Suomussalmen kirkonkylän asuntola Mannilantie 2A, 89800 Suomussalmi kk Kainuun AHA-asiantuntijat Oy Hanna Tertsunen
2 Sisällysluettelo 1. Kohteen ja toimeksiannon yleistiedot... 3 1.1. Kohde... 3 1.2. Tilaaja... 3 1.3. Toimeksianto rajauksineen ja taustaa... 3 1.4. Kartoituskäynti... 4 2. Tutkimuskuvaus ja -löydökset... 4 2.1. Tutkimusten tulokset... 4 3. Tiloissa oleva asbestitäysmassa... 7 4. Allekirjoitus ja liitteet... 9
3 1. Kohteen ja toimeksiannon yleistiedot 1.1.Kohde Suomussalmen kirkonkylän koulun asuntolarakennus Mannilantie 1A, 89800 Suomussalmi kk 1.2.Tilaaja Suomussalmen kunta insinööri Pia Lindfors p. 044 777 3200, s-posti. pia.lindfors@suomussalmi.fi 1.3.Toimeksianto rajauksineen ja taustaa Tutkimustyön toimeksiantona oli tutkia Suomussalmen kirkonkylän asuntolarakennuksen rakenteissa mahdollisesti olevia asbestiputkieristeitä. Kohde tullaan purkamaan kokonaisuudessaan. Tutkimuksissa avataan rakennuksen rakenneaineisia pystynousuja ja patterilinjastojen kulkureittejä asian selvittämiseksi. Kohteesta on tehty asbesti- ja haitta-ainekartoitus 5.5.2015 Sotkamon Erikoispuhdistuksen toimesta. Kartoituksessa on kirjattu putkieristeet kohtaan 2.7. maininta siitä, että rakennuksen rakenneaineiset pystyhormit voivat sisältää asbestipahvieristettyjä putkilinjoja, ja että määrä ei voida massoitella vaan hormit on kirjattu piirustuksiin. Urakoitsija on esittänyt huolensa purkutöiden käynnistettyä, että rakennuksen betonivalujen sisällä on mahdollisesti asbestieristettyjä putkia, mitkä voivat hankaloittaa rakennuksen betonirakenteiden purkutyötä. Kohteessa on pidetty aiemmin katselmus 29.8.2016 asian tiimoilta, mihin osallistui PowerForestin edustaja, Suomussalmen kunnalta Lindfors, Kainuun Timanttityökoneista Karppinen ja Kainuun AHA-asiantuntijoista Tertsunen. Tuolloin katselmuksessa todettiin, että riski asbestipitoisten eristeiden esiintymiseen rakenteissa on hyvin vähäinen. Niitä voi lähinnä esiintyä maanvaraisessa lattiassa niiltä osin kuin putkilinjoja on johdettu kellarissa sijaitsevaan putkikanaaliin.
4 Urakoitsija huoli aiheesta on jatkunut, koska rakenteita ei aiemman katselmuksen aikana avattu, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena on rakenteita avaamalla selvittää, missä laajuudessa asbestipitoisten eristeiden esiintyminen rakenteessa on mahdollista tai todennäköistä. 1.4.Kartoituskäynti Kohde katselmoitiin yhdessä tilaajan kanssa 26.9.2016 ja tutkimustyöt suoritettiin samalla Hanna Tertsusen toimesta. Kohteessa tehtiin samalla havaintoja asbestimassaeristeistä, joita rakennuksen lattioilla esiintyi. Havainnot on kirjattu tähän asiakirjaan erillisenä asiana. 2. Tutkimuskuvaus ja -löydökset Tutkimuksessa valittiin avattaviksi kohdiksi toisen kerroksen rakenneaineisista putkinousuista kaksi kappaletta. Toinen nousu on rakennuksen vessa- ja suihkuryhmän yhteydessä ja toinen huonetilassa erillään oleva pystynousu. Patteriputkilinjoja avattiin toisen kerroksen hissin viereisestä huonetilasta, missä todettiin alakerran putkilinjan alastulokohdan perusteella, että putkilinjoissa on toisen kerroksen holvivalussa oleva vaakaveto. Lisäksi patteriputkia tutkittiin em. vessaryhmän kohdalta. Samassa tilassa avattiin lisäksi altaalle tulevat seinän sisällä olevat vesijohdot esille. Rakenteiden sisällä meneviä linjoja tarkasteltiin muutenkin yleisesti koko rakennuksen alalla jo valmiiksi avattujen levyrakenteisten kotelointien ja purettujen keittiötilojen kohdilta. 2.1.Tutkimusten tulokset Lattiarakenteeseen upotettujen patterilinjojen vaakavetojen esille piikkauksen perustella voitiin todentaa, että patterilinjojoissa ei ole valun sisällä varsinaista lämmöneristettä. Putkien ympärille on huonetilassa kääritty irrotuskaistaksi ohutta pahvia. Vessatilassa patteriputket on upotettu pintavalun alla olevaan holviin ilman mitään eristettä tai irrotuskaistaa. Vesijohtojen ympärillä seinässä on samankaltainen paperi kuin huonetilan patteriputkien ympärillä. Keittiöistä rakenteisiin lähtevien putkien ympärille on kääritty ohutta tervapaperia.
