Yritysvastuuraportti 2013

Yritysvastuuraportti 2013 1

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 Raportin sisältö...3 Vapo lyhyesti...4 Muutokset organisaation rakenteessa...5 Organisaation toimitusketju...6 Vapon jäsenyydet...6 Viestintäjohtajan katsaus...8 Vapo tuottaa neljänneksen kaikesta kotimaisesta energiasta...9 Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet...9 Vastuullisuus Vapossa... 10 Ympäristö toiminnan vaikutukset...11 Ympäristövastuun johtaminen...12 Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen...13 Päästötarkkailu...13 BAT-vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta...14 Poikkeamien hallinta...15 Vaikutukset lähiympäristöön...15 Materiaalitehokkuus ja kaatopaikkajätteen vähentäminen...17 Energiatehokkuus...18 Ilmastovaikutukset...18 Paikallisuus työtä lähellä...19 Vastuullista talousjohtamista...20 Paikalliset taloudelliset vaikutukset...21 Henkilöstöjohtaminen...24 Henkilöstön osaaminen...25 Osaamisen kehittäminen ja koulutus...25 Henkilöstön työterveys ja turvallisuus...25 Työhyvinvointi...25 Työterveys ja turvallisuus...26 Toimitusketjun vastuullisuus...27 Kotimaisuus toimitusvarmuus...28 Vaihtoehtoja tuontienergialle...29 Taloudelliset vaikutukset...29 Toimitus- ja huoltovarmuus...31 Energiaturpeen ja kivihiilen kassavirrat kansantaloudessa...32 Turpeen käyttö Suomessa...34 Asiakastyytyväisyys...34 Tuotantotavoitteet ja varastojen määrät...36 Lämmön- ja sähköntuotanto...36 Sidosryhmävuorovaikutus... 38 Hallinto... 42 Varmennuslausunto... 43 GRI-sisältövertailu... 45 2

JOHDANTO Raportin sisältö Vapo kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan vaikutuksia ja kehitystä. Tavoitteena on raportoida asioista, jotka ovat oleellisia yhtiön liiketoiminnan kannalta ja joista yhtiön sidosryhmät ovat kiinnostuneita. Asioita seuraamalla sekä kehittämällä yhtiö pystyy vähentämään haitallisia vaikutuksia ja toisaalta vahvistamaan positiviisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. aikana tunnistamaan lisäksi yhtiön toiminnan tärkeimpiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia Suomessa sekä raportoimaan niistä myös maakunta- ja kuntatasolla. Samalla päivitettiin vuoden 2010 sidosryhmäkyselyn tuloksia vastaamaan sidosryhmien nykyisiä odotuksia Vapon toiminnalle ja vastuullisuudelle. Näiden perusteella tunnistettiin ja kirkastettiin Vapon vastuullisuudelle kolme pääteemaa: Merkitys ulkoisille sidosryhmille Suuri Vapon olennaisuusmatriisi 22 21 10 1 17 24 12 11 23 13 3 4 2 6 5 19 18 14 9 20 7 8 15 16 Merkitys liiketoiminnan kannalta Suuri Raportti keskittyy Vapo-konsernin Suomen toimintoihin. Mikäli raportoidut luvut sisältävät myös ulkomaan toiminnot, on se mainittu erikseen. Vuoden 2013 raportoinnissa Vapo keskittyy etenkin yhtiön arvoketjun kuvaamiseen sekä tärkeimpien vaikutusten mittaamiseen ja tuloksiin. Arvoketjulähtöisen tarkastelun avulla sekä yhtiö että sen sidosryhmät voivat entistä paremmin ymmärtää yhtiön roolin ja vaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa. Raportoinnin kehittämisen taustalla oli myös tarve vastata entistä paremmin sidosryhmien niin omistajien kuin muidenkin yhteiskunnan toimijoiden toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Aikaisemmissa raporteissa pääpaino on ollut ympäristövaikutusten tunnistamisessa ja vaikutuksia pienentävien toimenpiteiden raportoinnissa. Vapo keskittyikin syksyn 2013 Ympäristö toiminnan vaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Kotimaisuus toimitusvarmuus Tämä raportti kattaa vuoden 2013 tiedot Vapo Oy:n osalta noudattaen GRI G4 -ohjeistoa ja se kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet GRI-ohjeiston perusraportointilaajuudella (Core-tasolla). Raportti on ulkoisesti varmennettu. Varmennuslausunto on raportin sivuilla 43 44. Raportointia täydentää Vapo-konsernin vuosikertomus tilikaudelta 2013 (1.1.2013 30.4.2014). Vapo Oy on raportoinut GRI:n vastuullisuusraportointiohjeiston mukaisesti vuodesta 2004 lähtien. Ympäristövaikutukset 1 Vaikutukset vesistöihin ja toimenpi teet kuormituksen pienentämiseksi, ml. uudet teknologiat 2 Energia- ja materiaalitehokkuus 3 Ilmastovaikutukset 4 Riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle 5 Melu, pöly 6 Luonnon monimuotoisuus 7 Soiden jälkikäyttö ja ennallistaminen 8 Tuotannon pinta-alat, määrät 9 Ympäristövaikutusten arvioinnit Paikallisuus - Työtä lähellä 10 Paikalliset vaikutukset asukkaille, paikallisten huomioiminen hankkeissa 11 Toimitusketjun ja alihankkijoiden vastuullisuus 12 Haja-asutusalueiden ja pienyritysten työllistäminen 13 Toiminnan alueelliset ja taloudelliset vaikutukset 14 Osaamisen kehittäminen 15 Työturvallisuus 16 Työhyvinvointi Kotimaisuus ja toimitusvarmuus 17 Toimitus- ja huoltovarmuus 18 Kivihiilen / öljyn korvaaminen 19 Polttoaineen kotimaisuus 20 Vaikutukset kauppataseeseen 21 Taloudelliset vaikutukset, verojalanjälki Vastuulliset toimintaperiaatteet 22 Eettiset toimintaaperiaatteet 23 Ymp. lupien ja määräysten mukaisuus 24 Toiminnan ulkopuolinen auditointi Johdanto 3

