Producing Digital Videos as a Problembased Learning Cycle to Support Meaningful Learning and Information Literacy Mielekkään oppimisen ja informaatiolukutaidon tukeminen PBL avusteisella digitaalisten videoiden tuotannolla Constructing knowledge in information society 6. 7.6.2006, Tampere Päivi Hakkarainen Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta, Mediapedagogiikkakeskus Levike projekti http://www.ulapland.fi/leviketutkimus Web SeaL projekti https://www11.uta.fi/blog/webseal/
Sisällys 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoitteet ja teoreettinen viitekehys 3. Alustavia tutkimustuloksia 4. Tutkimuskysymysten ja menetelmien hahmottelua Lähteet
1. Johdanto PBL perustaisen mediakasvatuksen opintojakson Mielekkään oppimisen tukeminen digitaalisia videoita hyödyntämällä ja tuottamalla (5 op) suunnittelu, pilotointi ja kehittäminen design tutkimuksena (Barab & Squire, 2004;Collins, Joseph & Bielaczyc, 2004) 4. Opintojakson toteutus ja tutkimus Syksy 2006 1. Opintojakson suunnittelu Kevät 2006 3. Aineiston analyysi, johtopäätökset, uudet tutkimuskysymykset Kevät 2006 2. Opintojakson pilotointi kahdella opiskelijalla + aineiston kerääminen Kevät 2006
1. Johdanto Opintojakson kuvaus: opiskelijat tuottavat pienryhmissä digitaalisia videoleikkeitä (DV) opetuskäyttöön oppimisprosessia ohjataan PBL tutoriaaleissa (ks. Poikela & Poikela, 2005) opiskelijat vastaavat koko DV tuotantoprosessista: ideointi suunnittelu videoiden pedagogisten funktioiden analyysi käsikirjoitus videoiden kuvausja käyttöluvat kuvaus editointi videoleikkeiden siirto valittuun jakelumuotoon Edellyttää monialaista osaamista ja osaamisen kehittämistä, ml. geneerisiä taitoja (esim. Tynjälä, 2001): yhteistoiminta informaatiolukutaito metakognitio ongelmanratkaisu luova ajattelu itseohjattu oppiminen Kuva: http://www.sxc.hu/index.phtml
2. Tutkimuksen tavoitteet ja teoreettinen viitekehys Tavoitteena: selvittää, kuinka PBL avusteinen (Poikela & Poikela, 2005) yhteisöllinen DV tuotantoprosessi tukee: opiskelijoiden mielekästä oppimisprosessia, (esim. Ausubel et al., 1978; Novak, 1998; Jonassen,1995, 2000; Jonassen et al., 2002; Ruokamo & Pohjolainen, 2000; Ruokamo, 2000 ;Ruokamo et al., 2002;Vahtivuori et al., 2003; Soini, 1999) sekä erityisesti informaatioluku ja tiedonhankintataitoja. (ks. Information Literacy Competency Standards for Higher Education, 2000; Tuominen et al., 2005) suunnitella, pilotoida, tutkia ja jatkokehittää Lapin yliopistoon: PBL perustainen opintojakso, sekä PBL avusteinen oppimateriaalin tuotantomalli. tuottaa teoreettinen kontribuutio digitaalisten videoiden opetuskäytön alueelle.
DV supported meaningful learning Teaching Pedagogical models or approaches, e.g.: Case based Teaching (CBT) Problembased Learning (PBL) Process characteristics Active Self directed Constructive Individual Collaborative Conversational Contextual Emotionally involving Goal oriented Reflective Abstract Multiple perspectives oriented Critical Experiental Multirepresentational Creative Expected outcomes Domainspesific knowledge and skills > DV content Transferable, generic skills, e.g. Problemsolving Information literacy Collaboration The technical skills needed in DV production Figure 1: TML model for teaching and DV supported meaningful learning developed on the basis of the integrated model of networkbased education by Vahtivuori et al. (2003)
3. Alustavia tutkimustuloksia Opintojaksoa pilotoitiin: 2 mediakasvatuksen opiskelijaa tuotti osana opintojaan syksyn 2006 PBL perustaiselle opintojaksolle digitaalisia videoita. Tuotantoprosessia avustettiin yhden, suunnittelun ja käsikirjoituksen oppimiseen kohdistuvan PBL syklin avulla. Kuvat: Näytteitä opiskelijoiden tuottamista videoista, jotka sisälsivät YLE:n opetus ja kulttuuriohjelmatuotannon asiantuntijoiden haastatteluja.
