaamisvaatimuksen laajaalaisuus tai syvyys 3) työn ohjeistus ja harkinnan itsenäisyys 4) vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot 5) vastuu ja vaikuttavuus.
11 Prosessin tuloksena maakuntajohtaja hyväksyi tammikuussa 2016 mm. maakuntaliitossa käytössä olevat nimikkeet ja niiden sijoittumisen TVA-ryhmittelyn mukaisiin vaativuusryhmiin, joita on kaikkiaan 4. Uudistus tuli voimaan 1.2.2016. Henkilökohtaisen työnsuorituksen paikallisesti sovittuja arviointikriteerejä sovellettiin käytäntöön esimiesten toimesta ensimmäisen kerran syksyllä 2004. Arviointikriteerejä tarkastettiin paikallisesti syksyllä 2010 ja 2015. Niiden todettiin olevan edelleen soveltuvia. Maakuntaliiton henkilöstö on pääosin KVTES:n alaista henkilöstöä. Teknisten sopimuksen piirissä on maakuntaliitossa viisi henkilöä. 6. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vuonna 2016 ei ollut eläketapahtumia, edellisenä vuonna yksi henkilö siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vuoden 2016 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli yksi työntekijä ja toinen aloitti osa-aikaeläkkeen 1.1.2017. Molempien keskimääräinen työaika on 60 % kokoaikaisen työajasta. Osa-aikaeläkkeiden aiheuttamat tehtäväjärjestelyt on hoidettu sisäisesti. Eläkepoistuman ennakointi on vaikeutunut eläkelainsäädännön muutosten kautta. Eläkeuudistus 1.1.2017 poisti mm. osa-aikaeläkemahdollisuuden. Uuden osittaisen varhennetun vanhuuseläkemuodon käytön määrää tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Lisäksi eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää korotettiin. Vuosien 2017-2018 aikana maakuntaliitossa arvioidaan tapahtuman muutamia eläköitymisiä. 7. SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2016. Sairauspäivien vaihtelu vuosittain on suurta, sillä pienessä työyhteisössä pidemmät sairauslomat vaikuttavat merkittävästi keskiarvoon. Keskimääräinen sairauspäivien määrä oli 7,1 pv henkilötyövuotta kohden vuonna 2016. Kuntaalan keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli 16,5 pv vuonna 2015. Vuoden aikana pidemmillä palkattomilla työ/virkavapailla oli kolme henkilöä. Sairauslomat *) Tilapäinen hoitovapaa Tapaturma Äitiysvapaa Isyysvapaa Palvelusvuosivapaat Muu Yhteensä palkalliset 206 5 85 10 7 313 Vanh. Vapaa Äitiysvapaa Hoitovapaa Isyysvapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Muu **) Yhteensä palkattomat 37 177 268 85 183 750 *) Sairauslomissa yhdistettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot, kalenteripäivinä **) Palkattomat muut poissaolot ovat palkattomia vuosilomia ja virka- tai työvapaita.
12 Sairauspäivien kehitys 2011 2016 2011 2012 2013 2014 2015 2016 yhteensä 326 116 140 117 148 206 8. TYÖTERVEYSHUOLTO JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA Maakuntaliitolla on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Etelä-Savon työterveyden kanssa. Sopimus kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sopimukseen sisältyy myös yksi työterveyslääkärin määräämä hoitosarja/vuosi Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky:llä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuoden 2016 aikana. Käyntimäärissä ja etenkin laboratorio- ja röntgentutkimusten määrissä on kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista keskimäärin 50 %. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös fysikaalisen hoidon menot. Työterveyshuollon kustannukset ja käyttö vuosina 2010-2016: 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kustannukset 15 461 16 379 13 257 16 368 16 178 12 080 19 074 Käyntimäärät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 työterveyslääkäri 121 117 96 80 96 102 133 terveydenhoitaja 38 21 38 29 112 68 70 Henkilöstön hyvään fyysiseen työkykyyn on pyritty tukemalla henkilöstön vapaaehtoista liikuntaa. Työnantajan tuki kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintaan on 50 %, maksimituki vuonna 