Vapo lyhyesti Vapo Oy on moderni energia- ja ympäristöliiketoimintaan keskittynyt yritys, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoaineita. Se tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapon kotipaikka ja pääkonttori sijaitsevat Jyväskylässä. Vapo-konsernin rakenne 31.12.2013 Vapo Oy Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä- ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet Suo Oy 100 % Vapo Timber Oy 100 % Kekkilä Oy 100 % As Tootsi Turvas 100 % OOO Karell Vapo 100 % Vapo A/S 100 % ja ympäristörakentamisratkaisut. Virossa toimii Vapon tytär- yhtiö AS Tootsi Turvas ja Ruotsissa Neova AB. Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria mark- Mustankorkea Oy 55 % Kekkilä Iberia S. L 100 % OOO Vyborgtorf 100 % Vapo Sp. z o.o. 100 % kina-alueillaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Piipsan Turve Oy 48 % AndØy Torv A/S 60 % Hasselfors Garden A/S 100 % Höstekompaniet AS 100 % (HFG AS 99 %, Andoytorv 1 %) Neova AB 100 % Keskeiset tunnusluvut 2013 Vapo Oy Vapo-konserni Forest BIL Oy 100 % Hasselfors Garden AB 100 % Torvforädling i Sverige AB 100 % Brostorpsmossen AB 100 % Liikevaihto, milj. 266,2 616,7 Liikevoitto, milj. 29,8 31,7 Taseen loppusumma 31.12.2013, milj. 775,273 840,5 Omavaraisuusaste, % 32,2 37,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), % 6,0 4,7 Salon energiantuotanto Oy 100 % Suomen yksikkö Kekkilä Eesti OÜ 100 % Kekkilä Rus 100 % Osakkuusyhtiöt: 1. Keski-Pohjanmaan Komposti Oy 49,9 % 2. Tammelan Aluelämpö Oy 50,0 % 3. Simon Turvejaloste Oy 33,33 % 4. Harvestia Oy 45,0 % Ulkomainen yksikkö Johdanto 4

Keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2013 Ympäristö 2013 Lisätietoa sivulta Paikallisuus 2013 Lisätietoa sivulta Kotimaisuus 2013 Lisätietoa sivulta Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/ha/a Parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä oleva tuotantoala % (BAT) Turvetuotannon päästötarkkailun laajuus: vesinäytteiden lkm 48,3 13 87 14 10 703 14 Maksetut palkat, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) Investoinnit, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) Hankinnat, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) 36,5 22 43,9 24 282,7 24 Tulo- ja kiinteistöverot sekä työnantajamaksut, Vapo-konserni Suomen yhtiöt Palkkaverot, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) 8,9 30 10,1 30 Polttoainetoimitukset (TWh) 12,7 35 Turvetuotannon päästötarkkailun laajuus: analyysien lkm Jätteiden kierrätysaste %, Vapo-konserni Suomen yhtiöt 75 022 14 67 17 Henkilöstön määrä, Vapo Oy 413 25 Keski-ikä, Vapo Oy 46 25 Naisia, Vapo Oy 103 25 Polttoainevarastot (TWh) 12,5 36 Lämpö- ja voimalaitosten CO 2 - päästöt (1000 tonnia) 365 18 Miehiä, Vapo Oy 310 25 Tapaturmataajuus / milj. työtuntia, Vapo Oy 19 26 Yrittäjät ja urakoitsijat lkm 400 21 ja 27 Muutokset organisaation rakenteessa Vapo Oy:n organisaatiossa tapahtuneita Vapo-konsernissa tapahtui lisäksi muutoksia vuonna 2013: seuraavat muutokset: Biodiesel-kehityshanke siirrettiin liiketoimintasiirtona Ruotsissa Neova AB osti turveyhtiö Brostorpsmossen AB:n, Vaposta Forest BtL -yhtiöön tammikuussa 2013. Norjassa Hasselfors Garden AS osti turveyhtiö Maaliskuussa 2013 perustettiin Salon Energiantuotan- Høstekompaniet DA:n. to Oy, jonne siirrettiin Salon voimalaitos ja siihen liittyvä Vapo Timber Oy allekirjoitti kaupan Hankasalmen sahan liiketoiminta. myynnistä joulukuussa 2013, mutta kauppa toteutui vas- Vapo Oy myi joulukuussa Latviassa toimineen Seda AS:n, ta tammikuussa 2014. Yksikön liikevaihto oli noin 60 jonka liikevaihto oli noin 5 miljoonaa euroa ja sen palve- miljoonaa euroa ja se työllisti 85 henkilöä. luksessa oli alle 10 henkilöä. Johdanto 5