3. Alustavia tutkimustuloksia Mitä opittiin? PBL avusteinen tuotantoprosessi tuki opiskelijoiden kokemuksen mukaan: mielekästä oppimisprosessia: yksilöllisyys, emotionaalinen sitoutuneisuus, aktiivisuus, yhteisöllisyys, kontekstuaalisuus, luovuus; DV tuotantoon tarvittavien teknisten taitojen oppimista; DV sisältöjen oppimista; sekä geneerisiä tietoja ja taitoja: yhteistoiminta, projektinhallinta, minäkäsitys. PBL tutoriaalityöskentelyä tulee kehittää: PBL syklit avustamaan koko tuotantoprosessia; lisää ohjausta itsenäiseen tiedonhankintaan; DV kuvaukseen ja editointiin kohdistuvien työpajojen ajoitus kohdalleen just in time ; prosessiarviointi säännölliseksi. Produktiarviointiin kohdistuvaan päätöstapaamiseen tulee panostaa.
Mielekkään oppimisen tukeminen digitaalisia videoita tuottamalla ja hyödyntämällä (5 op) VIIKKO 37 11.9. Aloitustapaaminen: kurssi, tilaustyöt, johdatus PBL työskentelyyn 38 18.9. 39 25.9. 40 2.10. 1.Tutoriaali, osa 1: Digitaaliset videot osana mielekästä oppimista Itsenäinen tiedonhankinta KTK: Digitaaliset videot osana mielekästä oppimista (keskusteleva luento) 1.Tutoriaali, osa 2: Digitaaliset videot osana mielekästä oppimista 2.Tutoriaali, osa 1: Videoiden käsikirjoittaminen Itsenäinen tiedonhankinta OTK: Videoiden kuvaus ja käyttöluvat (työpaja) TTK: Videoiden käsikirjoittaminen (työpaja) 2.Tutoriaali, osa 2: Videoiden käsikirjoittaminen 3.Tutoriaali, osa 1: Videoiden kuvaus ja käyttöluvat Itsenäinen tiedonhankinta OTK: Videoiden kuvaus ja käyttöluvat (työpaja) 41 9.10. 3.Tutoriaali, osa 2: Videoiden kuvaus ja käyttöluvat 4. Tutoriaali, osa 1: Videoiden kuvaaminen ja editoiminen Itsenäinen tiedonhankinta TTK:n opettaja: Videoiden kuvaaminen ja editoiminen (työpaja) 42 16.10. 43 23.10. 4.Tutoriaali, osa 2: Videoiden kuvaaminen ja editoiminen Itsenäinen tiedonhankinta TTK:n opettaja: Videoiden kuvaaminen ja editoiminen (työpaja) Päätös: Videoiden katsominen ja arviointi yhdessä
Keskeiseksi ongelmakohdaksi osoittautui oman oppiaineen rajan ylittävä itsenäinen tiedonhankinta opiskelijat kokivat, ettei opettajille suunnattua digitaalisten opetusvideoiden käsikirjoittamiseen kohdennettua informaatiota löytynyt emotionaalisia seurauksia: huoli, pelko, epätietoisuus, stressi opiskelijaryhmien tulisi löytää ko. tieto, arvioida sitä sekä valita ja muokata omaan orientaatioon ja käyttötarkoitukseen soveltuvat osat Mediatiede > Videotuotanto Kasvatustiede Mediakasvatus Mediatiede > Videoilmaisu Teknologinen orientaatio Pedagoginen orientaatio DV tuotantoon Ilmaisullinen orientaatio Viestintätieteet Journalistinen orientaatio Tekijän oikeudellinen orientaatio Oikeustieteet PBL:n potentiaali Vrt. Poikela & Poikela (2005, 39)
4. Tutkimuskysymysten ja menetelmien hahmottelua
Tutoriaalit: 1. Digitaaliset videot osana mielekästä oppimista 2. Videoiden käsikirjoittaminen 3. Videoiden kuvaus ja käyttöluvat 4. Videoiden kuvaus ja editointi 1. Ongelman asettaminen 2. Aivoriihi, vapaa assosiointi 8. Selventäminen 7. Tiedon konstruointi Miten itsenäisen tiedonhaun tulokset neuvotellaan ryhmän yhteiseksi tiedoksi? Arviointi 6. Itsenäinen tiedonhankinta 3. Ryhmittelyn tekeminen 4. Ongelmaalueen valinta 5. Oppimistehtävän laatiminen Tukevatko PBL tutoriaalit oppiaineiden rajat ylittävää itsenäistä tiedonhankintaa? Asiantuntijat Työpaikat Työharjoittelu Media Luennot Kirjasto Harjoitukset Tietoverkot Poikela & Poikela, 2005
Alustavat tutkimuskysymykset: Tukevatko PBL tutoriaalit oppiaineiden rajat ylittävää itsenäistä tiedonhankintaa? Miten itsenäisen tiedonhaun tulokset neuvotellaan PBL tutoriaaleissa ryhmän yhteiseksi tiedoksi? Ajatuksia aineistonkeruusta: Tutoriaalien videointi Analysointi VICTORvideokommentointijärjestelmän tuella (ks. http://matriisi.ee.tut.fi/victor/index.html) Opiskelijoiden yksilö ja/tai ryhmähaastattelut