2016 oli 130 euroa/henkilö. Henkilöstö on hyödyntänyt niitä aktiivisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017 31.12.2018 päivitettiin syksyllä. Työterveyshuollon tavoitteissa huomioitiin maakuntauudistukseen liittyvä henkinen kuormitus. Tavoitteena on tukea henkilöstöä muutosvaiheessa ja ennaltaehkäistä henkistä kuormitusta ja työuupumusta sekä rajata jatkuvaa ylityön määrää. Henkilöstöllä oli mahdollisuus mittauttaa kuntoindeksi Etelä-Savon liikunta ry:n kampanjarekassa syyskuussa 2016. Maakuntaliitosta osallistui 11 henkilöä. Yhteisiä tapahtumia järjestettiin pitkin vuotta. Yhteistä ulkoilupäivää vietettiin 20.5.2016 Pienniemellä Puumalassa Opas-Tiinan johdolla ja samalla juhlistettiin työntekijän
13 merkkipäivää. Mervi Simoskan läksiäisiä vietettiin 12.8.2016. Itä-Suomen maakuntaliittojen virkistyspäivä oli Imatralla 8.6. 9.6.2016. Sulkavan soutuihin 8.7.2016 osallistui viraston henkilökuntaa. Pikkujoulut vietettiin viraston tiloissa laivateeman merkeissä. Ulkoilupäivä Pienniemellä Puumalassa. 9. TYÖSUOJELUTOIMINTA Työsuojeluhenkilöstön vaali toimitettiin joulukuussa 2013. Työsuojelun vastuuhenkilöt toimikaudella 2014-2017 ovat: Työsuojeluvaltuutettu Riitta Torniainen 1. varavaltuutettu Vesa Huttunen Työsuojelupäällikkönä toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska/Anita Hahl- Weckström. Fyysinen työympäristö Vuoden 2016 aikana jatkettiin työpisteiden kalusteiden uusimista. Sähköpöydät ovat käytössä suurimmalla osalla työntekijöistä, mikä on parantanut työergonomiaa. Työterveyshuollon työfysioterapeutti käy kalusteiden vaihdon yhteydessä läpi työpisteiden ergonomian. Vuonna 2016 tarkastuksia tehtiin useita. Työterveyshuollon työpaikkakäynti Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2017-2018 päivitettiin syksyllä 2016.
14 Työsuojeluohjeisto Maakuntaliiton työsuojeluohjelma vuosille 2015-2017 on käsitelty yhteistoimintaryhmän kokouksessa 19.5.2015. Vuosittain on hyväksytty työsuojelun toimintasuunnitelma. Päihteiden käytön hoitoonohjausmalli on otettu käyttöön vuonna 2004. Työsuojeluohje Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu eivät kuulu hyvään työyhteisöön hyväksyttiin vuonna 2007. Viraston turvallisuussuunnitelma ja lakisääteinen pelastussuunnitelma päivitettiin vuonna 2016. Työsuojeluohjeistoa on lisäksi täydennetty työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen puuttumisen käytännöillä. Yhteistoimintaryhmässä 12.12.2011 käsitelty "Työkyvyn hallintamalli" antaa välineitä varhaiseen puuttumiseen. Etätyö Etätyöohjeistus on vuodelta 2014. Sen mukaan etätyötä voi tehdä enintään 8 pv/kk. Etätyöstä tulee sopia kirjallisesti esimiehen kanssa. Vuonna 2016 tehtiin neljä uutta etätyösopimusta. Se on ollut omiaan lisäämään joustavuutta työn tekemisessä. Riskien kartoitus ja tuvallisuussuunnitelma Uusien toimitilojen myötä tehtiin riskien kartoitus ja turvallisuussuunnitelma vuonna 2015. Pelastussuunnitelma päivitettiin alkuvuodesta 2016. 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maakuntaliitto on kannustanut henkilöstöä osaamisen kehittämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen voi harkintansa mukaan esittää esimiehelleen halukkuutensa osallistua koulutuksiin. Vuosittain järjestetään myös sellaista omaa koulutusta, johon halukkaat voivat osallistua. Vuonna 2016 oli kaksipäiväinen Excel-koulutus ja koko henkilöstö osallistui mm. strategiapäivään. Vuonna 2016 koulutusmenojen osuus henkilöstökustannuksista oli 2,0 % (2,8 % 2015). Vuodesta 2003 lähtien työnantajan ostamaan tai järjestämään työajalla tapahtuvaa koulutusta on pyritty seuraamaan erillisen koulutuskortin avulla.. Vuoden 2013 lopulla hyväksyttiin laki ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksen saaminen edellyttää työnantaja etukäteen laatimaa koulutussuunnitelmaa, mikä laadittiin tuolloin. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitettiin vuoden 2016 syksyllä.