Organisaation toimitusketju Vapo Oy hankkii turvetuotteiden ja puuenergian toimitusketjun palveluita paikallisilta yrityksiltä ja urakoitsijoilta. Tavoitteena on rakentaa monivuotisia yhteistyösopimuksia, jotka luovat investointimahdollisuuksia, työpaikkoja ja jatkuvuutta paikallisesti. Energian hankinta ja toimitukset tapahtuvat pääsääntöisesti alle 150 kilometrin etäisyydellä lämpö- ja voimalaitoksista. Turvetuotteiden toimitusketjun eri vaiheissa palveluita hankittiin vuonna 2013 lähes 400 yritykseltä, joista 180 tarjoaa palveluaan vähintään toimitusketjun kahdessa eri vaiheessa. Yrityksistä 70 toimii tuotantoalueiden valmistelussa, 250 tuotannossa, 80 kuormauksessa ja yli 100 kuljetuksessa. Puuenergian hankinnassa ja toimituksissa palveluita ostettiin yli 100 yritykseltä, joista 70 toimii korjuussa ja haketuksessa, 40 kuljetuksissa. Vapon jäsenyydet Vapo toimii yhteistyössä toimialaansa koskevien järjestöjen kanssa. Vapo on edustettuna energia-alan eri järjestöissä, kuten Suomen Bioenergiayhdistyksessä, eurooppalaisten turvetuottajien järjestössä Epagmassa sekä kansainvälisen turveyhdistyksen (IPS) toiminnassa. Lisäksi Vapolla on edustajat myös Energiateollisuuden, Metsäteollisuus ry:n ja EK:n eri työryhmissä. Vapon muita edunvalvontaan liittyviä jäsenyyksiä ovat: Energiaturpeen toimitusketju Ympäristöministeriö: Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun yhteistyöryhmä Tuotantoalueiden valmistelu Tuotanto ja varastointi Kuormaus ja kuljetus Lämpölaitos Voimalaitos Työ- ja elinkeinoministeriö: Huoltovarmuusorganisaatio / Energiahuoltosektori Huoltovarmuuskeskus: Kotimaisten polttoaineiden jaosto Suoseura Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys Suurten polttolaitosten (LCP) BAT-toimialaryhmä Puuenergian toimitusketju Vapo on mukana myös useissa toimialan standardisointiin liittyvissä hankkeissa, kuten metsäperäisten tuotteiden alkuperän hallintaan (ISO/PC 287 - Chain of custody of forest-based Puunkorjuu, lähikuljetus ja varastointi Haketus tai murskaus Kuljetus terminaaliin tai asiakkaalle Kuljetus Haketus tai murskaus Lämpölaitos Voimalaitos Pienasiakas Kuljetus terminaalista products Requirements), biopolttoaineiden ja bioenergian kestävyyskriteereiden määritykseen (CEN/TC 383 ja ISO/PC 248 Sustainability Criteria for Biomass and Bioenergy) sekä kiinteiden biopolttoaineiden luokitteluun ja määritykseen (CEN/ TC335 ja ISO/TC 238 Solid biofuels) liittyvät standardoinnit. Vapo osallistui lisäksi muun muassa alueellisiin vesienhoidon yhteistyöryhmiin Suomessa. Johdanto 6

Vapon energialiiketoiminnan arvoketju Turvemaat Maanomistajat Metsänomistajat Luvitus Valmistelu Tuotanto Jälkikäyttö Yrittäjät Kuormaus Kuljetus Yrittäjät Lämpölaitokset Voimalaitokset Lämpöasiakkaat Kunnat Teollisuus Taloyhtiöt Metsä Puunkorjuu Yrittäjät Haketus Kuljetus Sähköasiakkaat Kunnat Teollisuus Kuluttajat Johdanto 7

Viestintäjohtajan katsaus Paikallisuus, vastuullisuus ja kotimaisuus ovat Vapo Oy:n tärkeimmät määritteet. Vapo Oy käy jatkuvaa dialogia eri sidosryhmien kanssa ja tutkii myös eri sidosryhmien odotuksia yhtiötä sekä sen toimintaa ja palveluita kohtaan. Seurantakeinoina ovat johdon henkilökohtaiset tapaamiset, päivittäinen mediaseuranta, sosiaalisen median seuranta, ulkopuolisilla tahoilla tehdyt tutkimukset ja tuoreimpana avoimeen keskusteluun kannustava blogi yhtiön verkkosivuilla. Blogiin voivat kaikki halukkaat kommentoida ja esittää kysymyksiä ja toiveita yhtiölle. Vapo Oy teki syksyllä kolmen vuoden tauon jälkeen olennaisuusanalyysin, jotta se pystyy vastaamaan myös yritysvastuuraportoinnissaan eri sidosryhmien tarpeisiin. Edellisen, vuonna 2010 tehdyn analyysin jälkeen yhtiön toiminnassa ympäristövastuu on nostettu aivan toimintastrategian keskiöön. Kaikki oleelliset sidosryhmät pitävät Vapo Oy:n toiminnan ympäristövaikutusten minimointia yrityksen keskeisimpänä haasteena. Tästä syystä Vapo Oy käynnisti ympäristövastuun jatkuvaan parantamiseen tähtäävän monivuotisen ohjelman. Ohjelman sisällöstä ja etenemistä kerrotaan asiakas- ja sidosryhmälehdessä, yhtiön verkkosivuilla sekä vuosittain joulukuussa järjestettävässä kaikille avoimessa seminaarissa. Koska ympäristövastuu korostuu eri sidosryhmien odotuksissa erittäin voimakkaasti, näkyy tämän alueen seuranta myös tässä yritysvastuuraportissa. Toinen Vapo Oy:n toimintaa määrittelevä ominaisuus on sen toiminnan paikallisuus. Energia- ja ympäristöturpeiden tuotanto ja käyttö ovat hyvin paikallisia. Turve tuotetaan paikallisin voimin ja esimerkiksi energiaturpeesta valtaosa käytetään alle sadan kilometrin päässä tuotantopaikasta. Usein painotetaan paikallisia ympäristövaikutuksia, mutta myös Vapo Oy:n toiminnan positiiviset vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ovat erittäin paikallisia. Vapo-konsernin toiminta on erittäin hajautunut ympäri Suomea ja sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti lähes puoleen kaikista Suomen kunnista. Vapo Oy:llä on toimipaikkoja 56 kunnassa ja sen työntekijät maksavat veroja 105 eri kuntaan eli kolmasosaan maan kaikista kunnista. Konsernin työntekijät maksavat veroja 143 kuntaan. Luvuissa eivät ole mukana aliurakoitsijoiden tai alihankkijoiden toimipaikat ja näiden palveluksessa olevien henkilöiden verotuskunnat. Merkittävää Vapo Oy:n suorassa ja epäsuorassa työllistävyydessä on se, että tyypillisimmillään se työllistää alueilla, joilla ei juuri ole teollisia työpaikkoja. Tämä koskee erityisesti turvetuotannon aliurakointia, mutta myös yhtiön puupohjaisten polttoaineiden eli energiahakkeen ja pellettien tuotantoa ja toimituksia asiakkaille. Johdanto 8