5 Kuvat 1. ja 2. Rakenteissa olevissa lämpöjohdoissa ympärillä joko ohutta pahvia tai ei mitään Vessatilojen yhteydessä olevassa rakenneaineisessa pystynousussa on kantikkaita ilmanvaihtokanavia. Näiden purkutyössä tulee huomioida, että alkuperäisen rakennuksen kartoituksen kohdan 2.5 mukaan kantikkaiden ilmanvaihtokanavien liitoksissa on tiivisteenä asbestinauhaa, joten ilmanvaihtokanavat tulee purkaa asbestipurkutyönä ja käsitellä asianmukaisesti vaarallisena jätteenä. Toisen kerroksen huonetilan yksittäisen pystyhormin avauksessa voitiin todentaa, että kyseisessä nousussa sijaitsee viemärin tuuletusputki ja että sen ympärillä eristeenä on mineraalivillaa.
6 Kuvat 3. ja 4. Toisen kerroksen vessaryhmän viereisen siivoustilan ilmanvaihtokanavia. Kanavien saumatiivisteinä asbestinauhaa. Huonetilan yksittäisen rakenneaineisen pystynousun sisällä viemärin tuuletusputki, mikä eristetty mineraalivillalla Ensimmäisen kerroksen muutamassa levytetyssä pystynousussa on asbestipahvieristettyjä putkilinjoja ja ne kääntyvät sisään lattiarakenteeseen. On todennäköistä, että putket on viety kokonaan asbestieristettynä rakenteen sisällä. Ne tulevat kuitenkin vastaan vasta ensimmäisen kerroksen lattian purkutyössä. Lattian purkutyö on näiltä osin syytä tehdä huolellisuutta noudattaen putkieristetä vaurioittamatta, jotta asbestieristetyt putket on mahdollista poistaa rakenteesta asbestivaltuutetun yrityksen toimesta.
7 3. Tiloissa oleva asbestitäysmassa Tutkimuskäynnin aikana havaittiin, että ensimmäisen kerroksen sisäänkäynnin kohdalla sekä pihamaalla että eteisessä ja eteisestä johtaen kellarin putkitunneliin, esiintyy tasopinnoilla asbestitäysmassaeristemäistä materiaalia. Tilannetta tarkemmin tutkittaessa voitiin todentaa, että putkitunneista on purettu osa asbestieristetyistä putkista. Jälkien perusteella ne on kuormattu pihalla olleelle vaihtolavalle. Koska työtä ei ole tehty asbestipurkutyönä, on työn seurauksena asbestitäysmassaa kasoissa lattiapinnoilla ja pihamaalla. Tilannetta katselmoitiin kohteessa yhdessä myös tilaajan kanssa. Putkien purkamisen ja poiskantamisen yhteydessä rakennuksen pinnat ja ilmatila on kontaminoitu asbestilla, koska työtä ei ole suoritettu asbestipurkutyömenetelmin. Sitä, kuinka laajalle asbestia rakennuksessa on levinnyt, ei voida aistinvaraisesti määrittää. Tiloissa on vapaa ilmakierto ja ulkoikkunoita poistettu, joten asbestikuituja voi olla levinneenä koko rakennuksessa. Mikäli asiaa halutaan selvittää tarkemmin, tulisi pinnoilta ja ilmatilasta kerätä näytteitä pintapyyhintä tai ilmanäytteitä asbestianalyysiä varten. Tarkastelun perusteella tilat tulee altistumisvaaran vuoksi siivota asbestivaltuutetun yrityksen toimesta ennen kuin työtä tiloissa voidaan jatkaa.
8 Kuva 5. Näkymä sisäänkäynnin edestä, massaa pihamalla, kuormalavan jäljet ja osa putkitunnelin eristeiden päällyskerrosta Kuva 6. Näkymä eteisestä, missä massaa ja putkieristejäämiä lattialla
9 Kuvat 7. ja 8. Näkymä portaikossa putkitunneliin päin, massaa lattiapinnoilla ja kuva putkitunnelista, mistä osa putkistoista on purettu 4. Allekirjoitus ja liitteet Sotkamossa 10.10.2016 Kainuun AHA-asiantuntijat Oy Hanna Tertsunen tutkimusvastaava, RI (AMK) Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (VTT) p. 044 048 9339,hanna@ahakartoitus.fi