Kiitos! Päivi Hakkarainen Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta, Mediapedagogiikkakeskus Paivi.Hakkarainen@ulapland.fi
Lähteet Ausubel, D.P., Novak, J.D., & Hanesian, H. (1978). Educational psychology: a cognitive view. New York: Holt, Rinehart and Winston. Barab, S., & Squire, K. (2004). Design Based Research: Putting a Stake in the Ground. The Journal of the Learning Sciences, 13(1), 1 14. Collins, A., Joseph, D., & Bielaczyc, K. (2004). Design Research: Theoretical and Methodological Issues. The Journal of the Learning Sciences, 13(1), 15 42. Information Literacy Competency Standards for Higher Education (2000). Chicago: Association of College & Research Libraries. Retrieved February 2, 2006, from http://www.ala.org/ala/acrl/acrlstandards/standards.pdf Jonassen, D.H. (1995). Supporting communities of learners with technology: a vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology, 35(4), 60 63. Jonassen, D.H. (2000). Computers as Mindtools for Schools. Engaging Critical Thinking. New Jersey: Prentice Hall. Jonassen, D.H., Howland, J., Moore, J., & Marra, M. (2003). Learning to Solve Problems with Technology. A Constructivist Perspective. Second Edition. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill Prentice Hall. Novak, J.D. (1998). Learning, Creating, and Using Knowledge: Concept Maps as Facilitative Tools in Schools and Corporations. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Poikela, E. & Poikela. S. (2005). Ongelmaperustainen opetussuunnitelma teoria, kehittäminen, suunnittelu. In E. Poikela & S. Poikela (Eds.), Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä (pp. 27 52). Tampere: Tampere University Press. Ruokamo, H. (2000). Matemaattinen lahjakkuus ja matemaattisten sanallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen teknologiaperustaisessa oppimisympäristössä [Mathematical Abilities and Development Mathematical Word Problem Solving Skills in a Technology Based Learning Environment]. Kasvatustieteen väitöskirja [Doctoral Thesis of Education]. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos [University of Helsinki, Department of Teacher Education],Tutkimuksia 212. Helsinki: Yliopistopaino. Ruokamo, H., & Pohjolainen, S. (2000). Distance Learning in Multimedia Networks Project: Main Results. British Journal of Educational Technology, 31(2), 117 125. Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H., & Tissari, V. (2002). Pedagogical Models in the Design and Assessment of Network Based Education. In P. Barker & S. Rebelsky (Eds.), Proceedings of ED MEDIA 2002 (CD ROM) (pp. 1676 1681). June 24 29, Denver, Colorado, USA.
Soini, H. (1999). Education Students Experiences of Learning and their Conceptions about Learning Disabilities. Towards a Comprehensive Theory of Learning. Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Socialum 40. Oulu: Oulu University Press. Tuominen, K., Savolainen, R., & Talja, S. (2005). Information Literacy as a Sociotechnical Practice. Library Quarterly, 75(3), 329 345. Tynjälä, P. (2001). Writing, Learning and the Development of Expertise in Higher Education. In P. Tynjälä, L. Mason, & K. Lonka (Eds.), Writing as a Learning Tool. Integrating Theory and Practice (pp. 37 56). Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. Vahtivuori, S., Tella, S., Tissari, V., Tuovinen, H., Ruokamo, H., & Vaattovaara, V. (2003). First Evaluations of Network Based Education: Preliminary Findings of the ICT Programs Evaluation Project. In D. Lassner & C. McNaught (Eds.), Proceedings of ED MEDIA 2003 (CD ROM) (pp. 3177 3183). June 23 28, Honolulu, USA.