Vapo tuottaa neljänneksen kaikesta kotimaisesta energiasta Kolmas Vapo Oy:tä merkittävästi määrittelevä tekijä on yhtiön kotimaisuus ja sen merkitys energiaomavaraisuudelle. Suomi on erittäin riippuvainen tuontienergiasta. Kaikesta Suomessa käytetystä primäärienergiasta tuodaan ulkomailta noin kaksi kolmasosaa. Vapon rooli korostuu erityisesti kaukolämmön tuotannossa. Turpeen osuus Suomen kaukolämmöntuotannosta on ollut viime vuosina noin 15 prosenttia ja kokonaisenergian käytöstä 5-6 prosenttia. Vapon turve- ja puupolttoaineiden osuus Suomessa käytetystä kotimaisesta energiasta on noin neljänneksen luokkaa, eli erittäin merkittävä niin Suomen kansantalouden kuin maan huoltovarmuuden kannalta. Pyrimme yhtiönä antamaan tässä raportissa mahdollisimman avoimen kuvauksen niistä asioista, joita sidosryhmämme ovat toivoneet raportoitavan. Olemme vuosien tauon jälkeen koonneet raportoinnin yhteen dokumenttiin, jotta lukijat löytäisivät mahdollisimman helposti juuri heitä kiinnostavat seurantakohteet ja kehittämisalueet. Samoin kuin muussakin toiminnassamme, pyrimme myös yritysvastuuraportoinnissamme kehittymään vuosi vuodelta paremmiksi ja ennen kaikkea siihen suuntaan, jota olennaisimmat sidosryhmämme meiltä odottavat. Vapon hallitus seuraa säännöllisesti yritysvastuuraportoinnin eri osa-alueita, ja tämä raportti on hallituksen tarkastusvaliokunnan tarkastama ja hyväksymä. Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet Vapon eettiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet kuvaavat konsernin hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja sekä konsernin sitoutumista lakien, normien ja sisäisten säännösten noudattamiseen. Lisäksi ohjeet tukevat päätöksenteon ja toiminnan johdonmukaisuutta ja laatua. Eettiset ohjeet ovat luonnollinen osa Vapon toimintaa ja pyrimme tuomaan ne aina esille osana yhteistoimintaa sidosryhmiemme ja kumppaneittemme kanssa. Vapo edellyttää, että kaikki sen työntekijät noudattavat eettisiä ohjeita ja että niiden mukaiset periaatteet sisällytetään myös alemman tason politiikkoihin ja toimintaohjeisiin. Lisäksi Vapo edellyttää, että sen keskeisillä alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla on käytössään vastaavantyyppinen yrityksen kokoon suhteutettu ohjeistus. Ohjeistuksessa otetaan tarkemmin kantaa seuraaviin seikkoihin: Lakien ja säännösten noudattaminen Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus Eettiset liiketoimintaperiaatteet ja kauppatavat Työskentely, terveys ja turvallisuus Eturistiriidat Ympäristö Väärinkäytökset Toimintaohjeiden toteutus Vuoden 2013 lopussa toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny käynnisti konsernin johdon yhteisen arvokeskustelun, jonka ytimenä on konsernin nykyisten arvojen arviointi. Henkilöstötutkimuksessa 2013 vastaajat kokivat työnantajan toiminnan olevan hyvin linjassa omien arvojensa kanssa. Nyt arvokeskustelun tavoitteena on tunnistaa ne arvot, jotka henkilöstö voi jakaa ja joiden varassa yritys uskoo menestyvänsä tulevaisuudessa. Vuoden 2014 henkilöstötutkimuksessa vastaajia pyydetään ottamaan kantaa Vapon arvoihin. Johdanto 9

VASTUULLISUUS VAPOSSA

Ympäristö toiminnan vaikutukset Vapo on selvittänyt kansalaisten ja päättäjien suhtautumista turvetuotantoon. Molemmissa ryhmissä suurimmat huolenaiheet ovat turvetuotannon aiheuttamat uhkat luonnontilaisille soille sekä turvetuotannon vesistövaikutukset. Julkisuudessa on esitetty myös runsaasti kannanottoja, joissa turvetuotantoalueiden lakisääteistä päästötarkkailua pidetään riittämättömänä. Vapo julkisti joulukuussa 2011 vastuullisuusohjelman, jossa yhtiö sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi aloittavansa omaehtoisen tarkastuskäytännön, jossa kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan kahden viikon välein. Vastuullisuusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös yhtiön omistuksessa olevien, luontoarvoiltaan merkittävimpien soiden myynti suojelutarkoituksiin tai vaihto ojitettuihin turvemaihin. Yhtiö sitoutui myös asentamaan ja koekäyttämään jatkuvatoimisia vesien tarkkailumittalaitteita usealla tuotantoalueella eri puolilla Suomea sekä laajentamaan turvetuotannon kuormitustarkkailua omaehtoisesti, vähentämään vesistökuormitusta ja nopeuttamaan seuraavaan maankäyttöön siirtymistä turvetuotannon päätyttyä. Turvesuon elinkaari ympäristövastuullisuus toteutuu elinkaaren kaikissa vaiheissa 1. 2. 3. 4. 5. Alueen valinta Valmistelu Valmistelu ja tuotanto Tuotanto Seuraava maankäyttö Turvetuotantoa harjoitetaan vain metsäojitetuilla turvemailla. Vedenlaadun ennakkotarkkailu aloitetaan uusilla kohteilla ennen valmisteluvaihetta. Kaikille turvetuotantoalueille rakennetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset vesienkäsittelymenetelmät (BAT), joita ovat pintavalutuskenttä, kosteikko tai erityistapauksissa kemikalointi. Tarkkailua laajennetaan koskemaan kaikkia tuotantoalueita. Lisäksi käyttöön otetaan 30 automaattista mittaria. Vesienkäsittelymenetelmien toimivuutta valvotaan aktiivisesti ja kunnossapidosta huolehditaan. Tuotannosta poistuneet alueet siirretään kahden vuoden sisällä seuraavaan maankäyttömuotoon (metsitys, pelto, kosteikko, lintujärvi à uudelleen soistuminen luontaisesti). Ympäristö toiminnan vaikutukset 11

Ympäristövastuun johtaminen Vapo-konsernin ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja ympäristöstrategia 2020. Konsernin ympäristöpäämääriä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen vähentäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen, jätekuormituksen vähentäminen sekä kestävän kehityksen edistäminen yhteistyössä arvoketjun kanssa. Keskeiset ympäristöasiat raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Konsernin ympäristöasioita johtaa ympäristöjohtaja. Kullakin liiketoiminnalla on oma ympäristöpäällikkönsä tai vastuuhenkilönsä, joka vastaa liiketoiminnan keskeisistä ympäristöasioista. Lisäksi Vapo Turvetuotteet -liiketoiminta-alueella on alueellisia ympäristöasiantuntijoita, joiden päävastuulle kuuluu ympäristölupaehtojen mukaisen toiminnan varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Käytännön vastuu ympäristöasioiden hoidosta kuuluu jokaiselle työntekijälle ja Vapon urakoitsijalle. Vapolla ja sen Suomen tytäryhtiöillä on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Puuraaka-aineiden kestävyys ja alkuperän jäljitettävyys varmistetaan FSC- ja PEFC-sertifikaateilla. Vapon ympäristöpolitiikka, -strategia, turvetuotannon vastuullisuussitoumukset ja voimassa olevat sertifikaatit ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla. Ympäristö toiminnan vaikutukset 12

Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailu Vuonna 2013 Vapon turvetuotannon vesistökuormitus oli keskimääräisellä tasolla kymmenen viime vuoden tuloksiin nähden. Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Turvetuotannon vesistökuormitus Kiintoaineen, typen ja fosforin ominais- ja kokonaiskuormitukset Vapon turvetuotantoalueilta vuonna 2013. Vertailutietona vuosien 2004 2013 kuormituksen keskiarvo. Ominaiskuormitus (kg/ha/a) Kokonaiskuormitus (t/a) Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori Toteuma 2013 48 7 0,38 3 002 459 18 Keskiarvo 2004 2013 49 9 0,32 2 975 532 19 Vuonna 2013 aloitettiin ennakkotarkkailu lähes sadalla kohteella lähtötilanteen vedenlaadun selvittämiseksi. Turvetuotannon vedenlaatua seurataan ympäristölupamääräysten ja viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Päästötarkkailussa näytteiden ja analyysien määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana yli 30 prosenttia. Vuonna 2013 päästötarkkailussa otettiin yli 10 700 näytettä, joista tehtiin noin 75 000 analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin yli 3 600 näytettä, joista tehtiin yli 38 000 analyysiä. Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. Mittaamisen lisääminen toteutetaan vaiheittain vuosina 2013 2015. Vuonna 2013 selvitettiin tarkkailun laajentamista varten tehtävät toimenpiteet, kuten tarpeet uusille mittakaivoille ja virtaamanmittaukselle sekä muutokset tarkkailuohjelmiin ja aloitettiin niiden toteuttaminen. Eteläisessä Suomessa laajennettu tarkkailu käynnistetään vuoden 2014 aikana. Ympäristö toiminnan vaikutukset 13

Päästötarkkailut: näytteet ja analyysit vuosina 2011 2013 80 000 70 000 67 340 71 523 60 000 50 000 51 524 40 000 30 000 20 000 10 000 7 327 9 906 10 379 0 2011 2012 2013 Näytteet Analyysit Vapo osti Metsolta jatkuvatoimisen vedenlaadun mittauspalvelun (tiedote 11.6.2013) Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vuonna 2013 Vapo teki sopimuksen Metso Automationin kanssa 30 mitta-aseman asentamisesta, ylläpidosta ja tulosten raportoinnista. Tavoitteena on asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensimmäisten laitteiden tuottama data on nähtävissä Metson verkkosivuilla. BAT-vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. BAT:lla (BAT = best available technic = paras käyttökelpoinen tekniikka) tarkoitetaan vesienkäsittelyssä pintavalutuskenttää, kosteikkoa tai kemikalointia, jotka täydentävät sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden puhdistustehoa. Sitoumus koskee vanhoja tuotantosoita, joita sitoumuksen alkamisvuotena 2011 oli 11 400 hehtaaria. Uusille alueille BAT:n mukainen vesienkäsittely rakennetaan automaattisesti. Tehostamistoimenpiteiden kohteena olleesta alasta, 11 400 hehtaarista, noin puolet oli tehostettu ja neljäsosa rakentamisvaiheessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaikki tehostamissuunnitelmat hyväksytetään ympäristöviranomaisilla ennen rakentamisen aloittamista. Noin 800 hehtaaria odottaa edelleen ympäristöviranomaisten hyväksyntää. Lisäksi lähes viidennes, 2 000 hehtaaria, on päätetty sulkea vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2013 lopussa 87 prosenttia tuotantoalueista oli BAT:n piirissä. Ympäristö toiminnan vaikutukset 14

Palautteet ja poikkeamat vuosina 2011 2013 BAT (pintavalutuskenttä) ja puhdas vesi Tehostamistoimenpiteiden tilanne 11 400 hehtaarin osalta 31.12.2013 90 80 Huolenilmaisut 100 70 60 37 Ympäristövahingot 90 80 70 60 50 40 23 77 18 13 83 87 100 3 % 1 % 3 % 25 % 17 % 51 % 50 40 30 20 10 0 48 16 7 6 9 14 10 10 9 14 19 2011 2012 2013 Lupapoikkeamat Toiminnasta aiheutuneet onnettomuudet 30 20 10 0 2011 2012 2013 Tavoite 31.12.2014 BAT % Perustaso % Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo on velvoittanut turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi kesäajaksi palkatut ympäristötarkastajat ovat tarkastaneet kaikkien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät sekä ympäristölupaehtojen mukaiset asiat vuodesta 2011 lähtien. Ympäristöviranomaiset tarkastavat turvetuotantoalueet neljän vuoden välein. Vuonna 2013 ELY-keskusten tarkastuksia toteutettiin noin sadalla tuotantoalueella. Suunnittelussa Lupa AVI:ssa Suljetaan Tehostettu Rakentamisvaiheessa Hyväksyttävänä Poikkeamien hallinta Turvetuotannon omaehtoisessa valvonnassa ja viranomaistarkastuksissa havaitut korjaustarpeet raportoidaan Vapon järjestelmiin toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa varten. Muut ympäristöpoikkeamat ja -palautteet kirjataan palautejärjestelmään, jonka kautta vuonna 2013 käsiteltiin 37 huolenilmaisua, 7 ympäristövahinkoa, 14 lupapoikkeamaa ja 19 toiminnasta aiheutunutta onnettomuutta. Luvuissa ovat mukana Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Vapo Oy, Vapo Timber Oy ja Kekkilä Oy. Palautteet ja poikkeamat käsitellään kussakin liiketoiminnossa ja raportoidaan hallitukselle. Turvetuotannon ohijuoksutustilanteita seurataan erikseen. Vuonna 2013 vettä jouduttiin johtamaan ohitusrumpujen ja ylivuotopatojen kautta 70 tuotantoalueella vesiensuojelurakenteiden rikkoutumisen estämiseksi. Tilanteet ajoittuivat pääasiassa huhtikuun loppupuolelle sekä kesä-heinäkuun vaihteeseen ja ne kestivät keskimäärin kuusi päivää. Kevään ohitukset johtuivat lumen poikkeuksellisen nopeasta sulamisesta. Ohijuoksuttaminen on lupaehtojen mukaista ja kaikki tapaukset ilmoitettiin valvoville ympäristöviranomaisille. Vapo testaa sekä kehittää uusia ja tehokkaita menetelmiä ohijuoksutusten välttämiseksi. Vaikutukset lähiympäristöön Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Vapo Oy:n omistamat suoalueet on luokiteltu valtioneuvoston periaatepäätök- Ympäristö toiminnan vaikutukset 15

sessä 30.8.2012 hyväksytyn suoluokituksen (0 5) mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista 98 prosenttia kuuluu luokkiin 0 3 ja turvetuotantoon haetaan lupaa vain luokkien 0 3 soille. Vapon omistamien soiden pinta-ala prosentteina luonnontilaisuusluokissa 0 5 Luokat 0-1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien suojeluun tai vaihtoon on tarjottu yli 2 300 hehtaaria suota. Vapo on päässyt sopimukseen Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa 2 130 hehtaarin, kymmenen suon, suojelemisesta. <KUVA> Yhteensä % 53 24 21 2 0 Luettelo vuosina 2011 2013 suojeluun myydyistä soista on Vapon verkkosivuilla. Turvetuotannon vaikutukset lähiympäristöön kartoitetaan ympäristöluvan hakuvaiheessa. Kaikille uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys. Lisäksi yli 150 hehtaarin tuotantoalueille tehdään ympäristövaikutusten arviointi, eli niin sanottu YVA-menettely. Siinä selvitetään alueen linnustoa, kasvillisuutta, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Vapolla ei ole ympäristölupaprosessissa eikä YVA-menettelyssä luonnontilaisia 4- ja 5-luokan soita. Vuonna 2013 turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 39 kappaletta ja lainvoimaisia päätöksiä saatiin 57 kappaletta. Luvuissa on mukana määräajoin tehtävät tarkistushakemukset. Uutta lainvoimaista tuotantopinta-alaa saatiin 1 244 hehtaaria. YVA-menettely saatiin päätökseen 1 212 hehtaarilla. Vuoden 2013 lopussa YVA-menettelyssä oli 3 964 hehtaaria. Vapo on sitoutunut myös siihen, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Vapon turvetuotannosta poistuu vuosittain noin 2 000 2 500 hehtaaria, josta osa palautetaan maanomistajille, osa myydään ja loppuosalla tehdään toimenpiteet seuraavan maankäytön toteuttamiseksi. Seuraava maankäyttömuoto on yleisimmin metsitys, peltoviljely tai erilaisten kosteikkojen perustaminen. Kosteikot kehittyvät ajan myötä luontaisen sukkession eli luontolajiston luontaisen muuttumisen seurauksena uudelleen soistuviksi alueiksi. Vapo on rakentanut kosteikkoja lähes 500 hehtaaria ja niitä rakennetaan lisää yli 300 hehtaaria vuosina 2013 2016. Vuonna 2013 Vapo käynnisti laajamittaiset tuotantoalueiden kartoitukset seuraavan maankäytön suunnittelua varten. Suunnitelmat vuosille 2013 2014 laadittiin 7 200 hehtaarille, joista toimenpiteet toteutettiin 2 400 hehtaarilla. Vapolle Metso-kunniakirja metsien suojelusta (tiedote 2.4.2013) Ympäristö toiminnan vaikutukset 16

Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Vapo pyrkii aktiivisesti lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Vuonna 2013 syntyneestä jätteestä kierrätettiin 67 prosenttia. Merkittävimpiä jätejakeita ovat käytetty aumamuovi sekä lämpö- ja voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Vuonna 2013 Vapo toimitti käytettyjä aumamuoveja hyötykäyttöön lähes 4 000 tonnia, josta hyödynnettiin energiana 43 prosenttia ja kierrätysmateriaaleina 57 prosenttia. Käytettyä aumamuovia hyödynnettiin esimerkiksi uusiomuovikassien raaka-aineena. Vapo jatkoi myös toimenpiteitä lämpö- ja voimalaitosten tuhkan hyötykäytön lisäämiseksi. Vireillä on muun muassa kaksi uutta maarakennuslupaa. Kolme lainvoimaista maarakennuskohdetta odottaa rakentamisen käynnistymistä. Tuhkaa voidaan käyttää maanrakennuksessa muun muassa tiepohjien vahvistamiseen, erilaisten pengerrysten tekoon sekä energiapuun säilytyskenttien pohjien rakentamiseen. Lisäksi 16 Vapon lämpö- ja voimalaitosta on rekisteröity Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) metsälannoitetuottajiksi. Vuonna 2013 tuhkaa muodostui 18 391 tonnia, josta metsälannoitteeksi toimitettiin noin 5 prosenttia, välillisesti maanrakennuskäyttöön päätyi 19 prosenttia ja tulevaa hyötykäyttöä varten välivarastoitiin 33 prosenttia. Vuonna 2014 osa varastossa olevasta tuhkasta ohjataan myös Vapon suopohjien metsälannoitusta varten. Vapon uusiomuovipussi Vapo-konsernin Suomen toiminnoissa syntyneet jätteet ja niiden hyötykäyttöaste vuosina 2011 2013 Käytettyjen aumamuovien ja Vapon lämpö- ja voimalaitosten tuhkan hyötykäyttöaste vuosina 2012 2013 Vapon lämpö- ja voimalaitosten tuhkan määrä ja käyttö vuonna 2013 Jätteet 2011 2012 2013 Kaatopaikalle loppusijoitukseen 10 248 9 612 8 130 Kierrätetty 17 764 17 690 16 287 Käytettyjen aumamuovien hyötykäyttö 2012 2013 Tavoite 2 336 t 3 864 t energia: 62 % energia: 43 % Hyötykäytön lisääminen 33 % Välivarastoon 42 % Suoraan kaatopaikalle Suoraan metsälannoitteeksi Vieras maarakentaminen Kokonaisjätemäärä, tonnia 28 012 27 301 24 417 kierrätys: 38 % kierrätys: 57 % Tuleva kaatopaikka Kierrätysaste % 63 65 67 Tuhkan hyötykäyttö % 11 % 5 % 30 % v. 2015 1 % 19 % 5 % Tuleva hyötykäyttö Ympäristö toiminnan vaikutukset 17

Energiatehokkuus Vapon lämpö- ja voimalaitosten päästöt vuosina 2011 2013 Vapon turvekuljetuksista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina 2011 2013 Energiatehokkuuden parantaminen on konsernin keskeinen ympäristötavoite. Vapo ja Vapo Timber ovat mukana Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2008 2016. 1200 1000 1000 t 2011 2012 2013 t Kuljetusten CO 2 päästöt (t) 2011 2012 2013 39 188 31 411 24 850 Vuonna 2013 Vapossa jatkettiin voima- ja lämpölaitosten monivuotista kehitysohjelmaa energiatehokkuuden paranta- 800 g CO 2 /tonnikilometri 50,1 50,0 50,0 miseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2013 merkittävin hanke oli investointi Salon voimalaitoksen savukaasupesuriin, joka otettiin käyttöön marraskuussa. Lisäksi lämpökeskuksilla toteutettiin useita tehostamistoimenpiteitä. 600 400 Vapon kuljetuksissa käytetyn kaluston päästöluokkien kehitys vuosina 2011 2013 Vanhoja suodattimia ja kattiloita uusittiin, minkä yhteydessä osa öljykattiloista vaihdettiin pellettikattiloiksi. 200 2013 2 % 25 % 37 % 34 % Seuraava merkittävä investointi toteutetaan Forssan voimalaitoksella, jonne uusitaan sähkösuodin ja asennetaan uusi savukaasupesuri. Pesurin ansiosta laitoksen hyötysuhde nousee noin 15 prosenttia. Investointi käynnistettiin huhtikuussa 2014. 0 Päästökauppalaitokset * CO 2 (1 000 t) Kaikki laitokset ** CO 2 (1 000 t) Hiukkaset (t) *) Forssan, Salon, Lieksan ja Sotkamon voimalaitokset ja niiden kaukolämpöverkon yhte ydessä olevat lämpökeskukset sekä Haapaveden voimalaitos ja Atria Nurmon lämpökeskus **) 6 voimalaitosta, 25 lämpökeskusta ja 70 pellettilämpökeskusta NO x (t) SO 2 (t) 2012 6 % 28 % 42 % 23 % 2011 3 % 32 % 39 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EURO1 EURO2 EURO3 EURO4 EURO5 Ilmastovaikutukset Vapon päästökaupan piirissä olevien lämpö- ja voimalaitosten hiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2013 edellisvuodesta 7 prosenttia. Kaikkiaan Vapon lämpö- ja voimalaitosten hiilidioksidipäästöt kasvoivat noin 2 prosenttia. Hiukkasten määrä laski, mutta typpi- ja rikkipäästöt (NO x ja SO 2 ) nousivat hieman. Vuonna 2013 turvekuljetusten hiilidioksidipäästöt laskivat lähes 20 prosenttia. Suhteelliset päästöt säilyivät kuitenkin samalla tasolla kolmeen viime vuoteen verrattuna ja olivat noin 50 grammaa CO 2 tonnikilometriä kohden. Vapon kuljetuksista yli kolmannes suoritettiin kalustolla, joka kuuluu ajoneuvojen päästöluokkaan 5. Kyseisessä Euroluokassa päästömääräykset ovat tiukemmat kuin alemmissa luokissa 1 4. Vapon kuljetuksista valtaosa muodostuu turpeen maantiekuljetuksista. Ympäristö toiminnan vaikutukset 18

Paikallisuus työtä lähellä

Vastuullista talousjohtamista Taloudelliset vaikutukset 2013 Vastuullisuus toimii keskeisimpänä ohjenuorana Vapon talousjohtamisessa. Toimimalla kilpailukykyisesti ja kannattavasti yhtiö luo edellytykset vastuulliselle liiketoiminnalle, mikä kasvattaa omistaja-arvoa ja tukee paikallista hyvinvointia ja työllisyyttä. Vapo on viime vuosina panostanut voimakkaasti yrityksen taloudellisen perustan vahvistamiseen ja positiivisen kassavirran tuottamiseen, mikä on mahdollistanut mm. mittavat investoinnit vesistöjen suojeluun yrityksen vastuullisuuslupausten mukaisesti. Taloudellinen riskienhallinta on osa vastuullista talousjohtamista. Tavoitteenamme on tehokas kassanhallinta, maksuvalmiuden ylläpito ja kustannustehokas toiminta. Markkina- ASIAKKAILTA Liikevaihtoa 480,3 milj. VAPO Henkilöstölle Palkat ja palkkiot 37,86 milj. Eläkekulut 6,3 milj. Alihankkijoille Julkiselle sektorille Tuloverot, jaksotetut 8,1 milj. Muut hlösivukulut 2,3 milj. riskien hallinnalla pyritään minimoimaan hyödykehinta- ja valuuttariskejä sekä hallitsemaan rahoituksen ja sijoitustoi- v Materiaalit ja palvelut 283,8 milj. Rahoitussektorille minnan korkoriskejä. Vapossa talousjohtaminen noudattaa konsernin hyvää hal- Liiketoiminnan muut kulut 132,6 milj. Korkokulut ja muut rahoituskulut 8,4 milj. lintotapaa ja yleistä johtamiskäytäntöä. Se perustuu selkeään vastuiden määrittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen seurantaan sekä sisäiseen valvontaan. Vastuulliseen talousjohtamiseen kuuluu myös avoin viestintä ja läheinen vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa. Paikallisuus työtä lähellä 20